voinko vielä saada apua?

Viime kesänä mulla alkoi käynnit nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Aluks se tuntu hyvältä ja kävin koko syksyn sielä jutteleen ja ravitsemussuunnittelijalla. Mutta sitten marraskuussa sain päähäni sellaisen ajatuksen, etten tarvitse/halua apua. Peruin siis ajat, jotka oltiin sovittu ja joulukuussa, kun en ollut itsestäni mitään ilmoitellut, hoitosuhde luonnollisesti lopetettiin.

Mulla on "vasta" 2 vuotta bulimiaa takana. Viime kesä oli kamalinta aikaa. Nyt ei ole kyllä yhtään helpompaa. Elämä tuntuu luisuvan käsistä, enkä saa siitä otetta.
Nyt olen kuitenkin ollut viikon oksentamatta, mikä on bulimia aikani ennätys. Olen kuitenki luvannut isälle, että haen apua.
Onko siis mahdollista, että saisin apua viime syksyn mokaamisesta huolimatta? Ja vaikuttaako tuo viikon tauko siihen? En uskalla vain tarttua puhelimeen ja soittaa sinne. Tunnen itseni niin tyhmäksi...
2295
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ehdottomasti kannattaa apua hakea. Koskaan ei ole myöhäistä sille. Ja huonoa omaatuntoa ei tarvitse potea. ja etsi lääkärin/psykiatrin säköposti ja laitta mailia. se madaltaa kynnystä.

Äänestä

Tuo on yleistä, eikä ollenkaan häpeällistä. Sinä itse päätät omasta hoitosuhteesta, hyvä siihen on sitoutua, muttei se ole ollenkaan huomota herättävää jos haluaa olla tietyn ajan käymättä

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tyhmä tyhmempi ... kirjoitti:

Viime kesänä mulla alkoi käynnit nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Aluks se tuntu hyvältä ja kävin koko syksyn sielä jutteleen ja ravitsemussuunnittelijalla. Mutta sitten marraskuussa sain päähäni sellaisen ajatuksen, etten tarvitse/halua apua. Peruin siis ajat, jotka oltiin sovittu ja joulukuussa, kun en ollut itsestäni mitään ilmoitellut, hoitosuhde luonnollisesti lopetettiin.

Mulla on "vasta" 2 vuotta bulimiaa takana. Viime kesä oli kamalinta aikaa. Nyt ei ole kyllä yhtään helpompaa. Elämä tuntuu luisuvan käsistä, enkä saa siitä otetta.
Nyt olen kuitenkin ollut viikon oksentamatta, mikä on bulimia aikani ennätys. Olen kuitenki luvannut isälle, että haen apua.
Onko siis mahdollista, että saisin apua viime syksyn mokaamisesta huolimatta? Ja vaikuttaako tuo viikon tauko siihen? En uskalla vain tarttua puhelimeen ja soittaa sinne. Tunnen itseni niin tyhmäksi...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu