Onko kenelläkään kokemuksia läppäleikkauksista, minulla on vuosien ajan mitraaliläppä vuotanut, ja nyt lääkäri suositteli leikkausta. Tuntuu oudolta lähteä 42 vuotiaana riskialttiiseen leikkaukseen, kun mitään oireita ei ole ollut. Lähinnä kiinnostaisi niiden kommentit, jotka ovat olleet vastaavassa operaatiossa, miten sen jälkeinen elämä on sujunut.
Läppävika
vetskari?
51807
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulle on laitettu mekaaninen mitraaliläppä muutamia vuosia sitten yli 50 vuotiaana. Läpän vuoto oli ollut tunnistettuna jo parikymmentä vuotta ennen leikkausta. Mitään oireita ei pitkiin aikoihin ollut. Jouduin ainoastaan suojelemaan itseäni bakteeritulehduksilta ja ottamaan aina antibioottia esim. ennen hampaan tai hammaskiven poistoa, ennen synnytystä ym.
Noin puoli vuotta ennen leikkausta aloin kärsiä
voimattomuuden tunnetta, hengenahdistusta ja
minulla oli jatkuvaa,kuivaa yskää. Kun lopulta menin lääkäriin, jouduin samantien sairaalaan ja
kolmen viikon kuluttua leikkaukseen. Lääkäriin mennessäni en osannut kuvitella, että kaikki johtui mitraali- eli hiippaläpästä. Läppä oli niin pahoin jo vaurioitunut, ettei sitä voinut korjata, vaan laitettiin mekaaninen läppä.
Leikkaus onnistui hyvin. Pahinta leikkauksen jälkeen oli edelleen vaivaava yskä, kun ei olisi kärsinyt yskiä. En tiedä, kuuluuko yskä asiaan, vai oliko se vain minun oma juttuni. Sairaalassa olin leikkauksen jälkeen 10 vrk.
Uuden läpän kanssa ei ole ollut mitään ongelmia.
Verenohennuslääkettä (Marevan) joutuu tällaisessa tapauksessa syömään koko ikänsä, mutta se on pieni harmi. Jos oma läppä voidaan vielä korjata, niin sehän ensisijaisesti yritetään tehdä. Voimat alkoivat pikkuhiljaa palata ja se tuntui aivan mahtavalta. Oli uskomatonta, että pystyin jopa nousemaan rappuja ylös ja liikkumaan ihan normaalisti.Sain uuden elämän.
Näin kauan ei kenenkään kannata pantata lääkäriin (ja leikkaukseen) menoa. Minulla oli hengenlähtö jo aika lähellä. Kyllä sinun kannattaisi uskoa lääkäriä ja hakeutua ainakin
tarkempiin tutkimuksiin. Oletko ollut jo sydänultrassa? Turhan takia ei kenellekään tällaista suurta leikkausta tehdä, vaan tilanne
tutkitaan tarkasti sitä ennen.
Kysele, jos haluat jotain tietää, vastailen kykyjeni mukaan.
Luin miel.kiinnolla viest. Meinasi tulla rintatun
temuksia yrittäessäni rekist..- Voimattomuuden,läkähtymisenkin tunteet olleet esillä erit. kevättalvesta. Suvussa synnynn. läppävikaa ja itselläni ei mitään käsitystä...Sydänfilmit aina normaalit. Muuta ei sitten tehtykään vielä. Olen ollut lapsesta asti liian helposti väsähtävä ja hengästyvä. Koska lihaskun
to ei huono ja rakkaus erit. ulkoliikuntaan,olen
ihmetellyt kaaottista aika nopeaa uupumista tänään viimeksi. Hengityst.tulehdukset myös liian tiuhassa,mutta jotain erit. tässä mukana.
Kiitos pitkän viestin kohtaamisesta. ja olipa itselläsi ilahduttavan positiivinen asenne!
Läppäleikkausta ei suositella jos siihen ei ole aihetta, niin työläs, kallis ja iso leikkaus se on.
Myös lapsille tehdään paljon isoja sydänleikkauksia, joten et ole edes kovin nuori sellaiseen.
Kysy lääkäriltäsi mitkä on sun vaihtoehdot.
sori kun en ollut keskustelemassa, olin sairaalassa varjoainekuvauksessa. Se nyt vahvisti sen, että puukkoa tulee, ja aika pian myös. Positiivista oli se, että sepelvaltimot oli ok, eli mitraaliläppä vaan korjataan. Kiitokset vastanneille, ja toki kaikkien kokemukset kiinnostaa edelleen, kyseessä ei kuitenkaan ole mikään pikku leikkaus, eli kyllä se mielessä pyörii...
Toivon, että leikkaus menee hyvin ja paranet suunnitellusti. Kipuja tietenkin on aluksi, mutta särkylääkkeitä saa ihan tarpeen mukaan.Olin olettanut, että kaikki on paljon vaikeampaa.En pelännyt leikkausta. Sinä olet vielä noin nuori, niin kaikki riskitkin ovat paljon
pienemmät kuin vanhemmilla ihmisillä. Näitä leikkauksiahan sentään tehdään melko iäkkäillekin.
Minä olin leikkaukseen mennessäni todella huonossa kunnossa, kuten jo kerroin ja siitä huolimatta kuntoutuminen alkoi nopeasti. Yliopistollisessa sairaalassa olin leikkauksen jälkeen 6 päivää ja sitten kotipaikkakuntani sairaalassa 4 päivää. Nämä ajanjaksot vaihtelevat
vähän sairaala- ja potilaskohtaisesti. Sairauslomaa tulee muutaman kuukauden verran riipuen työn rasittavuudesta. Kuukauden kuluttua leikkauksesta pystyin jo liikkumaan melko normaalisti.