kasvatustieteiden maisteri

kelpoisuus

onko kasvatustieteiden maisteri, jolla opettajan pedegogiset opinnot käytynä pätevä toimimaan alaluokkien luokanopettajana, vai täytyykö olla nimenomaan luokanopen koulutus?

Entäs sitten yläasteella, jos kasvatustieteiden maisteri on lisäksi lukenut sivuaineena perusopinnot historiasta, onko pätevä historian opettaja yläluokille?

Kiitos informaatiosta

21

6301

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Maisteri

      Kai siinä pitäisi luokanopettajaopintoja olla myös.
      Yläasteen aineopettajalla pitää olla aineopinnot opetettavasta aineesta, siis perusopinnot eivät riitä.

      • niin, että

        opetettavasta aineesta piti olla sen entisen cumun opinnot sivuaineesta ja pääaineesta laudaturin opinnot ennen kuin saa pätevän palkkaa yläasteella? Opettaahan toki voi, vaikka mitä ainetta ilman aineopintoja ja paljonhan niin tehdäänkin, mutta silloin on epäpätevän palkka. Korjatkaa, jos meni väärin.


    • tietenkin pitää

      olla myös uinnissa.

      Ja 20v. niin se varmaan riittää ala-ja yläkoulun
      hommiin, kun muita ei saatavilla.

    • maisterin planttu

      Ainakin luokanopettajan monialaiset (entiset 35ov, 60op?) pitäisi olla. Harjoitteluista ja muista en tiedä. Ota yhteys jonkin luokanopettajakoulutusta antavan yliopiston opintosihteeriin. Yliopistolla opettajana olleena tiedän, että säännöt ja vaatimukset voivat vaihdella yliopistottain ja melkein vuosittain. Muta peruslinjat kyllä yhteiset...

    • vaaditaan

      Valtaosalla aineenopettajia pitää olla useammasta kuin yhdestä aineesta nuo vanhan cumun opinnot eli aineopinnot (käytännössä toisesta pitää olla syventävät eli laudatur-opinnot). Historia/yk-oppi, mantsa/bilsa, äidinkieli/kirjallisuus, fyssa/kemia vaati(ne)vat aina nuo kaksi ainetta; lisäksi monet virat ovat aineyhdistelmille hissa/yk-oppi äikkä tai fy/ke matikka tms.

      Omalta kohdaltani tiedän myös(kahdessa yliopistossa opiskelleena), että ainakin nuo yk-opin kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat eri yliopistoissa. Outoa, mutta totta...

    • Luokanope

      Jos olet KM ja sinulla on pedagogiset opinnot, ne eivät auta mitään jos sinulla ei ole opettavan aineen opintoja.

      Luokanopettajan pätevyyden saat suorittamalla monialaiset opinnot 35ov/60op. Peruskoulussa aineenopettajalla tulee olla vähintään aineopinnot (35ov/60op) opetettavassa aineessa. Lukion aineenopettajalla taas laudaturopinnot.

      Pätevyydet eivät ole yliopistokohtaisia, vaan määräytyvät asetusten mukaisesti.

      • on eroja

        Asetukset määrittävät niiden opintojen laajuuden, jotka antavat kelpoisuuden aineenopettajan työhön, mutta ainakin historian ja yhteiskuntaopin opettajien yhteiskuntaopin vaatimukset OVAT erilaisia eri yliopistoissa.

        Esim. Oulun yliopistossa aineenopettajankelpoisuuden osoittavan ns. vastaavuustodistuksen saa, jos historian opintojen lisäksi on väh. kahdesta yhteiskunnallisesta aineesta (sosiologia, valtio-oppi, taloustiede, oikeustiede) kerätty tuo cumua vastaava ov/op määrä. Tampereella puolestaan yhteiskuntaopin opettajan kelpoisuuden saa suorittamalla aineenopeettajakokonaisuuden, jossa on opintoja kaikista yht.kunnallisista aineista. Tiedän asian, koska jouduin itse näissä molemmissa laitoksissa opintojani suorittaneena pätevyyskiemuroita setvimään.

