Korkoa 8.80% p.a. verotus 2%

offshore tallettaja

Jos haluatte tienata hieman parempaa korkoa pankkitalletuksillenne ja maksaa vähemmän veroa, niin kannattaa tallettaa rahat Uuteen-Seelantiin tai Australiaan. Paikalliset pankit maksavat korkoa jopa 8,8% ja jollet asu maassa niin maksat veroja vain 2% Uuteen-Seelantiin ja 10% Australiaan. Nettotuloksi tulee näin ollen jopa nätit 8.62% p.a.

http://www.westpac.co.nz/olcontent/olcontent.nsf/content/Term investment rates?OpenDocument&refr=saving

http://www.commbank.com.au/personal/rates-fees/term-deposit-rates.aspx

14

3288

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kun en tiedä

      Kuulostaa suht mukavalta, mutta eikös Suomeen makseta verot vielä kertaalleen? En tosiaankaan tiedä käytäntöä, mutta kuulostaisi järkevältä.

      • huomioitava

        Jos verottajalle asia tulee tietoon, niin 28 % on maksettava veroa. Se jo maksettu 2 % huomioidaan. Verottajan lonkerot voivat ulottua pitkälle.

        Lisäksi tällaisessa talletuksessa on valuuttakurssiriski, jos talletus ei nimenomaan ole Australiaan euromääräinen.


      • offshore tallettaja

        Jos kotiutat tuotot kotimaiselle pankkitilille, niin tuotosta varmaan tulee tehdä ilmoitus verottajalle. Mutta jollet kotiuta vaan teet uuden määräaikaistalletuksen periodin lopussa, niin saat paljon paremman tuoton, koska voit tavallaan sijoittaa "verorahat" uuteen term deposiittiin. Vähän sama kuin korkorahastoissa, joissa verot maksetaan vasta sitten kun lunastat rahastot.


      • Verovirastosta...
        offshore tallettaja kirjoitti:

        Jos kotiutat tuotot kotimaiselle pankkitilille, niin tuotosta varmaan tulee tehdä ilmoitus verottajalle. Mutta jollet kotiuta vaan teet uuden määräaikaistalletuksen periodin lopussa, niin saat paljon paremman tuoton, koska voit tavallaan sijoittaa "verorahat" uuteen term deposiittiin. Vähän sama kuin korkorahastoissa, joissa verot maksetaan vasta sitten kun lunastat rahastot.

        ...sanottiin, että ulkomaisen tilin korkotuotoista pitää ilmoittaa veroilmoituksessa ja veroa pitää maksaa juuri suomalainen lähdevero ja ulkomainen vero, tosin niin että suomessa poistetaan kaksinkertainen verotus. Eli käytännössä maksaisit vaikka Uuteen-Seelantiin 2% ja suomeen 26%, mutta se joka tapauksessa on 28%. Näin ollen verotus ei ole kiinni position kotiuttamisesta Suomeen.

        Itseäni alkoi kiehtoa tämä mahdollisuus sijoittaa ulkomaille. Tietääkö kukaan mitään Uuden-Seelannin ja Australian talouksien tilasta? Mitä ainakin katsoin noita Westpac-pankin sivuja ja pankin taloudellista tilaa, niin ihan hyvältä se näytti. Pitää tosin vielä ottaa selvää paikallisesta inflaatiosta.


    • Vakuusvaje

      Talletukset tehdään sikäläisissä dollareissa. Laske siis heti tuotosta pois kahden valuutanvaihdon kustannukset.

      Toiseksi sopii kysyä miksi korko on noin hyvä. Islannissahan peruskorko on jo 15 prosenttia, mutta devalvaation uhka leijuu päällä. Ei kai vain näilläkin talouksilla ole Islannin tauti?

    • Valuuttakurssiriski

      Korkoon on hinnoiteltu valuuttakurssiriski. Sitäpaitsi tilisiirto on tehtävä euroalueen ulkopuolelle. Ei ole halpaa. Hidastakin
      vielä.

    • on mittaamaton

      Islanista saat jivasti, ym. monesta,
      mutta
      ota huomioon inflaatio,

      rahan arvo laskee siellä eri tahtiin kuin €uro,

      eli korkotuotosta pitää vähentää inflaatioero,
      niin sen jälkeen €uro tuottaakin jo enemmän.

      ei se edes siellä paikallisesti käytettynä pysy paikallisen inflaation mukana,
      putoaa vielä enemmän kuin €uro, euroalueella.

      • Eli siis

        Uudessa-Seelannissa inflaatio prosentti on n. 2,3% tältä vuodelta ja tulevina vuosina tulee vielä hidastumaan. Eli siis siellä on alhaisempi inflaatio kuin euro alueella.


      • on mittaamaton
        Eli siis kirjoitti:

        Uudessa-Seelannissa inflaatio prosentti on n. 2,3% tältä vuodelta ja tulevina vuosina tulee vielä hidastumaan. Eli siis siellä on alhaisempi inflaatio kuin euro alueella.

        tältä vuodelta ja tulevina vuosina tulee vielä hidastumaan
        -------------------------

        jos tuon tiedät,
        olet viisas,


      • tallettaja

        Inflaatio ei todellakaan ole tuolla downunderissa sen suurempi kuin Euroopassa.

