Onko kellään kokemuksia Pohjois-Korean matkasta? Olen ajatellut, että lähtisin sinne matkalla muutaman vuoden päästä, jahka saan rahat kasaan. Olisi kiva saada hieman erilaisia matkavinkkejä, olen kuullut tietysti, että se on hyvin eristäytynyt maa, jonne ei noin vain päästä, ja koko ajan liikutaan oppaan seurassa. Onko valokuvaus ja kännykät kiellettyjä? Jään odottelemaan vastauksia.
Minkälaista on Pohjois-Koreassa?
somebody40
27
9024
Vastaukset
- myönnetään..
..vain muutamia tuhansia vuodessa maailmanlaajuisesti ja sen saamiseksi tarvitaan esim. suositus työnantajalta. Vaikeaa voi olla päästä maahan. Nämä säädökset voivat kyllä muuttua, mutta kannattaa ottaa yhteyttä Etelä-Korean konsulaattiin, jos sieltä saisi enemmän neuvoja. Pohjois-Koreassa pääset vain hyvin rajoitetulle alueelle ja sinua vahditaan koko ajan. Uskomattomalta voi kuulostaa, mutta hotellihuoneissa voi myös olla esim. videokamerat.
- matka, jos sinne menet
Matkakokemuksena ehdottomasti tähän astisista paras. Onnistuu järjestettynä matkana, eli pakettimatkana ryhmässä tai kalliimmalla pienemmällä ryhmällä. Suomesta matkoja tekee Olympia ja joidenkin muidenkin kautta on mahdollista. Sitten on ulkomaalaisia toimistoja, jotka järjestävät myös matkoja. Katso www. koryogroup.com sivuilta lisää, jollet ole jo löytänyt sivustoa.
Kännykät jäivät maahan tullessa rajalle ja takaisin sai maasta poistuttaessa, harvalla meistä oli kännykkää edes mukana kun tiedettiin rajoituksista. Kameralla kuvaaminen onnistui helpommin kuin oli annettu ymmärtää. Toki virallisesti piti olla oppaan "lupa" kuvaamiseen, eli milloin ja missä sai ottaa valokuvia. Esimerkiksi linja-auton ikkunasta ei saanut virallisesti ottaa matkan varrelta kuvia, mutta kyllähän sekin onnistui, eikä meillä taidettu kertaakaan kieltää valokuvaamista. Tai siis Pjongyangin rautatieasemalla ei saanut ottaa valokuvaa junanveturista, mutta itse junanvaunuja sai kuvata. Päiväohjelma oli suunniteltu aamusta iltaa, joten koko ajan oltiin mnossa, sillä iltaisinhan ei hotellista voi itsekseen poistua kaupungille vierailulle. Eli varsinainen ryhmämatka siis.
Ja vierailuihin kuuluu myös virallisempaa ohjelmaa, kuten Kim Il Sungin patsaalle kumartaminen Pjongyangissa, jokainen ryhmä sen tekee, halusipa tai ei. Ei kukaan tietenkään ole sinua väkivallalla uhkaamassa, jollet kumarra, mutta se ikäänkuin kuuluu asiaan, maassa maan tavalla.
Vaikea sanoa kuinka paljon matkan aikana tapahtumista on lavastusta ja kuinka paljon ihan oikeaa, eri ihmisillä on asiasta hyvin erilaisia käsityksistä. Esimerkiksi väitetään, että valtion mersu ajaa turistiryhmien ohi eri puolilla Pyongyangia, jotta muodostuu kuva hyvinvoinnista, mene ja tiedä olivako ne vähäiset autot meitä varten käsketty ajamaan kaduilla paremman mielikuvan synnytämiseksi. Toki rehellisyyden nimissä pitää myöntää, että sellaista teatteria ja näytelemistä havaittiin kyllä, kuten englantia puhuva paikallinen asukas tavattiin "sattumalta". Sitäkään en tiedä lavastetaanko metrokäynnin ajaksi tietyt ihmiset metrovaunuun ja asemille, vai olivatko he vain satunnaisia asukkaita. Kyllä matkan aikana vainoharhaisuuttakin oli havaitavissa jokaisessa meissä, onko tämä totta vai näytelmää, onko nämä täällä meitä varten yms. Hotellihuoneessa saattaa olla kuuntelulaitteet tai sitten ei, mene ja tiedä. Ainakin tietyissä hotellikerroksissa väki vaihtui tiheään ja paljon pohjoiskorealasia hotellissa oli, eikä varmastikkaan asukkaina.
Mutta ehdottomasti kannattaa vierailla Pohjois-Koreassa vielä kun se on entisellään, ilman McDonalsseja ja kokismainoksia. Ihmiset ovat kuitenkin ystävällisiä ja osa saattaa jopa pelätä kohtaamista ulkomaalaisten kanssa, kuten miedän "kakkosopas", joka sattui olemaan ensimmäistä kertaa tekemisissä turistien kanssa, mutta muutamassa päivässä tilanne muuttui jo täysin.
On mielenkiintoista nändä itse näitä maita, joissa länsimaissa saa tietyn kuvan median ja osin oman propagandan kautta (USAn tarkoituksen mukaisen vaikutuksen kautta, pahan akseli).
Matkanjärjestäjä hankkii viisumin, yleensä ryhmäviisumi, mutta esimerkiksi Olympian kautta tehdyillä matkoilla jokaiselle tulee oma viisumi passiin. Maahan saavutaan lentämällä Pekingistä tai junalla, samoin maasta poistutaan lentäen Air Koryoalla tai junalla. Paikallista valuuttaa sai vaihdettua hotellissa, vaikka eivät kovin innokkaita olleetkaan vaihtamaan rahaa, viimeisinä iltoina heräsimme vaihtamaan rahaa, jotta saataisiin matkamuistoiksi salakuljetettua paikallista rahaa ja se onnistui. Viikon matka on sopiva, sitä lyhyempi reissu on turhan lyhyt, vaikkei koko maassa pääsekkään vierailemaan, kuin tietyissä paikoissa, vrt Neuvostoliitto. - matka, jos sinne menet ....
Matkakokemuksena ehdottomasti tähän astisista paras. Onnistuu järjestettynä matkana, eli pakettimatkana ryhmässä tai kalliimmalla pienemmällä ryhmällä. Suomesta matkoja tekee Olympia ja joidenkin muidenkin kautta on mahdollista. Sitten on ulkomaalaisia toimistoja, jotka järjestävät myös matkoja. Katso www. koryogroup.com sivuilta lisää, jollet ole jo löytänyt sivustoa.
