Sain äskettäin puhelun yhdestä rekrytointi-firmasta. Tarjosivat työmahdollisuutta. Kyseessä puhelimitse tapahtuva asiakasneuvonta-työ, autetaan asiakkaita laskutuksen ongelmissa. Olen ollut työttömänä suht kauan, ja alan olemaan jo siinä pisteessä että mikä tahansa työ käy. Lupasin jo mennä kyseisen rekrytointi-firman haastatteluun maanantaina. Tiistaina alkaisivat ne oikeat haastattelut itse työpaikassa.
Ainoa ongelma on, että pelkään jo muutenkin puhelimessa puhumista. En enää niin paljon kuin alussa, mutta yleensäkään minulla ei ole niin hyvät suulliset ilmaisutaidot, ilmeisesti ujouden ja jännittämisen vuoksi. Tulee usein hiljaisia hetkiä ja "öö"-sanomisia. Toiseksi, laskut ovat mielestäni aina olleet niitä tylsimpiä ja monimutkaisimpia papereita.
Toisaalta työhön on kuukauden palkallinen koulutus ja siinä oppisi jo jotain, vaikka maailman tylsin aihe onkin. Ja ehkä pääsisin tästä pelosta eroon alkamalla tuollaiseen työhön.
Mutta kannattaakohan mun nyt edes mennä sinne haastatteluun? Vai yrittäisinkö teeskennellä että olen kiinnostunut ja yrittäisin sitten parhaani, mikäli pääsisin? Vai olisiko ok mainita haastatteluissa hyvien puolieni lisäksi myös se, että minua jännittää tuonkaltainen asiakaspalvelu?? Eih, etsivät tietenkin niitä ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ja reippaita asiakaspalvelijoita...
Ainoa ongelma on, että pelkään jo muutenkin puhelimessa puhumista. En enää niin paljon kuin alussa, mutta yleensäkään minulla ei ole niin hyvät suulliset ilmaisutaidot, ilmeisesti ujouden ja jännittämisen vuoksi. Tulee usein hiljaisia hetkiä ja "öö"-sanomisia. Toiseksi, laskut ovat mielestäni aina olleet niitä tylsimpiä ja monimutkaisimpia papereita.
Toisaalta työhön on kuukauden palkallinen koulutus ja siinä oppisi jo jotain, vaikka maailman tylsin aihe onkin. Ja ehkä pääsisin tästä pelosta eroon alkamalla tuollaiseen työhön.
Mutta kannattaakohan mun nyt edes mennä sinne haastatteluun? Vai yrittäisinkö teeskennellä että olen kiinnostunut ja yrittäisin sitten parhaani, mikäli pääsisin? Vai olisiko ok mainita haastatteluissa hyvien puolieni lisäksi myös se, että minua jännittää tuonkaltainen asiakaspalvelu?? Eih, etsivät tietenkin niitä ulospäinsuuntautuneita, puheliaita ja reippaita asiakaspalvelijoita...
Vastaukset 4
Vanhimmat
kehittyy vaan harjoituksen kautta. Eikä sitä kannata turhaa jännittää, koska asiassa ei mitään jännitettävää ole. Sulle annetaan ohjeet ja koulutus siihen asiakasneuvontaan, ja varmasti löytyy joku esimies jolta voi ohjeita kysyä. Hiljaisia hetkiä tai ööö-pätkiä ei tule kun tiedät puhuttavan aiheen jo etukäteen, asiakkaan kertoessa mikä hänen puolellaan on epäselvää.
Itse olin aika ujo mies(23) ennen, mutta asia muuttui lähes kokonaan erään työpaikan seurauksena. Kyseisessä työssä joutuu olemaan jatkuvasti erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joten jos supliikkia ei ole jo ennestään niin sitä kyllä tarttuu vaikka väkisin. Positiivisten kokemusten kautta itseluottamus kasvaa, ja samalla alkaa ihmetellä miksi sitä niin paljon jännitti. Negatiivisia kokemuksia tulee aina, mutta positiiviset kokemukset tukee näidenkin käsittelyä(suurin osa asiakkaista on ihan mukavia, mutta idiootteja mahtuu joka joukkoon:). Pitää vaan mielessä sen että tekee asiat kuten on ohjeistettu. Jännitystä aiheuttaa rutiinin puuttuminen, mutta kun rutiinin saa kerran luotua ei mitään ongelmaa enää ole.
Tuossa työhaastattelussa ei välttämättä kannata kaikkia huonoja puolia kertoa tai niitä erityisemmin korostaa. Haastattelussa haastattelija luultavasti ymmärtää laittaa asiat perspektiiviin, koska tietää kuulevansa hieman liioittelua(oletko koskaan kuullut työntekijästä joka kertoo olevansa epäluotettava luotettavan sijaan?). Jos huonoja puolia haluaa välttämättä kertoa niin kannattaa valita ns. työn kannalta harmittomia huonoja puolia, joista sitten voi sivumennen mainita. Kuten itsekin huomasit niin kannattaa ottaa työ siltä kannalta että kehität sitä kauttaa sosiaalisia taitojasi, ja sivussa ne laskutkin on vähän helpompi maksaa. Vaikka aihe on mielestäsi tylsä, tuskin kuitenkaan teet tuota työtä lopun elämääsi.
Jokaisessa ujossa ihmisessä asuu puhelias ja ulospäinsuuntautunut ihminen, se vaan täytyy uskaltaa päästää esiin.
Menet haastatteluun, teet hienon cv:n ja hyvän vaikutuksen siihen haastattelijaan. Jos haluat vähän valmistautua niin kannattaa miettiä mitä kysyisit itse henkilöltä joka on hakemassa tuollaista työtä. Etkä mainitse niitä "huonoja" puoliasi ellei niitä erikseen kysytä. Työ opettaa ja rutiini kehittyy, ja vuoden parin päästä et voi kuin ihmetellä mitä ihmettä alunperin oikein ujostelit.
Aurinkoista tsemppiä sulle haastatteluun ja uuteen työhön:)
Yritä vaan ajatella, ettet koskaan tuu näkemään niitä ihmisiä kasvokkain joille puhut. Ja ku keskustelet niistä laskujutuista, niin eihän siinä mitään hiljaisuuksia tule... Luulis ainaki. Ku on joku tietty aihe mistä "pitää" puhua. Kasvokkainhan on just se hankalaa ku se aihe katoaa jonnekki.
voin helposti kuvitella kun asiakas kysyy jotain, en pysy selityksen perässä, sitten kun pitäisi vastata jotain niin en osaa, tai tulee jotain "ööö...tuotatuota...odotas kun etsin vähän tietoja täältä koneelta...hmm....mitenköhän tuo nyt sitten menee...voisitko selittää uudestaan? okei...tuota tuota...mitenköhän mä nyt tän sitten selittäisin heh heh...ööööö...."
Jaa-a..en itse voisi alkaa moiseen. Sanoisin suoraan, etten kykene. Voivat vaikka katsoa puhelinlaskuni, koska en koskaan puhu puhelimessa :).