onko kasvatustieteiden maisteri, jolla opettajan pedegogiset opinnot käytynä pätevä toimimaan alaluokkien luokanopettajana, vai täytyykö olla nimenomaan luokanopen koulutus?
Entäs sitten yläasteella, jos kasvatustieteiden maisteri on lisäksi lukenut sivuaineena perusopinnot historiasta, onko pätevä historian opettaja yläluokille?
Kiitos informaatiosta
Entäs sitten yläasteella, jos kasvatustieteiden maisteri on lisäksi lukenut sivuaineena perusopinnot historiasta, onko pätevä historian opettaja yläluokille?
Kiitos informaatiosta
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kai siinä pitäisi luokanopettajaopintoja olla myös.
Yläasteen aineopettajalla pitää olla aineopinnot opetettavasta aineesta, siis perusopinnot eivät riitä.
opetettavasta aineesta piti olla sen entisen cumun opinnot sivuaineesta ja pääaineesta laudaturin opinnot ennen kuin saa pätevän palkkaa yläasteella? Opettaahan toki voi, vaikka mitä ainetta ilman aineopintoja ja paljonhan niin tehdäänkin, mutta silloin on epäpätevän palkka. Korjatkaa, jos meni väärin.
olla myös uinnissa.
Ja 20v. niin se varmaan riittää ala-ja yläkoulun
hommiin, kun muita ei saatavilla.
Ainakin luokanopettajan monialaiset (entiset 35ov, 60op?) pitäisi olla. Harjoitteluista ja muista en tiedä. Ota yhteys jonkin luokanopettajakoulutusta antavan yliopiston opintosihteeriin. Yliopistolla opettajana olleena tiedän, että säännöt ja vaatimukset voivat vaihdella yliopistottain ja melkein vuosittain. Muta peruslinjat kyllä yhteiset...
Valtaosalla aineenopettajia pitää olla useammasta kuin yhdestä aineesta nuo vanhan cumun opinnot eli aineopinnot (käytännössä toisesta pitää olla syventävät eli laudatur-opinnot). Historia/yk-oppi, mantsa/bilsa, äidinkieli/kirjallisuus, fyssa/kemia vaati(ne)vat aina nuo kaksi ainetta; lisäksi monet virat ovat aineyhdistelmille hissa/yk-oppi äikkä tai fy/ke matikka tms.
Omalta kohdaltani tiedän myös(kahdessa yliopistossa opiskelleena), että ainakin nuo yk-opin kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat eri yliopistoissa. Outoa, mutta totta...
Jos olet KM ja sinulla on pedagogiset opinnot, ne eivät auta mitään jos sinulla ei ole opettavan aineen opintoja.
Luokanopettajan pätevyyden saat suorittamalla monialaiset opinnot 35ov/60op. Peruskoulussa aineenopettajalla tulee olla vähintään aineopinnot (35ov/60op) opetettavassa aineessa. Lukion aineenopettajalla taas laudaturopinnot.
Pätevyydet eivät ole yliopistokohtaisia, vaan määräytyvät asetusten mukaisesti.
Asetukset määrittävät niiden opintojen laajuuden, jotka antavat kelpoisuuden aineenopettajan työhön, mutta ainakin historian ja yhteiskuntaopin opettajien yhteiskuntaopin vaatimukset OVAT erilaisia eri yliopistoissa.
Esim. Oulun yliopistossa aineenopettajankelpoisuuden osoittavan ns. vastaavuustodistuksen saa, jos historian opintojen lisäksi on väh. kahdesta yhteiskunnallisesta aineesta (sosiologia, valtio-oppi, taloustiede, oikeustiede) kerätty tuo cumua vastaava ov/op määrä. Tampereella puolestaan yhteiskuntaopin opettajan kelpoisuuden saa suorittamalla aineenopeettajakokonaisuuden, jossa on opintoja kaikista yht.kunnallisista aineista. Tiedän asian, koska jouduin itse näissä molemmissa laitoksissa opintojani suorittaneena pätevyyskiemuroita setvimään.
Muista yliopistoista en tiedä, enkä myöskään muista oppiaineista: toivottavasti ei ole noin kirjavaa käytäntöä.
