onko muita?

Härkiä on monenlaisia, jotkut ovat ujoja ja pidättyväisiä ja jotkut ovat mun tapaan hirveitä hölösuita ja koko ajan menossa. Jossain tilanteissa olen kyllä itsekin hieman ujo, mutta eiköhän me kaikki aina välillä olla.

Mulle kerrotaan myös huolia ja aina ne sanoo lopuks, et ei ne tiedä miks ne kerto, mut joku kuulemma mussa vaan on, et mä saan ihmiset avautumaan. Hyvä asia!? Sitä en tiedä.. Väillä kyllä se on aika hemmetin rasittavaa, ku viis ihmistä on jo päivän aikan valittanut kuka mistäkin asiasta.Mutta uskoisin, että ujoja härkiä löytyy kyllä aika paljon.

Ja se, että olenko ihmissuhteissa varovainen, riippu aika pitkälti mun sen aikaisesta tunteesta, mutta härille se on ainakin tyypillistä, että he ovat varovaisia suhteissaan...

Tunnistinpa juuri itseni tekstistäsi. Mulle kyllä kerrotaan sydäntä painavat asiat, mutta itse jos tilitän niin tuntuu siltä että vaivaan muita. Ja muutenkin olen aika ujo...joten kiva tietää, että on muitakin samanlaisia härkäpäitä kuin minä ;)

Vaikka itse en ole härkä, niin kaveripiirissäni on paljon härkiä.. (mm. poikaystäväni).
Suurin osa meneviä ja hauskoja, mutta silti kovin ujoja, varovaisia ja kestää HYVIN kauan ennen kuin he pystyvät avautumaan ja kertomaan omia tunteitaan. Mielipiteitä heillä silti riittää vaikka muille jakaa, ja niistä mielipiteistä pidetään yleensä myös kiinni!
Omien havaintojen perusteella härät ovat luotettavia ja rehellisiä.
Liekö nämä kovin yleispiirteellisiä ominaisuuksia, mutta tuo kyseinen ujous kyllä pisti viestissä huomioon... :)

hei minäkin olen ujon puoleinen, mutta
silti haluan tutustua uusiin ihmisiin.

Mä oon Härkänä aivan vastakohta luettelemillesi ominaisuuksille....

ystäville kerron huoleni usein heti kun vain voi. alan herkästi itkemään asioistakin, jotka liikuttavat minua.
ihmiset, jotka eivät tunne mua hyvin, eivät näe mun oikeeta puolta..

Kuulostaa tutulta! Meni tosi kauan, et sain poikakaverini avautumaan, piti oikein kaivaa syvältä, ennen ku se kerto jotain syvällistä! Huoliaan se ei kerro koskaan, sillä ne ei kuulemma kuulu muille. Mulla ärsyttää ihan älyttömästi tuo piirre, sillä haluaisin kuunnella ja auttaa jos tarvii. Täytyy sanoa, et härän ärsyttävin piirre on tämä avautumisen vaikeus. Mut muuten ne on ihania!

Ujo oon minäki, mutta omalla tavallani ujo. Liekö sitä sitte pohjimmiltani; en tiiä, mutta toisinaa voi sanua esim. mielipitteensä heti, toisinaa taas ei millää viittis. Lapsena mää olin tosi ujo, mutta nykyään mää oon siitä sitte reipastunu. Mulle ei pahemmin kukkaa uskou'u, ku en minäkää oo tietääkseni täällä koulussa kellekkää sydämeni syvimpiä tuntoja tilittäny. Se ei ehkä niinkää johu ujjouesta, vaan luottamuspulasta, että ei tiiä kehe vois luottaa tai toisinsanuen KEHE USKALTAS LUOTTAA. Kaikista muista asioistani uskallan melkeenpä puhua, mutta ihastuksen kohettani en mee kellekkää mölläyttellee, vaikka toki seki ois kiva jakkaa jonku kans. Ei se silti tarkota, ettei mulla muute ois ystäviä; kotopuolessa on, muttei oo täällä ns. luottamusystäviä. Ottakaa tuostaki nyt selvää, mitä mää tarkotan. Eli vastaukseni on, että kaipa se jonkunnäkönen ujjous aina Härkiinki liittyy. Omie kokemuksie pohjalta.

Joo, se on kans totta, että määki kerron huoleni heti ystävilleni siis TOELLISILLE YSTÄVILLENI, eikä muakaa juuri kukkaa tunne täysin, ellei tuu tutustuu.