Kännykät jäivät maahan tullessa rajalle ja takaisin sai maasta poistuttaessa, harvalla meistä oli kännykkää edes mukana kun tiedettiin rajoituksista. Kameralla kuvaaminen onnistui helpommin kuin oli annettu ymmärtää. Toki virallisesti piti olla oppaan "lupa" kuvaamiseen, eli milloin ja missä sai ottaa valokuvia. Esimerkiksi linja-auton ikkunasta ei saanut virallisesti ottaa matkan varrelta kuvia, mutta kyllähän sekin onnistui, eikä meillä taidettu kertaakaan kieltää valokuvaamista. Tai siis Pjongyangin rautatieasemalla ei saanut ottaa valokuvaa junanveturista, mutta itse junanvaunuja sai kuvata. Päiväohjelma oli suunniteltu aamusta iltaa, joten koko ajan oltiin mnossa, sillä iltaisinhan ei hotellista voi itsekseen poistua kaupungille vierailulle. Eli varsinainen ryhmämatka siis.
Ja vierailuihin kuuluu myös virallisempaa ohjelmaa, kuten Kim Il Sungin patsaalle kumartaminen Pjongyangissa, jokainen ryhmä sen tekee, halusipa tai ei. Ei kukaan tietenkään ole sinua väkivallalla uhkaamassa, jollet kumarra, mutta se ikäänkuin kuuluu asiaan, maassa maan tavalla.
Vaikea sanoa kuinka paljon matkan aikana tapahtumista on lavastusta ja kuinka paljon ihan oikeaa, eri ihmisillä on asiasta hyvin erilaisia käsityksistä. Esimerkiksi väitetään, että valtion mersu ajaa turistiryhmien ohi eri puolilla Pyongyangia, jotta muodostuu kuva hyvinvoinnista, mene ja tiedä olivako ne vähäiset autot meitä varten käsketty ajamaan kaduilla paremman mielikuvan synnytämiseksi. Toki rehellisyyden nimissä pitää myöntää, että sellaista teatteria ja näytelemistä havaittiin kyllä, kuten englantia puhuva paikallinen asukas tavattiin "sattumalta". Sitäkään en tiedä lavastetaanko metrokäynnin ajaksi tietyt ihmiset metrovaunuun ja asemille, vai olivatko he vain satunnaisia asukkaita. Kyllä matkan aikana vainoharhaisuuttakin oli havaitavissa jokaisessa meissä, onko tämä totta vai näytelmää, onko nämä täällä meitä varten yms. Hotellihuoneessa saattaa olla kuuntelulaitteet tai sitten ei, mene ja tiedä. Ainakin tietyissä hotellikerroksissa väki vaihtui tiheään ja paljon pohjoiskorealasia hotellissa oli, eikä varmastikkaan asukkaina.
Mutta ehdottomasti kannattaa vierailla Pohjois-Koreassa vielä kun se on entisellään, ilman McDonalsseja ja kokismainoksia. Ihmiset ovat kuitenkin ystävällisiä ja osa saattaa jopa pelätä kohtaamista ulkomaalaisten kanssa, kuten miedän "kakkosopas", joka sattui olemaan ensimmäistä kertaa tekemisissä turistien kanssa, mutta muutamassa päivässä tilanne muuttui jo täysin.
On mielenkiintoista nändä itse näitä maita, joissa länsimaissa saa tietyn kuvan median ja osin oman propagandan kautta (USAn tarkoituksen mukaisen vaikutuksen kautta, pahan akseli).
Matkanjärjestäjä hankkii viisumin, yleensä ryhmäviisumi, mutta esimerkiksi Olympian kautta tehdyillä matkoilla jokaiselle tulee oma viisumi passiin. Maahan saavutaan lentämällä Pekingistä tai junalla, samoin maasta poistutaan lentäen Air Koryoalla tai junalla. Paikallista valuuttaa sai vaihdettua hotellissa, vaikka eivät kovin innokkaita olleetkaan vaihtamaan rahaa, viimeisinä iltoina heräsimme vaihtamaan rahaa, jotta saataisiin matkamuistoiksi salakuljetettua paikallista rahaa ja se onnistui. Viikon matka on sopiva, sitä lyhyempi reissu on turhan lyhyt, vaikkei koko maassa pääsekkään vierailemaan, kuin tietyissä paikoissa, vrt Neuvostoliitto.
Maahan pääsylle ei muita ehtoja ole kuin, että sotilaita ja lehtimiehiä ei päästetä maahan turisteina. Toki Arirangien aikana esimerkiksi lehtimiehiä on päästetty maahan, kuten pari vuotta sitten Hesarin juttusarja Sami Sillanpään kirjoitamana paljasti, sinällään erinomainen juttusarja syksyllä 2005. Viisumia varten piti tosiaan pyytää työnantajalta todistus ja vielä CV laatia, mutta mitään tiedusteluja työnantajan suuntaan ei kuulunut. Taitaaa vain olla sitä byrokratiaa.- hiukan lopussa lisää
Sori tuo tuplapostaaminen, mutta ensimmäinen ei mennyt läpi ja sitten lisäsin vähän loppuun vielä juttua.
- hiukan lopussa lisää vielä
Sori tuplapostaaminen, mutta kun ei ensimmäisellä näyttänyt menevän läpi, kuten tällä palstalla tuppaa olemaan tapana.
Nykyisin jopa Usan kansalaisille on ollut mahdollisuus päästä maahan Arirangien aikana erillisille jenkkiryhmille.
Mutta käy www.koryogroup.com sivuilla katsomassa lisää. - somebody40
Minkälaisia matkamuistoja Pohjois-Koreassa myydään? Onko esim. pohjoiskorealaista musiikkia tai propagandajulisteita mahdollista ostaa? Tavallaan ihan hieno matkamuisto, vaikka tuskin sitä seinälleni ripustaisin. Olen kuullut, että monet kirjat, joita siellä myydään kertovat Kimg Jongista.
Vielä lisää kysymyksiä, olen todella iloinen, jos vain jaksat vastata näihin kaikkiin:
a). Täytyykö turistien laulaa johtajalle ylistyslaulu (tietääkseni kansalaiset herätetään joka aamu varhain ja he laulavat johtajalle ylistyslaulun)?
b). Onko totta ettei tavallisille pohjoiskorealaisille saa puhua?
c). Kännykät ovat kiellettyjä, joten onko mitenkään mahdollista soittaa kotisuomeen?
d). Onko Pohjois-Koreasta mahdollista lähettää kirjeen tai kortin? Jos on, eihän viranomaisilla ole oikeutta lukea sitä? Tietysti kortin sisältö näkyy kaikille, no siis kirjeitä lähinnä tarkoitan.
e). Saako turistien pukeutumistyyli ja hiustyyli olla ihan vapaa, koska ainakin pohjoiskorealaisten ulkonäköön puututaan melko kovalla kädellä?
