Miten?

Palautetaan poistettu viestiketju:
Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä

-------------------------

Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä
Anonyymi-ap
2026-04-03 01:05:27

Joku kysyi:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

-----------------

Hienojakoinen keho, karma ja maailmankaikkeuden tuhoutuminen


Kun maailmankaikkeus tuhoutuu, myös hienojakoinen keho tuhoutuu, mutta Paramatma säilyttää muiston hienojakoisen kehomme tilasta. Kataklysmin aikana, kun jivat palaavat takaisin Vishnun Kehoon, heidän Svabhāvansa (ehdollistumisensa) säilyy Paramatman muistissa. Kun uusi luomisvaihe alkaa, Paramatma palauttaa tämän Svabhāvan meille, ja me jatkamme toimintaamme vanhan ehdollistumisemme pohjalta. Se on suunnilleen sama kuin jos luette sivua internetissä ja yhtäkkiä järjestelmä käynnistyy mielivaltaisesti uudelleen, selain kehottaa teitä jatkamaan lukemista siitä kohdasta, jossa yhteys katkesi.
------------------

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Palautetaan poistettu viestiketju:
Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä

-------------------------

Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä
Anonyymi-ap
2026-04-03 01:05:27

Joku kysyi:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

-----------------

Hienojakoinen keho, karma ja maailmankaikkeuden tuhoutuminen


Kun maailmankaikkeus tuhoutuu, myös hienojakoinen keho tuhoutuu, mutta Paramatma säilyttää muiston hienojakoisen kehomme tilasta. Kataklysmin aikana, kun jivat palaavat takaisin Vishnun Kehoon, heidän Svabhāvansa (ehdollistumisensa) säilyy Paramatman muistissa. Kun uusi luomisvaihe alkaa, Paramatma palauttaa tämän Svabhāvan meille, ja me jatkamme toimintaamme vanhan ehdollistumisemme pohjalta. Se on suunnilleen sama kuin jos luette sivua internetissä ja yhtäkkiä järjestelmä käynnistyy mielivaltaisesti uudelleen, selain kehottaa teitä jatkamaan lukemista siitä kohdasta, jossa yhteys katkesi.
------------------

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Carl Edward Sagan (9. marraskuuta 1934 - 20. joulukuuta 1996) oli yhdysvaltalainen tähtitieteilijä, kirjailija, astrofyysikko ja kosmologi.

Hän sanoi
"Tietääkseni hindulaisuus on ainoa muinainen uskonnollinen perinne maapallolla, jossa puhutaan oikeasta aikaskaalasta.

Länsimaissa ihmisillä on sellainen käsitys, että on luonnollista, että maailmankaikkeus on muutaman tuhannen vuoden ikäinen, ja se, että se on miljardeja vuosia, on järjetöntä, eikä kukaan voi ymmärtää sitä.

Hindujen käsitys on hyvin selkeä. Tässä on suuri maailmankulttuuri, joka on aina puhunut miljardeista vuosista.

Vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset olivat valmiita luopumaan raamatullisesta ajatuksesta, jonka mukaan maailma oli muutaman tuhannen vuoden ikäinen, mayat ajattelivat miljoonista ja hindut miljardeista.

..., jonka mukaan kosmoksessa itsessään tapahtuu valtava, jopa ääretön määrä kuolemia ja jälleensyntymisiä. Se on ainoa jonka aikaskaalat vastaavat nykyaikaisen tieteellisen kosmologian aikaskaaloja. Sen syklit ulottuvat tavallisesta päivästä ja yöstä Brahman päivään ja yöhön, joka on 8,64 miljardia vuotta pitkä.

Lue lisää

Palautetaan poistettu viestiketju:
Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä

-------------------------


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

A. Maharajan kirjasta tekstiä, otteita eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä, vain muutamia katkelmia.
-------------------

Ihmiskunnan suuret aikakaudet


Ihmiskunnan alkuperä

Monet ovat huolissaan ihmisen alkuperästä. Vedojen näkökulmasta ihminen on syntynyt korkeammilla olemassaolon tasoilla elävistä esi-isistä. Maa, maailmankaikkeuden ainutlaatuisin planeetta, annettiin ihmisolennoille. Se on valittu jumaluuksia varten, avatarien tuloa varten.

Me olemme avaruusolentoja. Se on vitsi, jonka merkitys on, että esi-isämme tulivat korkeammista maailmoista ja antoivat ohjeita kuninkaille ja tietäjille. Vähitellen syntyi erilaisia heimoja ja kansoja, jotka muodostavat nykyisen etnisen monimuotoisuuden. Niinpä siivekäs ilmaus "kaikki ihmiset ovat veljiä" ei ole järkevä ainoastaan henkisellä tasolla vaan myös geneettisellä tasolla.

-----------------------------

Brahman elämä, päivä ja yö

Kaikki aineellisessa maailmassa käy läpi syntymän, kehityksen, kypsymisen, kuihtumisen ja sitten uuden inkarnaation vaiheet. Myös maailmankaikkeudella on elinkaarensa samoin kuin sen asukkailla. Aineellisen maailmankaikkeutemme elinkaari kestää sata vuotta sen luojan, Brahman, elämässä, mikä on 311 040 000 000 000 (kolmesataa yksitoista biljoonaa ja neljäkymmentä miljardia) maanpäällistä vuotta. Nykyinen Brahma elää 51. elinvuottaan.

Yksi Brahman päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 (neljä miljardia kolmesataa kaksikymmentä miljoonaa) vuotta, samoin kuin hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät kehittymättömään tilaan, ja sitten uuden päivän koittaessa ne heräävät ja jatkavat vaeltelua maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Sitä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen horrostilaan. Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.

...
...Niinpä muut elävät olennot, vaikka ne olisivat inkarnoituneet muihin aineellisiin universumeihin, pysyvät edelleen syntymän ja kuoleman maailmassa.

Maailman osittainen ja täydellinen tuhoutuminen

Tarkastellaanpa tarkemmin Brahman päivää, joka koostuu neljästätoista manvantarasta - valtakausista. Tämä tarkoittaa, että tämän päivän, kalpan, aikana neljätoista manua - ihmiskunnan kantaisät - ottavat vallan. Elämme heistä seitsemännen, Vaivaswata Manun, aikakautta.


Manvantaroiden välillä maailmankaikkeus tuhoutuu osittain vedenpaisumusten muodossa. Viittauksia vedenpaisumukseen on monissa uskonnoissa ja muinaisissa tarinoissa. Ei ole harvinaista, että hiekan seasta löytyy fossiilisia simpukankuoria. Geologit kuvaavat monia nykyisiä vuoria muinaisiksi merimaisemiksi. Ilmastonmuutos saa jotkut merenpohjan osat muuttumaan kuivaksi maaksi ja toiset maanpinnan osat vetäytymään mereen. Geologiset todisteet tulvista ovat siis selvät.

Kun Brahman elämä päättyy, maailmankaikkeus tuhoutuu kokonaan. Tätä kuvataan Srimad Bhagavatamissa (11.3.9-15). Aurinko muuttuu vähitellen yhä aktiivisemmaksi. Tämä jatkuu useita vuosituhansia, mutta viimeisten sadan vuoden aikana aurinko on tuhonnut kaiken elävän. Sitten sata vuotta liekit raivoavat ja muuttavat maan tuhkaksi. Valtavat jäätiköt ja meret haihtuvat ja luovat mustia pilviä, jotka peittävät koko planeetan. Sitten sata vuotta loputtomia sateita, ja universaali tulva syöksyy poltetun maan mustaan valtamereen, jonka yli ei näy auringonvaloa.

---------------------


A. Maharaj

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00008 kirjoitti:

Palautetaan poistettu viestiketju:
Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä

-------------------------


Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

A. Maharajan kirjasta tekstiä, otteita eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä, vain muutamia katkelmia.
-------------------

Ihmiskunnan suuret aikakaudet


Ihmiskunnan alkuperä

Monet ovat huolissaan ihmisen alkuperästä. Vedojen näkökulmasta ihminen on syntynyt korkeammilla olemassaolon tasoilla elävistä esi-isistä. Maa, maailmankaikkeuden ainutlaatuisin planeetta, annettiin ihmisolennoille. Se on valittu jumaluuksia varten, avatarien tuloa varten.

Me olemme avaruusolentoja. Se on vitsi, jonka merkitys on, että esi-isämme tulivat korkeammista maailmoista ja antoivat ohjeita kuninkaille ja tietäjille. Vähitellen syntyi erilaisia heimoja ja kansoja, jotka muodostavat nykyisen etnisen monimuotoisuuden. Niinpä siivekäs ilmaus "kaikki ihmiset ovat veljiä" ei ole järkevä ainoastaan henkisellä tasolla vaan myös geneettisellä tasolla.

-----------------------------

Brahman elämä, päivä ja yö

Kaikki aineellisessa maailmassa käy läpi syntymän, kehityksen, kypsymisen, kuihtumisen ja sitten uuden inkarnaation vaiheet. Myös maailmankaikkeudella on elinkaarensa samoin kuin sen asukkailla. Aineellisen maailmankaikkeutemme elinkaari kestää sata vuotta sen luojan, Brahman, elämässä, mikä on 311 040 000 000 000 (kolmesataa yksitoista biljoonaa ja neljäkymmentä miljardia) maanpäällistä vuotta. Nykyinen Brahma elää 51. elinvuottaan.

Yksi Brahman päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 (neljä miljardia kolmesataa kaksikymmentä miljoonaa) vuotta, samoin kuin hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät kehittymättömään tilaan, ja sitten uuden päivän koittaessa ne heräävät ja jatkavat vaeltelua maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Sitä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen horrostilaan. Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.

...
...Niinpä muut elävät olennot, vaikka ne olisivat inkarnoituneet muihin aineellisiin universumeihin, pysyvät edelleen syntymän ja kuoleman maailmassa.

Maailman osittainen ja täydellinen tuhoutuminen

Tarkastellaanpa tarkemmin Brahman päivää, joka koostuu neljästätoista manvantarasta - valtakausista. Tämä tarkoittaa, että tämän päivän, kalpan, aikana neljätoista manua - ihmiskunnan kantaisät - ottavat vallan. Elämme heistä seitsemännen, Vaivaswata Manun, aikakautta.


Manvantaroiden välillä maailmankaikkeus tuhoutuu osittain vedenpaisumusten muodossa. Viittauksia vedenpaisumukseen on monissa uskonnoissa ja muinaisissa tarinoissa. Ei ole harvinaista, että hiekan seasta löytyy fossiilisia simpukankuoria. Geologit kuvaavat monia nykyisiä vuoria muinaisiksi merimaisemiksi. Ilmastonmuutos saa jotkut merenpohjan osat muuttumaan kuivaksi maaksi ja toiset maanpinnan osat vetäytymään mereen. Geologiset todisteet tulvista ovat siis selvät.

Kun Brahman elämä päättyy, maailmankaikkeus tuhoutuu kokonaan. Tätä kuvataan Srimad Bhagavatamissa (11.3.9-15). Aurinko muuttuu vähitellen yhä aktiivisemmaksi. Tämä jatkuu useita vuosituhansia, mutta viimeisten sadan vuoden aikana aurinko on tuhonnut kaiken elävän. Sitten sata vuotta liekit raivoavat ja muuttavat maan tuhkaksi. Valtavat jäätiköt ja meret haihtuvat ja luovat mustia pilviä, jotka peittävät koko planeetan. Sitten sata vuotta loputtomia sateita, ja universaali tulva syöksyy poltetun maan mustaan valtamereen, jonka yli ei näy auringonvaloa.

---------------------


A. Maharaj

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

A. Maharajan kirjasta tekstiä, otteita eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä, vain muutamia katkelmia.
-------------------

Brahman yksi päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 000 (neljä miljardia kolmesataa kaksikymmentä miljoonaa) vuotta ja yhtä pitkä on hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät ilmentymättömään tilaan, ja sitten, uuden päivän koittaessa, ne heräävät ja jatkavat vaellustaan maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Tätä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen lepotilaan. Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

A. Maharajan kirjasta tekstiä, otteita eri paikoista, erittäin paljon käännösvirheitä suomen kielellä, vain muutamia katkelmia.
-------------------

Brahman yksi päivä (kalpa) kestää 4 320 000 000 000 (neljä miljardia kolmesataa kaksikymmentä miljoonaa) vuotta ja yhtä pitkä on hänen yönsä. Brahman yön aikana elävät olennot siirtyvät ilmentymättömään tilaan, ja sitten, uuden päivän koittaessa, ne heräävät ja jatkavat vaellustaan maailmankaikkeudessa karman lakia noudattaen. Tätä voidaan verrata siihen, miten laitamme tietokoneen lepotilaan. Sitä ei voi sanoa sammutetuksi, vaan se on osittain keskeytetty ja valmis palaamaan työhön milloin tahansa.

Lue lisää

Nyt muusta:

Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.

Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.

Anonyymi00010 kirjoitti:

Nyt muusta:

Mitä tulee heidän tietoisuuteensa näiden ajanjaksojen aikana, niitä kutsutaan Pralayaksi (syvä uni) Brahman yön alkaessa ja Maha-pralayaksi (erittäin syvä uni) Universumin tuhoutuessa.

Tätä tilaa voidaan verrata anabioosiin, täydelliseen itsensä unohtamiseen.

Lue lisää

Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.


Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.



Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.


Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Toistaiseksi moderni länsimainen tieteellinen paradigma sysää reinkarnaatioilmiön "para-/pseudotieteen" kategoriaan, mikä rajoittaa merkittävästi paitsi saman uskontopsykologian myös koko filosofisen antropologian epistemologisia resursseja.


Tietoisuuden positiivisten muutosten tieteellinen perusteleminen yhden "inkarnaation" puitteissa on mahdotonta: ylivoimainen "reinkarnaatio" on ainoa tapa perustella tietoisuuden positiivisia muutoksia.



Valtaosa ihmisen kriiseistä matkalla kohti totuutta nykyisessä elämässä on seurausta ja samalla tapa selviytyä lukuisista olosuhteista, teoista ja kokemuksista, joiden jälki on kadonnut alitajunnan syvyyksiin ja jotka viittaavat kokemuksiin, jotka eivät selvästikään liity tähän kehoon ja sen elämän erityisiin olosuhteisiin.


Länsimaisen tieteen on yksinkertaisesti palattava omiin juuriinsa, jotka ovat suurelta osin myös Platonin jne. teoksissa, jotka vahvistivat metempsykoosin ajatuksen olevan perustavanlaatuinen persoonallisuuden ontologian rationaalisessa perustelussa ja välttämätön edellytys matkalla täydellisyyteen ”alemmasta maailmasta korkeampaan maailmaan”.

