Kysymys koskee siis kellarikerroksen maan sisään jääviä seiniä (ulkopinta). Kellari tehdään valueristeharkolla (Luja ME380). Ko. seiniin tulee bitumisively bitumihuopa EPS(100mm).
Vaatiiko valueristeharkkopinta (ulkopinta) slammauksen ennen bitumisivelyä? Tai mitä haittaa seuraa jos slammausta ei tee?
Vaatiiko valueristeharkkopinta (ulkopinta) slammauksen ennen bitumisivelyä? Tai mitä haittaa seuraa jos slammausta ei tee?
Vastaukset 10
Vanhimmat
suoraan vaan bitumiprimeri pintaan ja menoksi. Lecaharkko pitää slammata, muuten tulee ongelmia bitumikaistojen kiinnittämisen kanssa. Saumat kannattaa käsitellä vielä kylmäbitumilla.
antaman ohjeen mukaan, niin ei tule sanomista.
jalorappaus pitkä- ja lyhytvartisella harjalla siloteltuna vie aikaa puoli päivää korkeintaan.
Rakennesuunnitelmissa ei mainittu slammausta, pisti vaan mietityttämään pitäisikö slammata (muistaakseni harkkovalmistaja suositteli).
lisäksi vielä 100 epsiä sinne?
Rakennesuunnitelmissa 100mm eriste kiertää kaikki maanpaineseinät pystysuunnassa (betoniset tukimuuritkin 100mm EPS). Eristystä lisäksi vielä vaakasuunnassa (perusmurin vierusta ja kulmat.
Nuo pystyeristykset ihmetyttää itseänikin, kun kellarin seinät lähtee anturasta 380mm eristeharkolla. Täytyy kysellä rakennesuunnitelijalta mihin pystyeristykset perustuvat.
tehdään tavallisesta harkosta, esim. Lakka 340mm,
johon viiteen ylimpään kerrokseen halkaisu 15cm harkko ja eriste 4cm ja harkko 15senttiä. Sisempi harkko kantaa välipohjat ja ulompi kuoren ja paino lepää koko jalustan päällä.
Kysypä lisää rakennesuunnittelijaltasi vai oletko vain lukenut rakennepiirustuksiasi omalla tulkinnallasi.
Väärä eristäminen maanpaineseinissä aiheuttaa kastepisteen siirtymisen seinän sisään eivätkä ne pääse kuivumaan.
Kellarin seinät on tehty 380mm valueristeharkosta, pari varvia vielä niin kellarin runko on valmis. Rakennesuunnitelmien poikkileikkauskuvista ei jää mitään epäselvää, kyllä se 100mm siihen bitumin päälle on piirretty (anturasta maanpintaan asti).
Täytyy selvittää mihin perustuu. Mielelläni jätän pystyeristyksen pois, jos sen tarkoitus liittyy vain lämmöneristävyyteen ja harkon oma eristys (170mm EPS) sellaisenaan riittää.
Kellarin seinät on tehty 380mm valueristeharkosta, pari varvia vielä niin kellarin runko on valmis. Rakennesuunnitelmien poikkileikkauskuvista ei jää mitään epäselvää, kyllä se 100mm siihen bitumin päälle on piirretty (anturasta maanpintaan asti).
Täytyy selvittää mihin perustuu. Mielelläni jätän pystyeristyksen pois, jos sen tarkoitus liittyy vain lämmöneristävyyteen ja harkon oma eristys (170mm EPS) sellaisenaan riittää.
tarkoitus on tuoda kastepiste kellariseinän ulkopuolelle. Tavallisessa harkossa se kyllä toimii, mutta tarkista rakennesuunnittelijalta toimiiko eristeharkossakin.
Jos harkon pintaan on tarkoitus panna bitumihuopa, on harkkoseinä jalorapattava (slammattava) kiinnittymisen varmistamiseksi.
Ihmettelen vaan, mihin se tiivistyvä vesi tuommoisessa sukassa joutuu?
En oo mikää tän alan ammattilainen, mutta itte selvittelin asiaa jonkin aikaa sitte.
Ymmärsin että patolevy on riittävä. Itse laitoin vielä lisäksi patolevyn päälle styroksia ku sain (ilmaseks), toimii hyvin puskurina kiviä ja routaa vasten.
Eli, täyttö tehdään silleen että patolevyn ei tarvitse muuta kuin olla normaalin kostean maan erottajana seinästä. Ei seinän tarvitse olla kuin uima-altaan seinää. Täyttösoraa menee sikana....