Heips!!
Haluaisin kuulla muidenkin mielipiteitä siitä että haluan lääkikseen, mutta en ole lukenut lukiossa fysiikkaa enkä kemiaa kuin muutaman kurssin...onko siis aivan mahdotonta päästä sisään? Olen sairaanhoitaja ja ollut vuoden töissä. Nyt harmittaa aivan kamalasti kun en silloin lukenut kyseisiä aineita. Olen jo aloittanut galenoksen pänttäämisen ja kemian sekä fysiikan itsenäisen opiskelun. Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta? Olen miettinyt että menisin iltalukioon lukemaan näitä aineita...rankkaa tää kyllä tulee olemaan mutta mitäpä en tekisi haaveeni eteen.
Haluaisin kuulla muidenkin mielipiteitä siitä että haluan lääkikseen, mutta en ole lukenut lukiossa fysiikkaa enkä kemiaa kuin muutaman kurssin...onko siis aivan mahdotonta päästä sisään? Olen sairaanhoitaja ja ollut vuoden töissä. Nyt harmittaa aivan kamalasti kun en silloin lukenut kyseisiä aineita. Olen jo aloittanut galenoksen pänttäämisen ja kemian sekä fysiikan itsenäisen opiskelun. Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta? Olen miettinyt että menisin iltalukioon lukemaan näitä aineita...rankkaa tää kyllä tulee olemaan mutta mitäpä en tekisi haaveeni eteen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Moi,
Toinen vaihtoehto voisi löytyä avoimen yliopiston kursseista.
Onnen matkaan!
meitä vastaavanlaisessa tilanteessa varmastikin on. Olen myös itsekin opiskellut fys. ja kemiaa galenosta (olen myös sh.)
Minulle tuottaa henk.kohtaisesti eniten ongelmaa juuri fysiikka ja kemia...yllätys..yllätys! :-)
Lainasin tässä eilen IFA:n ja sehän on pelkkää fysiologiaa ja anatomiaa, eli onko ennen lääkiksen pääsykokeet sisältäneet ollenkaan kemiaa ja fysiikkaa? Näyttää ainakin siltä että Galenoksessa on huomattavasti enemmän ko. aineita, eli näyttäisi suosivan kemia, fysiikan ja matikan taitajia. Vai olenko ihan väärässä?
kuitenkin kemia ja fysiikka opiskeltu eri kirjoista aikanaan. Pitkälti siis lukion kaikki kyseiset kirjat...
nykyäänhän (ainakin tämän keväisen) pääsykokeen kaikki vastaukset löytyvät Galenoksesta. Eli periaatteessa lukion kirjoja ei tarvitse, jos osaa Galenoksen, koska G:ssä selitetään tarvittavat asiat siten että kokeessa pärjää.
Eli ennen olisi suosinut enemmänkin ulkoluku-tyyppejä, nyt enemmän niitä ketkä ymmärtävät fysiikkaa ja kemiaa.
on mielestäni myös asia. Saa olla "pohjat" kunnossa kun alkaa selailemaan galenosta..
Minä en vetäisi asiaa ihan noin. Vanhan ajan pääsykokeessa koko koemateriaalin paksuus oli luokkaa puoli metriä kun pinotaan koko lukion kemia fysiikka ifa samaan kasaan. Tällaista kokonaisuutta ei todellakaan opetella ulkoa, jolloin olennaisen sisäistäminen korostuu selkeästi enemmän kuin selailemalla galenoksen tapaista vihkosta...
Olet oikeassa, Iivana. Olen tutustunut lääketieteen valintakokeen kehitykseen, ja mielestäni kehitys on kulkenut huonompaan suuntaan. Ennen Galenos-aikaa valintakokeen vaatimukset olivat huomattavasti laajemmat, jolloin vahvoilla olivat ne, jotka todella ymmärsivät lukion fysiikan ja kemian oppimäärät (toki myös IFA piti olla hallussa). Galenos-vihkon ulkoaopettelu ei vaadi huikaisevaa aivokapasiteettia, varsinkaan kun huomataan, että hankalammat fysiikan/kemian asiat ovat kirjassa lähinnä koristeena. Itse koekysymykset ovat nykyään pitkiä ja sekavia tarinoita, jotka tekevät kokeesta enemmänkin hermojenhallinta-tyyppisen sen sijaan että se mittaisi todellisia tietoja. Tätäkö "lääketieteen alan valintakokeen valtakunnallinen kehittämistoimikunta" haluaa? Toivottavasti eivät ole tukahtuneet arvonimensä alle. Miksi piti ruveta muuttamaan toimivaa systeemiä?