Lue lisää

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.

Anonyymi00012 kirjoitti:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.

Lue lisää

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Sielut "majailevat" kokonaan toisessa ulottuudessa.

Anonyymi00013 kirjoitti:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Sielut "majailevat" kokonaan toisessa ulottuudessa.

Lue lisää

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Sielut "majailevat" kokonaan eri ulottuvuudessa.

Dramaturgi kirjoitti:

"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"

Päinvastoin, kristityt eivät saisi kirjoittaa tänne, koska se on hindupalsta.

Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme

Eli ennen,kun edes aloittaa tutkimuksen, menne yli 20 vuotta!

Osaako kristinuskoon pakottaja täydellisesti sanskritia? Tekoäly ei pysty ymmärtämään sanskritia, kääntää sen väärin, tutkittu ja todistettu.


"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´


Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydämen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

Anonyymi00014 kirjoitti:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Sielut "majailevat" kokonaan eri ulottuvuudessa.

Dramaturgi kirjoitti:

"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"

Päinvastoin, kristityt eivät saisi kirjoittaa tänne, koska se on hindupalsta.

Aiotko alkaa opettaa meille omaa filosofiaamme

Eli ennen,kun edes aloittaa tutkimuksen, menne yli 20 vuotta!

Osaako kristinuskoon pakottaja täydellisesti sanskritia? Tekoäly ei pysty ymmärtämään sanskritia, kääntää sen väärin, tutkittu ja todistettu.


"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

NIIN TAPAHTUU, JOS LUOTTAA TEKOÄLYYN JA VÄÄRIIN KÄÄNNÖKSIIN.


PÄINVASTOIN, HINDUJEN MUKAAN (MITÄ IKINÄ SANA HINDU TARKOITTAAKAAN) ELÄVÄ OLENTO ON ITSE SIELU, JA SIELULLA ON FYYSISEN KEHO

HINDUIJEN MUKAAN IHMISELLÄ EI OLE SIELUA, MUTTA SIELULLA ON IHMISRUUMIS.´


Kaiken tämän lisäksi sielu ei ole edes tässä ulottuvuudessa, sielu on kokonaan toisessa ulottuvuudessa, ja se heijastuu toisesta ulottuvuudesta sydämen alueelle, se ei edes ole fyysisessä sydämessä, vaan metafyysisessä.

Lue lisää

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.
Joku kysyi:

"Ongelma jälleensyntymisessä

Kun syntyvyys vähenee niin miten sielu löytää uuden isän ja äidin.,? Onko niitä tarjolla kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa sopivaa syntymähetkeä.?

Lisäys. Kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa syntymää monin kertainen määrä kuin täällä elossa."

Vastaus:

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
On 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä.


Universumeja on lukemattomia
Universumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

Anonyymi00015 kirjoitti:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"

Se kysymys perustuu oletukseen, että sielujen olemassaolo riippuu maapallosta tai ihmiskehosta — mutta niin ei ole.

Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.
Joku kysyi:

"Ongelma jälleensyntymisessä

Kun syntyvyys vähenee niin miten sielu löytää uuden isän ja äidin.,? Onko niitä tarjolla kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa sopivaa syntymähetkeä.?

Lisäys. Kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa syntymää monin kertainen määrä kuin täällä elossa."

Vastaus:

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
On 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä.


Universumeja on lukemattomia
Universumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

Lue lisää

Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.
Joku kysyi:


Sielut eivät ole sidottuja maapallon tai ihmiskehon olemassaoloon. Ne ovat ikuisia ja olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi tai planeetta olemassa. Ne voivat olla henkisessä maailmassa tai muissa aineellisissa ilmentymissä, koska kosmos toimii sykleissä eikä ole kertaluonteinen tapahtuma.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä (luominen ja tuhoutuminen). Kun yksi universumi (kuten meidän) ei ole vielä ilmennyt, sielut eivät lakkaa olemasta — ne yksinkertaisesti ovat toisessa tilassa tai toisissa universumeissa.
Joku kysyi:


Sielut eivät ole sidottuja maapallon tai ihmiskehon olemassaoloon. Ne ovat ikuisia ja olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi tai planeetta olemassa. Ne voivat olla henkisessä maailmassa tai muissa aineellisissa ilmentymissä, koska kosmos toimii sykleissä eikä ole kertaluonteinen tapahtuma.

Lue lisää

Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.

Kirjasta:

Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Anonyymi00017 kirjoitti:

Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.

Kirjasta:

Tietoisuuden subjektiivinen evoluutio

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com

Lue lisää

Sielut eivät ole sidottuja maapallon tai ihmiskehon olemassaoloon. Ne ovat ikuisia ja olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi tai planeetta olemassa. Ne voivat olla henkisessä maailmassa tai muissa aineellisissa ilmentymissä, koska kosmos toimii sykleissä eikä ole kertaluonteinen tapahtuma.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Sielut eivät ole sidottuja maapallon tai ihmiskehon olemassaoloon. Ne ovat ikuisia ja olemassa riippumatta siitä, onko tämä universumi tai planeetta olemassa. Ne voivat olla henkisessä maailmassa tai muissa aineellisissa ilmentymissä, koska kosmos toimii sykleissä eikä ole kertaluonteinen tapahtuma.

Lue lisää

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"


Sielut eivät “olleet jossain odottamassa maapallon syntyä”, koska ne eivät ole sidottuja tämän universumin historiaan tai aikajanaan samalla tavalla kuin aine. Sielu on ikuinen — se ei synny eikä lakkaa olemasta missään vaiheessa. Siksi kysymys “missä sielut olivat 6 miljardia vuotta sitten” perustuu oletukseen, että sielu tarvitsee tietyn paikan tai ajan ollakseen olemassa, mikä ei tämän filosofian mukaan pidä paikkaansa.

Kun aineellinen universumi ei ole ilmennyt, kuten ennen tämän maailman syntyä tai sen tuhoutumisen jälkeen, sielut eivät katoa. Ne ovat joko joko toisissa lukemattomissa universumeissa tai aineellisessa potentiaalitilassa, jossa ne eivät vielä toimi fyysisissä kehoissa. Toisin sanoen sielun olemassaolo ei riipu maapallosta, ihmiskehosta tai edes yhdestä universumista, koska todellisuus ymmärretään sykliseksi ja moniulotteiseksi.

Anonyymi00019 kirjoitti:

"Missä sielut majailivat 6 miljardia vuotta sitten kun maapalloa tai saatika ihmisiä ei ollut vielä olemassakaan ?"


Sielut eivät “olleet jossain odottamassa maapallon syntyä”, koska ne eivät ole sidottuja tämän universumin historiaan tai aikajanaan samalla tavalla kuin aine. Sielu on ikuinen — se ei synny eikä lakkaa olemasta missään vaiheessa. Siksi kysymys “missä sielut olivat 6 miljardia vuotta sitten” perustuu oletukseen, että sielu tarvitsee tietyn paikan tai ajan ollakseen olemassa, mikä ei tämän filosofian mukaan pidä paikkaansa.

Kun aineellinen universumi ei ole ilmennyt, kuten ennen tämän maailman syntyä tai sen tuhoutumisen jälkeen, sielut eivät katoa. Ne ovat joko joko toisissa lukemattomissa universumeissa tai aineellisessa potentiaalitilassa, jossa ne eivät vielä toimi fyysisissä kehoissa. Toisin sanoen sielun olemassaolo ei riipu maapallosta, ihmiskehosta tai edes yhdestä universumista, koska todellisuus ymmärretään sykliseksi ja moniulotteiseksi.

Lue lisää

Näin ollen kysymys “missä sielut olivat silloin” käyttää ajallista ja paikallista kehystä, joka ei oikeastaan sovellu sieluun lainkaan.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Näin ollen kysymys “missä sielut olivat silloin” käyttää ajallista ja paikallista kehystä, joka ei oikeastaan sovellu sieluun lainkaan.

Kun puhutaan esimerkiksi “6 miljardista vuodesta sitten”, se osuu itse asiassa yhden Brahman päivän mittakaavaan (kalpa), joka on noin 4,32 miljardia vuotta. Tämä tarkoittaa, että universumi käy jatkuvasti läpi jaksoja, joissa se ilmenee ja vetäytyy takaisin ilmentymättömään tilaan.

Tässä kohtaa juuri se “tietokoneen lepotila” -vertaus on juuri olennainen:

Brahman yön aikana kaikki elävät olennot eivät häviä, vaan siirtyvät ilmentymättömään tilaan — ne eivät ole aktiivisissa kehoissa tai näkyvässä maailmassa, mutta niiden olemassaolo jatkuu. Kun uusi “päivä” alkaa, sama kosminen järjestelmä aktivoituu uudelleen, ja sielut jatkavat siitä, mihin jäivät, karman mukaisesti.

Joten sielut eivät olleet ‘jossain maapalloa ennen’, vaan ne olivat olemassa koko ajan. Jos tämä universumi ei ollut vielä ilmennyt, ne olivat ilmentymättömässä tilassa — vähän kuin tietokone lepotilassa — tai muissa universumeissa. Ne eivät koskaan lakkaa olemasta, eivätkä ne ole sidottuja maapallon historiaan.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Kun puhutaan esimerkiksi “6 miljardista vuodesta sitten”, se osuu itse asiassa yhden Brahman päivän mittakaavaan (kalpa), joka on noin 4,32 miljardia vuotta. Tämä tarkoittaa, että universumi käy jatkuvasti läpi jaksoja, joissa se ilmenee ja vetäytyy takaisin ilmentymättömään tilaan.

Tässä kohtaa juuri se “tietokoneen lepotila” -vertaus on juuri olennainen:

Brahman yön aikana kaikki elävät olennot eivät häviä, vaan siirtyvät ilmentymättömään tilaan — ne eivät ole aktiivisissa kehoissa tai näkyvässä maailmassa, mutta niiden olemassaolo jatkuu. Kun uusi “päivä” alkaa, sama kosminen järjestelmä aktivoituu uudelleen, ja sielut jatkavat siitä, mihin jäivät, karman mukaisesti.

Joten sielut eivät olleet ‘jossain maapalloa ennen’, vaan ne olivat olemassa koko ajan. Jos tämä universumi ei ollut vielä ilmennyt, ne olivat ilmentymättömässä tilassa — vähän kuin tietokone lepotilassa — tai muissa universumeissa. Ne eivät koskaan lakkaa olemasta, eivätkä ne ole sidottuja maapallon historiaan.

Lue lisää

Maailmankaikkeuden ja sielujen elinkaaren ymmärtäminen on syklinen ja lakien alainen prosessi, jossa on vahva yhteys karman ja jälleensyntymän lakien kanssa.

Sielu (jīva) ei ole sidottu pelkästään maapallon elämään tai tietyihin elämänmuotoihin, vaan se on ikuinen ja monimuotoinen. Sielu ei tarvitse maapalloa tai ihmiskehoa olemassaololleen. Se on jatkuvassa vaelluksessa, joka ei ole rajoittunut ainoastaan tähän maailmaan tai tämän universumin elämään.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Maailmankaikkeuden ja sielujen elinkaaren ymmärtäminen on syklinen ja lakien alainen prosessi, jossa on vahva yhteys karman ja jälleensyntymän lakien kanssa.

Sielu (jīva) ei ole sidottu pelkästään maapallon elämään tai tietyihin elämänmuotoihin, vaan se on ikuinen ja monimuotoinen. Sielu ei tarvitse maapalloa tai ihmiskehoa olemassaololleen. Se on jatkuvassa vaelluksessa, joka ei ole rajoittunut ainoastaan tähän maailmaan tai tämän universumin elämään.

Lue lisää

Sielut eivät ole rajoittuneet vain tähän universumiin. Aineellinen maailmankaikkeus käy jatkuvia syklejä läpi, jossa se syntyy ja tuhoutuu toistuvasti. Tätä kutsutaan kalpaksi, Brahman päivän ja yön sykliseksi elinkaaren jatkumoksi. Kun universumi ei ole vielä ilmennyt, sielut voivat olla ilmentymättömässä tilassa tai olla osa muiden universumien elämää.

Sielujen siirtyminen universumeihin

Kun keskustellaan siitä, missä sielut olivat 6 miljardia vuotta sitten, perustavanlaatuinen väärinkäsitys on, että sielut olisivat rajoittuneet vain tähän universumiin tai maapallon historian aikarajoihin.Sielut eivät ole sidottuja ainoastaan tämän maailman aikarajoihin, vaan ne voivat siirtyä muilla planeetoille, universumeihin tai ilmentymättömiin tiloihin riippuen universumin tuhoutumisen ja luomisen syklisistä vaiheista.

Tämä ei ole vain spekulaatiota, vaan se noudattaa karma-lakia: karman vaikutus määrää, missä ja milloin sielu syntyy uudelleen. Sielu voi olla myös vapaana samsāra-pyörästä, jolloin se ei enää synny aineelliseen maailmaan.

Syntymä ei rajoitu Maahan tai ihmisiin

Anonyymi00023 kirjoitti:

Sielut eivät ole rajoittuneet vain tähän universumiin. Aineellinen maailmankaikkeus käy jatkuvia syklejä läpi, jossa se syntyy ja tuhoutuu toistuvasti. Tätä kutsutaan kalpaksi, Brahman päivän ja yön sykliseksi elinkaaren jatkumoksi. Kun universumi ei ole vielä ilmennyt, sielut voivat olla ilmentymättömässä tilassa tai olla osa muiden universumien elämää.

Sielujen siirtyminen universumeihin

Kun keskustellaan siitä, missä sielut olivat 6 miljardia vuotta sitten, perustavanlaatuinen väärinkäsitys on, että sielut olisivat rajoittuneet vain tähän universumiin tai maapallon historian aikarajoihin.Sielut eivät ole sidottuja ainoastaan tämän maailman aikarajoihin, vaan ne voivat siirtyä muilla planeetoille, universumeihin tai ilmentymättömiin tiloihin riippuen universumin tuhoutumisen ja luomisen syklisistä vaiheista.

Tämä ei ole vain spekulaatiota, vaan se noudattaa karma-lakia: karman vaikutus määrää, missä ja milloin sielu syntyy uudelleen. Sielu voi olla myös vapaana samsāra-pyörästä, jolloin se ei enää synny aineelliseen maailmaan.