Minä tarkoitin opintojen laajuutta en niiden sisältöä. Laajuuden määrää asetus -> pätevyys ja yliopisto luonnollisesti opintojen sisällön. Sisällöt vaihtelevat varmasti eri yliopistoissa, mutta abro-, cumu- ja laudaturopinnot ovat kaikissa opintopisteissä samat.
Eikö historiassa aineopinnot riitä aineenopettajapätevyyteen yläkoulussa? En tunne historian aineopettajakelpoisuutta, se on siis laajempi kuin "yleensä"? Nyt "muodissa" on kaksoiskelpoisuuden hankkiminen, jonka saaminen edellyttää aineopintoja opetettavassa aineessa. Poikkeuksia siis on?
HY:n luokanopettajasivuilla oli tästä yläkoulusta seuraavasti:
Kasvatustieteen maisterin tutkinnon luokanopettajan koulutuksessa suorittaneella, jolla on vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opinnot jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa, on kelpoisuus opettaa ko. ainetta myös perusopetuksen luokilla 7 - 9.
Ei aivan noilla sivuilla sanottu onko pätevä jos ei olisi ollut luokanopettajan koulutuksessa - niillähän on 300 op KM-tutkinto kuten sullakin. Toisaalta ne käy läpi kaikki eri oppiaineet, mitä taas ei perus kasvatusjutuissa käydä, eller hur? Kuten jo sanottiin, ota yhteyttä opintoneuvojaan.
mutta peruskoulun yläluokilla opetettava aine on nimenomaan historia JA yhteiskuntaoppi, joka vaatii siis kelpoisuuden näihin kahteen opetettavaan aineeseen, molemmista väh. 35 ov. Pelkällä historian aineopinnoilla tai syventävilläkään ei ainakaan yläkoulun virkaa saa. Ihan sama juttu on äikässä; opetettava aine on yläluokilla äidinkieli JA kirjallisuus, ja molemmista on oltava kelpoisuuden saamiseksi nuo samaiset vähintään 35 ov opinnot.
Aivan. "Kasvatustieteen maisterin tutkinnon luokanopettajan koulutuksessa suorittaneella, jolla on vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opinnot jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa, on kelpoisuus opettaa ko. ainetta myös perusopetuksen luokilla 7 - 9."
Sen sijaan KM:n tutkinto ei, vaikkakin on samanpituinen tutkinto, kuin luokanopettajan opinnot, anna pätevyyttä samaan sellaisenaan. KM:n tutkinnon päälle pätevöityäkseen luokanopettajaksi tulee suorittaa sekä pedagogiset (60 op) että monialaiset (60 op) opinnot.
Olet aivan oikeassa. Historia ja yhteiskuntaoppi kulkevat käsi kädessä, sama äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Tätä en ensimmäisessä vastauksessani ajatellut.
Oliko kuitenkin tässä viimeisessä muutoksessa niin, että yläasteen opella siinä aineessa, jossa virka on oltava ne laudatur-opinnot? Miksi tuo kummittelee mielessä?
Yläkoulussa pätevyyteen riittää aineopinnot. Käytännössä jos lähdet lukemaan esim. biologiaa pääaineena sinulla on siitä syventävät opinnot, sivuaineena (aineopinnot) luontevasti sitten usein maantiede.
Pitää vielä muistaa, että jos luokanopettaja opiskelee 35ov/60op sivuaineen jossain aineessa, niin on YLIOPISTOKOHTAISTA, saako siitä pätevyyden opettaa yläkoulussa. Itse olen aikanaan suorittanut 35ov:n sivuaineen, enkä saanut siitä pätevyyttä juuri muuttuneen lain takia. Suoritin sitten samat jutut uudestaan aineenopettajakoulutusta antavassa yliopistossa MAKSAEN itse koko opiskelun työn ohella. Nyt olen virallisesti kaksoispätevä yli 75ov:n opinnoilla ... ;)
Tuntuu tosi oudolta. Miten yliopisto voi päättää? Jos sinulla on todistus aineopinnoista, eikö se ole pätevyyden osoitus? Mistä aineesta on kyse? En usko, että olet tietämättömyyttäsi opiskellut tuplasti, mutta ihmetyttää? Kerro lisää!