Tässä kaikki kysymykset, kysyn sitten lisää, jos vielä jotain juolahtaa mieleen. Kiitos paljon! - vastaukset kysymyksiisi
somebody40 kirjoitti:
Minkälaisia matkamuistoja Pohjois-Koreassa myydään? Onko esim. pohjoiskorealaista musiikkia tai propagandajulisteita mahdollista ostaa? Tavallaan ihan hieno matkamuisto, vaikka tuskin sitä seinälleni ripustaisin. Olen kuullut, että monet kirjat, joita siellä myydään kertovat Kimg Jongista.
Vielä lisää kysymyksiä, olen todella iloinen, jos vain jaksat vastata näihin kaikkiin:
a). Täytyykö turistien laulaa johtajalle ylistyslaulu (tietääkseni kansalaiset herätetään joka aamu varhain ja he laulavat johtajalle ylistyslaulun)?
b). Onko totta ettei tavallisille pohjoiskorealaisille saa puhua?
c). Kännykät ovat kiellettyjä, joten onko mitenkään mahdollista soittaa kotisuomeen?
d). Onko Pohjois-Koreasta mahdollista lähettää kirjeen tai kortin? Jos on, eihän viranomaisilla ole oikeutta lukea sitä? Tietysti kortin sisältö näkyy kaikille, no siis kirjeitä lähinnä tarkoitan.
e). Saako turistien pukeutumistyyli ja hiustyyli olla ihan vapaa, koska ainakin pohjoiskorealaisten ulkonäköön puututaan melko kovalla kädellä?
Tässä kaikki kysymykset, kysyn sitten lisää, jos vielä jotain juolahtaa mieleen. Kiitos paljon!Tässä muutama vastaus kysymyksiisi:
a). Ei täydy laulaa mitään ylistyslaulua, ainoastaan tuo patsaalle kumartaminen kuuluu turistiryhmien ohjelmaan. Tuosta pohjoiskorealaisten aamuisesta laulamisesta en ole tietoinen, mutta en toisaalta epäilisikään tuollaista asiaa. Voihan se olla, että työpaikoilla, kouluissa aammut aloitetaan laulutuokiolla. Toki niinhän tehdään monessa osavaltiossa Usassa kun luetaan uskollisuutta isänmaalle eli lausutaan lippuvala.
b). No aika hankalaahan se puhuminen pohjoiskorealaisten tavallisten kansalaisten kanss aon, kun he eivät juurikaan puhu englantia. Mutta kyllähän sitä kuitenkin jonkin verran paikallisten kanssa oltiin lähikontaktissa, kuten puistoissa yms, mutta ei siellä mitään keskustelua pääse syntymään. Mutta ei turisteja missään poliisisaattueessakaan kiidätetä paikasta toiseen. Turistithan eivät pääse maassa itsenäisesti liikkumaan. Eniten oppaiden kanssa ollaan tekemisissä, ryhmän kanssa kulkee 1-2 opasta koko matkan ajan ja sitten on eri vierailukohteissa erilliset oppaat. Meidän ryhmä sai kyllä liikkua kohtuullisen vapaasti, eikä oppaatkaan olleet paimentamassa meitä parijonoon.
c). Jos haluaa maksaa hotellin veloittamat puheluhinnat niin todennäköisesti soittaminen hotellista onnistuu lankapuhelimella. Oikein muuta keinoa ei taida olla, puhelinkopista ei pääse ulkomaille soittelemaan.
d). Turistit lähettävät tavalliset postikortit ja itselläni kaikki lähettämäni kortit tulivat perille. On olemassa riski, että kirjoitukset luetaan ennen eteenpäin pistämistä, joten kannattaa hiukan harkintaa käyttää mitä kirjoittaa. Kovin kriittinen kirjoittelu saattaa aiheuttaa sen, että kortti ei pääse perille. Sama koskee kirjeitä, eikä niitä suositella edes lähetettäväksi. Ja kuulemma valtakoneistolta löytyy henkilöitä lukemaan mm. suomenkieliset postikortit, mene ja tiedä pitääkö paikkaansa, vai taruako vain. Postimerkkejä ostaessa kannattaa pyytää vallankumouspostimerkkejä, jotka ovat saajalleen huomattavasti värikkäämpiä ja luovat aitoa tunnelmaa kohdemaasta. Toki voi olla, että vallankumouspostimerkkejä ei enää saa tai niitä ei juuri silloin ole saatavilla. Niitä vain piti osata pyytää, muuten sai normaalit postimerkit.
d). Turistit saavat kyllä pukeutua ja näyttää miltä haluavat. Pohjoiskorealaisilla nyt sattuu olemaan kovin ykskantaan oleva pukeutumistyyli. Hyvin erikoinen hiustyyli saattaa aiheuttaa huvittuneisuutta paikallisissa ja tirskumista, mutta ei sen kummempaa. Ehkä joku paikallinen opas haluaa kokeilla esim. rastalettejäsi, jos sellaiset päätät hankkia ennen matkaa.
Ja noista tuliaisista. No tavallista turistikrääsää on tarjolla, mutta sitten vaikka kirjahyllyllisen voit ostaa Kimien kirjoittamia kirjasarjoja, tietokirjoja, musiikki-CD yms. Kirjoista veloittavat suurin piirtein saman kuin Suomessakin, eli 20-30 €/kirja, eli ihan riistohinnalla niitä ei saa itselleen. Itselläni on muutama numero Pjongyang Timesia, täytyy tunnustaa, että niiden julkaisemia juttuja ei ihan samalta kantilta pääse lukemaan länsimaisesta mediasta.
Pohjoiskorealaisten pakollisia pinssejä ei ole saatavilla, eikä niitä pysty mistään ostamaan. Postimerkkejä on myynnissä ihan tuhottomasti. Propagandajulisteita voi ehkä saada ostettua suhteilla, mutta niiden maastavienti on ongelmallista. Omalla ryhmällä oli mahdollisuus ostaa aitoja propagandajulisteita, 50 € kappale, mutta tyhmyydessäni en ostanut, mutta seuraavalla kerralla sitten, jos mahdollisuus ilmaantuu. Toki riippuu matkanjärjestäjästä enkä usko, että suomalaisella ryhmämatkalla avautuu mahdollisuutta ostaa oikea propagandajuliste, mutta esim. Pekingistä alkavalla matkalla saattaa järjestäjän puolesta olla matkalla mukana henkilö, jolla on kontaktit pohjoiskorealaisiin henkilöihin ja pystyy hommaamaan noita himoittuja julisteita. Mutta täytyy muistaa, että julisteita voi ostaa myös virallista kanavaa myöten, mutta silloin kyse on elokuvajulisteista ja ne on leimattu maastaviemisellä oikeuttavalla leimalla. - vastaukset kysymyksiisi, to...
somebody40 kirjoitti:
Minkälaisia matkamuistoja Pohjois-Koreassa myydään? Onko esim. pohjoiskorealaista musiikkia tai propagandajulisteita mahdollista ostaa? Tavallaan ihan hieno matkamuisto, vaikka tuskin sitä seinälleni ripustaisin. Olen kuullut, että monet kirjat, joita siellä myydään kertovat Kimg Jongista.