Syntymä ei rajoitu Maahan tai ihmisiin

Lue lisää

Sielu (jīva) on eternaalinen, muuttumaton ja täysin erillinen aineellisista elementeistä. Tämä on perusväite, joka erottaa sen muista elollisista olennoista. Vaikka sielu voi olla yhteydessä eri elämänmuotoihin, sen todellinen olemus on ei-aineellinen, sillä se ei ole alttiina aineen vaikutuksille, kuten syntymälle, kuoleman tai tuhoutumiselle. Sielu ei synny eikä kuole, se vain kulkee syklisesti läpi eri kehojen, mutta ei itse ole koskaan muuttuva tai katoava.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Sielu (jīva) on eternaalinen, muuttumaton ja täysin erillinen aineellisista elementeistä. Tämä on perusväite, joka erottaa sen muista elollisista olennoista. Vaikka sielu voi olla yhteydessä eri elämänmuotoihin, sen todellinen olemus on ei-aineellinen, sillä se ei ole alttiina aineen vaikutuksille, kuten syntymälle, kuoleman tai tuhoutumiselle. Sielu ei synny eikä kuole, se vain kulkee syklisesti läpi eri kehojen, mutta ei itse ole koskaan muuttuva tai katoava.

Lue lisää

Sielu ei ole kuten fyysinen ruumis, joka on sidottu biologisiin prosesseihin ja kemiallisiin muutoksiin. Sen olemus on täysin henkinen, ja se ei riipu ajasta, paikasta tai elämänmuodosta. Sielu voi olla "elävinä" kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja universumeissa, mutta itse se on ajaton ja vapauden olento, joka ei ole rajoittunut kenkään paikkaan.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Sielu ei ole kuten fyysinen ruumis, joka on sidottu biologisiin prosesseihin ja kemiallisiin muutoksiin. Sen olemus on täysin henkinen, ja se ei riipu ajasta, paikasta tai elämänmuodosta. Sielu voi olla "elävinä" kaikissa mahdollisissa maailmoissa ja universumeissa, mutta itse se on ajaton ja vapauden olento, joka ei ole rajoittunut kenkään paikkaan.

Lue lisää

Se ei ole sidottu tiettyyn paikkaan tai maailmaan. Sielu voi vaeltaa ja syntyä uudelleen eri universumeissa ja planeetoilla. Maailmankaikkeudet itsessäänkin kulkevat sykleissä: ne syntyvät, laajenevat, tuhoutuvat ja syntyvät taas uudelleen. Tällä vaelluksella sielu ei ole rajoittunut pelkästään yhteen elämään tai maailmaan. Se ei ole sidottu meidän ymmärtämämme lineaarisen ajan käsitykseen.

Tämä vaellus on osa sielun samsāra-prosessia, joka on sielun aineellinen vaellus elämän ja kuoleman kiertokulussa.

Jos sielu on ihmiskehossa, tai vaikka puolijumalan ei-biologisessa kehossa - sen elämänkokemus on tietty ja rajattu, mutta sen tausta on monimutkainen ja monivaiheinen. Sielu voi elää hyvin erilaisissa ajallisuuksissa, ja vaikka se saattaa kokea elämää maapallon kaltaisessa maailmankaikkeudessa, se ei ole missään nimessä rajoittunut vain siihen.

Se vaeltaa universumeissa ja elämänmuodoissa, joita sielu itse ei hallitse vaan joita ohjaa karman laki. Universumit itse käyvät läpi syklisiä jaksoja, mutta sielu pysyy olemassa riippumatta universumin elinkaarista.

Joku kysyi:

"Ongelma jälleensyntymisessä

Kun syntyvyys vähenee niin miten sielu löytää uuden isän ja äidin.,? Onko niitä tarjolla kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa sopivaa syntymähetkeä.?

Lisäys. Kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa syntymää monin kertainen määrä kuin täällä elossa."

Vastaus:

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
On 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä.


Universumeja on lukemattomia
Universumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Joku kysyi:

"Ongelma jälleensyntymisessä

Kun syntyvyys vähenee niin miten sielu löytää uuden isän ja äidin.,? Onko niitä tarjolla kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa sopivaa syntymähetkeä.?

Lisäys. Kun sieluja on tuonpuoleisessa odottamassa syntymää monin kertainen määrä kuin täällä elossa."

Vastaus:

Kysymys:
Miten jälleensyntyminen on mahdollista, kun maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti jne.

Vastaus:
Emme synny uudelleen ainoastaan tähän, maan päälle, vaan myös muille planeetoille ja kokonaan muihin universumeihin. Jossain vaiheessa koko maailmankaikkeus tuhoutuu, mutta jonkin (pitkän) ajan kuluttua kaikki luodaan uudelleen. Universumit elävät eri aikoja. Joissakin universumeissa kaikki on vasta alussa, toisessa universumissa kaikki on keskivaiheilla ja jossain muualla maailmankaikkeudessa koko maailmankaikkeuden tuhoutuminen on jo lähellä. Universumit elävät eri aikoja. Mutta sielu vaeltaa niissä.

Olemme jo olleet monissa eri universumeissa. Voimme siis syntyä täysin eri historiallisiin ajanjaksoihin.

Jīva ei odota vuoroaan johonkin tiettyyn ihmiskehoon tai tietylle planeetalle. Koko ajatus “riittääkö vanhempia kaikille” perustuu siihen oletukseen, että kaikki sielut syntyisivät vain ihmisiksi ja vain Maahan — mutta tämä ei pidä paikkaansa.

Syntymä ei rajoitu ihmisiin eikä Maahan
On 8,4 miljoonaa eri elämänmuotoa (lajeja), joihin sielu voi syntyä.


Universumeja on lukemattomia
Universumeja on käytännössä rajattomasti, ja ne syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielu voi syntyä missä tahansa näistä — ei vain tässä yhdessä maailmassa.

Kaikki sielut eivät ole “odottamassa syntymää”
Sielut ovat eri tiloissa: osa on parhaillaan kehollisessa elämässä, osa siirtymässä kuoleman jälkeen (karma ohjaa seuraavaa syntymää), osa on vapautunut (mokṣa) eikä enää synny aineelliseen maailmaan
Karma määrää syntymän, ei “saatavuus”.

Lue lisää

Syntymä ei ole logistinen ongelma vaan karmallinen prosessi: sielu saa sellaisen kehon ja olosuhteet, jotka vastaavat sen tekoja ja tietoisuuden tasoa.

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta. Siksi väestön kasvu tai lasku yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma jälleensyntymiselle toisella planeetalla tai kokonaan toisessa universumissa. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Syntymä ei ole logistinen ongelma vaan karmallinen prosessi: sielu saa sellaisen kehon ja olosuhteet, jotka vastaavat sen tekoja ja tietoisuuden tasoa.

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta. Siksi väestön kasvu tai lasku yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma jälleensyntymiselle toisella planeetalla tai kokonaan toisessa universumissa. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen maapallolle tai edes tähän universumiin.

Lue lisää

“Sopivat vanhemmat” eivät ole sattumaa
Ne eivät ole rajallinen resurssi, vaan seurausta karmasta.
Sielu syntyy juuri sellaiseen kohtuun, joka vastaa sen tietoisuuden tasoa ja aiempia tekoja.
Syntymä tapahtuu siellä, missä olosuhteet vastaavat tietoisuutta.
Voi syntyä myö ei-biologiseen elämänmuotoon, esimerkiksi puolijumalaksi, hienovaraisempaan olemassaoloon, toiselle planeetalle, tai kokonaan toiseen universumiin

Väestön kasvu ei vaadi uusia sieluja “tyhjästä”. Se tarkoittaa vain, että: sieluja siirtyy muista elämänmuodoista ihmisiksi tai muista maailmoista tänne.

Anonyymi00030 kirjoitti:

“Sopivat vanhemmat” eivät ole sattumaa
Ne eivät ole rajallinen resurssi, vaan seurausta karmasta.
Sielu syntyy juuri sellaiseen kohtuun, joka vastaa sen tietoisuuden tasoa ja aiempia tekoja.
Syntymä tapahtuu siellä, missä olosuhteet vastaavat tietoisuutta.
Voi syntyä myö ei-biologiseen elämänmuotoon, esimerkiksi puolijumalaksi, hienovaraisempaan olemassaoloon, toiselle planeetalle, tai kokonaan toiseen universumiin

Väestön kasvu ei vaadi uusia sieluja “tyhjästä”. Se tarkoittaa vain, että: sieluja siirtyy muista elämänmuodoista ihmisiksi tai muista maailmoista tänne.

Lue lisää

Kysymys olettaa, että: kaikki sielut syntyvät ihmisiksi, kaikki syntyvät Maahan
ja että syntymä toimii kuin jonotusjärjestelmä.

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta. Sielu menee sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

Ja koska universumeja ja elämänmuotoja on rajattomasti, väestön kasvu yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

Anonyymi00031 kirjoitti:

Kysymys olettaa, että: kaikki sielut syntyvät ihmisiksi, kaikki syntyvät Maahan
ja että syntymä toimii kuin jonotusjärjestelmä.

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta. Sielu menee sinne, mihin se kuuluu — ei sinne, missä sattuu olemaan tilaa.

Ja koska universumeja ja elämänmuotoja on rajattomasti, väestön kasvu yhdellä planeetalla ei ole mikään ongelma. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

Lue lisää

Palautetaan poistettu viestiketju:
Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä

-------------------------

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta” tarkoittaa tarkemmin sitä, että sielun seuraava sijoittuminen on seurausta yhdistelmästä: sen kertyneestä karmasta (teot), sen sisäisestä suuntautumisesta (halut, kiintymykset, pelot), sen tietoisuuden laadusta (mitä se pitää todellisena ja tärkeänä)

Siksi keho ei ole palkinto tai rangaistus sinänsä, vaan instrumentti, joka vastaa tietoisuuden tasoa.


Karkea ja aistikeskeinen - karkea biologinen keho
Sekava ja kiinnittynyt - voi johtaa hienovaraiseen, levottomaan tilaan
Hienostunut ja “ansioitunut” - korkeammat olemassaolon tasot, korkeammat planeetat.
Henkisestisuuntautunut - vapautuminen aineellisesta kierrosta.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Palautetaan poistettu viestiketju:
Maailmankaikkeudet syntyvät ja häviävät sykleissä

-------------------------

Syntymä ei riipu ‘vapaista vanhemmista’, vaan karmasta ja tietoisuudesta” tarkoittaa tarkemmin sitä, että sielun seuraava sijoittuminen on seurausta yhdistelmästä: sen kertyneestä karmasta (teot), sen sisäisestä suuntautumisesta (halut, kiintymykset, pelot), sen tietoisuuden laadusta (mitä se pitää todellisena ja tärkeänä)

Siksi keho ei ole palkinto tai rangaistus sinänsä, vaan instrumentti, joka vastaa tietoisuuden tasoa.


Karkea ja aistikeskeinen - karkea biologinen keho
Sekava ja kiinnittynyt - voi johtaa hienovaraiseen, levottomaan tilaan
Hienostunut ja “ansioitunut” - korkeammat olemassaolon tasot, korkeammat planeetat.
Henkisestisuuntautunut - vapautuminen aineellisesta kierrosta.

Lue lisää

Olemassaolon tasoja on useita päällekkäin. Kaikki ei tapahdu samalla “fyysisellä näyttämöllä”. On hienovaraisempia ja karkeampia tasoja.
Universumeja on lukemattomia- aineellinen luomakunta koostuu käytännössä rajattomasta määrästä universumeja, jotka syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielujen virta ei ole sidottu yhteen niistä.

Liike on jatkuvaa kaikkialta kaikkialle. Ei ole yhtä “varastoa”, josta sielut tulevat Maahan.
On jatkuva kierto: elämänmuodosta toiseen, tasolta toiselle, universumista toiseen.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Olemassaolon tasoja on useita päällekkäin. Kaikki ei tapahdu samalla “fyysisellä näyttämöllä”. On hienovaraisempia ja karkeampia tasoja.
Universumeja on lukemattomia- aineellinen luomakunta koostuu käytännössä rajattomasta määrästä universumeja, jotka syntyvät ja häviävät sykleissä. Sielujen virta ei ole sidottu yhteen niistä.

Liike on jatkuvaa kaikkialta kaikkialle. Ei ole yhtä “varastoa”, josta sielut tulevat Maahan.
On jatkuva kierto: elämänmuodosta toiseen, tasolta toiselle, universumista toiseen.

Lue lisää

Sielu ei mene sinne, missä on tilaa, vaan sinne, mihin sen tietoisuus ja karma sen vetävät. Ja koska todellisuus sisältää lukemattomia elämänmuotoja, tasoja ja universumeja, yhden planeetan väestötilanne on täysin sivuseikka. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

Sielu ei siis odota jossain jonossa sopivaa syntymäpaikkaa, eikä se myöskään tietoisesti valitse seuraavaa elämäänsä kuin asuntoa katalogista. Pikemminkin se ajautuu — tai tarkemmin sanottuna vetäytyy — sellaiseen olemassaolon muotoon ja ympäristöön, joka vastaa sen sisäistä tilaa.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Sielu ei mene sinne, missä on tilaa, vaan sinne, mihin sen tietoisuus ja karma sen vetävät. Ja koska todellisuus sisältää lukemattomia elämänmuotoja, tasoja ja universumeja, yhden planeetan väestötilanne on täysin sivuseikka. Minkä ihmeen takia kuvittelet, että synnyt uudelleen juuri maapallolle — tai edes tähän universumiin?

Sielu ei siis odota jossain jonossa sopivaa syntymäpaikkaa, eikä se myöskään tietoisesti valitse seuraavaa elämäänsä kuin asuntoa katalogista. Pikemminkin se ajautuu — tai tarkemmin sanottuna vetäytyy — sellaiseen olemassaolon muotoon ja ympäristöön, joka vastaa sen sisäistä tilaa.

Lue lisää

Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.



Sielu (atma)

आत्मा

Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

...
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....

Anonyymi00035 kirjoitti:

Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.



Sielu (atma)

आत्मा

Sielu (sanskritiksi ātma) – elävä olento tai yksilöllinen olemus. Se on ikuinen atominen osa Maailmansielua tai Ylitietoisuutta. Sielun ilmenemisalue ...on materiaalisen ja henkisen maailman välinen rajallinen energia (Tataṣṭha-shakti). Tämä on aineeton alue, ja kuten kaikki olemassa oleva, se sijaitsee Korkeimman (Jumalan) tietoisuudessa. Siksi yritykset punnita, valokuvata, koskettaa tai nähdä sielu silmin ovat absurdi ja merkityksetön ajatus.

...
Jopa sielun sijainti kehossa tulkitaan väärin.

Pikemminkin keho yhdessä koko maailman kanssa on sielussa tai yksinkertaisesti sanottuna sen tietoisuudessa.