        Muista yliopistoista en tiedä, enkä myöskään muista oppiaineista: toivottavasti ei ole noin kirjavaa käytäntöä.


      • Luokanope
        on eroja kirjoitti:

        Asetukset määrittävät niiden opintojen laajuuden, jotka antavat kelpoisuuden aineenopettajan työhön, mutta ainakin historian ja yhteiskuntaopin opettajien yhteiskuntaopin vaatimukset OVAT erilaisia eri yliopistoissa.

        Esim. Oulun yliopistossa aineenopettajankelpoisuuden osoittavan ns. vastaavuustodistuksen saa, jos historian opintojen lisäksi on väh. kahdesta yhteiskunnallisesta aineesta (sosiologia, valtio-oppi, taloustiede, oikeustiede) kerätty tuo cumua vastaava ov/op määrä. Tampereella puolestaan yhteiskuntaopin opettajan kelpoisuuden saa suorittamalla aineenopeettajakokonaisuuden, jossa on opintoja kaikista yht.kunnallisista aineista. Tiedän asian, koska jouduin itse näissä molemmissa laitoksissa opintojani suorittaneena pätevyyskiemuroita setvimään.

        Muista yliopistoista en tiedä, enkä myöskään muista oppiaineista: toivottavasti ei ole noin kirjavaa käytäntöä.

        Minä tarkoitin opintojen laajuutta en niiden sisältöä. Laajuuden määrää asetus -> pätevyys ja yliopisto luonnollisesti opintojen sisällön. Sisällöt vaihtelevat varmasti eri yliopistoissa, mutta abro-, cumu- ja laudaturopinnot ovat kaikissa opintopisteissä samat.

        Eikö historiassa aineopinnot riitä aineenopettajapätevyyteen yläkoulussa? En tunne historian aineopettajakelpoisuutta, se on siis laajempi kuin "yleensä"? Nyt "muodissa" on kaksoiskelpoisuuden hankkiminen, jonka saaminen edellyttää aineopintoja opetettavassa aineessa. Poikkeuksia siis on?


      • sivuilla
        Luokanope kirjoitti:

        Minä tarkoitin opintojen laajuutta en niiden sisältöä. Laajuuden määrää asetus -> pätevyys ja yliopisto luonnollisesti opintojen sisällön. Sisällöt vaihtelevat varmasti eri yliopistoissa, mutta abro-, cumu- ja laudaturopinnot ovat kaikissa opintopisteissä samat.

        Eikö historiassa aineopinnot riitä aineenopettajapätevyyteen yläkoulussa? En tunne historian aineopettajakelpoisuutta, se on siis laajempi kuin "yleensä"? Nyt "muodissa" on kaksoiskelpoisuuden hankkiminen, jonka saaminen edellyttää aineopintoja opetettavassa aineessa. Poikkeuksia siis on?

        HY:n luokanopettajasivuilla oli tästä yläkoulusta seuraavasti:

        Kasvatustieteen maisterin tutkinnon luokanopettajan koulutuksessa suorittaneella, jolla on vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opinnot jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa, on kelpoisuus opettaa ko. ainetta myös perusopetuksen luokilla 7 - 9.

        Ei aivan noilla sivuilla sanottu onko pätevä jos ei olisi ollut luokanopettajan koulutuksessa - niillähän on 300 op KM-tutkinto kuten sullakin. Toisaalta ne käy läpi kaikki eri oppiaineet, mitä taas ei perus kasvatusjutuissa käydä, eller hur? Kuten jo sanottiin, ota yhteyttä opintoneuvojaan.


      • en tiedä..
        Luokanope kirjoitti:

        Minä tarkoitin opintojen laajuutta en niiden sisältöä. Laajuuden määrää asetus -> pätevyys ja yliopisto luonnollisesti opintojen sisällön. Sisällöt vaihtelevat varmasti eri yliopistoissa, mutta abro-, cumu- ja laudaturopinnot ovat kaikissa opintopisteissä samat.