Ei sitä Galenosta ole _mahdotonta_ oppia, vaikkei olisikaan lukiossa lukenut fysiikkaa ja kemiaa. On aivan varmasti haastavampaa lukea Galenos, jos ei kyseisistä aineista ole pohjia, mutta asioiden ymmärtäminen ei ole mahdotonta itseopiskelunakaan.
Loppujen lopuksi pääsykoe testaa myös mielenkiintoa ja intoa kyseistä alaa kohtaan eli, jos vain motivaatiota alalle on, niin on myös valmis tekemään sen työn, että opettelee pääsykoemateriaalin hyvin.
Itse pääsin lääkikseen, vaikken ollut opiskellut fysiikkaa tai kemiaa kurssiakaan lukiossa! Päätin vain heti joulun jälkeen, että lääkis on se mesta, jonne haluan ja aloin selata Galenosta läpi. Hyväksi taktiikaksi osoittautui lukea Galenos läpi todella pikkutarkasti ja koko ajan varmistaen, että ymmärtää täysin, mistä puhutaan. Jos asiat eivät heti auenneet, niin lainasin lukio fyssan/kemman -kirjoja ja opiskelin asiat aivan perusteista lähtien niistä.
Galenoksen hyvänä puolena on juuri se, että pääsykoemateriaali on vain kyseinen kirja. Sinun ei siis tarvitse osata kaikkia 10 lukion kurssia fysiikkaa, vaan riittää kun osaat Galenoksen fysiikat.
Tsemppiä opiskeluun ja tee unelmistasi totta!
Aina kannattaa yrittää. Kaverini pääsi muutama vuosi sitten haaveilemaansa lääkikseen vaikka ei ole käynyt edes lukiota. Hän kävi iltalukiossa muutaman kurssin kemiaa ja fysiikkaa ja luki pääsykoekirjaa (silloin taisi olla joku "Ihmisen fysiologia ja anatomia"-niminen kirja) muutaman kuukauden (lähes tauotta). En koskaan ollut pitänyt kyseistä ihmistä erityisen fiksuna, ja kaikille olikin siis suuri yllätys kun hän pääsikin sitten sisään istumalihaksillaan.
Eli toivoa varmasti on, töitä se teettää, tosin myös niille, jotka fysiikat ja kemiat osaavat.
Ikävä todeta, mutta olisit ajatellut asiaa aikaisemmin. Tiedän lukuisia maailmanparantajahumanistityttöjä, jotka lukivat fysiikat ja kemiat lyhyen kaavan mukaan. Eivät päässeet, vaikka kuinka kovat olivat halut.
Kyllä lääkikseen pääsee ilman fysiikan ja kemian laajoja lukion kursseja. Noin voi todella tehdä ja vielä ekalla pyrkimiskerralla.
Eli pääsykokeista ja sisäänpääsystä on niin monenlaista tarinaa kuin pyrkijöitäkin. Jokaisella alalla väitetään olevan tiettyjä "must"-juttuja, mutta siitä huolimatta jokainen pyrkijä on yksilö ja nuo yleiset totuudet eivät ole poikkeuksettomia. Tärkeintä on oikeasti oppia ja ymmärtää lukemansa - oli kyse minkä tahansa alan pääsykoekirjoista. Eli kyse on tekstin ymmärtämisestä - jos jokin asia jää epäselväksi, se on vain selvitettävä. Ei siihen välttämättä tarvita muutaman opintoviikon kurssia jossakin oppiaineessa.