Vielä lisää kysymyksiä, olen todella iloinen, jos vain jaksat vastata näihin kaikkiin:
a). Täytyykö turistien laulaa johtajalle ylistyslaulu (tietääkseni kansalaiset herätetään joka aamu varhain ja he laulavat johtajalle ylistyslaulun)?
b). Onko totta ettei tavallisille pohjoiskorealaisille saa puhua?
c). Kännykät ovat kiellettyjä, joten onko mitenkään mahdollista soittaa kotisuomeen?
d). Onko Pohjois-Koreasta mahdollista lähettää kirjeen tai kortin? Jos on, eihän viranomaisilla ole oikeutta lukea sitä? Tietysti kortin sisältö näkyy kaikille, no siis kirjeitä lähinnä tarkoitan.
e). Saako turistien pukeutumistyyli ja hiustyyli olla ihan vapaa, koska ainakin pohjoiskorealaisten ulkonäköön puututaan melko kovalla kädellä?
Tässä kaikki kysymykset, kysyn sitten lisää, jos vielä jotain juolahtaa mieleen. Kiitos paljon!Tässä muutama vastaus kysymyksiisi:
a). Ei täydy laulaa mitään ylistyslaulua, ainoastaan tuo patsaalle kumartaminen kuuluu turistiryhmien ohjelmaan. Tuosta pohjoiskorealaisten aamuisesta laulamisesta en ole tietoinen, mutta en toisaalta epäilisikään tuollaista asiaa. Voihan se olla, että työpaikoilla, kouluissa aammut aloitetaan laulutuokiolla. Toki niinhän tehdään monessa osavaltiossa Usassa kun luetaan uskollisuutta isänmaalle eli lausutaan lippuvala.
b). No aika hankalaahan se puhuminen pohjoiskorealaisten tavallisten kansalaisten kanss aon, kun he eivät juurikaan puhu englantia. Mutta kyllähän sitä kuitenkin jonkin verran paikallisten kanssa oltiin lähikontaktissa, kuten puistoissa yms, mutta ei siellä mitään keskustelua pääse syntymään. Mutta ei turisteja missään poliisisaattueessakaan kiidätetä paikasta toiseen. Turistithan eivät pääse maassa itsenäisesti liikkumaan. Eniten oppaiden kanssa ollaan tekemisissä, ryhmän kanssa kulkee 1-2 opasta koko matkan ajan ja sitten on eri vierailukohteissa erilliset oppaat. Meidän ryhmä sai kyllä liikkua kohtuullisen vapaasti, eikä oppaatkaan olleet paimentamassa meitä parijonoon.
c). Jos haluaa maksaa hotellin veloittamat puheluhinnat niin todennäköisesti soittaminen hotellista onnistuu lankapuhelimella. Oikein muuta keinoa ei taida olla, puhelinkopista ei pääse ulkomaille soittelemaan.
d). Turistit lähettävät tavalliset postikortit ja itselläni kaikki lähettämäni kortit tulivat perille. On olemassa riski, että kirjoitukset luetaan ennen eteenpäin pistämistä, joten kannattaa hiukan harkintaa käyttää mitä kirjoittaa. Kovin kriittinen kirjoittelu saattaa aiheuttaa sen, että kortti ei pääse perille. Sama koskee kirjeitä, eikä niitä suositella edes lähetettäväksi. Ja kuulemma valtakoneistolta löytyy henkilöitä lukemaan mm. suomenkieliset postikortit, mene ja tiedä pitääkö paikkaansa, vai taruako vain. Postimerkkejä ostaessa kannattaa pyytää vallankumouspostimerkkejä, jotka ovat saajalleen huomattavasti värikkäämpiä ja luovat aitoa tunnelmaa kohdemaasta. Toki voi olla, että vallankumouspostimerkkejä ei enää saa tai niitä ei juuri silloin ole saatavilla. Niitä vain piti osata pyytää, muuten sai normaalit postimerkit.
d). Turistit saavat kyllä pukeutua ja näyttää miltä haluavat. Pohjoiskorealaisilla nyt sattuu olemaan kovin ykskantaan oleva pukeutumistyyli. Hyvin erikoinen hiustyyli saattaa aiheuttaa huvittuneisuutta paikallisissa ja tirskumista, mutta ei sen kummempaa. Ehkä joku paikallinen opas haluaa kokeilla esim. rastalettejäsi, jos sellaiset päätät hankkia ennen matkaa.
Ja noista tuliaisista. No tavallista turistikrääsää on tarjolla, mutta sitten vaikka kirjahyllyllisen voit ostaa Kimien kirjoittamia kirjasarjoja, tietokirjoja, musiikki-CD yms. Kirjoista veloittavat suurin piirtein saman kuin Suomessakin, eli 20-30 €/kirja, eli ihan riistohinnalla niitä ei saa itselleen. Itselläni on muutama numero Pjongyang Timesia, täytyy tunnustaa, että niiden julkaisemia juttuja ei ihan samalta kantilta pääse lukemaan länsimaisesta mediasta.
Pohjoiskorealaisten pakollisia pinssejä ei ole saatavilla, eikä niitä pysty mistään ostamaan. Postimerkkejä on myynnissä ihan tuhottomasti. Propagandajulisteita voi ehkä saada ostettua suhteilla, mutta niiden maastavienti on ongelmallista. Omalla ryhmällä oli mahdollisuus ostaa aitoja propagandajulisteita, 50 € kappale, mutta tyhmyydessäni en ostanut, mutta seuraavalla kerralla sitten, jos mahdollisuus ilmaantuu. Toki riippuu matkanjärjestäjästä enkä usko, että suomalaisella ryhmämatkalla avautuu mahdollisuutta ostaa oikea propagandajuliste, mutta esim. Pekingistä alkavalla matkalla saattaa järjestäjän puolesta olla matkalla mukana henkilö, jolla on kontaktit pohjoiskorealaisiin henkilöihin ja pystyy hommaamaan noita himoittuja julisteita. Mutta täytyy muistaa, että julisteita voi ostaa myös virallista kanavaa myöten, mutta silloin kyse on elokuvajulisteista ja ne on leimattu maastaviemisellä oikeuttavalla leimalla. - somebody40
vastaukset kysymyksiisi kirjoitti:
Tässä muutama vastaus kysymyksiisi:
a). Ei täydy laulaa mitään ylistyslaulua, ainoastaan tuo patsaalle kumartaminen kuuluu turistiryhmien ohjelmaan. Tuosta pohjoiskorealaisten aamuisesta laulamisesta en ole tietoinen, mutta en toisaalta epäilisikään tuollaista asiaa. Voihan se olla, että työpaikoilla, kouluissa aammut aloitetaan laulutuokiolla. Toki niinhän tehdään monessa osavaltiossa Usassa kun luetaan uskollisuutta isänmaalle eli lausutaan lippuvala.