        Eikö historiassa aineopinnot riitä aineenopettajapätevyyteen yläkoulussa? En tunne historian aineopettajakelpoisuutta, se on siis laajempi kuin "yleensä"? Nyt "muodissa" on kaksoiskelpoisuuden hankkiminen, jonka saaminen edellyttää aineopintoja opetettavassa aineessa. Poikkeuksia siis on?

        mutta peruskoulun yläluokilla opetettava aine on nimenomaan historia JA yhteiskuntaoppi, joka vaatii siis kelpoisuuden näihin kahteen opetettavaan aineeseen, molemmista väh. 35 ov. Pelkällä historian aineopinnoilla tai syventävilläkään ei ainakaan yläkoulun virkaa saa. Ihan sama juttu on äikässä; opetettava aine on yläluokilla äidinkieli JA kirjallisuus, ja molemmista on oltava kelpoisuuden saamiseksi nuo samaiset vähintään 35 ov opinnot.


      • yläkoulun erityisopettaja
        sivuilla kirjoitti:

        HY:n luokanopettajasivuilla oli tästä yläkoulusta seuraavasti:

        Kasvatustieteen maisterin tutkinnon luokanopettajan koulutuksessa suorittaneella, jolla on vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opinnot jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa, on kelpoisuus opettaa ko. ainetta myös perusopetuksen luokilla 7 - 9.

        Ei aivan noilla sivuilla sanottu onko pätevä jos ei olisi ollut luokanopettajan koulutuksessa - niillähän on 300 op KM-tutkinto kuten sullakin. Toisaalta ne käy läpi kaikki eri oppiaineet, mitä taas ei perus kasvatusjutuissa käydä, eller hur? Kuten jo sanottiin, ota yhteyttä opintoneuvojaan.

        Aivan. "Kasvatustieteen maisterin tutkinnon luokanopettajan koulutuksessa suorittaneella, jolla on vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opinnot jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa, on kelpoisuus opettaa ko. ainetta myös perusopetuksen luokilla 7 - 9."

        Sen sijaan KM:n tutkinto ei, vaikkakin on samanpituinen tutkinto, kuin luokanopettajan opinnot, anna pätevyyttä samaan sellaisenaan. KM:n tutkinnon päälle pätevöityäkseen luokanopettajaksi tulee suorittaa sekä pedagogiset (60 op) että monialaiset (60 op) opinnot.


      • Luokanope
        en tiedä.. kirjoitti:

        mutta peruskoulun yläluokilla opetettava aine on nimenomaan historia JA yhteiskuntaoppi, joka vaatii siis kelpoisuuden näihin kahteen opetettavaan aineeseen, molemmista väh. 35 ov. Pelkällä historian aineopinnoilla tai syventävilläkään ei ainakaan yläkoulun virkaa saa. Ihan sama juttu on äikässä; opetettava aine on yläluokilla äidinkieli JA kirjallisuus, ja molemmista on oltava kelpoisuuden saamiseksi nuo samaiset vähintään 35 ov opinnot.

        Olet aivan oikeassa. Historia ja yhteiskuntaoppi kulkevat käsi kädessä, sama äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Tätä en ensimmäisessä vastauksessani ajatellut.


      • joopa jaapa
        en tiedä.. kirjoitti:

        mutta peruskoulun yläluokilla opetettava aine on nimenomaan historia JA yhteiskuntaoppi, joka vaatii siis kelpoisuuden näihin kahteen opetettavaan aineeseen, molemmista väh. 35 ov. Pelkällä historian aineopinnoilla tai syventävilläkään ei ainakaan yläkoulun virkaa saa. Ihan sama juttu on äikässä; opetettava aine on yläluokilla äidinkieli JA kirjallisuus, ja molemmista on oltava kelpoisuuden saamiseksi nuo samaiset vähintään 35 ov opinnot.

        Oliko kuitenkin tässä viimeisessä muutoksessa niin, että yläasteen opella siinä aineessa, jossa virka on oltava ne laudatur-opinnot? Miksi tuo kummittelee mielessä?


      • Luokanope
        joopa jaapa kirjoitti:

        Oliko kuitenkin tässä viimeisessä muutoksessa niin, että yläasteen opella siinä aineessa, jossa virka on oltava ne laudatur-opinnot? Miksi tuo kummittelee mielessä?

