Sukupolvenvaihdos

Kopio Varakaanilta:
Myöhemmin kun tulee perinnönjako, niin silloin voi jokainen kysellä perintöjensä perään, mikäli siihen on aihetta.
Lisäys: Taikka onko mitään jaettavaa. Sillä tavan mukaan vanhemmat jäävät syytingille ja ei juuri eläketuloa. Vain tilan myyntihinta, joka on heidän vauraus. Siinä kun parikymmentä vuotta elelevät ja sairastelevat, niin onko siitä rahasta mitään jaettavaa / jäljellä.
Mikäli on?
Siinä olette sisaruksina perinnönjaossa, jonka tilan omistaja syytingin ylläpitäjä voi viellä tulouttaa suuremmilta osin itselleen.
Eli Heillä on pidetty ja he ovat kestitsineet sukujuhlat,Joulut ja sisarusten lasten kesälomat,kun ovat pappan ja mamman luona kesälaitumella. Lisäksi ajeluttaneet vanhempia lääkärillä ja kaupassa ja korjauttaneet syytinki asunnon ns. asumiskulumisia taikka vastaamaan paremmin vanhempien elämisen edellytyksiä asunnossaan.
Kyllä siinä kaupunkilais sisaruksilta kysytään huumoria,kun tilanomistaja esittää oman osuutensa perintöosuuteen. Ja tämä on näin,jos niistä ei ole kauppakirjaan kirjattu riittävän kattavasti syytingin sisältöön. Saatikka kirjattu muina kirjauksina luettelona,mitä kuuluu esim. luontaisetuna suvun yhteishengen ylläpitoon.
Meinaa esim. minä vävynä. Meillä tämä tilanne näin tehtynä, johon viellä erikseen kirjattuna että minulla ei ole mitään asiaa ja oikeutta vaimon ja suvun omaisuuteen. Eikä oikeutta vaikuttaa asioiden kulkuun. Ei elo herkkua ole,mutta ei ole rohkeutta erotakkaan. Toisaalta ei tässä hötkyilläkkään. Vaan surullista on katsella ja kuunnella sitä kurjuutta, miten maataloudessa eletään. Ja auttaa ei voi, eikä olla avuksi.

Oma kokemus kirjoitti:

Kopio Varakaanilta:
Myöhemmin kun tulee perinnönjako, niin silloin voi jokainen kysellä perintöjensä perään, mikäli siihen on aihetta.
Lisäys: Taikka onko mitään jaettavaa. Sillä tavan mukaan vanhemmat jäävät syytingille ja ei juuri eläketuloa. Vain tilan myyntihinta, joka on heidän vauraus. Siinä kun parikymmentä vuotta elelevät ja sairastelevat, niin onko siitä rahasta mitään jaettavaa / jäljellä.
Mikäli on?
Siinä olette sisaruksina perinnönjaossa, jonka tilan omistaja syytingin ylläpitäjä voi viellä tulouttaa suuremmilta osin itselleen.
Eli Heillä on pidetty ja he ovat kestitsineet sukujuhlat,Joulut ja sisarusten lasten kesälomat,kun ovat pappan ja mamman luona kesälaitumella. Lisäksi ajeluttaneet vanhempia lääkärillä ja kaupassa ja korjauttaneet syytinki asunnon ns. asumiskulumisia taikka vastaamaan paremmin vanhempien elämisen edellytyksiä asunnossaan.
Kyllä siinä kaupunkilais sisaruksilta kysytään huumoria,kun tilanomistaja esittää oman osuutensa perintöosuuteen. Ja tämä on näin,jos niistä ei ole kauppakirjaan kirjattu riittävän kattavasti syytingin sisältöön. Saatikka kirjattu muina kirjauksina luettelona,mitä kuuluu esim. luontaisetuna suvun yhteishengen ylläpitoon.
Meinaa esim. minä vävynä. Meillä tämä tilanne näin tehtynä, johon viellä erikseen kirjattuna että minulla ei ole mitään asiaa ja oikeutta vaimon ja suvun omaisuuteen. Eikä oikeutta vaikuttaa asioiden kulkuun. Ei elo herkkua ole,mutta ei ole rohkeutta erotakkaan. Toisaalta ei tässä hötkyilläkkään. Vaan surullista on katsella ja kuunnella sitä kurjuutta, miten maataloudessa eletään. Ja auttaa ei voi, eikä olla avuksi.

Ennenvanhaan oli tapana tehdä syytinkejä, kun oikeastaan ei eläkettä ollut olemassakaan.

Toisaalta, silloin syytingeissä myös tarkkaan mainittiin, mitä siihen kuului vuosittaisen sukkaparin tarkkuudella.
Eli ei silloin perinnönsaaja mitään voinut vaatia, se oli tehnyt syytingin ja sen kuului niistä menoista myös huolehtia, oli varaa tai ei.

Nykyään kai ei enää kukaan tee syytinkejä, eläkkeet on sitä varten, että niillä eletään sitten vanhana.

Mutta itse asiaan, yritystä harvoin jaetaan perillisten kesken, yleensä se siirtyy jo elinaikana jatkajalle, tosin yleensä muut perilliset sitten saavat jotain muuta.

Ei maatilaakaan kannata jakaa kovin pieniksi palasiksi, siitä tulee elinkelvoton.

Mielestäni on oikeastaan vanhan isännän oma asia, pitääkö hän sitä arvossa, että joku jatkaa hänen työtä, vai pilkkooko tilan perillisten kesken.
Jokainen voi menetellä omaisuutensa kanssa miten haluaa, sen voi vaikka myydä ulkopuoliselle ja mennä Espanjaan viettämään eläkepäiviä drikkien parissa, tai sitten siirtää jatkajalle ja nauttia siitä, että toiminta jatkuu ...

jos ei vanhemmille jää mitään merkittävää omaisuutta. Maatilan luovutuksen yhteydessä lahjana annettua osuutta ei katsota myöhemmin ennakkoperinnöksi jos tila luovutetaan maatalouden harjoittamiseen.

Lakiosia odotella kirjoitti:

jos ei vanhemmille jää mitään merkittävää omaisuutta. Maatilan luovutuksen yhteydessä lahjana annettua osuutta ei katsota myöhemmin ennakkoperinnöksi jos tila luovutetaan maatalouden harjoittamiseen.

Ei mitään muutakaan alihintaan myytyä omaisuutta katsota ennakkoperinnöksi, jokainen voi tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, ei siihen tarvitse kysyä lasten mielipiteitä, ei edes omien lapsien.

Vara Kaani kirjoitti:

Ei mitään muutakaan alihintaan myytyä omaisuutta katsota ennakkoperinnöksi, jokainen voi tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, ei siihen tarvitse kysyä lasten mielipiteitä, ei edes omien lapsien.

katsotaan lopullisessa perinnönjaossa ennakkoperinnöksi jos ei ole lahjaa annettaessa toisin sovittu. koskee myös lahjaluontoisen kaupan lahjaosuutta. Poikkeuksena on maatalousyritys tai muu yritystoiminnan jatkaminen.

antama lahja kirjoitti:

katsotaan lopullisessa perinnönjaossa ennakkoperinnöksi jos ei ole lahjaa annettaessa toisin sovittu. koskee myös lahjaluontoisen kaupan lahjaosuutta. Poikkeuksena on maatalousyritys tai muu yritystoiminnan jatkaminen.

Nojoo, lahjoitusten kanssa varmaan on näin, mutta muuten omaisuutensa voi myydä miten haluaa.
Vaikka alihintaan.

Ei mikään laki määrää jättämään omaisuutta tasaosuuksin perillisille, kyllä siinä on omat mielipiteet ratkaisevia.

Mikäli haluat esim. sulkea yhden jälkeläisistäsi perinnön ulkopuolelle, koska se on esim. vaikka homo, niin voit sen tehdä täysin laillisesti ajan kanssa, mutta lopullisessa perinnössä se saa ns. lakiosat jäljelle jääneestä omaisuudesta.

Vara Kaani kirjoitti:

Nojoo, lahjoitusten kanssa varmaan on näin, mutta muuten omaisuutensa voi myydä miten haluaa.
Vaikka alihintaan.

Ei mikään laki määrää jättämään omaisuutta tasaosuuksin perillisille, kyllä siinä on omat mielipiteet ratkaisevia.

Mikäli haluat esim. sulkea yhden jälkeläisistäsi perinnön ulkopuolelle, koska se on esim. vaikka homo, niin voit sen tehdä täysin laillisesti ajan kanssa, mutta lopullisessa perinnössä se saa ns. lakiosat jäljelle jääneestä omaisuudesta.

6 LUKU
Ennakkoperinnöstä
1 §

Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun.

Siis rintaperillisille alihintaan myydyn omaisuuden lahjaosuus on pääsääntöisesti ennakkoperintöä perintöoikeudellisesti.
Se homo joka ei ole saanut lahjoja voi vaatia oikeudessa toisten saamien lahjojen huomioimista ennakkoperintönä.

mene lain mukaan... kirjoitti:

6 LUKU
Ennakkoperinnöstä
1 §

Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun.

Siis rintaperillisille alihintaan myydyn omaisuuden lahjaosuus on pääsääntöisesti ennakkoperintöä perintöoikeudellisesti.
Se homo joka ei ole saanut lahjoja voi vaatia oikeudessa toisten saamien lahjojen huomioimista ennakkoperintönä.

Yritykset voi siirtää varsin vapaasti kelle lapsista haluaa, eikä siinä ole muilla mitään sanomista.
Vitutti tai ei.

Lahjatkin on vähän niin ja näin, tosin lahjoissa on kai jokin kohtuus kumminkin.

Ennakkoperintö on tietenkin toinen juttu, mutta kauppa on kauppa ja jos tehdään kauppa vanhempien ja lapsen välillä, eikä puhuta mitään ennakkoperinnöstä tai lahjasta, niin se kyllä pätee eikä toiset pysty vaatimaan lisähintaa myöhemmin.