Me käytiin Intiassa

Mies kertoo.

Lennettin viime kuussa vaimo 2x poikalasta(7v,13v) Mumbaihin. Ihmeteltiin siellä pari päivää ja
lähettiin junalla ~13h Margaoon Goaan. Mumbaissa hotelli oli varattuna etukäteen
mutta Goassa ei mitään. Perillä kun oltiin, niin oli Yö ja oli otettava ensimmäinen hotelli
mihin vaan päästään ja toisessa paikassa onnistui. Paikka oli ok. mutta oli vähän tyyliä
"mielisairaalan koppi."

Yksi yö siellä ja aamulla etsimään toista. Benaulimin rannan kupeesta löyty kiva hotelli(l'amour tms.).
Loikoiltiin siellä muutamat päivät ja lähtettiin käymään Goan eteläisimmällä rannalla Palolemissa.

Palolemin piti olla Benaulimia hiljasempi paikka.. toisin oli tilanne. Pari päivää siellä riitti ja
takaisin Benaulimiin. Samaa hotellia ei enää saatu, eikä jaksettu etsiä enempää, niin päädyttiin
vuokraamaan "talo" Lotus Suitesista. Siellä oltiin ~10 päivää ja lähdettiin takaisin
Mumbaihin junalla.

Benaulimista Colvaa pohjoisempana ei tullut käytyä. Panajiin piti mennä, mutta
roskakuskit olivat lakossa muutaman päivän, joten paikka oli kaatopaikka lehtien mukaan.

Paljon olen täällä lukenut siitä kuinka paljon intialaiset tulevat juttelemaan ja ovat
kiinnostuneita siitä mistä olet jne. Tämä pitää paikkansa, mutta ne ovat lähinnä kiinnostuneita
vain siitä, että saavat myytyä sinulle jotain. Tämä piti paikkansa 99% jokaiseen tapaukseen
yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Eräs henkilö Mumbaissa havaitsi meidän olevan selvästi
eksyksissä ja omatoimisesti tuli kysymään tarvitaanko apua ja ohjasi oikeaan suuntaan.

Mumbaissa oli sama hotelli varattuna ja hyvä niin. Kaikki hourupäät oli juna-asemalta
mukana kuskaamassa ties mihin. Joku kahjo tuli sitkeästi mukana ja hotellin turvaäijät
heittivät sen sitten lopulta jonnekkin.

Mumbai on melkoinen paikka päivällä, mutta jotain muuta yöllä. Ihmiset makaavat koirien
seassa pitkin jalkakäytäviä jne. missä tilaa sattuu olemaan. Yksi miespuolinen intialainen
makasi selällään osittain kyljellää suu auki keskellä katua.. ei tiedä oliko se kuollut
siihen. Ei lienee meidän homma alkaa elvyttää, jos ei kaverin tila kiinnostanut edes intialaisia.

Mumbaissa ei oltu missään turistialueella ja sen kyllä huomasi. Sai kävellä koko päivän ja
hyvässä lykyssä näki yhen tai kaksi valkonaamaa. Ihmisiä on ihan mielettömästi. Sitä ei voi
tajuta miten paljon siellä on ihmisiä. Voit seistä kadulla koko päivän ja siinä menee
jatkuvana virtana autoa, ihmistä ja vaikka mitä joka suuntaan.. ja paljon.

Siinä istun pienen peltipurkin kokoisen taksin etupenkillä ilman turvavöitä. Loppumaton hökkelikylä,
tien vieressä sänkyjä, ihmisiä nukkumassa kadulla, mustia naamoja ikkunoissa kaltereiden takana,
roskaa, muovikasseja, muovipulloja, pakokaasua, torvia, lemua, ulosteita, kissoja, koiria, lehmiä,
mustia seiniä.. loppumatonta autoletkaa. Liikennevaloissa tulee sormeton kerjäläinen ruinaamaan rahaa.
Siinä vaiheessa tajusin, että tää on näiden ihmisten elämää ja tungin Nikonin takaisin kameralaukkuun.
Ei sen takia, että pelkäsin jonkun varastavan kameran, vaan sen takia, että tunsin loukkaavani näitä
ihmisiä, jos otan heidän kurjuudesta kuvia. Pari poikkeusta tuli tosin tehtyä.

Intia oli oikeestaan ihan ok. paikka. Jos Goaan vielä joskus lähen, niin menen sinne kyllä
ilman Mumbain päiviä ja suoraan lentokoneella. Neljä päivää meni Mumbaissa melko hukkaan ja
toiset kaksi päivää junassa. Mumbain jatkuva meteli ja väenpaljous alkoi rasittamaan päivässä.

Mahatauti iski sitten sopivasti vikana päivänä Mumbaissa. Lentokoneessa nousi kuume uudestaan ja
melkosen surkea olotila. Lentokentältä lääkäriin ja sieltä sai antibioottikuurin
ja tauti(jejunin kampylobakteeri) lähti sillä. Vaimo(jejunin kanssa) ja vanhempi poika(joku parasiitti)
on nyt jälkijunassa sama homma. Kukaan ei kuitenkaan tullut hulluksi Lariamista:) Nuorin poika
selvisi ilman mahaa vääntäviä ongelmia.

Suoranaisten huijausten kohteeksi ei jouduttu kuin kerran Mumbaissa taksikuskin toimesta.
Luvattu 15 rupiita muuttui 50 rupiiksi matkasta. Loppuvaiheessa Mumbaissa alkoi jo hieman
huvittamaan vaimon tiukat tinkaukset taksimatkan hinnasta: "anna jo olla, se on 20 senttiä,
ei 20 euroa kalliimpi!".

Elephant islandin rahastus oli nerokkain. Laivamatka, saarelle pääseminen ja luolien näkemiseen
oli jokaiseen oma sisäänpääsymaksu. Luolien näkeminen oli kallein koko hommasta 250 rupiita taisi
olla per nenä.

Jos ei ole kiinnostunut ryysiksestä ja turistimassoista voin suositella Benaulimin rantaa. Tilaa oli
enemmän kuin tarpeeksi, joka suuntaan. Rättien myyjiä tosin alkoi olemaan riesaksi asti vaimosta
johtuen.

Sellaista. teksti kirjoitettu mitä mieleen tuli tyylillä, joten on hieman sekaisin aisoita. Intia on
iso maa ja tällä reissulla nähtiin murto-osa siitä kaikesta. Tässäkin reissussa oli näkemistä ja
kokemista niin paljon, että ei voi kuin vieläkin ihmetellä. Sapuskat oli valtaosin todella hyviä ja varsin
edullisia. Tosin junassa tilatut Chiken tikka masalat oli jotain hirveetä sotkua. Muuten lähes kaikkialla
ruoka oli todella hyvää.

Hintataso oli edullinen ja ravintolassa sapuskat koko porukalle ~15-20 euroa. Hotellien hinnat mitä
käytettiin liikkuivat ~30-100e haarukassa per yö. Mumbain CST- aseman lähistöllä oleva
Prince Hotel(Railway Hotellin joku rinnakkaishotelli) oli ok. Samaten Benaulimin L'amour ja tämä
lomakyläsysteemi Lotus Suites.

Muutama kuva löytyy http://gallery.mac.com/zifo osoitteesta.