        Yläkoulussa pätevyyteen riittää aineopinnot. Käytännössä jos lähdet lukemaan esim. biologiaa pääaineena sinulla on siitä syventävät opinnot, sivuaineena (aineopinnot) luontevasti sitten usein maantiede.


      • pätevyys
        yläkoulun erityisopettaja kirjoitti:

        Aivan. "Kasvatustieteen maisterin tutkinnon luokanopettajan koulutuksessa suorittaneella, jolla on vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opinnot jossakin peruskoulussa opetettavassa aineessa, on kelpoisuus opettaa ko. ainetta myös perusopetuksen luokilla 7 - 9."

        Sen sijaan KM:n tutkinto ei, vaikkakin on samanpituinen tutkinto, kuin luokanopettajan opinnot, anna pätevyyttä samaan sellaisenaan. KM:n tutkinnon päälle pätevöityäkseen luokanopettajaksi tulee suorittaa sekä pedagogiset (60 op) että monialaiset (60 op) opinnot.

        Pitää vielä muistaa, että jos luokanopettaja opiskelee 35ov/60op sivuaineen jossain aineessa, niin on YLIOPISTOKOHTAISTA, saako siitä pätevyyden opettaa yläkoulussa. Itse olen aikanaan suorittanut 35ov:n sivuaineen, enkä saanut siitä pätevyyttä juuri muuttuneen lain takia. Suoritin sitten samat jutut uudestaan aineenopettajakoulutusta antavassa yliopistossa MAKSAEN itse koko opiskelun työn ohella. Nyt olen virallisesti kaksoispätevä yli 75ov:n opinnoilla ... ;)


      • Luokanopettaja
        pätevyys kirjoitti:

        Pitää vielä muistaa, että jos luokanopettaja opiskelee 35ov/60op sivuaineen jossain aineessa, niin on YLIOPISTOKOHTAISTA, saako siitä pätevyyden opettaa yläkoulussa. Itse olen aikanaan suorittanut 35ov:n sivuaineen, enkä saanut siitä pätevyyttä juuri muuttuneen lain takia. Suoritin sitten samat jutut uudestaan aineenopettajakoulutusta antavassa yliopistossa MAKSAEN itse koko opiskelun työn ohella. Nyt olen virallisesti kaksoispätevä yli 75ov:n opinnoilla ... ;)

        Tuntuu tosi oudolta. Miten yliopisto voi päättää? Jos sinulla on todistus aineopinnoista, eikö se ole pätevyyden osoitus? Mistä aineesta on kyse? En usko, että olet tietämättömyyttäsi opiskellut tuplasti, mutta ihmetyttää? Kerro lisää!


      • että tuota
        Luokanopettaja kirjoitti:

        Tuntuu tosi oudolta. Miten yliopisto voi päättää? Jos sinulla on todistus aineopinnoista, eikö se ole pätevyyden osoitus? Mistä aineesta on kyse? En usko, että olet tietämättömyyttäsi opiskellut tuplasti, mutta ihmetyttää? Kerro lisää!

        Määrätyillä ainelaitoksilla on Suomessa oikeus antaa määrätyn aineen aineenopettajakoulutusta lain suomin oikeuksin. Aineenopettajan pätevyysvaatimuksissa määrätyissä lakipykälissä on mainittu, missä yliopistoissa kyseisen pätevyyden voi suorittaa. Muualla tehtynä sama opintomäärä on vain "laajempi sivuaine". Syynä aineenopetusta antavan laitoksen halu pitää opetus itsellään, ja sitä kautta saatava valtion rahoitus. Asian tiedän, kun olen itsekin näitä samaisia aineenopettajia opettanut myöhemmin yliopistossa, ainetta en yksilöi. Tästä syystä myös yliopistojen ns. "yhteistyö" ei toimi. Itsekin melkein samansisältöiset opinnot suoritettuani en saanut hyvityksiä kuin irtotunteja, joita en edes voinut hyödyntää, kun suoritin opinnot työn ohella toisella paikkakunnalla viikonloppuisin ja kesälomalla. Saavutetuista eduista pidetään kynsin hampain... Money talk's, and bull...t walks...


