Juu...olen perjantai illan kunniaksi muutaman siiderin ottanut ja uskaltauduin ehkä osaksi niitä tänne kirjoittamaan.
Voisko joku kertoo mitä mulle on tapahtumassa? Järkeni sanoo toista ja tunteet toista? Kumpaa ois kuunneltava...sydän huutaa miehen perään ja nytkin itkettää? Mitä hittoa tää on? Onko tässä mitään järkeä? Tuleeko tästä mitään vai onko haaveeni tuhoon tuomittuja? Miksi en voi häntä unohtaa...? Auttakaa nyt joku, pliis! Mä sekoon kohta tähän ikävään ja kaipuuseen...miten voi toiseen jäädä näin kiinni?
Voisko joku kertoo mitä mulle on tapahtumassa? Järkeni sanoo toista ja tunteet toista? Kumpaa ois kuunneltava...sydän huutaa miehen perään ja nytkin itkettää? Mitä hittoa tää on? Onko tässä mitään järkeä? Tuleeko tästä mitään vai onko haaveeni tuhoon tuomittuja? Miksi en voi häntä unohtaa...? Auttakaa nyt joku, pliis! Mä sekoon kohta tähän ikävään ja kaipuuseen...miten voi toiseen jäädä näin kiinni?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olet varmaan rakastunut tähän mieheen...
Anna ajan kulua tai kirjoita hänelle kirje tunteistasi...sitten tiedät. En tiedä,miten muuten auttaisin,koska tiedän tunteen ja kaipuun,jota tunnet nyt...se raastaa sinua...ja et muuta ajattelekaan kuin sitä miestä...Myötäelän mukanasi ystävä hyvä....
ja tosi pahasti! Kiitos Sinulle sanoistasi... tää tunne on niin hurja! Aina kun päätän että unohdan, ettei tästä tule mitään niin hän tulee uniini kummittelemaan. Tälläkin viikolla kolmena yönä...yritä siinä sitten olla vahva ja pysyä päätöksessä...oli tosi mukavaa että vastasit kirjoitukseeni!
Auttaisin mieluusti sinua omilla näkijän lähjoillani - minun on ensin saatava tietooni oletko mies vai nainen
ja aika vaalea. Mies on tumma ja viiksekäs. Kiitos Sinulle kun autat minua!
Toivottavasti vastaat minulle...näkyykö tähän millainen loppu? Mihin suuntaan lähden? Tää on ollu sellaista sotkemista suuntaan jos toiseen ja pitäis tehdä suuria ratkaisuja elämässäni jotka vaikuttaa aika moneen ihmiseen...eniten mietityttää lasteni kohtalo. Ajatukseni ovat vain tällä hetkellä niin sekaisin että tarviisin vähän ulkopuolista apua...ajattelin että täältä apua saisin ja pitkään mietin kirjoitanko.
Kirjoituksessasi tuntuu että haikailet sellaisen perään mitä ei ole ehkä olemassakaan. Onko hän todellisuudessa sellainen jonka haaveilet hänen olevan. Muistoissa on turvallista elää ja luoda unelmien prinssejä.
Kyllä sinä sen vastauksen jo tiedät. Haavat paranevat aikanaan ja nyt on aika pitäytyä arjessa ja askareissa. Laita asiat kuntoon ympärilläsi. Hae itsellesi uusi harrastus ja liiku paljon luonnossa. Anna aikaa itsellesi. Vastaus löytyy pian kuin yllättäen.
Rakkaus on suuri tunne ja välillä tuntuu ettei se edes kuulu ihmiselle. Me ikään kuin varastamme sen jostakin meille huonommille. Mutta todellisuudessa se on osa meitä.
olenko mies vai nainen?
Haikailen ja haaveilen mutta en sellaisen perään mitä ei olisi ollut olemassa. Haaveilen, mutta tiedän myös hänen huonot puolensa ja sen että hän osaa olla vaikeakin, niinkuin minäkin. Jokainen on varmasti sitä omalla tavallaan, toiset enempi kuin toiset.
Vastausta en tiedä, siksi suuntia siihen täällä kyselinkin. Omat tunteeni ovat tosia ja voimakkaita ja niin hänelläkin, ainakin näin on sanonut...mutta...onko kaikki siis sittenkin valhetta ja huijausta niinkuin kirjoituksestasi ymmärsin kohdalla "haavat paranevat aikanaan".
Mitä tarkoittaa: "vastaus löytyy pian kuin yllättäen"? Ja sitten kuitenkin aikaisemmin kirjoitit minun vastauksen jo tietävän...
Tässä meidän jutussa on monta mutkaa ja yhdessäolomme on tavallaan kiellettyä ja vaikka kuinka taistelen tunteitani vastaan niin hän vaan on ja pysyy sydämessäni.
Pystytkö siis selventämään sen mitä näit minulle ja tälle miehelle tapahtuvan...
Vastaus joka löytyy yllättäen tarkoittaa ensimmäistä kysymystäni siitä oletko mies vai nainen..... vaistoan aika paljon eiheteronormatiivista värinää..... siitäpä tulee sinulle todellinen yllätys joka mullistaa elämäsi
sittenkään pitäny tulla tänne kirjoittamaan, niinkuin epäilinkin niin joku pelleilijä vaan vastaa. Eipä ainakaan minulle hyvä mieli tullut...
kannattanut tänne tulla kirjoittamaan, arvasin että joku pelleilijä vastaa...toivoin että joku olisi minua auttanut mutta näinhän siinä tietenkin kävi...
tietokonekin on tänään minua vastaan ja ekaksi ei mene viestit perille ja sitten menee tuplaten...kertaus on opintojen äiti, heh ;)