Taas ylös mennä huristiin
vähän runoja turistiiin.
Kevät runoja kaipaillen
uusia nurkkaan haikaillen.
Nurkkaan käy entiseen
samaan osoitteeseen.
Runos tähän laita
ajatukset runoks taita.
Yhdessä viettäin aikaa
runon maiden taikaa.
Siispä jatkoa tähän
runoillen vielä vähän.
Omamme on nurkka tää
eihän viel pois jää.
vähän runoja turistiiin.
Kevät runoja kaipaillen
uusia nurkkaan haikaillen.
Nurkkaan käy entiseen
samaan osoitteeseen.
Runos tähän laita
ajatukset runoks taita.
Yhdessä viettäin aikaa
runon maiden taikaa.
Siispä jatkoa tähän
runoillen vielä vähän.
Omamme on nurkka tää
eihän viel pois jää.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Taas riemuissani runon pukkaan
kun viimeinkin mä pääsin mukkaan
on ollut muuta touhuttavaa
oikein opiskeltavaa
ei ole ehtinyt kirjoittaa
vaikka muuten on ollutkin mukavaa
Kauppatorin auringossa ruokatunnin viettää sain
ja kauppahallin sokkeloissa pientä haukattavaa mä hain.
Entisellä asukkaalla nostalgista tunnelmaa
kun tutuilla toreilla taas kuljeskella saa
ja meri-ilmaa hengittää
se vast on elämää.
Herää, herää uljas ratsuni
kevät jo tänne saapuvi
laukaten riennä runopuun luo
se onnen ja ilon meille suo.
Runoratsuni laukaan vien
etsimään runojen tien
kummasti ratsuni vaistosi sen
se laukaten rientää luo runojen.
Kevättä kohden kun kuljetaan
runopuukin herää talviunestaan
sen oksat runoja kauniita kantaa
se satonsa runsaat meille antaa.
Imismielikin virkistyy
kun aurinko näyttäytyy
se keväästä meitä muistuttaa
ja lämpönsä, ihmeitä aikaan saa.
Nautitaan keväästä kuitenkin
se vuoden ajoista on mieluisin
luonto puhkeaa elämään
aivankuin itsestään.
Kevättähän se tietää,
kun kellon yöllä siirtää
kohti juhannusta päin.
Kesäajassa siis näin.
Vielä hiukan lunta maassa,
huomenna ehkä onkin poissa.
Lämpöasteitakin kymmenen,
kyllä minäkin jo lämpenen.
Kasvot kohti aurinkoa,
voinhan vähän ruskettua.
Naama aivan kalponen
aina talven jälkehen.
Huomennna siis lenkille,
hurraahuuto auringolle.
Pimeys on voitettu,
valonaika saavutettu.
Maaliskuu, maaliskuu
pois jo rantautuu.
Kevät huhtikuun
laittaa hymyy suun.
Kesän aurigon kohtaa
sinisenä taivas hohtaa.
Mut ikkunat vaivaa
pesuriepu pitää kaivaa.
Vesisateet ne kuvioineet on
tulos aivan mahdoton.
Lämpöasteet aikaan saa
riepuun huiskintaa.
Kevät, poistuu maaliskuu
kesään kaikki valmistuu.
Ihanaan vihreyteen, hentoon
tuijotellen lintuin lentoon.
Heippa hei maaliskuu
ensivuonna jälleen tuu.
Soittaa jo tuuli tuivertain
puiden latvoja taivuttain.
Tiainen pesässä hautoo taas,
vaikka talven jäljeltä lunta maas.
Tikkakin viestiä nokalla hakkaa
illalla poikamies etsii akkaa.
Kevättä rinnassa, mielessä kesä.
Pian on valimiina kyyhkynkin pesä.
Pesänrakennustako meriteeraa,
että harakat lentelee hippasilla
ja toistensa kanssa kaveeraa?
Ne hyppii ja nyökkii ja kumartelee
kuin partaveitset parketilla,
ja aurinko taivaalla naureskelee.
Naurakoot harakat ja aurinkokin.
Kevättähän se tietää,
sen ihan haistaa.
Vaan purnaanpa kuitenkin,
kun sitä on vaikea sietää,
että se ikkunalaseihin paistaa...
Aurinko valaisee sumuverhon takaa
Olen uninen vielä vaikka päivä on pitkällä
Kahvikin juomatta
Yöunet lyhyitä viikonlopulla
Elämä tavallista vauhdikkaampaa
Elämä tavallisuudesta poikkevaa
Vaihtelu virkistää
Olen hitsin vihainen
Pankkini on minut pettänyt
En pääse nettipankkiini enää
Kansainvälistynyt
Olen pettynyt
Vaihdan pankkia heti tänään.