Materiaalimaailmassa sielu on sidottu väärään egoon, mieleen, älyyn ja aisteihin. Henkimaailmaan päästyään sielu löytää todellisen tarkoituksensa. Sielulla on kolme erottamatonta ominaisuutta: Sat-Chit-Ananda. Sat – (kuolemattomuus), Chit – (tietoisuus), Ananda – (autuus). Sielulla on täysin ikuinen kuolematon olemassaolo ja tietoisuus. Ananda eli autuus on se, mitä sielu kaipaa ja mihin se pyrkii. Se on elämän todellinen tarkoitus ja sen ilmentymisen (syntymän) tarkoitus.

Tämä pieni kommentti ei pysty paljastamaan koko merkitystä niin syvälliselle käsitteelle kuin sielu. Monien aikakausien viisaat ovat löytäneet sielun erilaisia puolia, mutta tähän päivään mennessä meillä ei ole tarkkaa ja kattavaa käsitystä siitä, mitä se on....

Lue lisää

Kristinuskosta poistuneet.
Kun tästä ärjestelmästä vahingoittunut ihminen puhuu siitä yhä uudelleen, hän jatkaa saman logiikan toteuttamista: tämänkin täytyy merkitä jotakin, tämänkin täytyy tulla sanoiksi. Mutta juuri tuo vaatimus merkityksestä oli osa väkivaltaa. Kaikki ei vaadi sanoja. Kaikki ei vaadi käsittelyä. Jotkut asiat vaativat poistumista.


Tämä ei ole kieltämistä. Tämä on irtautumista. Kristinuskosta vaikeneminen ei tarkoita, että se olisi voittanut, vaan että se on menettänyt asemansa. Se ei ole enää vastustaja, ei trauma, ei edes aihe — vain jotakin, mikä ei enää ansaitse tilaa mielessä eikä kielessä.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Kristinuskosta poistuneet.
Kun tästä ärjestelmästä vahingoittunut ihminen puhuu siitä yhä uudelleen, hän jatkaa saman logiikan toteuttamista: tämänkin täytyy merkitä jotakin, tämänkin täytyy tulla sanoiksi. Mutta juuri tuo vaatimus merkityksestä oli osa väkivaltaa. Kaikki ei vaadi sanoja. Kaikki ei vaadi käsittelyä. Jotkut asiat vaativat poistumista.


Tämä ei ole kieltämistä. Tämä on irtautumista. Kristinuskosta vaikeneminen ei tarkoita, että se olisi voittanut, vaan että se on menettänyt asemansa. Se ei ole enää vastustaja, ei trauma, ei edes aihe — vain jotakin, mikä ei enää ansaitse tilaa mielessä eikä kielessä.

Lue lisää

Uskonto, joka kasvattaa ihmisen kuuliaiseksi helvetin uhan alla, ei toimi rakkauden vaan ehdollistamisen kautta. Ikuinen rangaistus ei ole hengellinen ajatus, vaan psykologinen ase: se pakottaa ihmisen valitsemaan kuuliaisuuden silloinkin, kun kaikki sisäinen vastustaa. Kun lapselle tai haavoittuvalle aikuiselle opetetaan, että väärä ajatus, tunne tai teko voi johtaa ikuiseen kärsimykseen, kyse ei ole vapaasta tahdosta. Kyse on pakosta. Sellainen järjestelmä tuottaa ihmisiä, jotka eivät elä vaan tottelevat — ikään kuin irti omasta tahdostaan.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Uskonto, joka kasvattaa ihmisen kuuliaiseksi helvetin uhan alla, ei toimi rakkauden vaan ehdollistamisen kautta. Ikuinen rangaistus ei ole hengellinen ajatus, vaan psykologinen ase: se pakottaa ihmisen valitsemaan kuuliaisuuden silloinkin, kun kaikki sisäinen vastustaa. Kun lapselle tai haavoittuvalle aikuiselle opetetaan, että väärä ajatus, tunne tai teko voi johtaa ikuiseen kärsimykseen, kyse ei ole vapaasta tahdosta. Kyse on pakosta. Sellainen järjestelmä tuottaa ihmisiä, jotka eivät elä vaan tottelevat — ikään kuin irti omasta tahdostaan.

Lue lisää

"Huomenta hindut kysyisin yhtä asiaa kun en löydä vastausta mistään ja kysymys on että voiko rodultaan ei juutalainen alkaa seuraamaan tooraa ja tanakia ja seurata niitä kääntymättä judaismiin."


Tässä elämäntilanteessasi sinulle eivät sovi mitkään uskonnot. Ajattele vaikka Jumalaa luonnossa – hän ei vahingoita sinua, jos niin ajattelet. Lisäksi se ei ole valhetta, ja on totta, että jumala on myös luonnossa.


Itse pidän sitä impersonalistisena eli ei suositeltavana. Mutta jos et voi elää ilman sitä, mikä sinua vahingoitti, niin sinulle sopii juuri se.


Trauma voi saada ihmisen näkemään koko järjestelmän vihamielisenä. Se kertoo aidosti siitä, mitä hän koki, mutta ei välttämättä koko todellisuudesta.

Tämä on keskeinen oivallus: kokemus on tosi, mutta siitä tehty yleinen maailmankuva ei välttämättä ole.

On ihmisiä, joille kristinusko ei ole ollut pelastus vaan haava. Ei valo vaan varjo, joka on kasvanut heidän sisälleen hiljaa, opetusten mukana. Kun ihminen kasvatetaan uskomaan ikuiseen helvettiin, kyse ei ole vain yhdestä ajatuksesta muiden joukossa — se on ajatus, joka läpäisee kaiken. Se muuttaa tavan hengittää, ajatella, tuntea. Se istuttaa pelon sinne, missä pitäisi olla turva.

Kun tällainen ihminen alkaa pelätä omia ajatuksiaan, omaa mieltään, omaa olemassaoloaan — raja rikkoutuu. Todellisuus ei enää tunnu turvalliselta paikalta, vaan ansalta, jossa väärä ajatus voi johtaa ikuiseen rangaistukseen. Se ei ole hengellisyyttä. Se on jatkuvaa psykologista painetta, joka voi lopulta murtaa ihmisen.

Ja kun mieli murtuu, maailma selittää sen sairaudeksi. Mutta harvemmin kysytään, mikä sen mursi.

Tällaiselle ihmiselle ei sovi uskonto, joka puhuu tuomiosta, synnistä ja ikuisesta rangaistuksesta. Ei edes pehmeämpänä versiona, koska samat juuret ovat yhä siellä. Hän ei tarvitse lisää ääniä, jotka vaativat, arvioivat tai uhkaavat. Hän tarvitsee jotakin, joka ei koskaan käänny häntä vastaan.

Siksi ajatus jumaluudesta luonnossa on erilainen. Metsä ei tuomitse. Tuuli ei tarkkaile. Vesi ei kysy, oletko kelvollinen. Luonto ei lupaa pelastusta eikä uhkaa kadotuksella — se vain on. Ja juuri siksi se ei voi rikkoa ihmistä samalla tavalla.

Kun ihminen, jota on satutettu uskonnon nimissä, ajattelee jumaluutta luonnon kautta, hän ei astu takaisin pelon piiriin. Hän astuu pois siitä. Hän saa pitää jonkin yhteyden suurempaan, ilman että se muuttuu aseeksi häntä vastaan.

Kaikki abrahamilaiset uskonnot ovat sukua toisilleen, ja niissä kulkee sama varjo: ajatus lopullisesta tuomiosta. Jollekin se voi olla merkityksellinen. Mutta sille, joka on jo murtunut sen painon alla, se ei ole tie — se on sama kuilu uudessa muodossa.

Sellaiselle ihmiselle sopii vain sellainen jumalakäsitys, joka ei voi koskaan vahingoittaa häntä.

Ja luonnossa oleva jumala ei vahingoita.

Anonyymi00038 kirjoitti:

"Huomenta hindut kysyisin yhtä asiaa kun en löydä vastausta mistään ja kysymys on että voiko rodultaan ei juutalainen alkaa seuraamaan tooraa ja tanakia ja seurata niitä kääntymättä judaismiin."


Tässä elämäntilanteessasi sinulle eivät sovi mitkään uskonnot. Ajattele vaikka Jumalaa luonnossa – hän ei vahingoita sinua, jos niin ajattelet. Lisäksi se ei ole valhetta, ja on totta, että jumala on myös luonnossa.


Itse pidän sitä impersonalistisena eli ei suositeltavana. Mutta jos et voi elää ilman sitä, mikä sinua vahingoitti, niin sinulle sopii juuri se.


Trauma voi saada ihmisen näkemään koko järjestelmän vihamielisenä. Se kertoo aidosti siitä, mitä hän koki, mutta ei välttämättä koko todellisuudesta.

Tämä on keskeinen oivallus: kokemus on tosi, mutta siitä tehty yleinen maailmankuva ei välttämättä ole.

On ihmisiä, joille kristinusko ei ole ollut pelastus vaan haava. Ei valo vaan varjo, joka on kasvanut heidän sisälleen hiljaa, opetusten mukana. Kun ihminen kasvatetaan uskomaan ikuiseen helvettiin, kyse ei ole vain yhdestä ajatuksesta muiden joukossa — se on ajatus, joka läpäisee kaiken. Se muuttaa tavan hengittää, ajatella, tuntea. Se istuttaa pelon sinne, missä pitäisi olla turva.

Kun tällainen ihminen alkaa pelätä omia ajatuksiaan, omaa mieltään, omaa olemassaoloaan — raja rikkoutuu. Todellisuus ei enää tunnu turvalliselta paikalta, vaan ansalta, jossa väärä ajatus voi johtaa ikuiseen rangaistukseen. Se ei ole hengellisyyttä. Se on jatkuvaa psykologista painetta, joka voi lopulta murtaa ihmisen.

Ja kun mieli murtuu, maailma selittää sen sairaudeksi. Mutta harvemmin kysytään, mikä sen mursi.

Tällaiselle ihmiselle ei sovi uskonto, joka puhuu tuomiosta, synnistä ja ikuisesta rangaistuksesta. Ei edes pehmeämpänä versiona, koska samat juuret ovat yhä siellä. Hän ei tarvitse lisää ääniä, jotka vaativat, arvioivat tai uhkaavat. Hän tarvitsee jotakin, joka ei koskaan käänny häntä vastaan.

Siksi ajatus jumaluudesta luonnossa on erilainen. Metsä ei tuomitse. Tuuli ei tarkkaile. Vesi ei kysy, oletko kelvollinen. Luonto ei lupaa pelastusta eikä uhkaa kadotuksella — se vain on. Ja juuri siksi se ei voi rikkoa ihmistä samalla tavalla.

Kun ihminen, jota on satutettu uskonnon nimissä, ajattelee jumaluutta luonnon kautta, hän ei astu takaisin pelon piiriin. Hän astuu pois siitä. Hän saa pitää jonkin yhteyden suurempaan, ilman että se muuttuu aseeksi häntä vastaan.

Kaikki abrahamilaiset uskonnot ovat sukua toisilleen, ja niissä kulkee sama varjo: ajatus lopullisesta tuomiosta. Jollekin se voi olla merkityksellinen. Mutta sille, joka on jo murtunut sen painon alla, se ei ole tie — se on sama kuilu uudessa muodossa.

Sellaiselle ihmiselle sopii vain sellainen jumalakäsitys, joka ei voi koskaan vahingoittaa häntä.

Ja luonnossa oleva jumala ei vahingoita.

Lue lisää

On raja, jonka jälkeen mikään uskonto ei ole enää neutraali asia. On ihmisiä, jotka eivät vain “pettyneet” uskontoon, vaan joiden mieli murtui sen sisällä. Ei siksi, että he olisivat olleet heikkoja, vaan siksi, että he ottivat sen todeksi. He uskoivat niin kuin opetettiin: että helvetti on ikuinen, että ajatuskin voi tuomita, että väärä tunne voi olla kohtalokas.

Kun tällainen ajatus juurtuu mieleen, se ei jää teoriaksi. Se alkaa elää ihmisen sisällä omana voimanaan. Se tarkkailee, se syyttää, se uhkaa. Ihminen ei enää ajattele uskoa — usko alkaa ajatella ihmistä. Ja siinä kohdassa jokin kääntyy väärin: sisäinen maailma, jonka pitäisi olla turvapaikka, muuttuu tuomioistuimeksi.

Kun tästä seuraa romahdus ja ihminen päätyy hoitoon, tapahtunutta kutsutaan sairaudeksi. Mutta kokemus itsessään ei ole irrallinen. Se on seurausta siitä, että ihminen on elänyt järjestelmässä, jossa äärettömät panokset sidotaan äärelliseen mieleen. Ikuinen rangaistus on liian suuri ajatus kannettavaksi ilman, että se alkaa hajottaa.

Tällaisen kokemuksen jälkeen ei ole olemassa “turvallista versiota samasta”. Ei ole pehmeää helvettiä, ei vaaratonta tuomiota. Vaikka sanat muuttuvat, rakenne pysyy: joku näkee, arvioi, päättää. Ja juuri se rakenne on se, joka on jo kerran rikkonut ihmisen.

Anonyymi00039 kirjoitti:

On raja, jonka jälkeen mikään uskonto ei ole enää neutraali asia. On ihmisiä, jotka eivät vain “pettyneet” uskontoon, vaan joiden mieli murtui sen sisällä. Ei siksi, että he olisivat olleet heikkoja, vaan siksi, että he ottivat sen todeksi. He uskoivat niin kuin opetettiin: että helvetti on ikuinen, että ajatuskin voi tuomita, että väärä tunne voi olla kohtalokas.

Kun tällainen ajatus juurtuu mieleen, se ei jää teoriaksi. Se alkaa elää ihmisen sisällä omana voimanaan. Se tarkkailee, se syyttää, se uhkaa. Ihminen ei enää ajattele uskoa — usko alkaa ajatella ihmistä. Ja siinä kohdassa jokin kääntyy väärin: sisäinen maailma, jonka pitäisi olla turvapaikka, muuttuu tuomioistuimeksi.

Kun tästä seuraa romahdus ja ihminen päätyy hoitoon, tapahtunutta kutsutaan sairaudeksi. Mutta kokemus itsessään ei ole irrallinen. Se on seurausta siitä, että ihminen on elänyt järjestelmässä, jossa äärettömät panokset sidotaan äärelliseen mieleen. Ikuinen rangaistus on liian suuri ajatus kannettavaksi ilman, että se alkaa hajottaa.

Tällaisen kokemuksen jälkeen ei ole olemassa “turvallista versiota samasta”. Ei ole pehmeää helvettiä, ei vaaratonta tuomiota. Vaikka sanat muuttuvat, rakenne pysyy: joku näkee, arvioi, päättää. Ja juuri se rakenne on se, joka on jo kerran rikkonut ihmisen.

