mikä siinä on ku jotkut löytävät tosta noin vaan seurustelusuhteen ja rakkauden. Itellä on ollut vaan huonoa tuuria viime vuosina, hairahdun vääriin ja siitä seuraa sydän suruja. vai oonko liian nirso. ihmetyttää että ku on niin paljon yksinäisiä kuitenkin olemassa niin miksi on niin perkeleen vaikea löytää ketään sellaista oikeaa..:(
Ei ymmärrä
kyllästynyt.
71022
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Millaisiin tyyppeihin sä sitten hairahdut ja millä tavalla sä olet nirso?
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että sosiaalisesti taitavat ja ei-estoiset saavat kumppanin ja voivat rakastaa.
Moni yksinäinen on ujo ja epävarma, eikä osaa olla avoimesti tyrkyllä. Ainakin minua on sätitty arkuudestani ja sanottu, että pitää olla enemmän esillä. Ja kun on pitkään yksin, epävarmuus nakertaa entisestään. Jos minulta vielä joku kyselee, että onko minulla naista, taidan vastata, etten ole kelvannut kenellekään. Tosin joku on sanonut, että tuskin siitä on ollut kyse. Vai olenko liian nirso? En todellakaan, koska kelpuutan naisen, joka miellyttäisi. Mutta kun ei osaa tutustua. Joka päivä tulee vastaan mukavan näköisiä naisia, mutta kun oma tuttavapiirini on suppeahko.
Ne jotka löytävät helposti kumppanin, ovat avoimia, eivätkä kysele alinomaa oikeutta olemassaololleen. No, minä kirjoitan vain omista vaikeuksistani, mutta kaipa joku muukin siitä itseluottamuksen puutteesta kärsii. Meikäläisen kotkotukset ovat oma lukunsa, sillä analysoin ja tarkkailen olemustani aina. Kai se on lapsuudessa opittu malli. Mutta siitä luopuminen ei tahdo onnistua.
Ei sitä turhaa ole hoettu kautta aikain, että "ole oma itsesi". Mutta kun se ei riitä :/. Otetaanpa uusiksi "Ole oma itsesi ja avoin", niin alkaa aurinko paistaa =). Jos on itsevarmuutta ja rohkeutta, saa helposti uusia tuttavia, joiden kautta saattaa löytyä vapaita kumppaniehdokkaita. Se olisikin hienoa, mutta kun on niin vähän tuttuja :/. Tosin minä olen saanut viime vuosien aikana huimasti uusia tuttavia, mutta ei seurustelukumppania estyneisyyteni ja liiallisen erakkomaisuuteni vuoksi :/. Olen minä joillekin sanonut, että auttaisivat minua löytämään hyvän naisen, mutta ei se oikein ole sellainen asia, jossa voi auttaa. Tosin on kai ollut aina niitä ns. puhemiehiä tai -naisia? Jos joku auttaisi ja hieman "järjestäisi asioita". Eteeni tupsahtaisi kivan oloinen nuori nainen, jolle olisi pikkulinnut sirkutelleet, että Yv etsii mukavaa tyttökaveria. Mutta ehkä elokuvissa tai sitten myös todellisuudessakin heillä, jotka ovat sosiaalisesti kyvykkäitä.
Hemmetti. Minä rohkaistuin ja kerroin tunteeni, mitä hän minussa herätti, oli yllätys hänelle. On tässä yritetty tapaamisen tynkää, onnistumatta, tietyistä syistä, mutta soittoa ei kuulunut enää. Ilmeisesti säikähdys. Onko todellakin niin, ettei uskalleta sanoa suoraan, että et herätä mitään tunnetta? Kun joku huomaakin ja onkin avoin, se ei olekaan hyvä asia? En ole vihille hinkumassa.. Olen surullinen. Olin suora ja rehellinen, ehkä liikaakin.. onko todellisuudessa asia, niin kun on kauan ollut yksin ja kohtaa toisen yksinäisen ei kelpaakaan kun se oli noin kauan yksin kiehtova ristiriita? Jos teille hyvät ihmiset tunnustetaan viehtymys, niin olisi suotavaa ilmaista, ettei myöskään kiinnosta. Niin olen naispuolinen ja olisiko minun pitänyt odottaa että mies aloittaa? Mielestäni ei välttämättä. Elämä vain on.
Sepä olisikin mukavaa, kun joku nainen lähestyisi tällaista aika ujoa, mutta muuten hauskaa miestä. Ite kun on niin ujo, vaikka ei pitäisi olla hävettävää itsessään... :/
Mun mielestä miehet kyllä tykkää sitä, että nainenkin tekee joskus aloitteen. Mutta minkäs sitä tunteilleen mahtaa. Ehkäpä miehen tunteet sua kohtaan oli enemmänkin ihan kaveri tasoa. Ainakin näin alkuun. Olisi varmaan kannattanut nyt ensin edes tavata kerran/pari silloin kun siihen mahdollisuus löytyy. Taitaa jäädä salaisuudeksi pitääkö mies sua viehättävänä ja kiinnostavana persoonana.
Sellaiset ihmiset löytää helposti seurustelusuhteen joilla on paljon ystäviä ja kavereita eli on menoa ja juhlia tiedossa lähes kokoajan... aina siellä kavereiden kavereissa on myös joku jolla ei ole vielä kumppania ja niin suhteen alkaminen on huomattavasti helpompaa.
sama vika rahikaisella ku tuntuu et sitä oikeeta ei taho löytyy.no kuppiloista löytyy kyl irtosuhteita ja juoppoja mut ei sitä oikeeta!no meikäläisen ei tarvii kun katsoo peiliin ni tajuu et ei oo mikään kansikuva poika!mut kyllähän noita suhteita on ollu ja kaikki myös menny.