Kysyy vielä toisiltakin:
Onko teillä ongelmia?
Tähän asti kaikki selvää
Äkkiä vain pohja putoo
Kone taitaa vanha olla
Muori ei oo vanha lainkaan
Oppinut on monet metkut
Mutta, ketkut, isot pankit
Sekoittivat vanhat vehkeet
Muori on tosi, tosi vihainen nyt
Windos teki lakon
siinä kurkkuani kakon.
Minnekkään päässyt ei
jutut mennessään vei.
Uudelleen piti koota
kyl on kumma loota.
Ymmärtänyt en siitä lain
pojaltani avun sain.
Vieläkö vihaisena kuljet
ja suun suppuun suljet?
Aurinko paistaa
se kiukun laistaa.
Palvelusta moittia saa.
Ei oo se hupaisaa,
jos asiat lykkääntyy
ja palvelun on syy.
Kuitenkin harmin rakoon
sen saisin hieman lakoon,
hymyn sulle lähetän näin
et oisi kovin allapäin.
Ja kauniin päivän lämpöisen,
linnunlaulun myötä sen.
Kuntoon asiat aikanaan saa
vaikka välil kiukuttaa.
En ole vihainen enää
vaikka laskunmaksut teki tenää
pankkia vaihdoin kuitenkin
niin teki tavallani moni muukin
kun ei edes toivoa paremmasta
uutta konetta en osta
toiseen pankkiin pääsee tällä
ei enää siis hätää emännällä.
Keväinen sää mieltä virkisti
ja ystävän viesti, tietysti.
Kirveli kiittää ja hymyilee.
Kirkas päivä
ilontunnetta valaa.
Kevät rintaan
tömisten tuli.
Huhtikuu,
kesän eteinen
huomenna saapuu.
Uuden kasvannon
ja elon kauneuden
taas tuntea saa.
Pihamaalle kurkistin,
mahtavasti yllätyin.
Krookukset ovat kukassa,
Skillat siellä loistamassa.
Aivan piti istahtaa,
kynnykselle katsomaan.
Fasaanitkin tupsahtivat
viereen maata nokkimaan.
Talitintit sirkuttavat,
pesäpöntön tarkistavat.
Joko lienee lintusilla
pesänteko mielessä.
Mustarastas yksinäinen
tuo ilolintu keväinen
pyrähti myös pihamaalle
aamuiselle aterialle.
Liekö sillä ystävää,
aina on niin yksinään.
Ehkä parinsa viel`löytää,
kun kevät pitemmälle entää.
Aprillipäivä tää
mieltäni se virkistää
aamu on niin keväinen
siitä suuresti iloitsen
mittari näyttää kymmentä
ilmassa selvästi kevättä
talvea ei ole ollutkaan
syksystä kevääseen vaan.
Mä tartun jälleen näppäimiin
jos se runon vaikka poikii
keväästä mä kerron myös
puutarhassa alkaa kevät työt.
Puut ja pensaat leikataan
lannoitus laitta muistetaan
kukkapenkit putsataan
piha uuden ilmeen saa.
Sitten voidaan odottaa
pihapuille asujaa
mikäs onkaan kauniimpaa
kun linnun laulun laulantaa.
Hauska on pihalla seurata
vaikka keinussa keinutella
ihastella luontoa keväistä
vain hetki, ollaan kesässä.
annettiin tehdä näyttävää uraa
flirtille miehelle näyttävälle
kännykkää joskus käyttävälle
lupaukseensa luotettiin
viisaita päätöksiä vuotettiin
oppi ei päähänsä mahdu
ei perheensä toimistaan ilahdu
varovaisuuden hyveeseen
siihen kykeneväiseen
paikalleen vaihdettiin
uudenkin kiltteyttä epäiltiin
aikapa kykynsä näyttää
ehkäpä paikan hyvinkin täyttää
Aina on hieman surku
yksilön uran purku
ennenkin seudulta Turun
mies on löytänyt uuden uran.
Ilkka parka,
ei ollut mies arka.
Viestejänsä lähetteli,
rumiakin rustaeli
tuolle blondineitoselle,
tuolle povitipuselle.
Ei tuo järki päätä palele,
kun ei enempää ajattele.
Sortuu raukka tuollaiseen,
loistoviran turmelee.
Miten mies tuon kestänee?
Ikä muka tuo viisautta,
mutta eihän tuo liene totta.
Pojat ovat poikia aina vaan,
sitä yhtä vain ajattelemaan
sortuvat kaikkina ikäkausinaan.
Kevät se mielen virvoittaa,
saa verenkin suonissa kohisemaan.