        Tämän kaavion mukaan inflaatio oli Australiassa vuoden 2007 joulukuussa 3,0%
        http://www.rba.gov.au/Statistics/measures_of_cpi.html

        Ohessa tilastoja Uuden-Seelannin inflatiosta, joka oli vuoden 2007 joulukuussa 3,2%
        http://www.rbnz.govt.nz/statistics/econind/a3/data.html
        http://www.rbnz.govt.nz/keygraphs/Fig1.html

        Tämän jutun mukaan euroalueen inflaatio oli tämän vuoden maaliskuussa 3,5%
        http://www.arvopaperi.fi/article/id=27265

        Tässä Uuden-Seelannin dollarin kehitys suhteessa euroon 5 vuoden ajalta.
        http://finance.yahoo.com/currency/convert?from=NZD&to=EUR&amt=1&t=5y

        Ja tässä käppyrässä vielä Aussi dollarin kehitystä suhteessa euroon 5 vuoden ajalta.
        http://finance.yahoo.com/currency/convert?from=AUD&to=EUR&amt=1&t=5y

        Kuten kaavioista näkyy, välillä meno on ollut rankempaa ylös ja alas. Tämä johtuu ilmeisesti kansainvälisten "carry tradereiden" ja muiden valuuttakauppiaiden sijoituksista. Kun esim. Japanin yeniä vaihdetaan ahkerasti NZ-dollariin, niin NZD nousee. Tällä hetkellä on arvioitu että Uuden-Seelannin talous on pikkuhiljaa hiljenemässä "slowdown", joten NZ-dollaria on myyty pois ja kurssi laskenut. On arvioitu että kurssi heikkenisi vielä 10 centtiä suhteessa jenkki dollariin, ja luvassa olisi koronalennuksia. Australiassa talous sen sijaan näyttää olevan vahvassa vedossa.

        Itselläni sijoitushorisontti näissä valuuttakaupoissa on hyvin pitkä (yli 10 vuotta), ja teen ostoja ajallisesti hajauttaen, aina kun kurssit piikkaavat alaspäin, eli dollarit halpenevat. Pidemmällä aikavälillä en usko että valuuttakurssiriski on kovinkaan suuri. Voihan olla jopa niinkin, että tulevina vuosina euroalueen talous dippaa alaspäin ja downunderissa mennään voimakkaasti ylöspäin, joten voimistuvilla dollareilla saa vastaisuudessa entistä enemmän euroja.


      • olla,
        on mittaamaton kirjoitti:

        tältä vuodelta ja tulevina vuosina tulee vielä hidastumaan
        -------------------------

        jos tuon tiedät,
        olet viisas,

        On aina mukavaa, kun kanssa ihminen huomaa älykkyyteni ja pätevyyteni! Olen otettu. Lyösin nuo ko. inflaatio luvut ja niiden ennusteet sellaisen melkoisen arvostetun lehden kuin The economist netti sivuilta, Uuden-Seelannin talous ja politiikka katsannossa.


      • siellä on
        tallettaja kirjoitti:

        Inflaatio ei todellakaan ole tuolla downunderissa sen suurempi kuin Euroopassa.

        Tämän kaavion mukaan inflaatio oli Australiassa vuoden 2007 joulukuussa 3,0%
        http://www.rba.gov.au/Statistics/measures_of_cpi.html

        Ohessa tilastoja Uuden-Seelannin inflatiosta, joka oli vuoden 2007 joulukuussa 3,2%
        http://www.rbnz.govt.nz/statistics/econind/a3/data.html
        http://www.rbnz.govt.nz/keygraphs/Fig1.html

        Tämän jutun mukaan euroalueen inflaatio oli tämän vuoden maaliskuussa 3,5%
        http://www.arvopaperi.fi/article/id=27265

        Tässä Uuden-Seelannin dollarin kehitys suhteessa euroon 5 vuoden ajalta.
        http://finance.yahoo.com/currency/convert?from=NZD&to=EUR&amt=1&t=5y

        Ja tässä käppyrässä vielä Aussi dollarin kehitystä suhteessa euroon 5 vuoden ajalta.
        http://finance.yahoo.com/currency/convert?from=AUD&to=EUR&amt=1&t=5y

        Kuten kaavioista näkyy, välillä meno on ollut rankempaa ylös ja alas. Tämä johtuu ilmeisesti kansainvälisten "carry tradereiden" ja muiden valuuttakauppiaiden sijoituksista. Kun esim. Japanin yeniä vaihdetaan ahkerasti NZ-dollariin, niin NZD nousee. Tällä hetkellä on arvioitu että Uuden-Seelannin talous on pikkuhiljaa hiljenemässä "slowdown", joten NZ-dollaria on myyty pois ja kurssi laskenut. On arvioitu että kurssi heikkenisi vielä 10 centtiä suhteessa jenkki dollariin, ja luvassa olisi koronalennuksia. Australiassa talous sen sijaan näyttää olevan vahvassa vedossa.

