Katsomme toisiamme silmiin.
Olet minun, niin minun,
kiedon sinut halujen verkkoon
Minun... silmäsi sanovat.
Antaudun, olen yksin sinun.
Omistat jalkani, käteni,
vatsani ja kasvoni.
Aivoni, rakkaani, ovat yksin minun.
Nouset, ja lähdet. Menet ja tulet.
Minä odotan, huolen aukko rinnassani.
Jos et palaa, jää kokonaan ilman.
Vihreiden silmiesi itserakasta hehkua.
Olet minun, niin minun,
kiedon sinut halujen verkkoon
Minun... silmäsi sanovat.
Antaudun, olen yksin sinun.
Omistat jalkani, käteni,
vatsani ja kasvoni.
Aivoni, rakkaani, ovat yksin minun.
Nouset, ja lähdet. Menet ja tulet.
Minä odotan, huolen aukko rinnassani.
Jos et palaa, jää kokonaan ilman.
Vihreiden silmiesi itserakasta hehkua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ilman sitä
vihreiden silmien hehkua
kärsit
tai
väitit kärsiväsi
menneestä
ja keksitystä
haavuittuneisuus
paistoi ympärillesi
lähettäen kutsuja
kuka olisi pelastajasi
onneksi sinullekin
oli sellainen
ihkaoikea pelastaja
sankarillinen
nyt voitte unohtaa minut,
koskien koko sukuasi
you know
Kiitos.
Kiitos vastarunostasi.
Kärsimys olkoon nautintoni.
Keksityssä menneessä,
ja kuvitellussa tulevassa
menestyksessäni.
Siinä sivussa olen leikisti
heikko ja haavoittuva.
Antautuen odottamaan
kärpäsloukon lailla. Sinua.
Kissani kehrää sinulle.
..että aivot sentään saa pitää ihan ominaan, jos nyt ymmärsin runosi oikein. Tuo viimeinen säkeistö oli koskettavaa.
Kiitos lukuhetkestä : )
Jos voisin valita, olisin kissani. Nyt voin vain kuvitella että se minusta välittää, siksi se kai yöretkiltää palaa? Aurinkoista pääsisäistä sinulle!
Todella vahva runo sinulta, Liu!
Vietävän miellyttävä:)
Kiitos sinulle Marin, kehräyksiä...
Hyvä runo Sinulta :)
Niin. Omistaa voi toisen,
ja rakkaus voi viedä järjen :/
Kiitos Liu!