En jaksa enää. Kaikki menee suoraansanottuna päin persettä. Ikää mulla on vasta 16, mutta vitut siitä. Ehkei mua olekaan tarkoitettu tähän maailmaan, eli hautaan mä kuulun. Masennusta 3 vuotta takana, ja kukaan ei edes tiedä siitä. Kukaan ei kuule mun avunhuutoja, ketään ei ees kiinnosta. Eikä mulla oo ystäviäkään. Jalat ja kädet on järkyttävässä kunnossa, viillellyt oon 3 vuotta. Haluan todellakin kuolla.
Elämäni on täyttä paskaa. Käytän lähes päivittäin alkoholia ja huumeita, koulu menee huonommin kuin koskaan. Vanhempani ovat eronneet, äitini on työtön ja isäni asuu toisella puolella suomea. Isäni haluaisi minun olevan täydellinen tytär, ja sitähän mä en ole. Se haluaisi että meen lukioon ja musta tulee ylioppilas ja on melkeinpä suunnitellut mun elämän valmiiksi. Nyt se on älyttömän vihainen kun pilasin sen suunnitelmat, luultavasti sekin toivoo että mä vaan kuolisin. Oon yrittänyt itsemurhaa, ja todellakin toivon että olisin onnistunut siinä. Kukaan ei auta mua, eikä ketään ees kiinnosta. Aivan sama mulle, mä tiedän että kohta täältä lähdetään.
Elämäni on täyttä paskaa. Käytän lähes päivittäin alkoholia ja huumeita, koulu menee huonommin kuin koskaan. Vanhempani ovat eronneet, äitini on työtön ja isäni asuu toisella puolella suomea. Isäni haluaisi minun olevan täydellinen tytär, ja sitähän mä en ole. Se haluaisi että meen lukioon ja musta tulee ylioppilas ja on melkeinpä suunnitellut mun elämän valmiiksi. Nyt se on älyttömän vihainen kun pilasin sen suunnitelmat, luultavasti sekin toivoo että mä vaan kuolisin. Oon yrittänyt itsemurhaa, ja todellakin toivon että olisin onnistunut siinä. Kukaan ei auta mua, eikä ketään ees kiinnosta. Aivan sama mulle, mä tiedän että kohta täältä lähdetään.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ei hemmetti teiänlaisten kaa miks halut tappaa ittees oot viel 16 vuotias?? ET OO NÄHNY MAAILMA VIEL.. oo V*** ILOINEN ET sull ei puutu jalkaa tai oot sokee.. voit tehä muutokset jos ja VAIN JOS ITE HALUUT.. Muuta elämäntapasi mee tutustuu uusii ihmisi .. tietenkin tuntuu noin jos ite saalit sen? sun pitää ymmärrtä MITEN ARVOKAS IHMISEN ELÄMÄ OIKEESTI OON! mieti miten sodassa pienet lapset kuolee miten pahempaa niillä oon.. oo iloinen et sull on talo ja huone miss voit nukkua rauhassa ilman et pitäis pelätä tuleekohan pommi! mee psykologian luo ja ota ittest NISKATA KIINNI JA OLE ILOINEN ETTÄ OOT OLEMASSa.. voit tehdä paljon muutoksii kunpa oisin sinä.. tekisin .. se on sitä paitsi jännittävää.. eli älä oo laiskaa oo vahva!! mullaki meni huonosti yritin ite itsemurha mut sitt mietin et kuinka onnekas mä oikeesti oon.. koska voin ITE tehä muutokset.. voin lopettaa sääli itteeni ja auttaa itseni eikä vaa masentaa ja masentaa..
en tarkottanut sitt millään pahalla halun vaa auttaa.. et sun pitäis avaa silmät ja alkaa mietti mitä voisit tehä ja en tarkota et miettisit itsemurha vaan miten parantaisit sen!
Paha tulla sanomaan MULLE että ''ota itseäsi niskasta kiinni''. Arvaappa mitä mä oon tässä 3 vuoden aikana yrittänyt jatkuvasti?
Mä olen masentunut 16 vuotias alkoholisti ja huumeriippuvainen! Miten ottaa itseään niskasta kiinni? Ei mitenkään! Mä en halua mihinkään laitokseen, silloin ainakin tappaisin itseni! Haluan aloittaa alusta, mut koska se ei onnistu, ainut keino on lopettaa kesken. Silloin pääsen irti kaikesta pahasta. Oon monta kertaa ollut puhelin kourassa aikeissa soittaa johonkin mistä saisi apua, mut en vaan pysty siihen. En pysty tekemään sitä yksin! Tuntuu että jos mut viedään pois kotoa, ei ole enää mitään mistä pitää kiinni. Kotona voin tuntea olevani turvassa edes vähän aikaa.
TAHDONVASTAISESTI ?
