kärsin sosiaalisten tilojen pelosta,kavereitten ja läheisten tuttavien kanssa pystyn olemaan normaali itseni mutta kaupassa käynti ja muu tuntemattomien kanssakäyminen on aika vaikeaa.kun ottaa alkoholia voi käydä juhlimassa ja ihmisten ilmoilla mut seuraavana päivänä olo kahta kauheampi.pitäs uskaltautua lääkäriin mut häpeän itseäni.tunnen itseni heikoksi kun en pysty itse tätä vaivaa parantamaan.mistä apua kun asun pienellä paikkakunnalla.osaako ne terveyskeskuksessa auttaa.tarviis vähän rohkasua.minne vois soittaa ja kysyä apua?
jännitttäjä
make-76
4643
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Rohkeasti vain marssit lääkärille ja kerrot huolesi. Lääkärit kuuntelevat työkseen tällaisia juttuja joten mitään hävettävää ei ole!
Varmasti saat tuota kautta apua ja olet tyytyväinen kun sait käytyä lääkärissä! Minä ainakin olin... :)
Mä kävin psykologilla muutaman kerran juttelemassa mm.jännittämisestä. Muakin pelotti/jännitti tilanteet jossa oli paljon oudompia ihmisiä esim.ruokailut monen sadan oppilaan ylä-asteella, maitolasista piti pitää kiinni kaksin käsin, jotta se ei kaatunut,tärinää ja hikoilua.Mielestäni se psykologi ei osannut auttaa, tuntu kuin olisin puhunut seinille, kuin sitä ei ois aidosti kiinnostanut,tai sit mää vain käsitin väärin :) Muakin jännitti ja hävetti mennä kysymään apua,mutta näin jälkeenpäin,vaikka siitä ei apua ollutkaan,oon tyytyväinen että kävin siellä.Olenpahan yhtä kokemusta rikkaampi:)
Yhdyn edelliseen..rohkeasti vaan!!!¤Hyviä jatkoja¤
Kärsin myös sosiaalisten tilanteiden pelosta. Kaupassa käynti yms...jonotus tilanteet saa vapisemaan, sydämen hakkaamaan, hikoamaan...
Itse rohkaisin mieleni ja menin lääkäriin. Sain Propral lääkityksen, joka on mm. migreeni lääke. Estää vapinaa ja sydämen hakkaamista. Minulla auttaa eikä oireita tarvitse pelätä. Eikä psykiatrilla tarvitse ravata, reseptin kun voi uusia esim. jättämällä reseptin uusittavaksi apteekkiin. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsii aika moni, mutta harvempi "mainostaa" pelkojaan. Tuskin moni ystävistäni tietää oireistani...vaikka varmasti ymmärtäisivät jos kertoisin. Ei vaan löydy rohkeutta kertoa, pelkuri kun olen ;) Tsemppiä sinulle Make-76
kiitos kannustuksista.mukava kuulla että täällä on muitakin jännittäjiä.vielä en ole lääkärillä käynyt mutta nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja hakea apua.itsekin yksin tämän asian kanssa kun en ole uskaltanut kavereille enkä sukulaisille kertoa.tsemppiä kaikille:)