Lue lisää

Siksi tässä elämäntilanteessa vastaus ei ole uusi uskonto, eikä edes korjattu uskonto. Vastaus on etäisyys. Täydellinen etäisyys kaikesta, mikä muistuttaa siitä järjestelmästä, jossa arvo, pelastus ja tuho sidotaan uskomiseen ja oikeaan ajatteluun.

Mutta ihminen ei välttämättä voi elää täysin ilman mitään käsitystä suuremmasta.

Jokin kaipuu jää — ei pelkoon, vaan merkitykseen. Ja silloin vaihtoehdoksi nousee jotakin, joka ei toimi samalla logiikalla.

Luonto ei rakenna tuomioita. Se ei tunne ikuista rangaistusta. Se ei aseta ehtoja olemassaololle. Metsä ei kysy, oletko oikein uskova. Järvi ei muista sinun virheitäsi. Taivas ei tarkkaile ajatuksiasi. Se kaikki vain on, ilman vaatimusta.

Kun jumaluus siirretään siihen, se muuttuu. Se ei ole enää joku, joka voi pettyä, vihastua tai hylätä. Se ei pidä kirjaa. Se ei odota mitään. Se ei voi kääntyä sinua vastaan, koska siinä ei ole sitä rakennetta, joka mahdollistaisi tuomitsemisen.

Tällainen jumalakäsitys ei ehkä ole teologisesti “oikea”. Se voi olla impersonalistinen, etäinen, jopa kylmä. Mutta juuri siksi se on turvallinen - SINUN TAPAUKSESSASI, USKONNON UHRIN TAPAUKSESSA.

Se ei vaadi ihmistä palaamaan siihen sisäiseen asentoon, jossa hänen täytyy tarkkailla itseään pelon kautta.

Ja tässä kohtaa turvallisuus on tärkeämpää.

On totta, että trauma voi värittää koko maailman vihamieliseksi. Mutta on myös totta, että kaikki maailmankuvat eivät ole ihmiselle samanarvoisia. Jos jokin tapa ajatella on jo kerran murskannut mielen, sen äärelle palaaminen ei ole neutraali teko — se on riski.

Siksi ihmiselle, joka on joutunut hoitoon uskonnollisen pelon vuoksi, ei sovi sellainen uskonto lainkaan. Hänen ei tarvitse todistaa mitään palaamalla siihen. Hänen ei tarvitse korjata suhdettaan siihen, mikä rikkoi hänet.

Hänen tarvitsee löytää tila, jossa mikään ei uhkaa hänen olemassaoloaan.

Ja jos jokin ajatus jumalasta voi olla olemassa ilman uhkaa, ilman tuomiota, ilman pelkoa — se löytyy sieltä, missä mikään ei vaadi mitään takaisin.

Luonnossa oleva jumala ei vaadi. Siksi hän ei myöskään vahingoita sinua.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Siksi tässä elämäntilanteessa vastaus ei ole uusi uskonto, eikä edes korjattu uskonto. Vastaus on etäisyys. Täydellinen etäisyys kaikesta, mikä muistuttaa siitä järjestelmästä, jossa arvo, pelastus ja tuho sidotaan uskomiseen ja oikeaan ajatteluun.

Mutta ihminen ei välttämättä voi elää täysin ilman mitään käsitystä suuremmasta.

Jokin kaipuu jää — ei pelkoon, vaan merkitykseen. Ja silloin vaihtoehdoksi nousee jotakin, joka ei toimi samalla logiikalla.

Luonto ei rakenna tuomioita. Se ei tunne ikuista rangaistusta. Se ei aseta ehtoja olemassaololle. Metsä ei kysy, oletko oikein uskova. Järvi ei muista sinun virheitäsi. Taivas ei tarkkaile ajatuksiasi. Se kaikki vain on, ilman vaatimusta.

Kun jumaluus siirretään siihen, se muuttuu. Se ei ole enää joku, joka voi pettyä, vihastua tai hylätä. Se ei pidä kirjaa. Se ei odota mitään. Se ei voi kääntyä sinua vastaan, koska siinä ei ole sitä rakennetta, joka mahdollistaisi tuomitsemisen.

Tällainen jumalakäsitys ei ehkä ole teologisesti “oikea”. Se voi olla impersonalistinen, etäinen, jopa kylmä. Mutta juuri siksi se on turvallinen - SINUN TAPAUKSESSASI, USKONNON UHRIN TAPAUKSESSA.

Se ei vaadi ihmistä palaamaan siihen sisäiseen asentoon, jossa hänen täytyy tarkkailla itseään pelon kautta.

Ja tässä kohtaa turvallisuus on tärkeämpää.

On totta, että trauma voi värittää koko maailman vihamieliseksi. Mutta on myös totta, että kaikki maailmankuvat eivät ole ihmiselle samanarvoisia. Jos jokin tapa ajatella on jo kerran murskannut mielen, sen äärelle palaaminen ei ole neutraali teko — se on riski.

Siksi ihmiselle, joka on joutunut hoitoon uskonnollisen pelon vuoksi, ei sovi sellainen uskonto lainkaan. Hänen ei tarvitse todistaa mitään palaamalla siihen. Hänen ei tarvitse korjata suhdettaan siihen, mikä rikkoi hänet.

Hänen tarvitsee löytää tila, jossa mikään ei uhkaa hänen olemassaoloaan.

Ja jos jokin ajatus jumalasta voi olla olemassa ilman uhkaa, ilman tuomiota, ilman pelkoa — se löytyy sieltä, missä mikään ei vaadi mitään takaisin.

Luonnossa oleva jumala ei vaadi. Siksi hän ei myöskään vahingoita sinua.

Lue lisää

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Ei, ei koskaan tule sellaista hetkeä, että maailmankaikkeudet lopullisesti loppuisivat. Ne syntyvät ja tuhoutuvat syklisesti, Brahman elämän mukaan – joskus miljardien vuosien välein.

Mutta materiaalisessa universumissa ajalla ei ole samaa merkitystä kuin Jumalan näkökulmasta: Jumalan “sekunnit” ovat hyvin lyhyitä, ja koko aineellinen kosmos on vain pieni osa hänen suunnitelmaansa.

Todellinen päämäärä ei siis ole maailmankaikkeuden loppu, missä ei enää ole syntymää, kuolemaa tai universumin syklejä.

Anonyymi00041 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Ei, ei koskaan tule sellaista hetkeä, että maailmankaikkeudet lopullisesti loppuisivat. Ne syntyvät ja tuhoutuvat syklisesti, Brahman elämän mukaan – joskus miljardien vuosien välein.

Mutta materiaalisessa universumissa ajalla ei ole samaa merkitystä kuin Jumalan näkökulmasta: Jumalan “sekunnit” ovat hyvin lyhyitä, ja koko aineellinen kosmos on vain pieni osa hänen suunnitelmaansa.

Todellinen päämäärä ei siis ole maailmankaikkeuden loppu, missä ei enää ole syntymää, kuolemaa tai universumin syklejä.

Lue lisää

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Koskaan ei tule sellaista aikaa, että aineellinen universumi häviäisi kokonaan. Se häviää syklisesti ja aina luodaan uudelleen. On vain TAUKO– tauko voi olla kovin pitkä. IHMISEN KRONOLOGIAN MUKAAN TAUKO ON miljardeja vuosia, mutta Jumalalle se on vähemmän kuin sekunti.

Anonyymi00042 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Koskaan ei tule sellaista aikaa, että aineellinen universumi häviäisi kokonaan. Se häviää syklisesti ja aina luodaan uudelleen. On vain TAUKO– tauko voi olla kovin pitkä. IHMISEN KRONOLOGIAN MUKAAN TAUKO ON miljardeja vuosia, mutta Jumalalle se on vähemmän kuin sekunti.

Lue lisää

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Koskaan ei tule sellaista aikaa, että aineellinen universumi häviäisi kokonaan. Se häviää syklisesti ja aina luodaan uudelleen. On vain TAUKO– tauko voi olla kovin pitkä. IHMISEN KRONOLOGIAN MUKAAN TAUKO ON miljardeja vuosia, mutta Jumalalle se on vähemmän kuin sekunti.

Maailmankaikkeudet eivät koskaan katoa lopullisesti. Ne syntyvät ja tuhoutuvat syklisesti Brahman elämän mukaisesti.


Aineellinen universumi ei ole pysyvä, mutta sen tuhoutuminen ei tarkoita lopullista loppua – se on vain tauko, jonka pituus ihmiselle voi olla miljardeja vuosia, mutta Jumalalle vain hetkellinen, lähes merkityksetön.

Todellinen päämäärä ei ole universumien loppuminen, vaan sielujen vapautuminen aineellisen syklin kahleista.


Tauko universumien välillä on vain kosminen “hengähdys”, mutta Jumalan perspektiivistä kaikki tapahtuu hänen tahdossaan, ja universumit syntyvät uudelleen aikojen syklissä.

Anonyymi00043 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Koskaan ei tule sellaista aikaa, että aineellinen universumi häviäisi kokonaan. Se häviää syklisesti ja aina luodaan uudelleen. On vain TAUKO– tauko voi olla kovin pitkä. IHMISEN KRONOLOGIAN MUKAAN TAUKO ON miljardeja vuosia, mutta Jumalalle se on vähemmän kuin sekunti.

Maailmankaikkeudet eivät koskaan katoa lopullisesti. Ne syntyvät ja tuhoutuvat syklisesti Brahman elämän mukaisesti.


Aineellinen universumi ei ole pysyvä, mutta sen tuhoutuminen ei tarkoita lopullista loppua – se on vain tauko, jonka pituus ihmiselle voi olla miljardeja vuosia, mutta Jumalalle vain hetkellinen, lähes merkityksetön.

Todellinen päämäärä ei ole universumien loppuminen, vaan sielujen vapautuminen aineellisen syklin kahleista.


Tauko universumien välillä on vain kosminen “hengähdys”, mutta Jumalan perspektiivistä kaikki tapahtuu hänen tahdossaan, ja universumit syntyvät uudelleen aikojen syklissä.

Lue lisää

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Aineellinen kosmos on vain väliaikainen näyttämö, jossa sielut (jīvat) kokevat syntymää, kuolemaa ja jälleensyntymää karmansa mukaan. Tämän syklin kahleista vapautuminen – on todellinen päämäärä. Sielu, joka saavuttaa tämän henkisen vapauden, ei enää ole sidottu materiaalisessa maailmassa tapahtuvaan syntymään ja kuolemaan.


Tauko universumien syntymien välillä on vain kosminen “hengähdys”. Aineellinen universumi voi hävitä kokonaan yhden Brahman päivän (kalpan) päättyessä, mutta tämä ei ole universumien loppu, vaan vain välivaihe. Jumalan näkökulmasta tämä tauko on hyvin lyhyt. Kaikki maailmankaikkeuden luomisen ja tuhoutumisen tapahtumat ovat hänen tahdossaan ja hallinnassaan. Kun uusi Brahman päivä alkaa, universumi syntyy uudelleen.

Toisin sanoen, maailmankaikkeus ja sen syklit ovat välineitä sielujen henkiseen kehitykseen, mutta todellinen päämäärä on henkinen, ei aineellinen. Universumien tauko ei tarkoita lopullista päättymistä, vaan vain Jumalan ajassa hetkellisen pysähdyksen – kosmisen hengähdyksen – jakson.

Anonyymi00044 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Aineellinen kosmos on vain väliaikainen näyttämö, jossa sielut (jīvat) kokevat syntymää, kuolemaa ja jälleensyntymää karmansa mukaan. Tämän syklin kahleista vapautuminen – on todellinen päämäärä. Sielu, joka saavuttaa tämän henkisen vapauden, ei enää ole sidottu materiaalisessa maailmassa tapahtuvaan syntymään ja kuolemaan.


Tauko universumien syntymien välillä on vain kosminen “hengähdys”. Aineellinen universumi voi hävitä kokonaan yhden Brahman päivän (kalpan) päättyessä, mutta tämä ei ole universumien loppu, vaan vain välivaihe. Jumalan näkökulmasta tämä tauko on hyvin lyhyt. Kaikki maailmankaikkeuden luomisen ja tuhoutumisen tapahtumat ovat hänen tahdossaan ja hallinnassaan. Kun uusi Brahman päivä alkaa, universumi syntyy uudelleen.

Toisin sanoen, maailmankaikkeus ja sen syklit ovat välineitä sielujen henkiseen kehitykseen, mutta todellinen päämäärä on henkinen, ei aineellinen. Universumien tauko ei tarkoita lopullista päättymistä, vaan vain Jumalan ajassa hetkellisen pysähdyksen – kosmisen hengähdyksen – jakson.

Lue lisää

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sielut (jīvat) eivät ole koskaan kadonneet, vaikka maapallo ja nykyinen ihmislaji eivät olleet olemassa. Hienojakoinen keho (sūkṣma śarīra) säilyy Paramātman muistissa, ja karmamme sekä Svabhāva (luontainen ehdollistumisemme) pysyvät tallella Brahman tuhon ja uuden luomisen syklissä. Kun uusi maailmankaikkeus syntyy, sielut palautetaan siihen tilaan, jossa ne olivat ennen tuhoa, ja jatkavat kokemuksiaan karmansa mukaan.

Aineellinen universumi on syklinen: Brahman päivä (kalpa) kestää miljardeja maallisia vuosia, ja Brahman yötä seuraa täydellinen tai osittainen tuhoutuminen. Näin maailmankaikkeus syntyy ja tuhoutuu ikuisesti, mutta sielujen kokemus jatkuu jatkuvasti.


Universumien tauko on vain kosminen “hengähdys”: ihmisille se voi olla miljardeja vuosia, mutta Jumalan perspektiivistä tämä tauko on lyhyt.

Anonyymi00045 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sielut (jīvat) eivät ole koskaan kadonneet, vaikka maapallo ja nykyinen ihmislaji eivät olleet olemassa. Hienojakoinen keho (sūkṣma śarīra) säilyy Paramātman muistissa, ja karmamme sekä Svabhāva (luontainen ehdollistumisemme) pysyvät tallella Brahman tuhon ja uuden luomisen syklissä. Kun uusi maailmankaikkeus syntyy, sielut palautetaan siihen tilaan, jossa ne olivat ennen tuhoa, ja jatkavat kokemuksiaan karmansa mukaan.

Aineellinen universumi on syklinen: Brahman päivä (kalpa) kestää miljardeja maallisia vuosia, ja Brahman yötä seuraa täydellinen tai osittainen tuhoutuminen. Näin maailmankaikkeus syntyy ja tuhoutuu ikuisesti, mutta sielujen kokemus jatkuu jatkuvasti.