b). No aika hankalaahan se puhuminen pohjoiskorealaisten tavallisten kansalaisten kanss aon, kun he eivät juurikaan puhu englantia. Mutta kyllähän sitä kuitenkin jonkin verran paikallisten kanssa oltiin lähikontaktissa, kuten puistoissa yms, mutta ei siellä mitään keskustelua pääse syntymään. Mutta ei turisteja missään poliisisaattueessakaan kiidätetä paikasta toiseen. Turistithan eivät pääse maassa itsenäisesti liikkumaan. Eniten oppaiden kanssa ollaan tekemisissä, ryhmän kanssa kulkee 1-2 opasta koko matkan ajan ja sitten on eri vierailukohteissa erilliset oppaat. Meidän ryhmä sai kyllä liikkua kohtuullisen vapaasti, eikä oppaatkaan olleet paimentamassa meitä parijonoon.
c). Jos haluaa maksaa hotellin veloittamat puheluhinnat niin todennäköisesti soittaminen hotellista onnistuu lankapuhelimella. Oikein muuta keinoa ei taida olla, puhelinkopista ei pääse ulkomaille soittelemaan.
d). Turistit lähettävät tavalliset postikortit ja itselläni kaikki lähettämäni kortit tulivat perille. On olemassa riski, että kirjoitukset luetaan ennen eteenpäin pistämistä, joten kannattaa hiukan harkintaa käyttää mitä kirjoittaa. Kovin kriittinen kirjoittelu saattaa aiheuttaa sen, että kortti ei pääse perille. Sama koskee kirjeitä, eikä niitä suositella edes lähetettäväksi. Ja kuulemma valtakoneistolta löytyy henkilöitä lukemaan mm. suomenkieliset postikortit, mene ja tiedä pitääkö paikkaansa, vai taruako vain. Postimerkkejä ostaessa kannattaa pyytää vallankumouspostimerkkejä, jotka ovat saajalleen huomattavasti värikkäämpiä ja luovat aitoa tunnelmaa kohdemaasta. Toki voi olla, että vallankumouspostimerkkejä ei enää saa tai niitä ei juuri silloin ole saatavilla. Niitä vain piti osata pyytää, muuten sai normaalit postimerkit.
d). Turistit saavat kyllä pukeutua ja näyttää miltä haluavat. Pohjoiskorealaisilla nyt sattuu olemaan kovin ykskantaan oleva pukeutumistyyli. Hyvin erikoinen hiustyyli saattaa aiheuttaa huvittuneisuutta paikallisissa ja tirskumista, mutta ei sen kummempaa. Ehkä joku paikallinen opas haluaa kokeilla esim. rastalettejäsi, jos sellaiset päätät hankkia ennen matkaa.
Ja noista tuliaisista. No tavallista turistikrääsää on tarjolla, mutta sitten vaikka kirjahyllyllisen voit ostaa Kimien kirjoittamia kirjasarjoja, tietokirjoja, musiikki-CD yms. Kirjoista veloittavat suurin piirtein saman kuin Suomessakin, eli 20-30 €/kirja, eli ihan riistohinnalla niitä ei saa itselleen. Itselläni on muutama numero Pjongyang Timesia, täytyy tunnustaa, että niiden julkaisemia juttuja ei ihan samalta kantilta pääse lukemaan länsimaisesta mediasta.
Pohjoiskorealaisten pakollisia pinssejä ei ole saatavilla, eikä niitä pysty mistään ostamaan. Postimerkkejä on myynnissä ihan tuhottomasti. Propagandajulisteita voi ehkä saada ostettua suhteilla, mutta niiden maastavienti on ongelmallista. Omalla ryhmällä oli mahdollisuus ostaa aitoja propagandajulisteita, 50 € kappale, mutta tyhmyydessäni en ostanut, mutta seuraavalla kerralla sitten, jos mahdollisuus ilmaantuu. Toki riippuu matkanjärjestäjästä enkä usko, että suomalaisella ryhmämatkalla avautuu mahdollisuutta ostaa oikea propagandajuliste, mutta esim. Pekingistä alkavalla matkalla saattaa järjestäjän puolesta olla matkalla mukana henkilö, jolla on kontaktit pohjoiskorealaisiin henkilöihin ja pystyy hommaamaan noita himoittuja julisteita. Mutta täytyy muistaa, että julisteita voi ostaa myös virallista kanavaa myöten, mutta silloin kyse on elokuvajulisteista ja ne on leimattu maastaviemisellä oikeuttavalla leimalla.Kiitos paljon. Olisi vielä muutama kysymys.
a). Minkälaisia hotellihuoneet ovat, vaatimattomia vai ihan länsimaista tasoa vastaavia ja onhan niissä peseytymismahdollisuudet?
b). Eihän hotellihuoneissa ole propagandaradiota tai propagandatekstejä/julisteita?
c). Hotelleiden henkilökunta osaa varmasti englantia, mutta jos esim. postimerkkejä ostaa ja myyjä ei osaa englantia, miten toimia? Opas voi varmaankin toimia tulkkina.
d). Ja sitten vielä yksi ehkä hieman hankala juttu, onko sellaisia asioita, joista ei saa puhua (esimerkkinä mm. jos menisi Japaniin ja ei miellään puhuttaisi Hiroshiman pommi-iskusta)?
Kiitos taas kerran luulenpa, että tässä on kaikki mitä tuli mieleen. - vastaus taasen
somebody40 kirjoitti:
Kiitos paljon. Olisi vielä muutama kysymys.
a). Minkälaisia hotellihuoneet ovat, vaatimattomia vai ihan länsimaista tasoa vastaavia ja onhan niissä peseytymismahdollisuudet?
b). Eihän hotellihuoneissa ole propagandaradiota tai propagandatekstejä/julisteita?
c). Hotelleiden henkilökunta osaa varmasti englantia, mutta jos esim. postimerkkejä ostaa ja myyjä ei osaa englantia, miten toimia? Opas voi varmaankin toimia tulkkina.
d). Ja sitten vielä yksi ehkä hieman hankala juttu, onko sellaisia asioita, joista ei saa puhua (esimerkkinä mm. jos menisi Japaniin ja ei miellään puhuttaisi Hiroshiman pommi-iskusta)?