      • syystä
        Luokanopettaja kirjoitti:

        Tuntuu tosi oudolta. Miten yliopisto voi päättää? Jos sinulla on todistus aineopinnoista, eikö se ole pätevyyden osoitus? Mistä aineesta on kyse? En usko, että olet tietämättömyyttäsi opiskellut tuplasti, mutta ihmetyttää? Kerro lisää!

        Määrätyillä ainelaitoksilla on Suomessa oikeus antaa määrätyn aineen aineenopettajakoulutusta lain suomin oikeuksin. Aineenopettajan pätevyysvaatimuksissa määrätyissä lakipykälissä on mainittu, missä yliopistoissa kyseisen pätevyyden voi suorittaa. Muualla tehtynä sama opintomäärä on vain "laajempi sivuaine". Syynä aineenopetusta antavan laitoksen halu pitää opetus itsellään, ja sitä kautta saatava valtion rahoitus. Asian tiedän, kun olen itsekin näitä samaisia aineenopettajia opettanut myöhemmin yliopistossa, ainetta en yksilöi. Tästä syystä myös yliopistojen ns. "yhteistyö" ei toimi, ja opiskelijavaihto tökkii.

        Itsekin melkein samansisältöiset opinnot suoritettuani en saanut hyvityksiä kuin irtotunteja, joita en edes voinut hyödyntää, kun suoritin opinnot työn ohella toisella paikkakunnalla viikonloppuisin ja kesälomalla. Saavutetuista eduista pidetään kynsin hampain...


      • tökkii, kone tilttaa
        Luokanopettaja kirjoitti:

        Tuntuu tosi oudolta. Miten yliopisto voi päättää? Jos sinulla on todistus aineopinnoista, eikö se ole pätevyyden osoitus? Mistä aineesta on kyse? En usko, että olet tietämättömyyttäsi opiskellut tuplasti, mutta ihmetyttää? Kerro lisää!

        Tuli vastaus kahteen kertaan ...;)


      • Luokanope
        tökkii, kone tilttaa kirjoitti:

        Tuli vastaus kahteen kertaan ...;)

        Itse kahdessa yliopistossa opiskelleena voin uskoa kuvaamasi tilanteen. Toisaalta näin taataan opintojen tason. Nykyään yliopisto-opintoja tarjoaa lukematon määrä mm. kansalais ja työväenopistoja. Onhan niiden järjestämä opetus aina jonkin yliopiston alaisuudessa, mutta kyllähän opiskelu vaatimuksiltaan on erilaista kuin yliopiston varsinaisena opiskelijana. Periaatteessa vaatimukset ovat samat, mutta käytännössä näin ei ihan ole. Kokemusta on.


    • solariz

      Jos nimittäin ajattelit päästä historiaa opettamaan edes yläasteelle, niin kerron pari faktaa kohta neljä vuotta pätkätöitä vuoden kerrallaan eri paikoissa (lukioissa ja yläasteilla) tehneenä HI/YH maikkana: työnsaantimahdollisuutesi omilla opinnoillasi voivat olla kiven takana, jos et ole valmis lähtemään ihan mihin vain (maantieteellisesti). Itsellä lavit Suomen ja yleisestä hissasta muuta kivaa päälle mm. kansantaloustieteen, valtiotieteen, yhteiskuntapolitiikan aineopinnot jne. Päteviä FM-hakijoita historian ja yhteiskuntaopin virkoihin ollut viime vuosina isommissa kasvukeskuksissa 50-100 kpl jokaiseen (ennätys tähän mennessä 105 hakijaa yhteen virkaan). Määräaikaisiin paikkoihin hakijamäärät noin 25-50, suuri osa päteviä.

      Yliopiston X hissan didaktikko kertoi pari vuotta sitten eräässä kirjaesittelyssä, että hissanopettajia on koulutettu jo yli 10 vuotta liikaa, mutta asialle ei ole tehty/eikä juuri edelleenkään tehdä mitään. Vastavalmistuneita käy aidosti sääliksi, kovaa on ekan paikan saaminen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      650
      7961
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      466
      2248
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      232
      2149
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      145
      1716
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1231
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1230
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      1118
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      840
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      768
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      737
    Aihe