Saako tästä ny sitte näin kirjoittamalla sitä fiilistä mikä tapahtui mutta:
-Istuskelin keskustan pienessä pitseriassa odottamassa pitsaani -pienessä nousussa itsekkin.
-Paikalle asteli vaalea n.40 nuorimies -myös nousuhumalainen ja iloinen ilme päällä.
-Pitserian myyjä tuli taikinansa äärestä ja käsiään pyyhkien otti paperinsa ja kynänsä ja hymyillen odotti tilausta..-sanoi "paivaa" niinkuin nämä tummat tekee=)
-Tovin siinä huojuttuaan ja mutistuaan tämä vaalea kaveri sanoi torniolaakson Ruottinkielisen/Suomenkielen sekoituksella ja molotuksella jotain joka kuulosti meikäläisestä siltä että "tästähän kehittyy jotain hauskaa".
-No...tää myyjä oli kuin seisahtaneesta mykkäfilmistä sekunnin pari,,kysyi huonolla suomen kiellellä että "anteksi mita tilaus".."mika numero"?
No..tää blondikaveri huojui ja nosti kättään ja pyyteli englanniksi anteeksi ja siihen tää myyjä totes ettei hän taas käsitä eikä puhu oikeen kieliä...-suomen ja englannin ja turkin sekoituksella...
Huojuva blondi ja tummatukkainen myyjä yrittivät keskustella ja toinen yritti tilata pitsaa ja kumpikaan ei tajunnut missä mennään..
Tiuhaan kädet osoittivat taulua kohti missä on eri pitsojen nimet ja hinnat...
Aikansa siinä "keskusteltuaan" pojat tulivat siihen tulokseen kuitenkin että kaveri sain tilattua jotain minkä tää pitsanvääntäjä sitten tulkitsi joksikin...?
kaveri sai jopa oluen mukaansa pöytään..
Makasin kuvainnollisesti selälläni lattialla kun samaiset kaverit juttelivat keskenään hetken kun myyjä toi pitsan tälle blondille..kädet heiluivat ja päät nyökkäilivät yhteen säveleen.
Kumpikaan ei varmaan tiennyt pätkääkään mitä toinen puhui...
Meikäläinen taas sai hyvän pitsan lisäksi pohjois-suomen parhaimmat naurut ja hyvän mielen pitkäksi aikaa...varsinkin kun tämä torniolaaksolainenkin oli lopulta onnellinen siitä että höpötyksillään pärjää hyvin "maailmalla" ja että pitsa maistui lopulta hänellekkin.
Tää oli loistavaa tilannekomiikkaa parhaimmillaan eikä kenellekkään tullut paha mieli!
-sikakoo-
-Istuskelin keskustan pienessä pitseriassa odottamassa pitsaani -pienessä nousussa itsekkin.
-Paikalle asteli vaalea n.40 nuorimies -myös nousuhumalainen ja iloinen ilme päällä.
-Pitserian myyjä tuli taikinansa äärestä ja käsiään pyyhkien otti paperinsa ja kynänsä ja hymyillen odotti tilausta..-sanoi "paivaa" niinkuin nämä tummat tekee=)
-Tovin siinä huojuttuaan ja mutistuaan tämä vaalea kaveri sanoi torniolaakson Ruottinkielisen/Suomenkielen sekoituksella ja molotuksella jotain joka kuulosti meikäläisestä siltä että "tästähän kehittyy jotain hauskaa".
-No...tää myyjä oli kuin seisahtaneesta mykkäfilmistä sekunnin pari,,kysyi huonolla suomen kiellellä että "anteksi mita tilaus".."mika numero"?
No..tää blondikaveri huojui ja nosti kättään ja pyyteli englanniksi anteeksi ja siihen tää myyjä totes ettei hän taas käsitä eikä puhu oikeen kieliä...-suomen ja englannin ja turkin sekoituksella...
Huojuva blondi ja tummatukkainen myyjä yrittivät keskustella ja toinen yritti tilata pitsaa ja kumpikaan ei tajunnut missä mennään..
Tiuhaan kädet osoittivat taulua kohti missä on eri pitsojen nimet ja hinnat...
Aikansa siinä "keskusteltuaan" pojat tulivat siihen tulokseen kuitenkin että kaveri sain tilattua jotain minkä tää pitsanvääntäjä sitten tulkitsi joksikin...?
kaveri sai jopa oluen mukaansa pöytään..
Makasin kuvainnollisesti selälläni lattialla kun samaiset kaverit juttelivat keskenään hetken kun myyjä toi pitsan tälle blondille..kädet heiluivat ja päät nyökkäilivät yhteen säveleen.
Kumpikaan ei varmaan tiennyt pätkääkään mitä toinen puhui...
Meikäläinen taas sai hyvän pitsan lisäksi pohjois-suomen parhaimmat naurut ja hyvän mielen pitkäksi aikaa...varsinkin kun tämä torniolaaksolainenkin oli lopulta onnellinen siitä että höpötyksillään pärjää hyvin "maailmalla" ja että pitsa maistui lopulta hänellekkin.
Tää oli loistavaa tilannekomiikkaa parhaimmillaan eikä kenellekkään tullut paha mieli!
-sikakoo-
Vastaukset 4
Vanhimmat
kaikenmoista mukavaa HIVIstä ylitraagiseen rakastetun menetykseen jåå-å ihan sitten vielä ruokailupulimiaan jne...
Fy fan!
...tällä viiden viikon työkokemuksellani tornionjokilaaksolaisista oppinut, että vaikkei kieltä osaisi niin hyvää tahtoa löytyy umpikännissäkin. E-Suomen kasvattina olen jokaikinen päivä hämmästynyt, miten täällä meikämannekin otetaan vastaan hyvällä ja leppoisuudella ja se mikä oli kirous E-Suomessa onkin täällä etu. Menee arvomaailma ihan sekaisin! Noh, jos sotkuun lisätään turkkilainen, joka on myöskin perusluonteeltaan sosiaalisempi kuin vaikkapa e-suomalainen, niin on selvää että kaksi samaan ystävällisyyteen pyrkivää taatusti ylittävät vaikeatkin kielimuurit.
Oli pakko vastata viestiisi, koska istuskelen tässä kämpilläni vikaa viikkoani Meänmaassa ja onneksi taas ensi talvena takaisin.Sesonki on ohi ja takaisin taas "etelän helteisiin".
Kyllä varmaankin olet oikeassa!
Oli se vaan hauska puolituntinen=))
"huumoria pitää olla"
-sikakoonlääkäri-
Hei, tässä näkee sen, että todellisuus on aina tarua hauskempaa (okei, ihmeellisempää kans´). Tarina kertoo, että esim Petelius ja kumppanit on saaneet parhaat hahmonsa näin: todellisuudesta.
Tämä tuli itsellä mieleen viimeksi kotikulmien romukaupassa seuralaisena ollessani, kumma paikka ja vielä kummempi pitäjä! Kuin suoraan sketsistä! Ja kuka muistaa hei Speden rautakauppavitsit, ei sellaista voi keksiä! Jne.
Nauttikaamme siis tilannekomiikasta, mun mielestä ehdottomasti parasta. Ja yleensä ilmaista, kuten aloittajankin tapauksessa ;-)