Kiitos taas kerran luulenpa, että tässä on kaikki mitä tuli mieleen.a). Turistit majoitetaan hyviin hotelleihin, Pjongyangissa taitaa olla peräti kaksi hotellia, joihin majoitutaan. Esimerkiksi Yanggakdo hotel. Ihan normaali varustus on, jopa wc-paperia löytyy. Ja yleensä valuuttakaupasta pientä syömistä ja juomista pystyy ostamaan. Ei vastaavat hyvätasoista eurooppalaista tasoa.
b). TV:stä näkyi mm. BBC, mutta muistettavaa on, että kyse olikin hotellista. Myös paikallinen TV näkyi ja toki sitä kautta mm. isänmaallista, hurmoksellista ohjelmaa. Hotellin alulassa saattaa olla valokuvia siitä kuinka Kim Il Sung on opastanut kansalaisiaan erilaisissa ongelmissa, kuten antanut maanviljelijälle viljelyohjeita yms. Eli tuontyyppistä löytyy hotellista, mutta ei sen kummempaa.
c). Postimerkit ostettiin hotellista ja postin väki ymmärsi kyllä sen verran englantia, että homma onnistui. Opas voi auttaa tarvittaessa ja muistettavaahan on, että olette ilman opasta vain hotellissa, toki opaskin yöpyy samoissa paikoissa kuin matkailijatkin. Eli suurimpiin ongelmiin ei ole oikein edes mahdollsista törmätä, ellei halua karata hotellista.
d). No ei kai siellä sellaisia kovin arkoja asioita ole. Korean sota on edelleen asia, josta pohjoiskorealaisilla on erilainen näkemys kuin esim. amerikkalaisilla. Ja moniin asioihin ei vain saa vastausta, esimerkiksi siihen missä Kim Jong Il asuu, opas vain ei oikein ollut ymmärtävinään koko kysymystä. Eikä heillä taida oikeasti olla edes aavistustakaan hänen asunpaikastaan. Nälänhätä tietenkin on sellainen asia, minkä pohjoiskorealaiset saattavat kokea hankalana asiana, eikä siellä nyt turistin tarvitsekaan mennä kommentoimaan jokaista asiaa. - somebody40
vastaus taasen kirjoitti:
a). Turistit majoitetaan hyviin hotelleihin, Pjongyangissa taitaa olla peräti kaksi hotellia, joihin majoitutaan. Esimerkiksi Yanggakdo hotel. Ihan normaali varustus on, jopa wc-paperia löytyy. Ja yleensä valuuttakaupasta pientä syömistä ja juomista pystyy ostamaan. Ei vastaavat hyvätasoista eurooppalaista tasoa.
b). TV:stä näkyi mm. BBC, mutta muistettavaa on, että kyse olikin hotellista. Myös paikallinen TV näkyi ja toki sitä kautta mm. isänmaallista, hurmoksellista ohjelmaa. Hotellin alulassa saattaa olla valokuvia siitä kuinka Kim Il Sung on opastanut kansalaisiaan erilaisissa ongelmissa, kuten antanut maanviljelijälle viljelyohjeita yms. Eli tuontyyppistä löytyy hotellista, mutta ei sen kummempaa.
c). Postimerkit ostettiin hotellista ja postin väki ymmärsi kyllä sen verran englantia, että homma onnistui. Opas voi auttaa tarvittaessa ja muistettavaahan on, että olette ilman opasta vain hotellissa, toki opaskin yöpyy samoissa paikoissa kuin matkailijatkin. Eli suurimpiin ongelmiin ei ole oikein edes mahdollsista törmätä, ellei halua karata hotellista.
d). No ei kai siellä sellaisia kovin arkoja asioita ole. Korean sota on edelleen asia, josta pohjoiskorealaisilla on erilainen näkemys kuin esim. amerikkalaisilla. Ja moniin asioihin ei vain saa vastausta, esimerkiksi siihen missä Kim Jong Il asuu, opas vain ei oikein ollut ymmärtävinään koko kysymystä. Eikä heillä taida oikeasti olla edes aavistustakaan hänen asunpaikastaan. Nälänhätä tietenkin on sellainen asia, minkä pohjoiskorealaiset saattavat kokea hankalana asiana, eikä siellä nyt turistin tarvitsekaan mennä kommentoimaan jokaista asiaa.Kiitos paljon.
- vastaus taasen
vastaus taasen kirjoitti:
a). Turistit majoitetaan hyviin hotelleihin, Pjongyangissa taitaa olla peräti kaksi hotellia, joihin majoitutaan. Esimerkiksi Yanggakdo hotel. Ihan normaali varustus on, jopa wc-paperia löytyy. Ja yleensä valuuttakaupasta pientä syömistä ja juomista pystyy ostamaan. Ei vastaavat hyvätasoista eurooppalaista tasoa.
b). TV:stä näkyi mm. BBC, mutta muistettavaa on, että kyse olikin hotellista. Myös paikallinen TV näkyi ja toki sitä kautta mm. isänmaallista, hurmoksellista ohjelmaa. Hotellin alulassa saattaa olla valokuvia siitä kuinka Kim Il Sung on opastanut kansalaisiaan erilaisissa ongelmissa, kuten antanut maanviljelijälle viljelyohjeita yms. Eli tuontyyppistä löytyy hotellista, mutta ei sen kummempaa.
c). Postimerkit ostettiin hotellista ja postin väki ymmärsi kyllä sen verran englantia, että homma onnistui. Opas voi auttaa tarvittaessa ja muistettavaahan on, että olette ilman opasta vain hotellissa, toki opaskin yöpyy samoissa paikoissa kuin matkailijatkin. Eli suurimpiin ongelmiin ei ole oikein edes mahdollsista törmätä, ellei halua karata hotellista.
d). No ei kai siellä sellaisia kovin arkoja asioita ole. Korean sota on edelleen asia, josta pohjoiskorealaisilla on erilainen näkemys kuin esim. amerikkalaisilla. Ja moniin asioihin ei vain saa vastausta, esimerkiksi siihen missä Kim Jong Il asuu, opas vain ei oikein ollut ymmärtävinään koko kysymystä. Eikä heillä taida oikeasti olla edes aavistustakaan hänen asunpaikastaan. Nälänhätä tietenkin on sellainen asia, minkä pohjoiskorealaiset saattavat kokea hankalana asiana, eikä siellä nyt turistin tarvitsekaan mennä kommentoimaan jokaista asiaa.a). Turistit majoitetaan hyviin hotelleihin, Pjongyangissa taitaa olla peräti kaksi hotellia, joihin majoitutaan. Esimerkiksi Yanggakdo hotel. Ihan normaali varustus on, jopa wc-paperia löytyy. Ja yleensä valuuttakaupasta pientä syömistä ja juomista pystyy ostamaan. Ei vastaavat hyvätasoista eurooppalaista tasoa.
b). TV:stä näkyi mm. BBC, mutta muistettavaa on, että kyse olikin hotellista. Myös paikallinen TV näkyi ja toki sitä kautta mm. isänmaallista, hurmoksellista ohjelmaa. Hotellin alulassa saattaa olla valokuvia siitä kuinka Kim Il Sung on opastanut kansalaisiaan erilaisissa ongelmissa, kuten antanut maanviljelijälle viljelyohjeita yms. Eli tuontyyppistä löytyy hotellista, mutta ei sen kummempaa.