Universumien tauko on vain kosminen “hengähdys”: ihmisille se voi olla miljardeja vuosia, mutta Jumalan perspektiivistä tämä tauko on lyhyt.

Lue lisää

Hienojakoinen keho, karma ja maailmankaikkeuden tuhoutuminen


Kun maailmankaikkeus tuhoutuu, myös hienojakoinen keho tuhoutuu, mutta Paramatma säilyttää muiston hienojakoisen kehomme tilasta. Kataklysmin aikana, kun jivat palaavat takaisin Vishnun Kehoon, heidän Svabhāvansa (ehdollistumisensa) säilyy Paramatman muistissa. Kun uusi luomisvaihe alkaa, Paramatma palauttaa tämän Svabhāvan meille, ja me jatkamme toimintaamme vanhan ehdollistumisemme pohjalta. Se on suunnilleen sama kuin jos luette sivua internetissä ja yhtäkkiä järjestelmä käynnistyy mielivaltaisesti uudelleen, selain kehottaa teitä jatkamaan lukemista siitä kohdasta, jossa yhteys katkesi.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Hienojakoinen keho, karma ja maailmankaikkeuden tuhoutuminen


Kun maailmankaikkeus tuhoutuu, myös hienojakoinen keho tuhoutuu, mutta Paramatma säilyttää muiston hienojakoisen kehomme tilasta. Kataklysmin aikana, kun jivat palaavat takaisin Vishnun Kehoon, heidän Svabhāvansa (ehdollistumisensa) säilyy Paramatman muistissa. Kun uusi luomisvaihe alkaa, Paramatma palauttaa tämän Svabhāvan meille, ja me jatkamme toimintaamme vanhan ehdollistumisemme pohjalta. Se on suunnilleen sama kuin jos luette sivua internetissä ja yhtäkkiä järjestelmä käynnistyy mielivaltaisesti uudelleen, selain kehottaa teitä jatkamaan lukemista siitä kohdasta, jossa yhteys katkesi.

Lue lisää

"Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Mitä tarkoitta hindu-uskomus?

Anonyymi00047 kirjoitti:

"Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Mitä tarkoitta hindu-uskomus?

"Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Mitä tarkoitta hindu-uskomus?

Intian oppi. Idän oppi
”Intian oppi ei ole koskaan auttanut mitään”

”Ei auta elämän ongelmissa kuten Taivaaseen pääsyssä mitään. Ainoastaan muuttuu huonommaksi kuin aiemmin epöjumalanpalveluksen myötä.”

"Intian oppi ei ole koskaan auttanut mitään."

Jo ensimmäinen ongelma on sana "Intian oppi".

Mikä niistä?

Tällainen ilmaisu kuulostaa siltä kuin Intiassa olisi yksi ainoa oppikirja, yksi ainoa jumalakäsitys ja yksi ainoa tie, jota kaikki siellä seuraisivat.

Todellisuudessa Intian filosofiset ja uskonnolliset perinteet ovat valtava kokonaisuus, jossa on keskenään hyvin erilaisia filosofioita.

On perinteitä, jotka korostavat tiedon tietä.

On joogaperinteitä.

On ei-teistisiä filosofioita.

On jopa materialistisia koulukuntia, jotka eivät hyväksyneet jumalia tai jälleensyntymää.

Siksi väite "Intian oppi ei auta" muistuttaa hieman väitettä:

"Eurooppalainen oppi ei auta mitään."

Mitä sillä tarkoitetaan?

Katolisuutta?

Protestanttisuutta?

Ortodoksisuutta?

Ateismia?

Eksistentialismia?

Platonin filosofiaa?

Tieteellistä maailmankuvaa?

Pelkkä maantieteellinen sana ei vielä kerro, mistä puhutaan.

Lisäksi kysymys kuuluu:

Mihin sen pitäisi auttaa?

Jos joku sanoo, ettei jokin oppi auta "taivaaseen pääsyssä", hän on jo lähtenyt omasta uskonnollisesta oletuksestaan ja arvioi kaikkia muita sen mittarilla.

Mutta monet intialaiset traditiot eivät edes aseta kysymystä samalla tavalla.

Niissä ei "pelastumisesta taivaaseen" kristillisessä merkityksessä, vaan esimerkiksi vapautumisesta saṃsāran kierrosta, tietämättömyydestä, kiintymyksestä ja kärsimyksestä.

Toinen kysymys on vielä mielenkiintoisempi:

Jos miljoonat ihmiset ovat miljoonien vuosien ajan löytäneet näistä perinteistä merkitystä, moraalia, rauhaa ja henkisiä harjoituksia, voidaanko yksinkertaisesti sanoa:

"Se ei ole koskaan auttanut mitään."

Vai kertooko tuo enemmän puhujan omasta näkökulmasta kuin itse perinteistä?

Ehkä tarkempi lause olisi:

"Se ei auta minua, koska en hyväksy sen lähtökohtia."

Se olisi rehellisempi väite.

Mutta väite siitä, että kokonainen miljoonia vuosia vanhojen filosofisten ja uskonnollisten traditioiden maailma olisi "ei mitään", vaatii ensin ymmärtämään, mitä ollaan arvostelemassa.

Muuten ei arvostella oppia.

Arvostellaan vain omaa mielikuvaa siitä.

Anonyymi00048 kirjoitti:

"Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Mitä tarkoitta hindu-uskomus?

Intian oppi. Idän oppi
”Intian oppi ei ole koskaan auttanut mitään”

”Ei auta elämän ongelmissa kuten Taivaaseen pääsyssä mitään. Ainoastaan muuttuu huonommaksi kuin aiemmin epöjumalanpalveluksen myötä.”

"Intian oppi ei ole koskaan auttanut mitään."

Jo ensimmäinen ongelma on sana "Intian oppi".

Mikä niistä?

Tällainen ilmaisu kuulostaa siltä kuin Intiassa olisi yksi ainoa oppikirja, yksi ainoa jumalakäsitys ja yksi ainoa tie, jota kaikki siellä seuraisivat.

Todellisuudessa Intian filosofiset ja uskonnolliset perinteet ovat valtava kokonaisuus, jossa on keskenään hyvin erilaisia filosofioita.

On perinteitä, jotka korostavat tiedon tietä.

On joogaperinteitä.

On ei-teistisiä filosofioita.

On jopa materialistisia koulukuntia, jotka eivät hyväksyneet jumalia tai jälleensyntymää.

Siksi väite "Intian oppi ei auta" muistuttaa hieman väitettä:

"Eurooppalainen oppi ei auta mitään."

Mitä sillä tarkoitetaan?

Katolisuutta?

Protestanttisuutta?

Ortodoksisuutta?

Ateismia?

Eksistentialismia?

Platonin filosofiaa?

Tieteellistä maailmankuvaa?

Pelkkä maantieteellinen sana ei vielä kerro, mistä puhutaan.

Lisäksi kysymys kuuluu:

Mihin sen pitäisi auttaa?

Jos joku sanoo, ettei jokin oppi auta "taivaaseen pääsyssä", hän on jo lähtenyt omasta uskonnollisesta oletuksestaan ja arvioi kaikkia muita sen mittarilla.

Mutta monet intialaiset traditiot eivät edes aseta kysymystä samalla tavalla.

Niissä ei "pelastumisesta taivaaseen" kristillisessä merkityksessä, vaan esimerkiksi vapautumisesta saṃsāran kierrosta, tietämättömyydestä, kiintymyksestä ja kärsimyksestä.

Toinen kysymys on vielä mielenkiintoisempi:

Jos miljoonat ihmiset ovat miljoonien vuosien ajan löytäneet näistä perinteistä merkitystä, moraalia, rauhaa ja henkisiä harjoituksia, voidaanko yksinkertaisesti sanoa:

"Se ei ole koskaan auttanut mitään."

Vai kertooko tuo enemmän puhujan omasta näkökulmasta kuin itse perinteistä?

Ehkä tarkempi lause olisi:

"Se ei auta minua, koska en hyväksy sen lähtökohtia."

Se olisi rehellisempi väite.

Mutta väite siitä, että kokonainen miljoonia vuosia vanhojen filosofisten ja uskonnollisten traditioiden maailma olisi "ei mitään", vaatii ensin ymmärtämään, mitä ollaan arvostelemassa.

Muuten ei arvostella oppia.

Arvostellaan vain omaa mielikuvaa siitä.

Lue lisää

"Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Mitä tarkoitta hindu-uskomus?


Arvostellaan vain omaa mielikuvaa siitä.



"Intian oppi ei ole koskaan auttanut mitään."

Jo ensimmäinen ongelma on sana "Intian oppi".

Mikä niistä?

Tällainen ilmaisu kuulostaa siltä kuin Intiassa olisi yksi ainoa oppikirja, yksi ainoa jumalakäsitys ja yksi ainoa tie, jota kaikki siellä seuraisivat.

Todellisuudessa Intian filosofiset ja uskonnolliset perinteet ovat valtava kokonaisuus, jossa on keskenään hyvin erilaisia filosofioita.


Siksi väite "Intian oppi ei auta" muistuttaa hieman väitettä:

"Eurooppalainen oppi ei auta mitään."

Mitä sillä tarkoitetaan?

Katolisuutta?

Protestanttisuutta?

Ortodoksisuutta?

Ateismia?

Eksistentialismia?

Platonin filosofiaa?

Tieteellistä maailmankuvaa?

Pelkkä maantieteellinen sana ei vielä kerro, mistä puhutaan.


"Tuo oppi ei auta ihmistä pääsemään taivaaseen."

hän on jo ottanut lähtökohdakseen tietyn uskonnollisen järjestelmän sisäisen käsityksen siitä, mitä ihmisen ongelma on ja mikä on ratkaisu siihen.

Toisin sanoen hän ei ensin kysy:

"Mikä tämän perinteen oma tavoite on?"

vaan hän kysyy:

"Auttaako tämä perinne saavuttamaan sen tavoitteen, jonka minun oma perinteeni määrittelee?"

Siinä on suuri ero.


Se olisi sama kuin arvostelisi lääkettä siitä, ettei se korjaa sellaista sairautta, jota varten sitä ei ole edes tarkoitettu.

Jos joku valmistaa lääkkeen päänsärkyyn, ei ole järkevää sanoa:

"Tämä lääke on hyödytön, koska se ei paranna murtunutta luuta."

Ongelma ei välttämättä ole lääkkeessä, vaan siinä, että sille annetaan väärä tehtävä.

Samoin monet intialaiset filosofiset ja uskonnolliset traditiot eivät lähtökohtaisesti kysy:

"Miten pääsen kristillisen käsityksen mukaiseen taivaaseen?"

Ne kysyvät erilaisia kysymyksiä:

Anonyymi00049 kirjoitti:

"Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Mitä tarkoitta hindu-uskomus?


Arvostellaan vain omaa mielikuvaa siitä.



"Intian oppi ei ole koskaan auttanut mitään."

Jo ensimmäinen ongelma on sana "Intian oppi".

Mikä niistä?

Tällainen ilmaisu kuulostaa siltä kuin Intiassa olisi yksi ainoa oppikirja, yksi ainoa jumalakäsitys ja yksi ainoa tie, jota kaikki siellä seuraisivat.

Todellisuudessa Intian filosofiset ja uskonnolliset perinteet ovat valtava kokonaisuus, jossa on keskenään hyvin erilaisia filosofioita.


Siksi väite "Intian oppi ei auta" muistuttaa hieman väitettä:

"Eurooppalainen oppi ei auta mitään."

Mitä sillä tarkoitetaan?

Katolisuutta?

Protestanttisuutta?

Ortodoksisuutta?

Ateismia?

Eksistentialismia?

Platonin filosofiaa?

Tieteellistä maailmankuvaa?

Pelkkä maantieteellinen sana ei vielä kerro, mistä puhutaan.


"Tuo oppi ei auta ihmistä pääsemään taivaaseen."

hän on jo ottanut lähtökohdakseen tietyn uskonnollisen järjestelmän sisäisen käsityksen siitä, mitä ihmisen ongelma on ja mikä on ratkaisu siihen.

Toisin sanoen hän ei ensin kysy:

"Mikä tämän perinteen oma tavoite on?"

vaan hän kysyy:

"Auttaako tämä perinne saavuttamaan sen tavoitteen, jonka minun oma perinteeni määrittelee?"

Siinä on suuri ero.


Se olisi sama kuin arvostelisi lääkettä siitä, ettei se korjaa sellaista sairautta, jota varten sitä ei ole edes tarkoitettu.

Jos joku valmistaa lääkkeen päänsärkyyn, ei ole järkevää sanoa:

"Tämä lääke on hyödytön, koska se ei paranna murtunutta luuta."

Ongelma ei välttämättä ole lääkkeessä, vaan siinä, että sille annetaan väärä tehtävä.

Samoin monet intialaiset filosofiset ja uskonnolliset traditiot eivät lähtökohtaisesti kysy:

"Miten pääsen kristillisen käsityksen mukaiseen taivaaseen?"

Ne kysyvät erilaisia kysymyksiä:

Lue lisää

"Tämä lääke on hyödytön, koska se ei paranna murtunutta luuta."

Ongelma ei välttämättä ole lääkkeessä, vaan siinä, että sille annetaan väärä tehtävä.

Samoin monet intialaiset filosofiset ja uskonnolliset traditiot eivät lähtökohtaisesti kysy:

"Miten pääsen kristillisen käsityksen mukaiseen taivaaseen?"

Ne kysyvät erilaisia kysymyksiä:

Miksi ihminen kärsii?

Miksi tietoisuutemme samaistuu rajalliseen kehoon ja mieleen?

Mikä on tietämättömyyden alkuperä?

Miten ihminen vapautuu harhasta, kiintymyksestä ja sisäisestä levottomuudesta?

Mikä on todellinen itse?

Mikä on ihmisen suhde jumalalliseen todellisuuteen?

Näihin kysymyksiin eri intialaiset traditiot antavat erilaisia vastauksia.

Joissakin puhutaan mokṣasta, vapautumisesta syntymän ja kuoleman kierrosta eli saṃsārasta.


Joissakin korostetaan jñānaa, vapauttavaa tietoa todellisuuden luonteesta.

Joissakin harjoitetaan erilaisia joogisia teitä, joiden tavoitteena on tietoisuuden muuttuminen ja syveneminen.

Buddhalaiset traditiot puolestaan puhuvat esimerkiksi kärsimyksen juurten ymmärtämisestä ja vapautumisesta kiintymyksestä.

Näissä kaikissa on oma sisäinen logiikkansa.

Siksi ulkopuolinen arvio:

"Tämä ei auta, koska se ei vie taivaaseen minun määrittelemälläni tavalla"

ei vielä ole neutraali havainto.

Se on yhden maailmankuvan käyttämistä kaikkien muiden mittarina.