Määrätyillä ainelaitoksilla on Suomessa oikeus antaa määrätyn aineen aineenopettajakoulutusta lain suomin oikeuksin. Aineenopettajan pätevyysvaatimuksissa määrätyissä lakipykälissä on mainittu, missä yliopistoissa kyseisen pätevyyden voi suorittaa. Muualla tehtynä sama opintomäärä on vain "laajempi sivuaine". Syynä aineenopetusta antavan laitoksen halu pitää opetus itsellään, ja sitä kautta saatava valtion rahoitus. Asian tiedän, kun olen itsekin näitä samaisia aineenopettajia opettanut myöhemmin yliopistossa, ainetta en yksilöi. Tästä syystä myös yliopistojen ns. "yhteistyö" ei toimi. Itsekin melkein samansisältöiset opinnot suoritettuani en saanut hyvityksiä kuin irtotunteja, joita en edes voinut hyödyntää, kun suoritin opinnot työn ohella toisella paikkakunnalla viikonloppuisin ja kesälomalla. Saavutetuista eduista pidetään kynsin hampain... Money talk's, and bull...t walks...
Määrätyillä ainelaitoksilla on Suomessa oikeus antaa määrätyn aineen aineenopettajakoulutusta lain suomin oikeuksin. Aineenopettajan pätevyysvaatimuksissa määrätyissä lakipykälissä on mainittu, missä yliopistoissa kyseisen pätevyyden voi suorittaa. Muualla tehtynä sama opintomäärä on vain "laajempi sivuaine". Syynä aineenopetusta antavan laitoksen halu pitää opetus itsellään, ja sitä kautta saatava valtion rahoitus. Asian tiedän, kun olen itsekin näitä samaisia aineenopettajia opettanut myöhemmin yliopistossa, ainetta en yksilöi. Tästä syystä myös yliopistojen ns. "yhteistyö" ei toimi, ja opiskelijavaihto tökkii.
Itsekin melkein samansisältöiset opinnot suoritettuani en saanut hyvityksiä kuin irtotunteja, joita en edes voinut hyödyntää, kun suoritin opinnot työn ohella toisella paikkakunnalla viikonloppuisin ja kesälomalla. Saavutetuista eduista pidetään kynsin hampain...
Tuli vastaus kahteen kertaan ...;)
Itse kahdessa yliopistossa opiskelleena voin uskoa kuvaamasi tilanteen. Toisaalta näin taataan opintojen tason. Nykyään yliopisto-opintoja tarjoaa lukematon määrä mm. kansalais ja työväenopistoja. Onhan niiden järjestämä opetus aina jonkin yliopiston alaisuudessa, mutta kyllähän opiskelu vaatimuksiltaan on erilaista kuin yliopiston varsinaisena opiskelijana. Periaatteessa vaatimukset ovat samat, mutta käytännössä näin ei ihan ole. Kokemusta on.
Jos nimittäin ajattelit päästä historiaa opettamaan edes yläasteelle, niin kerron pari faktaa kohta neljä vuotta pätkätöitä vuoden kerrallaan eri paikoissa (lukioissa ja yläasteilla) tehneenä HI/YH maikkana: työnsaantimahdollisuutesi omilla opinnoillasi voivat olla kiven takana, jos et ole valmis lähtemään ihan mihin vain (maantieteellisesti). Itsellä lavit Suomen ja yleisestä hissasta muuta kivaa päälle mm. kansantaloustieteen, valtiotieteen, yhteiskuntapolitiikan aineopinnot jne. Päteviä FM-hakijoita historian ja yhteiskuntaopin virkoihin ollut viime vuosina isommissa kasvukeskuksissa 50-100 kpl jokaiseen (ennätys tähän mennessä 105 hakijaa yhteen virkaan). Määräaikaisiin paikkoihin hakijamäärät noin 25-50, suuri osa päteviä.
Yliopiston X hissan didaktikko kertoi pari vuotta sitten eräässä kirjaesittelyssä, että hissanopettajia on koulutettu jo yli 10 vuotta liikaa, mutta asialle ei ole tehty/eikä juuri edelleenkään tehdä mitään. Vastavalmistuneita käy aidosti sääliksi, kovaa on ekan paikan saaminen.