Lumimyräkkä "opetti" taas linkkuautoilua. Vauhtia oli vaikka ei kelejä. Merelle ulos eivät laivat edes saa mennä pahalla kelillä. Sielläkin tehdään bisnestä, mutta laivat seisovat satamissa odottamassa parempia kelejä.
Hyvä merkki oli kuitenkin rekkaliikenteessä letkojen pysäyttäminen rajan pintaan odottamaan parempia kelejä ja ojien raivauksia.
Jokainen rekka ja bussi pitäisi varustaa hiekotuautomaatilla ja erillisillä takapyörien jarruilla, joka toimisi kuin ajoankkuri merellä. Takaa jarruttamalla ja hiekotusautomatiikalla ei tarvitsi linkkuautoilla raskaalla kalustossa ylä-eikä alamäissä. Hiekkaa kertyisi pikkuhiljaa automaateista juuri pahoihin paikkoihin ja säästöt yhteiskunnalle ja liikenteelle olisi merkittävä.
Hyvä merkki oli kuitenkin rekkaliikenteessä letkojen pysäyttäminen rajan pintaan odottamaan parempia kelejä ja ojien raivauksia.
Jokainen rekka ja bussi pitäisi varustaa hiekotuautomaatilla ja erillisillä takapyörien jarruilla, joka toimisi kuin ajoankkuri merellä. Takaa jarruttamalla ja hiekotusautomatiikalla ei tarvitsi linkkuautoilla raskaalla kalustossa ylä-eikä alamäissä. Hiekkaa kertyisi pikkuhiljaa automaateista juuri pahoihin paikkoihin ja säästöt yhteiskunnalle ja liikenteelle olisi merkittävä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Henkilöautoa isommalla autolla et ainakaan ole ajanut. Ei toimi ideasi käytännössä. Eika hiekka juurikaan auta lumipöpperössä.
Enpä edes muista milloin viimeksi olisi ollut niin kova myrsky, että laivat olisivat jääneet satamaan. Kantosiipialukset ja sen kaltainen liikenne toki saattaa seistä, mutta kyllä laivoilla lähdetään tyrskyyn kuin tyskyyn. Ja hyvinhän ne siellä etenevät, kiitos tietokoneohjattujen evävakauttimien. Pahassa kelissä saatetaan toki myöhässä olla, mutta silloinkin puhutaan enimmillään tunneista.
En viitsi edes selittää polttoainetalouden lisäksi niitä lukuisia muita syitä miksi ideasi on tuhoon tuomittu. Turhaa noita mietiskelet, apua on jo tulossa. Mersuhan on jo kehittänyt puolikkaaseen ajonvakautusjärjestelmän, eikä siihen vuosissa mitattuna enää kauaa mene, kun vastaava järjestelmä saadaan täysperiinkin.
Itse suhtaudun ajonvakautusjärjestelmiin skeptisesti henkilöautojen suhteen, osaavan kuljettajan käsissä siitä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Raskaassa kalustossa on kuitenkin sen verran enemmän muuttujia, että siitä saattaa olla apua osaavallekin kuljettajalle. Arvelisin, että kun säädetään esimerkiksi seitsemän akselin pyörien pyörintänopeutta ja jousitusta, voidaan päästä tuloksiin joilla Konginkankaan kaltaiset tilanteetkin saadaan takaisin hallintaan jos niitä pääsee edes syntymään.
Hiekotajia oli jo 80 luvulla eivät vain tahtoneet toimia (hiekka kostui ja jäätyi tai paakkuuntui).
Jos yhdistelmä halutaan pitää suorassa liukkaalla, viimeinen akseli ei saisi jaruttaa lainkaan (ennen abs aikaa syksyllä ruuvatiin viimeisen akselin jarut kauaksi).
Eiköhän ole valtion tehtävä hiekoittaa ja pitää tiestö ajokunnossa.
Tehtävä olisi ottaa ajokortti pois 110, jos sillä sellainen on.
Valtion ottaa kortti pois 110:ltä. Jos sillä sellainen on.
Samaa mieltä, ei tuolle kahjolle ajokorttia kuuluisi.
Kuitenkin asia tuossa takapainoisissa jarruissa ei toimi autoissa samalla tavalla kuin tuo mainittu laivan ajoankkuri (tai laahusankkuri). Silloinhan esimerkiksi rekan perässä pitäisi olla vaijerinnokassa hinauksessa vaikkapa panssarivaunu, jolla sitten tarpeen tullen jarruteltaisiin, eikä rekalla ollenkaan.
Liian takapainoisilla jarruilla tahtoopi autot mennä miten sattuu jarrutuksissa, henkilöautotkin kääntyvät poikittain millä pinnalla tahansa ja liukkaalla pinnalla jopa ABS-jarrullisilla. Henkilöautoillahan tuota voi testailla käsijarrulla jäällä, jos se jarru vain takapyöriin vaikuttaa.
Autossa on renkaiden sivuttaispito parhaimmillaan silloin, kun pyörät pyörivät etenemisen tahtiin, jos luistaa joko jarrutuksessa, tai ajossa/kiihdytyksessä, niin sivuttaispito heikkenee armotta.
Tässä on esimerkkinä erittäin hyvä ja asiallinen selonteko: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tiehallinnon yli-ins inööri Tien huono kunto johti turmaan/1135219 653176
Koska Suomen tiestö on huonokuntoista, niin huonolla kelillä autojen ei oikeastaan pitäisi liikkua mihinkään ennen kuin tien hoidosta vastuussa olevat pystyvät takaamaan niillä turvallisen liikkumisen. Norjassakin on jouduttu odottelemaan aura-autoa ja ajettu sitten sen perässä, vähän myöhässä, mutta nopeammin perillä kuin jos olis juuttunut jonnekin, tai liukastunut jonkin rotkon pohjalle.
meinaan verkkokortti. Ei tätä sonnan määrää kertalukemalla edes usko.