Afghaani +/-

... näistä kohdista:
-rodulle on tyypillistä kova riistavietti.
Meinaten, että jos harrastaa maasto-/ratajuoksua, tuota joudutaan aika usein (ei kaikissa tapauksissa) vahvistamaan.

-saattaa olla varautunut vieraita kohtaan
Pitää ollakkin :-)

Moi !
Meillä oli kaksi uros afgaania 14-v. Luulen tietäväni niistä jotain.

Afgaanin miellyttämishalusta; se haluaa miellyttää omaa laumaansa eli isäntäväkeään hyvin monella tavalla, se on kekseliäs siinä asiassa ja erittäin leikkisä vanhuuteensa saakka. Mutta on jonkinverran varovainen täysin vieraiden ihmisten kanssa, se haluaa tutustua ensin.

Koulutettavuudesta; afgaanin koulutuksessa on se juju, että sen 'mielipidettä' on parasta noudattaa, jos haluaa sen tottelevan toistenkin. Mitään mitä se ei koe 'järkeväksi' on turhaan yrittää pakolla alistaa sen tekemään. Se tekee 'temput' mielellään, jos kotiväki haluaa sen tekevän. Vieraiden käskyjä se harkitsee.

Vahtikoirana se on erittäin hyvä, todellisen vaaran se tajuaa ja kotiväki on tietysti sen erikoisessa suojeluksessa.

Sillä on monia hyviä puolia ja afgaanifanina annan moitteet toisten - halukkaampien - ihmisten hommiksi.

Sanoisin, että tässäkin kouluttamiskysymysessä pätee ;'niin metsä vastaa kun sinne huudetaan', eli jos kohtelet koiraasi hyvin ja lempeästi, niin koirakin haluaa olla hyvä ja lempeä.

On erittäin viisasta pidättäytyä siinä rodussa, jonka tuntee omakseen, siten välttyy omalta mielipahaltaan ja koirakin saa hyvän kodin eikä joudu kärsimään vääränlaista kohtelua.
Ihminenhän sen koiran valitsee kaverikseen, elämänkumppanikseen(tämä on hyvä pitää mielessä).

Hyvää syksyä isännilli ja emännille koirineen.

Todellakin joku mainitsi että saa mitä tilaa, elikkä jos ohjaat ja opetat Afgaania lempeästi ja johdonmukaisesti, niin jopa huomaat että langan toisessa päässä on mitä säysein ja ihanin, oppivin otus elikkä Afgaani, ja vielä niiiiin kaunis luomus,mielelläni kahmisin heidät jokaisen luokseni, olenhan ollut heidän kapteenina jo 25 vuotta,Affe antaa hiljaisesti ja mitään vaatimatta omistajalleen kaikkensa, mutta vierasta käy vain tervehtimässä ja jättää sitten rauhaan.Pentuna Hän tekee ensin ja sitten ajattelee, mutta aikuisena toisinpäin.meillä ei kertaakaan ole Affet karkailleet, ja karvaa ei kyllä ole paljon lähtenyt, vasta kun tuli Borzoit kuvioihin mukaan alettiin sanoisinko uimaan karvoissa, niistä kun lähtee melkein aina turkkia hehheh.Afgaani on siis filosofi, tähtitieteelliset on hänen aivojensa solukot, Hän on Jumalten koira ja Koirien kuningas.

Itselläni ei ole kokemuksia Afgaaneista muuta kuin kehän laidalta katsottuna enkä niiden luonteesta lukemaani paljon enempää tiedä mutta upeita koiria hulmuavine turkkeineen olettaen tietysti että turkki on hyvin hoidettu.
Harmittaa ettei täällä päin näy lenkeillä affeja ollenkaan että pääsisi "haastattelemaan" omistajaa että millaista elämä afgaanin kanssa juurikin oikeasti on.
Täällä kun on ihmisiä joilla on kokemusta rodusta niin miten tulevat yleensä toimeen muiden koirien kanssa, lähinnä ehkä mietin että miten menevät pienempien koirien kanssa yhteen koska ovat kuitenkin aika isoja?
Olen miettinyt ison ehdottomasti turkkirodun hankkimista mutta meillä on corgeja niin mietin että uskallanko ottaa isoa koiraa matalien kanssa.
Onko muuten kovin haukkuisa rotu? Sillä nyt ei juuri merkitystä ole koska nykyisetkin on herkkähaukkuisia mutta mielelläni vaan haluaisin tietää mahollisimman paljon rodusta :)
Etenkin juoksuharrastus kiinnostaa paljon.