Mua on alkanut pelottaa nukkuminen. Olen lukenut viime aikoina pelottavia juttuja netistä. Mulla oli myös yksi yliluonnollinen kokemus kymmenen vuotta sitten. Nyt mua on muutaman yön ajan pelottanut nukkua. Nyt on eka yö kun mies on muualla. Vaikka aion pitää valot päällä, niin silti pelottaa.
Onko kellään (ollut) samanlaista kokemusta? Mitä olette tehneet? Oletteko selvinneet siitä?
Jelppikää, mitä teen? En voi koko yötä valvoakaan. Eikä valvominen yöllä ole hirveän paljon helpompaa kuin nukkuminenkaan. Yö ja pimeys pelottaa. Päivällä ei ole ongelmia.
Onko kellään (ollut) samanlaista kokemusta? Mitä olette tehneet? Oletteko selvinneet siitä?
Jelppikää, mitä teen? En voi koko yötä valvoakaan. Eikä valvominen yöllä ole hirveän paljon helpompaa kuin nukkuminenkaan. Yö ja pimeys pelottaa. Päivällä ei ole ongelmia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joudun itse olemaan paljon yksin kotona maaseudulla kun mies on töissä muualla ja "pelkään " myös pimeää.
Yritän ajatella kaikkea kivaa va valvon myöhään kunnes uni voittaa. Valot on usein yöllä päällä kun olen yksin. Ennen pelkäsin enemmän mutta nyt meillä on kissa ja en edes huomaa ajankulua ja pelkoani. Älä lue mitään mikä jää yöksi painamaan mieltä ja pelottamnaan.
Älä välttele sitä. Annat sen vain tulla. Ja huomaat ettei ole mitään pelättävää :) Jos ei auta niin käy lääkärillä.
Ei ole syytä elää pelosa kun ollaan elossaa...
Minulla oli myös noin 10 vuotta sitten nukkumaan mennessä pelkotiloja niin, että ne haittasivat nukahtamista. Ensin taistelin valojen sammuttamisen kanssa ja sitten silmien sulkemisen kanssa, jne. Näin mielessäni väkivaltaisia itseeni kohdistuvia kauhukuvia ja kun järkeilin pelot pois, rupesin pelkäämään kuolemaa.
Edelleenkään nukkumaan menemään meneminen ei ole mielyttävää, mutta en pelkää. Tein suunnilleen, kuten edellinen kirjoittaja: annoin ahdistuksen tulla ja vatvoin sitä mielessäni. Aikani pohdittuani asiaa, saatoin vähitellen yhä helpommin rentoutua ja nukahtaa, yhä enemmän tietoisesti ajattelin: nyt on pelätty riittävän kauan, nyt on aika lopettaa. Hiljalleen ahdistus lientyi ja häipyi.
Toivottavasti pääset ongelmastasi voitolle, lääkkeitä en suosittele, koska se johtaa helposti loputtomaan kierteeseen, kun todellinen pimeään liittyvä ahdistus ei tule mielessäsi käsitellyksi. Itse sain muutamien helposti nukahdettujen kuukausien jälkeen uuden ongelman lääkkeiden käytöstä ja ahdistus palasi.
Minulla on ollut sama ongelma lapsesta asti.Sitten lääkäri määräsi minulle Cipramilia, ja nukuin todella hyvin ilman pelkoja. Lääkityksen lopettamisen jälkeen nukkuminen tuli taas vaikeammaksi, muttei ylivoimaiseksi. Nykyään siis pärjään joten kuten, joskus on helpompaa, joskus vaikeampaa. Lääkitys silloin auttoi.
Minulla on tuo nukahtamisen pelko tullut vanhana 80v Vaikean sydänsairauden johdosta. En uskalla nukahtaa.
Se on paha juttu Suomessa kun huoltoyhtiöillä on yleisavaimet...
Maalaismökkiin niitä avaimia ei ole eikä kukaan huolla paikkoja...
Itse nukun kuin hyvä ihminen vaikka saan yöllä kylmiä väreitä että 6 ihmistä katsoo minua kun nukun.
Mulla pitää olla huoneen ovi kiinni, niin sitten voi nukkuu. Ja tarpeeks pieni huone, niin että sen näkee yhdellä vilkasulla, että kaikki on ok.
Se on kyllä hyvä konsti! Mutta minulla loppuis happi.
Ei sun ätmeröinen tarvi kaikkia ongelmiasi selvittää koko maailmalle!