Apaattinen mopsi

Leikattu uros mopsini täyttää pian 5 vuotta ja minua huolestuttaa sen apaattisuus. Leikkaaminen monta vuotta sitten ei vaikuttanut ainakaan silloin mitenkään, varsinainen apaattisuus on ilmennyt vasta nyt. Koirallani on tassujen oireilun vuoksi jatkuva kortisoonilääkitys. Olisiko tällä muka osuutta asiaan?

Olen yrittänyt aktivoida koiraa ties miten: Kävelemme mahdollisimman monipuolisia metsälenkkejä -> Koira kulkee hihnallisen perässä, lähtee vastahakoisesti ulos ja jarruttelee pitkin matkaa.
Innostamalla leikkiin eri leluilla -> Koiraa ei voisi vähempää kiinnostaa. Viime kerrasta taitaa olla jo monta vuotta.
Harrastukset toko ja match showt -> Ei mitään vaikutusta. Tokon olemme jättäneet taka-alalle, koska siitä ei koiran haluttomuuden takia tahdo tulla mitään. Mätsäreissäkään emme menesty, kun koira jostain syystä pistää välillä hanttiin.
Kaverit -> Haukkuu toiset koirat kaukaa, on haisteltavana ja sitten ei enää kiinnostakaan. Ihmisten kanssa vähän sama homma.

Mistä sitten nyt vasta huolestuin? Siitä, kun koira ei enää nouse paikoiltaan, vaikka sitä kutsuisi syömään. Ainoa mitä kohtaan koiralla enää nykyään on mielenkiintoa on ruoka. Kiloja on kertynyt leikkauksen jälkeen, joten koiran oman terveyden vuoksi en haluaisi kauheasti syöttää sitä (saa kahdesti päivässä 50-100g kuivanappuloita ja mahdollisesti koiraa varten tehtyä kotiruokaa, kuten porkkanaa, kaurapuuroa, jauhelihaa jne.). Aktivointipallo löytyy, mutta se on se viiden minuutin tuupiskelu ja se on siinä. Puruluita on ostettu, mutta koira tuntuu menettävän mielenkiintonsa ruokaankin, jos sitä ei jo heti kohta saa syötyä loppuun.

Mikä siis neuvoksi? Itse olisin kovasti menossa koiran kanssa joka paikkaan, mutta koiraa ei voisi vähempää kiinnostaa. Huolettavinta on se, että se vain nukkuu. Ei se tule luokse kutsuttaessa ja jos sen haluaa johonkin, se pitää kantaa.

Olen kehunut sitä aina oikein runsaasti, jos se osoittaa jonkinmoista aktiivisuutta missään, mutta eipä ole auttanut.