Pattayalla rakennetaan tällä hetkellä palon. Uusia hotelleja ja kauppakeskuksia syntyy vieri viereen. Minusta sellanen entisaikojen vähän rähjäinen Pattaya häviää vähitellen, mikä oli tavallaan ihan mukava ja antoi oman leimansa Pattayalle.
Vanhat viihtyisät baarit häviää kalliiden hotellien tieltä ja hinnat varmaan kallistuu joka asiassa.
Mitä mieltä muut olette tästä kehityksestä. Minusta
entisessä oli sitä jotakin toisenlaista esim. riippuvine sähköjohtorykelmineen, peltihökkeleineen jne.
Vanhat viihtyisät baarit häviää kalliiden hotellien tieltä ja hinnat varmaan kallistuu joka asiassa.
Mitä mieltä muut olette tästä kehityksestä. Minusta
entisessä oli sitä jotakin toisenlaista esim. riippuvine sähköjohtorykelmineen, peltihökkeleineen jne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kun niin kauniisti muistelit katoavaa Pattayaa. Ne ajat eivät todellakaan koskaan enää palaa...
Peltihökkeleistä tuli mieleeni kiva muistelo. Jompparilla ei aikoinaan muunlaisia rakennelmia ollutkaan.
Tapana oli myös vedellä heinää koska se oli/on maailman parasta. Nythän se on jäämässä muodista pois niinkuin tupakointi yleensäkin.
Matti oli kaverin nimi. Oli muistaakseni 199 cm pitkä. Kiva ja rauhallinen kaveri. Aina suupielet korvissa. Kerran Bangkokissa kaatui kylpyammeeseen eikä sieltä ollut selvitä ylös.. Mutta se on toinen tarina..
Matin kaa olimme rannalla. Joku oli laittanut taskuuni heinäpussin ja siitä tehnyt sätkiä. Niitä Matille vilautin. Matti ilmoitti että olisi kova pissahätä ja ettenkö lähtisi näyttämään missä on kusiputka.
Minä auliisti oppaksi. Tien toisella puolella oli hampaattoman mamman ylläpitämä peltikusiputka ilman kattoa. Noh, Matiltahan jäi koko pää näkyville. Putka oli sen verran ahdas ettei kaksi miestä mahtunut siellä polviaan koukistamaan. Eikun sätkä palamaan. Aurinko paistoi, mamma nauroi, Matilta tuli savua korvistakin ja Pattayalla oli ihanaa... sanailee 27 x ....
Kyllä Pattaya on vuosien saatossa muuttunut paljon,mitä minäkin muistan.Aivan mitä kirjoitit
niistä vanhoista pupeista pitää paikkansa,ei aina uusi ole vanhan väärtti,lukuunottamatta niitä flikoi.Kyllä niiden pitää uudistua.
Eniten minä kumminkin kaipaan niitä kavereita
joita vuodesta toiseen tapasi.
Useimmat ovat siirtyneet jo autuaimille metsästysmaille.Hymyissä suin läksivät,olivatpahan saaneet kokea ja nauttia,
mistä monet vain unta näkevät.