Vielä kiinnostavampi kysymys on tämä:

Jos jokin perinne olisi miljoonien vuosien ajan ollut täysin merkityksetön ja kykenemätön auttamaan ketään, miten se olisi säilynyt, kehittynyt ja vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään?

Tämä ei yksin todista, että jokin oppi olisi automaattisesti totta.

Mutta se osoittaa, että väite:

"Se ei ole koskaan auttanut mitään"

on hyvin vahva väite.

Se ei ole enää filosofinen arvio.

Se on väite miljoonien ihmisten kokemuksista, elämäntavoista ja henkisistä harjoituksista.

Monet ihmiset eri kulttuureissa ovat löytäneet uskonnollisista ja filosofisista perinteistä:

merkityksen kokemuksen
eettisiä periaatteita
yhteisön
mielen harjoittamisen menetelmiä
rauhaa vaikeuksien keskellä
tapoja käsitellä kuolemaa ja kärsimystä

Silloin rehellisempi muotoilu voisi olla:

"Tämä perinne ei auta minua, koska en hyväksy sen perustavia oletuksia."

Se on täysin ymmärrettävä kanta.

Ihminen voi olla kristitty, hindu, buddhalainen, ateisti tai jonkin muun maailmankuvan kannattaja ja pitää omaa näkemystään totuutena.

Mutta ero on siinä, sanooko:

"Minä en hyväksy tätä."

vai:

"Tämä ei ole koskaan auttanut ketään."

Ensimmäinen on henkilökohtainen vakaumus.

Jälkimmäinen väittää tuntevansa kaikkien muiden kokemukset paremmin kuin he itse.


Siksi väite "Intian oppi ei auta" on ensinnäkin ongelmallinen siksi, että se ei oikeastaan sano mitään täsmällistä. Se on niin laaja yleistys, että se menettää merkityksensä.

Anonyymi00050 kirjoitti:

"Tämä lääke on hyödytön, koska se ei paranna murtunutta luuta."

Ongelma ei välttämättä ole lääkkeessä, vaan siinä, että sille annetaan väärä tehtävä.

Samoin monet intialaiset filosofiset ja uskonnolliset traditiot eivät lähtökohtaisesti kysy:

"Miten pääsen kristillisen käsityksen mukaiseen taivaaseen?"

Ne kysyvät erilaisia kysymyksiä:

Miksi ihminen kärsii?

Miksi tietoisuutemme samaistuu rajalliseen kehoon ja mieleen?

Mikä on tietämättömyyden alkuperä?

Miten ihminen vapautuu harhasta, kiintymyksestä ja sisäisestä levottomuudesta?

Mikä on todellinen itse?

Mikä on ihmisen suhde jumalalliseen todellisuuteen?

Näihin kysymyksiin eri intialaiset traditiot antavat erilaisia vastauksia.

Joissakin puhutaan mokṣasta, vapautumisesta syntymän ja kuoleman kierrosta eli saṃsārasta.


Joissakin korostetaan jñānaa, vapauttavaa tietoa todellisuuden luonteesta.

Joissakin harjoitetaan erilaisia joogisia teitä, joiden tavoitteena on tietoisuuden muuttuminen ja syveneminen.

Buddhalaiset traditiot puolestaan puhuvat esimerkiksi kärsimyksen juurten ymmärtämisestä ja vapautumisesta kiintymyksestä.

Näissä kaikissa on oma sisäinen logiikkansa.

Siksi ulkopuolinen arvio:

"Tämä ei auta, koska se ei vie taivaaseen minun määrittelemälläni tavalla"

ei vielä ole neutraali havainto.

Se on yhden maailmankuvan käyttämistä kaikkien muiden mittarina.

Vielä kiinnostavampi kysymys on tämä:

Jos jokin perinne olisi miljoonien vuosien ajan ollut täysin merkityksetön ja kykenemätön auttamaan ketään, miten se olisi säilynyt, kehittynyt ja vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään?

Tämä ei yksin todista, että jokin oppi olisi automaattisesti totta.

Mutta se osoittaa, että väite:

"Se ei ole koskaan auttanut mitään"

on hyvin vahva väite.

Se ei ole enää filosofinen arvio.

Se on väite miljoonien ihmisten kokemuksista, elämäntavoista ja henkisistä harjoituksista.

Monet ihmiset eri kulttuureissa ovat löytäneet uskonnollisista ja filosofisista perinteistä:

merkityksen kokemuksen
eettisiä periaatteita
yhteisön
mielen harjoittamisen menetelmiä
rauhaa vaikeuksien keskellä
tapoja käsitellä kuolemaa ja kärsimystä

Silloin rehellisempi muotoilu voisi olla:

"Tämä perinne ei auta minua, koska en hyväksy sen perustavia oletuksia."

Se on täysin ymmärrettävä kanta.

Ihminen voi olla kristitty, hindu, buddhalainen, ateisti tai jonkin muun maailmankuvan kannattaja ja pitää omaa näkemystään totuutena.

Mutta ero on siinä, sanooko:

"Minä en hyväksy tätä."

vai:

"Tämä ei ole koskaan auttanut ketään."

Ensimmäinen on henkilökohtainen vakaumus.

Jälkimmäinen väittää tuntevansa kaikkien muiden kokemukset paremmin kuin he itse.


Siksi väite "Intian oppi ei auta" on ensinnäkin ongelmallinen siksi, että se ei oikeastaan sano mitään täsmällistä. Se on niin laaja yleistys, että se menettää merkityksensä.

Lue lisää

"Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Mitä tarkoitta hindu-uskomus?


Siksi väite "Intian oppi ei auta" on ensinnäkin ongelmallinen siksi, että se ei oikeastaan sano mitään täsmällistä. Se on niin laaja yleistys, että se menettää merkityksensä.

Se muistuttaa väitettä:

"Eurooppalainen oppi ei auta mitään."

Mitä sillä tarkoitetaan?

Katolisuutta?
Protestanttisuutta?
Ortodoksisuutta?
Ateismia?
Eksistentialismia?
Platonin filosofiaa?
Stoalaisuutta?
Tieteellistä maailmankuvaa?

Kukaan ei pitäisi tällaista väitettä vakavasti otettavana, koska Eurooppa ei ole yksi oppi eikä yksi ajatusjärjestelmä. Sama koskee Intiaa.

"Intialainen oppi" ei ole yksi asia. Se ei ole yksi kirja, yksi jumalakäsitys, yksi filosofia tai yksi vastaus elämän ongelmiin. Se on valtava joukko erilaisia perinteitä, jotka ovat syntyneet tuhansien vuosien aikana ja jotka ovat usein keskenään erimielisiä jopa kaikkein perustavimmista kysymyksistä.

Kun joku sanoo "Intian oppi ei auta mitään", hän tekee siis saman virheen kuin väittäessään, että "eurooppalainen ajattelu on turhaa". Hän ottaa kokonaisen maanosan historian, kulttuurit, filosofiat ja uskonnot ja puristaa ne yhdeksi kuvitteelliseksi paketiksi — vain voidakseen torjua sen yhdellä lauseella.

Se ei ole argumentti. Se on luokitteluvirhe.

On aivan eri asia sanoa:

"En hyväksy advaita-vedāntan metafysiikkaa."

tai:

"En usko buddhalaisen nirvāṇa-käsityksen olevan oikea vastaus ihmisen kärsimykseen."

jne.

Näistä voidaan keskustella, koska ne kohdistuvat johonkin tiettyyn ajatukseen.

Mutta lause "Intian oppi ei auta" ei vielä kerro, mitä oppia tarkoitetaan, mitä ongelmaa sen pitäisi ratkaista tai millä perusteella sitä arvioidaan.

Se kertoo lähinnä puhujan omasta lähtökohdasta: hän on päättänyt jo etukäteen, että tietyn alueen perinteet ovat väärässä, eikä hän enää erottele niitä toisistaan.

Maantiede ei ole filosofia.

Intia ei ole oppi. Eurooppa ei ole oppi. Maantieteellinen nimi ei vielä ole argumentti.


"Ei auta elämän ongelmissa kuten Taivaaseen pääsyssä mitään. Ainoastaan muuttuu huonommaksi kuin aiemmin epöjumalanpalveluksen myötä."


Jos joku sanoo: "Se ei auta elämän ongelmissa, kuten taivaaseen pääsyssä", siinä on jo mukana oletus, että kaikkien ihmisten pitäisi tavoitella juuri kristillisesti ymmärrettyä taivasta ja että kaikki muut traditiot pitäisi arvioida sen yhden käsitteen kautta.

Mutta jos ihminen ei edes pidä kristillistä taivaskäsitystä tavoitteena, väite ei osu hänen kysymykseensä.

Se on vähän kuin sanoisi:

"Tämä kartta on huono, koska se ei johda paikkaan, johon en ole koskaan halunnut mennä."

Monissa intialaisissa perinteissä elämän perimmäinen päämäärä ei ole "pääsy taivaaseen" samalla tavalla kuin monissa kristillisissä tulkinnoissa. Jotkut tavoittelevat esimerkiksi vapautumista saṃsāran kierrosta, tietämättömyydestä ja kärsimyksestä. Toisissa suuntauksissa korostuvat jumalallinen yhteys, eettinen elämä, tietoisuus tai henkinen harjoitus.

Siksi väite "se ei auta taivaaseen pääsyssä" on hieman kehämäinen:

Ensin oletetaan, että taivas kristillisessä merkityksessä on ainoa oikea päämäärä.
Sitten arvioidaan kaikki muut traditiot sillä perusteella, johtavatko ne tähän samaan päämäärään.
Lopuksi todetaan, että ne eivät johda siihen, minkä jo alussa määriteltiin ainoaksi oikeaksi.

Tarkempi kysymys olisi:

"Auttaako tämä traditio saavuttamaan sen päämäärän, jota sen omat seuraajat tavoittelevat?"

Silloin keskustelu muuttuu reilummaksi. Voi arvioida eri oppien ajatuksia, perusteluja ja seurauksia ilman, että yksi uskonnollinen oletus asetetaan automaattisesti kaikkien muiden mittapuuksi.

Anonyymi00045 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sielut (jīvat) eivät ole koskaan kadonneet, vaikka maapallo ja nykyinen ihmislaji eivät olleet olemassa. Hienojakoinen keho (sūkṣma śarīra) säilyy Paramātman muistissa, ja karmamme sekä Svabhāva (luontainen ehdollistumisemme) pysyvät tallella Brahman tuhon ja uuden luomisen syklissä. Kun uusi maailmankaikkeus syntyy, sielut palautetaan siihen tilaan, jossa ne olivat ennen tuhoa, ja jatkavat kokemuksiaan karmansa mukaan.

Aineellinen universumi on syklinen: Brahman päivä (kalpa) kestää miljardeja maallisia vuosia, ja Brahman yötä seuraa täydellinen tai osittainen tuhoutuminen. Näin maailmankaikkeus syntyy ja tuhoutuu ikuisesti, mutta sielujen kokemus jatkuu jatkuvasti.


Universumien tauko on vain kosminen “hengähdys”: ihmisille se voi olla miljardeja vuosia, mutta Jumalan perspektiivistä tämä tauko on lyhyt.

Lue lisää

Elämmekö simulaatiossa?
https://www.youtube.com/watch?v=giZA9NZQ8Mc

Videolla puhuu SCS Mathin Guru

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Teksti videon alla:

Anonyymi00052 kirjoitti:

Elämmekö simulaatiossa?
https://www.youtube.com/watch?v=giZA9NZQ8Mc

Videolla puhuu SCS Mathin Guru

Sri Chaitanya Saraswat Math International
https://scsmathinternational.com
Teksti videon alla:

Lue lisää

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sellaista aikaa ei tule koskaan olemaan, on vain iso tauko aina välillä.

Anonyymi00053 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sellaista aikaa ei tule koskaan olemaan, on vain iso tauko aina välillä.

Lue lisää

ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN 8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.

Kun Krishna Itse tulee maan päälle yksi kerta Brahma-päivän aikana, Hänen kumppaninsa, seurueensa, tulevat aina Hänen mukanaan.

Avatarit tulevat useammin, ja myös heillä on usein seurue mukanaan.

Lord Brahma’s 1 day or 1 Kalpa = 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years)


Joten yksi kerta 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years) vuoden aikana.

Duration of Satya Yuga = 4800 x 360 = 1,728,000 human years

Duration of Treta Yuga = 3600 x 360 = 1,296,000 human years

Duration of Dwapara Yuga = 2400 x 360 = 864,000 human years

Duration of Kali Yuga = 1200 x 360 = 432,000 human years

Thus one yuga cycle = 4,320,000 human years (4 million 320 thousand human years)

One yuga cycle is called as Maha-Yuga.


Kun Krishna Itse tulee maan päälle yksi kerta Brahma-päivän aikana, Hänen kumppaninsa, seurueensa, tulevat aina Hänen mukanaan.

Avatarit tulevat useammin, ja myös heillä on usein seurue mukanaan.

Lord Brahma’s 1 day or 1 Kalpa = 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years)


Joten yksi kerta 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years) vuoden aikana.

Duration of Satya Yuga = 4800 x 360 = 1,728,000 human years

Duration of Treta Yuga = 3600 x 360 = 1,296,000 human years

Duration of Dwapara Yuga = 2400 x 360 = 864,000 human years

Duration of Kali Yuga = 1200 x 360 = 432,000 human years

Thus one yuga cycle = 4,320,000 human years (4 million 320 thousand human years)

One yuga cycle is called as Maha-Yuga.

Srimad Bhagavatam says (3.11.23), “the four yugas multiplied by one thousand comprise one day on the planet of Brahma. A similar period comprises a night of Brahma, in which the creator of the universe goes to sleep.”

Thus,

Lord Brahma’s 1 day or 1 Kalpa = 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years)

1 day of Brahma + 1 night of Brahma = 2 Kalpas = 8,640,000,000 human years (8 billion 640 million human years)

Anonyymi00054 kirjoitti:

ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN 8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.

Kun Krishna Itse tulee maan päälle yksi kerta Brahma-päivän aikana, Hänen kumppaninsa, seurueensa, tulevat aina Hänen mukanaan.

Avatarit tulevat useammin, ja myös heillä on usein seurue mukanaan.

Lord Brahma’s 1 day or 1 Kalpa = 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years)


Joten yksi kerta 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years) vuoden aikana.

Duration of Satya Yuga = 4800 x 360 = 1,728,000 human years

Duration of Treta Yuga = 3600 x 360 = 1,296,000 human years

Duration of Dwapara Yuga = 2400 x 360 = 864,000 human years

Duration of Kali Yuga = 1200 x 360 = 432,000 human years

Thus one yuga cycle = 4,320,000 human years (4 million 320 thousand human years)

One yuga cycle is called as Maha-Yuga.