Unohtuu silloin järjen ääni,
syttyy rakkauden kaipuu,
iskee päälle.
Kukapa tuota tunnetta vihaa,
löylyä, löylyä, sitä vaan lisää.
Järjen jo pitäisi tulla mukaan,
tuskin se auttamaan pystyisikään.
Kuljettava on jokaisen polku,
onneenko johtaa,
vai vaaranko kohtaa.
Ilon huumassa unohtuu älli,
siitäkö syntyy lopulta tälli.
Elämä jatkuu jokaisella,
oppiiko, kulkeeko tasaisella.
Kiertääkö vihdoin karikot,
ja löytyykö tyyni poukamo.
Olen miettinyt päivää monta
valtako ihmisen turmelee
ylimielisyys toisia kohtaan
kun rahaa on millä mällätä
onko kaikkea liian helposti saanut
kaipaa vain uusia virikkeitä
uusia ihailevia silmäyksiä
jotka voi olla lumetta vain
ei riitää tavallinen arkipäivä
aina lisää vain uusia kiihokkeita
onko se sairautta
vai vallan sokeutta?
Uudet tuulet puhaltaa
se kansalaiset unohtaa.
Valtakirjan antoi kansa
jotta tekis parhaimpansa:
Myös esikuvan antajana
kansan edun kantajana.
Tekniikka kovin myllää
tekstarit koneissa jyllää.
Kevät paljon aikaan saa
monelle meistä antoisaa.
Tunteita kuumia pintaan,
iskee keväiseen rintaan.
Rakkauden kaipuun aikaa
se on sitä kevään taikaa.
Jonain päivänä voi tuntea suurta olemassa-olon riemua
Jonain päivänä on niin helppo hengittää
Jonain päivänä tuntee itsensä niin vapaaksi
Tänään se päivä on minulla.
Unen rippeet silmistäni pyyhkinyt oon pois
mietin mitä uutta tämä päivä tuoda vois
jos oliskin päivä eilisen kaltainen
voisin olla melkeimpä onnellinen
kevään lempeys rintani täyttää
ja elo niin kauniilta näyttää
ei liene huolia lainkaan
mitä kokea mä sainkaan
murun onnea sain
Liekö unta se vain?
Voi olla että untasi muistelet,
tai muuten mielikuvissa luistelet.
No paha ei ollenkaan ole tuo,
jos ilon rintaan Sinulle suo.
Kai päivä tämäkin hyvä olla voi,
sävelet lempeet Sinulle soi.
Niin paljon siihen vaikuttaa tuo,
miten itse elämää arvioi, puntaroi.
Tätä toivon Sinulle ystävä tuntematon,
hymyä, iloa päivääsi suokohon.
Jokainen onnea etsiköön,
jokainen sen myös kohdatkoon.
Iloiten kuljemme päivän tään
kera auringon hymyä säteillään.
Hyvä mieli on tänä aamuna mulla,
miten lienee runonurkan ystävät,, sulla?
Varis ajotiellä hyppelee
ja autoja väistelee.
Leipäpala nokassaan
siinä raakkuu innoissaan.
Aurinko lämpöä jakaa
kevään tuloa takaa.
Riekkuu rattaissaan lapsonen
linnun lentoa katsoen.
Huokuu onni suuri äidistä
kerännyt on palan tähdistä.
Iloisena lapselle lepertää
näin päivän menoa keventää.
Nuoripari toisiinsa nojaa
huomaa eivät piantareen ojaa
Toisiaan silmiin tuijottaa
katseessa toisensa hukuttaa.
Pettää piannar heidän alta,
kurkkivat nyt ojan pohjalta.
Nauruun purskahtaa molemmat
hymyyn sulautuu ohikulkijat.
Elämän ihanaa aikaa
keväässä on taikaa.
Oi, kevät ja ystävät
iloisesti yllättävät.
Iloisen mielen saa
kevät valloittaa.
Tänä aamuna kaikki uudelta näyttää
tänä päivänä pitäisi aivoja käyttää
kymmenen paperia ainakin täyttää
ja vielä fiksulta näyttää
hah,haa tää on ihan loru vaan
ei ole totta edes puolikskaan.
Monta syytä iloon,
on jo päästy valoon.
Lämpö kevään auringon
saa heräämähän luonnon.
Tänään ilokseni huomasin
kukassa ovat Sinivuokotkin.
Keltaisina Krookukset,
myöskin sinikukkaiset.
Linnut laulaa iloisesti.
Talitinttikin riemukkaasti.
Varpustenkaan sirkutusta
enpä väsy kuuntelemasta.
Ruusut työntää silmuja,
hortensia nuppuja.
Kevät tulee kohisten.
Tästä kaikesta iloitsen.