joka kolmas naisista ahmii joskus, mutta missä kulkee se raja normaalin ja sairauden välillä? milloin ja paljon te ahmitte ja tunnetteko itsenne sairaaksi? mä en tiedä et onko tää normaalia...en oikeastaan ahmi mut joskus syön tosi paljon.
ahmiminen
winnie
72796
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Silloin ahmiminen ei ole tervettä kun ahmiessa tuntuu ettei pysty millään lopettamaan ja sitä tapahtuu toistuvasti (vaikka saattaa itselleen luvata ettei se ikinä tule toistumaan) ja kun ahmimisen jälkeen tulee huono omatunto ja ehkä lisäksi halu oksentaa ruoka pois.
Oon itse sairastanut sekä anoreksiaa ja bulimiaa,nykyään olen lähes parantunut mutta ahmin silloin tällöin vieläkin..Yritän laihduttaa mutta välillä en vain pysty lopettamaan jos aloitan syömään.Sitten lupaan itselleni etten ikinä enää ahmi mutta löydän itseni ahmimasta taas seuraavana päivänä.
Toivottavasti et tunnistanut näitä oireita itsestäsi! :)
Mä olen laihduttanut -25kg vuoden sisään ja ahmimiskohtauksia ei tullut niin usein, mutta nyt kun yritän pysyä tässä painossa niin päässä pyörii vaan ruokaruokaruoka. Tää ei voi olla normaalia.
Mä vältän että en ostaisi kotia mitään herkkuja, mutta sitten mä istun täällä kotona ja alkaa tekeen mieli suklaata ja sipsii. Pakko lähteä kauppaan ja ostaa suklaalevy, jonka vedän hetkessä naamaa. Ahmin vain maistamatta edes mitään. En saa rauhaa ennekuin viimeinenkin pala on syöty ja sitten tulee morkkis ja masennus että lihon. Kuitenkin mun on pakko vaan ahmia.
Kyselit määriä. Joskus menee suklaalevy, puoli kiloa karkkia ja sipsiä. Olo sen jälkeen aivan kamala ja taas vannon että ei enää ikinä. Nytkin jääkaapista löytyy hedelmiä ja muuta terveellistä, mutta tiedän jo nyt että sinne ne jää homehtumaan ja kaivan kaapista keksit mitkä piti olla huomisille vieraille. Mä oon sairas ja en edes halua tehdä asialle mitään, kun vaan tässä valitan...sori kaikille tunteenpurkaus:)
no mä taas en ahmi sipsiä, keksejä, karkkeja tai suklaata yms. vaan ihan tavallista, terveellistä ruokaa. nimittäin sillo olo ei oo niin huono vaikka onki täynnä, kun tietää ettei oo syöny mitään hirveen kaloripitoista. vois verrata että' sama kalorimäärä tulee vaikka pizzasta, eikä yhestä pizzasta vatsa olis läheskään niin täys. ja sit mä mietin että okei, huomenna en syö aamulla enkä koulussa, vasta klo:16 kotona ja pelkona on et entä jos sitten taas ahmin...ei ei miten sen saa loppuu, mitä tekemistä keksis heti syötyä ettei tulis santsailtuu liikaa?
Ensinnäkin, se ahmintakierre ei todellakaan lopu, ellet opi syömään säännöllisesti! Se on aivansana...mullakin oli aikoinaan sama kierre menossa kuin sulla. Eli tiedän kokemuksesta...aloitat vaikka vaan juomalla mehua/syömällä hedelmä aamulla. Koulussa hiukan lämmintä ruokaa, salaattia ja leipää. Ei todellakaan kerry paljon kaloreita. Sitten kotona taas lämmintä ruokaa. Kohtuullisesti! Et ota lisää. Syö niin että maha tulee täyteen. Pakota itsesi lopettamaan syöminen. Ajattele että vatsa on nyt kylläinen, eikä tarvitse syödä enempää nyt. Mene tekemään muuta...vaikka harrastuksen pariin. Lue. Surffaa. Katso TV:tä/leffaa. Piirrä. Ole kavereiden kanssa. Äläkä kiellä itseltäsi myöskään herkut! Joskus on ihan tervettä syödä roskaakin...
Päätän aina ennen seuraavaa päivää mitä tulen syömään. Suunnittelen ruokalistan jolta löytyy kaloreita alle 500 ja silti saan syödä aika paljon. Listalta löytyy vain vihanneksia ja hedelmiä, joskus myös marjoja. Valitettavan harvoin suunnitelmani kuitenkin pitävät.
Ongelma piileekin tässä; olen riippuvainen karkista. Jos onnistun pitämään karkittoman päivän, huomaan syöneeni tajuttomat määrät muuta ruokaa (leipää, keksejä tai mitä nyt kaapista sattuu löytymään) ja kilot kiertyvät. Sitten aloitan dieetin joka koostuu vähästä määrästä karkkia ja salaattia. Kohta yritän haukata isomman palan ja jätän karkit pois ja sitten vuorossa onkin taas syöpöttelyä. Tämä on helvetillinen kierre, josta en pääse eroon.
mulla on kans kauhee ahmimis into,yritän laihuttaa,päätän aina että tänään syön kevyesti,mutta ei ahmin hirveenä ja vielä iltasinkin.nuorenpana minulla oli pulimia,mutta kun sain jonkun kilon lisää niin oli kaikki hyvin mut nyt kiloja on liikaa ja haluan laihtua.ei mulla makeaa tee mieli vaan kaikkee hyvää ruokaa.tää on inhottavaa
Mä vihaan ruokaa, mutta tavallaan mä rakastan sitä.
Mäkin suunnittelen aina, että tänään ei syödä paljoakaan mitään, mutta sitten mä otan leivän, toisen kolmannen ja neljännen. Ja kauhea himo taas. Pitää löytää jotain kaapista, ihan sama mitä. Loppuen lopuksi olen niin täynnä,että meinaan räjähtää. Sitten mä oksennan. Tosin nyt on jääneet oksentelut vähäksi aikaa pois, mutta mä en voi olla enää kauaa oksentamatta, kun lihon.
Lääkäritkään eivät osaa auttaa, lääkkeistä ei ole apua. Mitä mä teen.