        Itselläni sijoitushorisontti näissä valuuttakaupoissa on hyvin pitkä (yli 10 vuotta), ja teen ostoja ajallisesti hajauttaen, aina kun kurssit piikkaavat alaspäin, eli dollarit halpenevat. Pidemmällä aikavälillä en usko että valuuttakurssiriski on kovinkaan suuri. Voihan olla jopa niinkin, että tulevina vuosina euroalueen talous dippaa alaspäin ja downunderissa mennään voimakkaasti ylöspäin, joten voimistuvilla dollareilla saa vastaisuudessa entistä enemmän euroja.

        Lainan korot huomattavsti korkeammalla kuin täällä, eli on varaa maksaa myös asiakkaille parempaa korkoa.


      • kahden maan välillä
        siellä on kirjoitti:

        Lainan korot huomattavsti korkeammalla kuin täällä, eli on varaa maksaa myös asiakkaille parempaa korkoa.

        Sanokaapas viisaammat onko mahdollista saada pankkilainaa Suomesta asunnonostoa varten Australiassa? Valuuttariskihän siinäkin tietenkin olisi, mutta lainankorot Australiassa ovat todellakin karmeat. Lainankorko Suomesta ja tilikorko Australiasta olisi houkutteleva yhdistelmä. Vaan eivät vissiin huoli Suomessa lainan vakuudeksi asuntoa joka sijaitsee Suomen ulkopuolella?


      • sumot
        kahden maan välillä kirjoitti:

        Sanokaapas viisaammat onko mahdollista saada pankkilainaa Suomesta asunnonostoa varten Australiassa? Valuuttariskihän siinäkin tietenkin olisi, mutta lainankorot Australiassa ovat todellakin karmeat. Lainankorko Suomesta ja tilikorko Australiasta olisi houkutteleva yhdistelmä. Vaan eivät vissiin huoli Suomessa lainan vakuudeksi asuntoa joka sijaitsee Suomen ulkopuolella?

        Australian säästökorko on tällä hetkellä n. 4%,mutta kysäsepä jenkipankista USD-lainaa,kun eivät maksa enää talletuksille korkoa lainkaa, niin ei kai se lainakorkokaan,niin suuri voi olla.Eihän nämä keppikylän pankit varmaan anna Australiaan fyffeä,mutta sieltä saattaisi löytyä
        joku pankki ja onhan niitä muitakin kansainvälisiä toimioita.Lykky tykö


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi persuilla ei ole firmoja?

      Kuten vasemmisstolaisilla, esim. Sannalla MA\PI. Eikö ole aika erikoista?
      Maailman menoa
      83
      7111
    2. Persut hommasivat Suomeen 35 000 pientä lasta v. 2015

      Onko Riikka Purra nyt tavoittelemassa tätä samaa historiallista persujen utopiaa? Purram kaksinaamaisessa pelissä vaadit
      Maailman menoa
      26
      7073
    3. Purran tuhoja tuskin saadaan koskaan korjatuksikaan

      Purra on aiheuttanut Suomen taloudelle karmaisevat tuhot. Sen lisäksi Purra on ajanut myös suuren osan Suomen kansasta k
      Maailman menoa
      111
      6188
    4. Persujen kaksoisstandardit: Räsäsen uhkailu paha, Virran uhkailu hyvä

      Tässä taas nähdään kuinka kaksinaamaista porukkaa persut ovat. Mitäs persut tähän?
      Maailman menoa
      45
      5414
    5. Miksette persut irtisanoudu Kirkin lausunnoista?

      Kirkhän muun muassa vaati raiskattuja naisia pidättäytymään abortista ja vaimoja alistumaan aviomiestensä tahtoon. Mik
      Maailman menoa
      84
      5248
    6. Demarikultin uhri kertoo

      Demarikultin uhri kertoo: “En saanut mennä edes suihkuun ilman lupaa” – Seksuaalisen hyväksikäytön uhri kertoo vuosistaa
      Maailman menoa
      63
      5215
    7. Miksi vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa?

      Vasemmistolaiset eivät omista yhtään firmaa joka työllistäisi ihmisiä. Miksi? No siksi, että jos vasemmistolainen perus
      Maailman menoa
      40
      5108
    8. Sanna valittiin Euroopan huonoimmaksi pääministeriksi

      Sannan kaudella Suomi oli ainut maa missä bkt laski. Kannattaa huomata, että luvut valitsi Sannan huonoimmaksi. Ihmiset
      Maailman menoa
      27
      4605
    9. Purran vuoro kiihoittua Lepomäen sääristä

      "Ulkoministeri Elina sanoo, ettei muuta pukeutumistaan sen mukaan, kenet tapaa, ja että hän ei suostuisi peittämään kasv
      Maailman menoa
      17
      3477
    10. Vasemmistolaiset paskat eivät nousseet seisomaan kun Akaan kaupunginvaltuusto

      vietti hiljaisen hetken Charlie Kirkin muistoksi https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000011523016.html
      Maailman menoa
      300
      3400
    Aihe