c). Postimerkit ostettiin hotellista ja postin väki ymmärsi kyllä sen verran englantia, että homma onnistui. Opas voi auttaa tarvittaessa ja muistettavaahan on, että olette ilman opasta vain hotellissa, toki opaskin yöpyy samoissa paikoissa kuin matkailijatkin. Eli suurimpiin ongelmiin ei ole oikein edes mahdollsista törmätä, ellei halua karata hotellista.
d). No ei kai siellä sellaisia kovin arkoja asioita ole. Korean sota on edelleen asia, josta pohjoiskorealaisilla on erilainen näkemys kuin esim. amerikkalaisilla. Ja moniin asioihin ei vain saa vastausta, esimerkiksi siihen missä Kim Jong Il asuu, opas vain ei oikein ollut ymmärtävinään koko kysymystä. Eikä heillä taida oikeasti olla edes aavistustakaan hänen asunpaikastaan. Nälänhätä tietenkin on sellainen asia, minkä pohjoiskorealaiset saattavat kokea hankalana asiana, eikä siellä nyt turistin tarvitsekaan mennä kommentoimaan jokaista asiaa.
- Traveller 1000
Pohjois Koreaan pääsee varsin helposti Pekingin kautta. Viisumi ja matkapaketti järjestyy helposti helsinkiläisen matkatoimisto Oy Traveller Ab:n kautta.
- Pohjois-Koreasta
ovat tässä! Mainio matka, juuri noita asioita tuli elettyä kuin kevään viesteissä mainittiin. Kts lisäinfoa vaikka GOOGLEn haulla Sami Sillanpää Korea. Hesarin toimittajan kuvaukset ovat tässä ja nyt tietoa. Matkani oli matkatoimisto Olympian luotsaama. Alusta loppuun hyvää työtä! Suosittelen.
- suosittelen
Kannattaa lukea erään ruotsalaisen toimittajan kirja Pohjois-Koreasta, en muista hänen nimeään, mutta kirja oli hyvin valaiseva ja kiinnostava. Googlella voisi löytyä.
- löytyy
Salzinger, Caroline:
Terveisiä pahan akselilta : arkea ja politiikkaa maailman suljetuimmissa valtioissa
Olen syksyllä lähdössä....
- punasuolinen:-)
Olen tutustunut tässä parina päivänä Pohjois-Korealaiseen musiikkiin ja siitä ilahtuneena rupesin suunnittelemaan matkaa sinne. Täällä esiintyvät kirjoitukset vaikuttavat kovin ennakkoluuloisilta, mutta se toki sallitaan ja minulle nillä ei ole vaikutusta. Kirjoitan sitten lisää jos matkani toteutuu.
- Arirangit
Onko matka vielä toteutumatta? Ensi vuonna maassa on suuret juhlat tiedossa ja ehdottomasti kannattaa ajoittaa matka sellaiseen aikaan, että näkee Arirangit. Ei ole sellaiseen esitykseen muualla mahdollisuutta päästä, aivan uskomaton vajaa 2h esitys.
- Usk om aton -ta
Arirangit kirjoitti:
Onko matka vielä toteutumatta? Ensi vuonna maassa on suuret juhlat tiedossa ja ehdottomasti kannattaa ajoittaa matka sellaiseen aikaan, että näkee Arirangit. Ei ole sellaiseen esitykseen muualla mahdollisuutta päästä, aivan uskomaton vajaa 2h esitys.
Kannattaa lukea kirja Pjongjangin akvaariot , niin johan alkaa selvitä minkälainen maa on kyseessä.
- Ahlami
u cand ius der indernet and mi hav gud enklis becus somi minu ola parempi kute sina naha
- Katso videolta
Nämä kun katsoo ei tarvi vaivautua itse paikanpäälle.
Life in North Korea - BBC Documentary State of Mind
Part 1:
http://www.youtube.com/watch?v=QSrcLC6Zz54
Part 2:
http://www.youtube.com/watch?v=Kb8wIToRyUY
"Monkeetimen" normaali ohjattu turistivierailu Pohjois-Koreaan. Osa 1 alkaa 5 min Pohjois-Korean historian esittelyllä, skippaa jos haluat suoraan asiaan. Nuo 5 osaa katsottuasi tiedät tarkalleen mitä näet jos lähdet matkalle Pohjois-Koreaan. Täsmälleen nuo samat vierailukohteet näytetään kaikille turisteille. Yksin Pjongjangissa ei voi kulkea, vain "oppaan" eli hallituksen valvojan mukana.
North Korea (Part 1):
http://www.youtube.com/watch?v=7J2q5AwNzvQ
North Korea (Part 2):
http://www.youtube.com/watch?v=SWpx7prvazk
North Korea (Part 3):
http://www.youtube.com/watch?v=9IOhXud6E44
North Korea (Part 4):
http://www.youtube.com/watch?v=UdNHMIbO4JQ
North Korea (Part 5):
http://www.youtube.com/watch?v=XStRdIfyMXc
Itse harkitsin matkaa, mutta nuo kaikki katsottuani en taida enää viitsiä. Muuta ei ole mahdollista nähdä. - Lue myös kirja
http://www.siltalapublishing.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=41:kang-chol-hwan-pjongjangin-akvaariot&catid=4:tietokirjat&Itemid=6
Kirja:
Kang Chol-hwan & Pierre Rigoulot
Pjongjangin akvaariot
Vuonna 1977 Kang Chol-hwan on 9-vuotias ja asuu perheineen Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin vauraassa naapurustossa. Pojan isovanhemmat ovat innokkaita Kim Il-sungin kommunistisen järjestelmän kannattajia. Eräänä päivänä isoisä kuitenkin katoaa. Samalla koko muu perhe, äitiä lukuunottamatta, pidätetään ja viedään selitystä antamatta Yodokin työleirille.
Tästä alkaa kymmenen vuotta kestänyt leirielämä epäinhimillisissä oloissa. Lapset ja aikuiset alistetaan pakkotyöhön, jatkuvaan tarkkailuun, toistuviin nöyryytyksiin ja julkisiin rangaistuksiin. Nälkä ajaa heidät epätoivoisiin tekoihin ja heikkenevä terveys ja kylmä ilmasto koituvat monen kohtaloksi. Leirivuosien jälkeen Kang eli muutaman vuoden Pohjois- Korean maaseudulla, mutta pakeni sitten henkensä kaupalla Kiinaan ja asuu nykyään Etelä-Koreassa. Kang Chol-hwan kertoo uskomattoman eloonjäämistarinansa ja kuvailee kaunistelematta viimeisen stalinistisen järjestelmän mädännäisyyttä.