Ja sittenkun sen on tehnyt. Havahtuu, MIKSI MÄ EN ENNEN OLE TÄTÄ TEHNYT: Miksi pidin kurinalaisesti vanhoista dokmeista kiinni.
Anna jo periksi ! ! ! ei kuule tota kestä kukaan. Ei edes me kaiken pahan kokeneet, jotka olemme hakeneet apua ja olemme siihen tyytyväisiä. Suomessa on ainakin 200 tuhatta eläkkeellä tämän vuoksi. ET OLISI AINUT !
Mutta en pysty. Olen kasvanut siihen muottiin että kaiken TÄYTYY olla täydellistä. Mun elämä on kuitenkin kaikkea muuta, eikä se koskaan edes voisi olla täydellistä. En siis koskaan vois olla tyytyväinen elämääni, miksi siis elää? Ei tää ole mitään elämää! Ajattelin että alkoholi, huumeet ja viiltely on ainoat ''pakokeinot'' tästä paskasta, mut sitten tajusin että ne on syy siihen miksi mun elämä on paskaa. Ja nyt mä olen koukussa. Mua on vaivanneet myös anoreksia ja bulimia, johtuen tosta täydellisyyden tavoittelusta. Jos ei olla täydellisiä, niin ei sitten olla yhtään mitään! Mä en edes tiedä tarkkaanottaen mistä tää kaikki lähti. Luultavasti just siitä etten ollut tarpeeksi hyvä, en kelvannut vaikka tein kaiken mihin pystyin. Aina multa vaadittiin enemmän ja enemmän, lopulta mä romahdin kokonaan. Siitä tää alamäki alkoi luultavasti. Ja alaspäin mennään vieläkin, kovempaa kuin koskaan..
Kunnes 37 vuotiaana pysähdyin/ havahduin katsomaan itseäni PEILISTÄ. En tuntenut kuka sieltä LUURAA.?
Sitten ajattelin, että minulla on oikeus jäädä sairaslomalle niin kauvaksi kunnes tunnen itseni kykeneväksi johonkin.
Olen onnellinen päätöksestäni. Olen nykyään terve ja sosiaalinen. Nyt minulla on elämisen arvoinen elämä.
ANNA JO PERIKSI ! ! Hae apua > Voima tulee esiin HEIKKOUDESSA, kun sen tunnustaa itselleen > TOSI ON:
KATSOITKO nuo apulinkit tässä alla
Tässä yksi mihin voit soittaa ympäri vuorokauden ?
http://www.kriisikeskussjk.fi/
Tai mene polille ja näytä ranteitas. KYLLÄ PITÄISI TAPAHTUA JOTAIN > Ja tapahtuu.
Jos et kerro kellekkään, kuinka silloin voi saada APUA? Ei kukaan uskalla tulla kysymään.
TÄSSÄ TOINEN TÄRKEÄMPI OS: johon voi soittaa.
Ps. TAHDOTKO kenenkään APUA ? ?
http://www.irtihuumeista.fi/
ONNEA YHTEYDENOTOLLESI > TUKIHENKILÖ
miksi oot masentunut ? Sulla on varmasti todella raskaita aikoja takana kun olet noin pitkään ollut masentunut... Mutta ei kukaan sitä huomaa jos et kellekään kerro. Ymmärrän toki että se voi olla vaikeaa, jos ei oo ystäviä joille kertoa, ja kaikille vanhemmat ei oo niin läheisiä että heille puhuisi tämmöesestä asiasta. Mutta mene ja hanki ystäviä. Tilaisuuksia on monia: leirit, konsertit, nuoppari jne, ihan mistä vaan voi saada ystäviä !
Jos sun on vaikeaa puhua kasvotusten tms, niin suosittelen että hankkisit kirjekaverin, sille voisi olla vähän helpompi avautua...
Kaikkea hyvää sulle ja voimia ! ISO HALI!
Ei noin nuorena saa luovuttaa.
Tarvitset apua.
Mene terveydenhoitajalle,kuraattorille ym.
Nyt suurin ongelmasi on päihteiden ja huumeiden käyttö.
Niistä sinun on pakko päästä eroon.
Sitten vasta voit alkaa käsittelemään muita ongelmiasi.
Vieroitushoitoon ja psykiatriseenhoitoon ja nopeasti.
Koululla ja lukiolla ynnä muulla ei nyt ole väliä.
Oma selviytyminen on tärkeintä.
sun masennusta. Itse aikuisena parikymppisenä äijänä asunut kohta puoli vuotta mutsin ja faijan nurkissa työttömänä. Piti olla alunperin vaan kuukausi tai pari. Itsekkään en konkreettisesti tajunnut ennenkuin tänään, että masennus on uusiutunut, sen takia en ole saanut mitään tehtyä elämän laadun eteen.
Viimeiset pari viikkoa pyörinyt itsemurha ajatukset mielessä. Jatkuvaa itkuisuutta, ihmisten kohtaamisen välttelyä,itseinhoa ja muuta jatkunut jo varmaan koko tän vuoden.