Kun Krishna Itse tulee maan päälle yksi kerta Brahma-päivän aikana, Hänen kumppaninsa, seurueensa, tulevat aina Hänen mukanaan.

Avatarit tulevat useammin, ja myös heillä on usein seurue mukanaan.

Lord Brahma’s 1 day or 1 Kalpa = 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years)


Joten yksi kerta 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years) vuoden aikana.

Duration of Satya Yuga = 4800 x 360 = 1,728,000 human years

Duration of Treta Yuga = 3600 x 360 = 1,296,000 human years

Duration of Dwapara Yuga = 2400 x 360 = 864,000 human years

Duration of Kali Yuga = 1200 x 360 = 432,000 human years

Thus one yuga cycle = 4,320,000 human years (4 million 320 thousand human years)

One yuga cycle is called as Maha-Yuga.

Srimad Bhagavatam says (3.11.23), “the four yugas multiplied by one thousand comprise one day on the planet of Brahma. A similar period comprises a night of Brahma, in which the creator of the universe goes to sleep.”

Thus,

Lord Brahma’s 1 day or 1 Kalpa = 4,320,000 x 1000 = 4,320,000,000 human years (4 billion 320 million human years)

1 day of Brahma 1 night of Brahma = 2 Kalpas = 8,640,000,000 human years (8 billion 640 million human years)

Lue lisää

ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN YLI
8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.


On vielä lisäksi Brahman yö.

Joten Krishna tulee siis maapallolle yhden kerran yli 8 miljardin vuoden välein. Ja Hän tulee seurueensa kanssa.

Siihen sisältyvät myös maailmankaikkeuden tuhoamisen syklejä jne. Mutta Brahman kronologian mukaan se on yksi päivä (ja yksi yö).

Ihmisen kronologiassa siihen kuluu yli 8 miljardia vuotta, mutta Brahmalle se on vain yksi päivä.

Anonyymi00055 kirjoitti:

ELÄMME ERITYISLAATUISESSA AJASSA, JOKA TAPAHTUU VAIN KERRAN YLI
8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN.


On vielä lisäksi Brahman yö.

Joten Krishna tulee siis maapallolle yhden kerran yli 8 miljardin vuoden välein. Ja Hän tulee seurueensa kanssa.

Siihen sisältyvät myös maailmankaikkeuden tuhoamisen syklejä jne. Mutta Brahman kronologian mukaan se on yksi päivä (ja yksi yö).

Ihmisen kronologiassa siihen kuluu yli 8 miljardia vuotta, mutta Brahmalle se on vain yksi päivä.

Lue lisää

JA JOKA YLI 8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN, KUN ITSE KRISHNA TULEE, AINA SAMANA AIKAKAUTENA, NOIN 1500 VUODEN KULUTTUA, TULEE SRI CHAITANYA MAHAPRABHU.

Anonyymi00056 kirjoitti:

JA JOKA YLI 8 MILJARDIN VUODEN VÄLEIN, KUN ITSE KRISHNA TULEE, AINA SAMANA AIKAKAUTENA, NOIN 1500 VUODEN KULUTTUA, TULEE SRI CHAITANYA MAHAPRABHU.

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sellaista aikaa ei tule koskaan olemaan, on vain iso tauko aina välillä.

Ei ole olemassa sellaista hetkeä, jolloin kaikki lakkaisi lopullisesti olemasta.
Aineellinen maailmankaikkeus syntyy ja tuhoutuu syklisesti ikuisesti.

Tämä perustuu mm. Bhagavata Purana -teokseen, jossa kuvataan Brahman päiviä ja öitä.

Brahman päivä - universumi ilmenee
Brahman yö - universumi “vetäytyy” (pralaya)

Mutta tämä ei ole lopullinen loppu, vaan väliaikainen vaihe.

Aineellinen universumi sen sijaan: ei ole ikuinen yksittäisenä ilmentymänä
mutta sen sykli on ikuinen.

Kun universumi tuhoutuu (pralaya):
sielut eivät häviä
niiden karmiset taipumukset (saṁskārat) säilyvät
ne lepäävät Jumalassa (Mahā-Viṣṇussa)
Meillä korostetaan usein Vishnun roolia tässä.

Joissakin selityksissä sanotaan sen “liukenevan”. Mutta informaatio (karma, svabhāva) säilyy Jumalassa.

Anonyymi00057 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sellaista aikaa ei tule koskaan olemaan, on vain iso tauko aina välillä.

Ei ole olemassa sellaista hetkeä, jolloin kaikki lakkaisi lopullisesti olemasta.
Aineellinen maailmankaikkeus syntyy ja tuhoutuu syklisesti ikuisesti.

Tämä perustuu mm. Bhagavata Purana -teokseen, jossa kuvataan Brahman päiviä ja öitä.

Brahman päivä - universumi ilmenee
Brahman yö - universumi “vetäytyy” (pralaya)

Mutta tämä ei ole lopullinen loppu, vaan väliaikainen vaihe.

Aineellinen universumi sen sijaan: ei ole ikuinen yksittäisenä ilmentymänä
mutta sen sykli on ikuinen.

Kun universumi tuhoutuu (pralaya):
sielut eivät häviä
niiden karmiset taipumukset (saṁskārat) säilyvät
ne lepäävät Jumalassa (Mahā-Viṣṇussa)
Meillä korostetaan usein Vishnun roolia tässä.

Joissakin selityksissä sanotaan sen “liukenevan”. Mutta informaatio (karma, svabhāva) säilyy Jumalassa.

Lue lisää

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sellaista aikaa ei tule koskaan olemaan, on vain iso tauko aina välillä.

Ei ole olemassa sellaista hetkeä, jolloin kaikki lakkaisi lopullisesti olemasta.
Aineellinen maailmankaikkeus syntyy ja tuhoutuu syklisesti ikuisesti.

Mutta tämä ei ole lopullinen loppu, vaan väliaikainen vaihe.

Aineellinen universumi sen sijaan: ei ole ikuinen yksittäisenä ilmentymänä
mutta sen sykli on ikuinen.

Universumeilla EI ole lopullista päätepistettä.
Sielulla ON.

Kun sielu vapautuu: se ei enää palaa aineelliseen kiertoon.

Mutta henkimaailmassa lähetetään planeetallemme aina vapautuneita sieluja sanansaattajina, joten heitä on aina tai melkein aina täällä

Anonyymi00058 kirjoitti:

"Onko olemassa jokin päämäärä jonka jälkeen maailmankaikkeuksia ei enää synny ja kaikki päättyy."

Sellaista aikaa ei tule koskaan olemaan, on vain iso tauko aina välillä.

Ei ole olemassa sellaista hetkeä, jolloin kaikki lakkaisi lopullisesti olemasta.
Aineellinen maailmankaikkeus syntyy ja tuhoutuu syklisesti ikuisesti.

Mutta tämä ei ole lopullinen loppu, vaan väliaikainen vaihe.

Aineellinen universumi sen sijaan: ei ole ikuinen yksittäisenä ilmentymänä
mutta sen sykli on ikuinen.

Universumeilla EI ole lopullista päätepistettä.
Sielulla ON.

Kun sielu vapautuu: se ei enää palaa aineelliseen kiertoon.

Mutta henkimaailmassa lähetetään planeetallemme aina vapautuneita sieluja sanansaattajina, joten heitä on aina tai melkein aina täällä

Lue lisää

Universumeilla EI ole lopullista päätepistettä.
Sielulla ON.

Kun sielu vapautuu: se ei enää palaa aineelliseen kiertoon.

Mutta henkimaailmasta lähetetään planeetallemme aina vapautuneita sieluja sanansaattajina, joten heitä on aina tai melkein aina täällä

Anonyymi00059 kirjoitti:

Universumeilla EI ole lopullista päätepistettä.
Sielulla ON.

Kun sielu vapautuu: se ei enää palaa aineelliseen kiertoon.

Mutta henkimaailmasta lähetetään planeetallemme aina vapautuneita sieluja sanansaattajina, joten heitä on aina tai melkein aina täällä

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19026583/loppu-on-alku-

Loppu on alku.

Anonyymi00060 kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19026583/loppu-on-alku-

Loppu on alku.

Lue lisää

Jokainen Brahmanda-universumi kestää Maha Vishnun hengityksen ajan, joka on 311 biljoonaa 40 miljardia ihmisvuotta. Jokaisen Brahman elinikä on myös Maha Vishnun ”yhden hengityksen” pituinen (311 biljoonaa 40 miljardia ihmisvuotta).

Se on järkeenkäypää, koska kun Brahma kuolee, hänen aineellinen universuminsa ja Brahmanda, jossa se sijaitsee, tuhoutuvat, mikä tarkoittaa, että Maha Vishnu hengittää sisään samanaikaisesti.

Anonyymi00061 kirjoitti:

Jokainen Brahmanda-universumi kestää Maha Vishnun hengityksen ajan, joka on 311 biljoonaa 40 miljardia ihmisvuotta. Jokaisen Brahman elinikä on myös Maha Vishnun ”yhden hengityksen” pituinen (311 biljoonaa 40 miljardia ihmisvuotta).

Se on järkeenkäypää, koska kun Brahma kuolee, hänen aineellinen universuminsa ja Brahmanda, jossa se sijaitsee, tuhoutuvat, mikä tarkoittaa, että Maha Vishnu hengittää sisään samanaikaisesti.

Lue lisää

Jokaisen Brahmanda-universumin ja sen sisällä olevan toissijaisen universumin elinikä on yksi ”maha kalpa”, eli 311 biljoonaa 40 miljardia ihmisvuotta.
Tämä aikaväli on myös kaikkien aineellisten universumien (Brahmandas) luojan ”Maha Vishnun” yhden hengityksen kesto.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Jokaisen Brahmanda-universumin ja sen sisällä olevan toissijaisen universumin elinikä on yksi ”maha kalpa”, eli 311 biljoonaa 40 miljardia ihmisvuotta.
Tämä aikaväli on myös kaikkien aineellisten universumien (Brahmandas) luojan ”Maha Vishnun” yhden hengityksen kesto.

Lue lisää

Dramaturgi kirjoitti:

"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"

Päinvastoin, kristityt eivät saisi kirjoittaa tänne, koska se on hindupalsta.


"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

Mitä tarkoitat 'hindu-uskomuksella'? Intiassa ei ole vain yhtä uskomusta, samalla tavalla kuin Euroopassa ei ole yhtä yhteistä uskontoa tai uskomusjärjestelmää. Jos puhutaan 'hindu-uskomuksesta', voisi yhtä hyvin puhua 'eurooppalaisesta uskomuksesta'. Sekään ei tarkoita mitään yksittäistä asiaa, koska Euroopassa on monia uskontoja, maailmankatsomuksia ja kulttuureja."
Yhtä hyvin voisi sanoa "maapallon uskomus", se havainnollistaa samaa ongelmaa: se on liian laaja käsite. Intiassa, Euroopassa ja Amerikassa ihmisillä on lukemattomia erilaisia uskontoja, uskomuksia ja katsomuksia. Siksi ilmaisu "hindu-uskomus" on täysin harhaanjohtava, jos sillä annetaan ymmärtää, että kaikki ”hindut” uskovat täsmälleen samoihin asioihin.

Anonyymi00063 kirjoitti:

Dramaturgi kirjoitti:

"Tietokone ja tekoäly vastaavat kysymyksiisi.Turha tänne kirjoitella"

Päinvastoin, kristityt eivät saisi kirjoittaa tänne, koska se on hindupalsta.


"Reinkarnaatio on uskomus, jonka mukaan ihmisen kuollessa hänen henkensä siirtyy toiseen ruumiiseen ja syntyy vauvana uudelleen maailmaan"

Mitä tarkoitat 'hindu-uskomuksella'? Intiassa ei ole vain yhtä uskomusta, samalla tavalla kuin Euroopassa ei ole yhtä yhteistä uskontoa tai uskomusjärjestelmää. Jos puhutaan 'hindu-uskomuksesta', voisi yhtä hyvin puhua 'eurooppalaisesta uskomuksesta'. Sekään ei tarkoita mitään yksittäistä asiaa, koska Euroopassa on monia uskontoja, maailmankatsomuksia ja kulttuureja."
Yhtä hyvin voisi sanoa "maapallon uskomus", se havainnollistaa samaa ongelmaa: se on liian laaja käsite. Intiassa, Euroopassa ja Amerikassa ihmisillä on lukemattomia erilaisia uskontoja, uskomuksia ja katsomuksia. Siksi ilmaisu "hindu-uskomus" on täysin harhaanjohtava, jos sillä annetaan ymmärtää, että kaikki ”hindut” uskovat täsmälleen samoihin asioihin.

Lue lisää

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"


Mitä tarkoitat 'hindu-uskomuksella'? Intiassa ei ole vain yhtä uskomusta, samalla tavalla kuin Euroopassa ei ole yhtä yhteistä uskontoa tai uskomusjärjestelmää.

Yhtä hyvin voisi sanoa "maapallon uskomus", se havainnollistaa samaa ongelmaa.

Anonyymi00064 kirjoitti:

"Siis tässä on vastakkaiset näkemykset:
Raamatun mukaan elävä ihminen tai eläin ON sielu, kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"

Ilmoita teksti sanskritin kielellä, ja anna se teksti, jossa se on kirjoitettu, ilmoita myös jakeen numero ja tekstin nimi sekä se, mistä ”totuus on otettu”.

kun taas hindu-uskomuksen mukaan ihmiseLLÄ on sielu!"


Mitä tarkoitat 'hindu-uskomuksella'? Intiassa ei ole vain yhtä uskomusta, samalla tavalla kuin Euroopassa ei ole yhtä yhteistä uskontoa tai uskomusjärjestelmää.

Yhtä hyvin voisi sanoa "maapallon uskomus", se havainnollistaa samaa ongelmaa.

Lue lisää

https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg
Pitäisikö kristinuskoon väkisin takaisin pakottajalle kuitenkin suositella, että hän ottaisi asioista selvää ennen kuin alkaa puhua hinduista – mitä ikinä sana "hindu" edes tarkoittaakaan? Miksi hän puhuu sellaisista asioista, joita ei edes ole olemassa? Yhtä hyvin voisi puhua vaikkapa "maapallouskomuksesta". Ennen kuin alkaa väittää mitään hinduista tai siitä, mitä ikinä se sana "hindu" edes tarkoittaa, kannattaisi perehtyä "hindulaisuuden" eri koulukuntiin ja filosofioihin sekä ottaa asioista selvää.
https://www.nwpastorate.org.uk/wp-content/uploads/2021/06/fanatic.jpg