Reportaasikirja Pjongjangin akvaariot on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilastaja lähihistoriasta. Kang Chol-hwan asuu nykyään Soulissa Etelä-Koreassa. Hän toimii aktiivisena Pohjois-Korean ihmisoikeusrikkomusten ja kommunistisen järjestelmän kriitikkona. Pierre Rigoulet on ranskalainen tietokirjailija ja Histoire & Liberté –aikakauslehden päätoimittaja.
Suomentanut: Lotta Toivanen - Pysäyttävä video
Todella pysäyttävä video 1h 6min. Suosittelen lämpimästi katsomaan ajan kanssa.
Kertomus yhdestä harvasta Pohjois-Korealaisella keskitysleirillä syntyneestä (vanhemmat tuomittu) lapsesta joka kasvanut siis koko lapsuutensa ilman omaa syytään vankina keskitysleirillä nälän ja jatkuvan väkivallan keskellä tuntematta lainkaan normaalia elämää. Onnistui pakenemaan ja edelleen Kiinaan. Video Googlen tuella. Googlen satelliittikuvissa leirit näkyvät selkeästi. (Google Tech Talks, May, 12 2008).
BORN AND RAISED IN A CONCENTRATION CAMP
http://www.youtube.com/watch?v=Ms4NIB6xroc - fiiafani
Supermarjosta tutun Sofian (FIIAN)n sinkku biisi nyt kuunneltavissa osoitteessa http://www.youtube.com/watch?v=gptc4h_-jKQ myös fanisivut löytyvät facebookissa FIIA nimellä :) käykäähän kuuntelemassa ja tykkäämässä :)
- kysyn vaan...
Ja mites hän liityy tähän , onko laulaja Pohjois-Korealainen ?
- kävijät
Käytiin juuri 4 vrk reissu P-Koreassa, Pjöngjangia nähtiin aika paljon ja maaseutuakin rajalla käynnin (DMZ) ja Kim Il Sungin lahjamuseokäynnillä.
Todella positiivinen kuva maasta ja sen ihmisistä jäi, oppaat olivat hyviä ja varsinkin toinen heistä erittäin huumorintajuinen joka ymmärsi kepeätä muttei pilkkaavaa huumoriammekin massta ja sen systeemeistä :) Kuvata saimme varsin vapaasti - ainoa toive mainioita oppailtamme oli ettei ihmisiä kuvattaisi ilman lupaa (eihän ihmisiä kyllä muuallakaan maailmassa ole tapana luvatta kuvata).
Pjöngjang näytti hyvinvoivalta, ihmiset iloisilta ja hyvinpuetuilta, liikennettäkin oli ällistykseksemme aika paljon - aamuisin ja iltapäivillä jopa ruuhkaksi asti - myös illalla aika paljon - ihmeteltiinkin lehti-/nettikirjoituksia "autioista kaduista" sillä myös ihmisiä oli liikkeellä kuin missä tahansa isossa kaupungissa.
Samoin ennakkoon odottamamme "sähköttömän kaupungin pimeys" osoittautui harhaluuloksi - siis ainakin pääkaupungin osalta...sillä esim. rajalla vierailultamme saavuimme pääkaupunkiin pimeällä ja heti suunnattoman suurten kerrostalojen alettua "kaikki ikkunat" tuikkivat valoa, muistomerkit erityiseti - myös komeita neonvaloviritelmiä näkyi kaupungin keskustaa lähestyessä. Siisteys ja roskattomuus oli silmiinpistävää niin maalla kuin pääkaupungissakin.
Oppaiden kanssa liikuttaesssa vaikkapa vesipullonoston, kahvilla käynnin tms. halujemme yhteudessä poikettiin satunnaisesti muutaman kerran "ns. kulman taaksekkin" ja ihan samanlaiseltahan sielläkin näytti - ihmettelimmekin miksei esim. tietyömaan työmiehiä saanut kuvata sillä ei se mielestämme poikennut muisssa Aasian maissa näkemistämme - paremminkin paremmalta näytti kuin jossain Vietnamissa, puhumattakaan Intiasta - toisaalta kuvataanko missään muuallakaan tietyömiehiä työssään ? :)
Pääkaupunki kaikenkaikkiaan upeine rakennuksineen on huikea, jopa useita muita aasialaisia pääkaupunkeja näkemiämme hienompi - maaseutukaan ei mielestämme juurikaan vaikapa kiinalaisesta tai venäläisestä maaseudusta paljon poikennut -suurempaa köyhyyttä ja varsinkin roskaisuutta löytyy vaikkapa Intiasta, Kampozasta, Indonesiasta...taikka jostain E-Amerikan maasta (myös Venäjältä).
Itse asiassa ällistyimme maan tilasta, parempaan suuntaanhan siellä menee (?) Me kaikki kolme matkaajaa olimme tehneet melkoisesti kotiläksyjä maasta ja sen tilasta ennen reissua -vankileirikirjoja oli luettu, kaikki nettivideonpätkät katsottu ja lukuisat artikkelit maasta luettu - kaikki maata käsittelevä aineistohan on hyvin negatiivista ja tuomitsevaa...Siksipä yllätyimme kuinka kolmen ns. kokoomushenkisen business-miehen ajatukst maasta ja sen ihmisistä muuttuivat täysin muutamassa päivässä :) Mainittakoon vielä että missään vaiheessa emme kokeneet oloamme millään lailla ahdistavaksi esim. oppaiden jatkuvasta läsnäolosta hotellin ulkopuolella - päivastoin varsinkin naisopas oli ihastuttava ja todella avoimen kiinnostunut ajatuksistamme, ulkomaiden elämänmenosta ja siitä mitä ihmiset "muualla ajattelemvat heistä ja heidän maastaan", tuttua eikö vain :)
Toisekseen vaikka matkaohjelma oli tiukka siitä voitiin myös poiketa, nähtyämme jossain pääkaupungissa kahvilan taikka kaupan - sanoimme oppaille "mennäänkö tuonne" - ja niin mentiin tuosta vain...Tai sitten eräänä iltapäivänä, kun ohjelmassa oli käynti "Suuren Johtajan synnyinkodissa", ehdotimme oppaille kaljalle menoa "synnyinkodin sijaan" - ja pian löysimmekin itsemme ja nauravaiset oppaamme paikallisesta olutpanimosta iltapäiväkaljalta.
Kaiken kaikkiaan mainio kokemus, kannattaa käydä P-Koreassa -meidän kokeneiden maailmanmatkaajien silmissä maassa eletään monessa suhteessa jopa paremmin kuin useissa muissa Aasian tai E-Amerikan maissa, jostain Intiasta taikka Afrikasta puhumattakaan. - just334556787
"kävijät" taitaa olla tyhmä tai aivopsun uhri itsekin. teloitukset, edelleen keskitysleirit ja jatkuva ruokapula maaseudulla.. aivopesusta puhumattakaan..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1384208- 892049
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152021Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi611661Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541472Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1341437VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1021352- 741246
- 981171
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1181080