Eikä sillä ole merkitystä, kuinka kauan tai kuinka monta kertaa on pääsykoekirjan - olkoon minkä tahansa alan - lukenut, jos ei ole sitä ymmärtänyt. Eli kyllä lääkikseen voi päästä, vaikka aloittaisi lukemisen pääsykokeeseen vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen eikä olisi noita kemian ja fysiikan laajoja kursseja lukiossa. Se on nyt nähty viime keväänä, vaikka asiaa pidettiin noiden alalle pyrkivien piirissä mahdottomana. Eli tsemppiä vain kaikille asiaa harkitseville. Muiden sanomisista/tietämisestä ei kannata välittää ja heidän tietonsa eivät päde välttämättä juuri Sinun kohdallasi. Eli kaikkea ei tarvitse uskoa ja yrittäminen kannattaa aina.
Kiitos kannustuksesta!!! Aion KUITENKIN jatkaa lukemista. Olen nyt lukenut Galenoksesta 66 ensimmäistä sivua ja tähän mennessä ymmärtänyt lähes kaiken. Ja nehän ovat kemiaa...eli minulle se on ainakin antanut toivoa. Lisäksi olen tietenkin lukenut anatomia osioita. Saa nähdä miten käy kun aloitan fysiikan lukemisen. En kuitenkaan aio luovuttaa koska sitten en ainakaan pääse sisälle.
Lääkikseen pääseminen vaatii koko koulu uran uurastuksen, asioiden syvällisen ymmärtämisen. Olet siis lähes suoraan sanottuna pois markkinoilta. Ystäväni luki kursseja lukiossa ohimennen ja ajatteli että vuoden uurastuksella saisi takaisin sen minkä eteen muut vovat rehkineet. Hän kävi takuu valmennuksen ja sai alle 50% vaaditusta pistemäärästä. Kannattaa tyytyä siihen mihin todella lahjat riittää, eikä tule stressiä.
Mistä moinen ylimielinen asenne? Ei tuo tarina ystävästäsi mitenkään huononna viestiketjun aloittajan mahdollisuuksia päästä sisään. Oikeaa asennetta ja vähän työtä se vaatii, mutta ei lääkis loppujen lopuksi niitä vaikeimpia paikkoja ole. Varsinkaan tänä päivänä, kun on vain yksi pääsykoekirja.
Haluan sanoa sinulle tuskin pääset-otsikolla kirjoittanut muutaman sanan. Se, että joku on matemaattisesti lahjakas, ei tee hänestä vielä hyvää lääkäriä. Olen aivan vipittömästi sitä mieltä, että fysiikan osion valintakokeessa voisi hyvin korvata esimerkiksi psykologian kokeella.
Olen koulutukseltani lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistunut terveystieteiden maisteri ja olen opiskellut kaikki lääkiksen biokemian ja genetiikan kurssit, lääketieteellisen mikrobiologian, solubiologiaa, histologiaa, kemian perusteita, tilastotiedettä, enkä ole tästä huolimatta onnistunut avaamaan lääkiksen ovia. Se, että ei pääse johonkin tiettyyn paikkaan opiskelemaan, ei tarkoita sitä, etteikö menestyisi opinnoissa ja työelämässä, eikä se merkitse myöskään sitä, etteikö olisi lahjakas. Elämässä vaikuttavat myös ennalta-arvaamattomat ja selittämättömät tekijät ja yksi näistä on sattuma. Olen lukenut monien lääkäreiden haastatteluja enkä muista että yksikään heistä olisi esimerkiksi erikoistunut juuri siihen alaan, jota alunperin toivoi tai suunnitteli.
Tiedän lääkärin, joka "joutui" erikoistumaan psykiatriaan, koska hänen toivomaansa erikoistumisvirkaa ei vain silloin ollut tarjolla. Ja kuvitella saattaa, miten potilaat kokevat tällaisen motivoitumattoman psykiatrin.
Ihmiset oppivat asioita niin eri tavalla ja niin eri tahdissa, että ei ole mikään mahdottomuus omaksua fysiikkaa ja kemiaa lukion jälkeen. Sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät ole lukiossa lukeneet yhtään kurssia pitkää matikkaa, fysiikka ja kemiaa, on päässyt lääkikseen. Sillä vaikka ei olisi juuri lukiossa opiskellut näitä aineita, ei tarkoita sitä, etteikö olisi lahjakkuutta ja sitkeyttä niiden oppimiseen.
Onnea ja jaksamista sinulle Merja ja kaikille muillekin lääkäriksi pyrkiville!