Vanhemmat tietää ihan hyvin sairastaneeni vaikean masennuksen kerran diagnosoidusti ja varmasti useamman kerran ilman ammatilaiselta saamaa vahvistusta asiasta. Ja silti ne ei ole huomannut mitään.
Tänään aioin vääntää taas asian niille rautalangasta, tee sä samoin. Jos on vaikea sanoa sun mutsille ääneen miten asiat on, niin jätä sille vaikka lappu ja käske katsoa toi sun kirjoitus täällä. Tai voit puhua tai kirjoittaa omalla nimellä tilanteesta koulun terkkarille, se kyllä puhuu sun vanhemmille sun puolesta.
Olet jo niin monta vuotta nuoresta iästäsi huolimatta painiskellut yksin asian kanssa, että todennäköisesti et pääse avun hakemisen alkuun. Kun riittävän pitkään on apua hakematta, kynnys avun hakemiseen nousee.
Tässä on yksi konkreettinen keino, joka toivottavasti auttaa sinua hakemaan apua:
Tee tämä testi http://www.ahjos.net/masennus/beck.htm
ja tulosta se itsellesi ja mene sen kanssa esim. terkkarille/kuraattorille.
Jos teillä ei ole tulostinta, tallenna tulos levykkeelle tai muistitikulle ja ota se mukaan terkalle/kuraattorille mennessäsi. Sen avulla on helpompi aloittaa keskustelu, kuin että vain tyhjästä alkaisi kertomaan tilannettaan. Kun näytät sen siellä vastaaotolla, terkka/kuraattori varmasti hoitaa keksustelun aloituksen ihan kokonaan. Samalla keskustelu varmasti etenee niin, että pystyt ottamaan esille viiltelyn ja päihteet ja muut asiat.
Tarvitset apua ja nopeasti. Muistele millainen olit joskus pienenpänä, silloin kun koit vielä onnellisia asioita. Se sama pikkutyttö on sinun sisällä kuin vankina. Nyt sinulla on vain yksi tehtävä: pysyä hengissä ja hakea apua ja auttaa se tyttönen sieltä ulos terveiden kirjoihin.
Mä luulen, että sun elämästäs puuttuu välittämistä, ehdotonta hyväksyntää, naurua, iloa, normaaleja asioita, joista tulee hyvä olo. Etkö sä vaan voisi ottaa yhteyttä johonkin, joka voisi auttaa sua oikeesti? Ei tarvii selvitä yksin. Ei sun tarvii. Kyllä ihmiset auttaa, usko vaan. Auttaa tosi paljon. Elämää eletään yhdessä muiden kanssa, niin tulee kaikille hyvä olo. Yksin ei tarvii jaksaa. Pitää sit vaan vinkata, että "hei, jelpatkaa, en jaksa, en pärjää". Eikä siinä oo mitään hävettävää. Kaikilla on huonoja ja heikkoja hetkiä välillä.
Eikä kukaan sua moralisoi, eikä syyttele. Sä oot tehnyt parhaas, enempää ei vaadita. Sä oot yrittänyt ratkaista pulmasi omin keinoin. Mut nyt sun ei enää tarvii. Otat vaan yhteyttä, ja kyllä sua autetaan. Ton ikäsenä, varmasti autetaan. Lapset ja nuoret on etusijalla joka paikassa tän maan terveyden huollossa. Ne tarvii eniten apua. Aikuiset saattaa pärjätä helpommin yksinkin.
Eikä sun tarvi tehdä yhtään mitään, mitä sun isäs haluaa, kuvittelee, haaveilee tai kaavailee sun pään menoks. Ei yhtään mitään. Sä kelpaat tälle maailmalle just sellaisena kuin oot. Sun elämä on sun elämä. Ja sun pitää tehdä tasan tarkkaan niin kuin susta tuntuu. Sellaiset valinnat, niinkun sä haluut ja parhaaks näät. Ja kun sua nyt väsyttää, niin sun pitää saada hoitoa ja lepoa!!! Pliis, ota yhteyttä. Ja tuu kertoon tänne palstalle sit, miten kävi. Odotellaan empatialla, ystävyydellä ja välittäen.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Joka kymmenes nainen on alkoholin suurkuluttaja/1135235177903
anna ittelles aikka ja pysähdy miettimään et mitä haluut tehdä nyt, voi mennä pitkään,mut mieti kauan ,ni sit aattelet niit sun ratkaisuja sun ja sun sukulaisien kannalta et mitä niist seuraa ja muutenkin.toivon et sust tulis onnellinen.se kaikki on vaan siit kiini et jos sä haluut ni sä saat kaikki mahdollisuudet onnelliseen elämään sun pitää vaan tahtoo, sitä tarpeeks.Onnee sun elämälle!