Kuinka sen tietää ja paljonko se voi olla. ?
Männän nopeus
O.S. -79
165618
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Samaa vauhtia se menee eteenpäin kuin moottorikin. Edestakaisin se liikkuu 2x iskunpituus x r/s. Tuo r riippuu moottorin tyypistä ja koosta.
Laivamoottoreissa muutama kymmenen, lennokin moottorissa 50000.
Voiko tuolla laskukaavalla laskea männän huippunopeuden? YKK:ssa ja AKK:ssa männän nopeus on 0m/s.
tuolla kaavalla huippuarvo. Sen laskemiseen pitää tietää moottorista vähän muutakin. Ainakin kiertokangen pituus.
Kaavan osaat kehitellä itsekin. Ei siihen suurta matematiikan tuntemusta tarvita.
Mihin muuten tarvitset tuollaisia tietoja?
Enkä edes usko että mikään kone pyörii 50000 r/s
Ei voi.
Siihen tarvitsee muitakin moottorin mittoja, ainakin kiertokangen pituuden. Kaavan pystyt itse kehittämään.
Kerropa vielä mihin tarvitset tuollaisia tietoja.
tietää kiertokangen pituus. Vaikka se olis kymmenen metriä pitkä, niin eihän se nopeuteen vaikuta, eikä liike matkaan. Eikä siitä pysty laskemaan mitään. Männän halkaisija olisi tarpeelisempi tieto. Esim jos tilavuus 2000cm3, niin yksi sylinteri on neljä pyttyisessä silloin 500cm3. Aika loogista. Mäntä yläkuolokohtaan, mittanauha mäntään kiinni, mäntä alakuolokohtaan ja tulos on siinä. Sit vaan laskin kouraan ja laskemaan. Männän halkaisija jos tiedetään, niin ei tarvitse edes autoon koskea. Voi hipailla vaan laskinta. Sylinterin tilavuus jaettuna männän pinta-alalla saadaan iskun pituus.
miksi tarvitsee tietää kiertokangen pituus. Vaikka se olis kymmenen metriä pitkä, iskunpituus voi olla sama kuin 20cm pitkässä. Männän halkaisija olisi tarpeelisempi tieto. Esim jos tilavuus 2000cm3, niin yksi sylinteri on neljä pyttyisessä silloin 500cm3. Aika loogista. Mäntä yläkuolokohtaan, mittanauha mäntään kiinni, mäntä alakuolokohtaan ja tulos = iskun pituus. Sit vaan laskin kouraan ja laskemaan. Männän halkaisija jos tiedetään, niin ei tarvitse edes autoon koskea. Voi hipailla vaan laskinta. Sylinterin tilavuus jaettuna männän pinta-alalla = iskun pituus. Kyllä matematiikka on kivaa.
Keskimääräiseen nopeuteen ei vaikuta, mutta huippunopeuteen vaikuttaa. Ei vaikuta myöskään iskunpituuteen. koska iskun pituus on kammen pituus kerrottuna kahdella. Kammen aiheuttaman sivuttaispoikkeaman vaikutus männän huippunopeuteen on sitä suurempi, mitä lyhyempi kiertokanki on.
Jos sylinterilinja ja kampiakselinja hiukan poikkeavat toisistaan, niin siitä tulee vielä oma pieni lisä tarkkojen arvojen määrittelyyn kammenkulman funktiona, mutta periaate ei kuitenkaan muutu.
Ylä ja alakuolokohdassa männän nopeus m/s on tasan nolla.Männällä ei koskaan ole tasaista nopeutta, vaikka kone käy vakiokierroksia.
Niin se olisi äänen nopeus kertaa 146. Vauhtipyörällä melkoisia pyörimisnopeuksia.
Yleensä moottoritekniikassa puhutaan männän keskinopeudesta. Se lasketaan
v (m/s)= 2*i(mm)*n (kierr/min)/60/1000
Männän keskinopeus vaikuttaa moottorin voiteluun ja kulumiseen. Samoin kaasujen virtausnopeuteen sylinteriin/ulos. Vaikuttaa myös massahitausvoimiin, jotka aiheuttaa tärinää sekä rasittaa laakereita, kampiakselia ja kiertokankea. Siksi sitä ei tehdä kuinka suureksi vain, vaikka sillä sais lisää tehoa.
Kilpakoneissa tietenkin se on suurempi, Formuloissa todella suuri, mutta Formulan moottorinhan ei tarvi kestää kuin yks kilpailu kerrallaan.
Öljykalvo, massavoimat ja kaasujen virtaus riippuvat männän todellisesta nopeudesta.
Keskinopeus on vain sellainen *mukava tietää*, muuhun siitä ei ole kuin autokauppiaan puheisiin.
Kampiakselin kammen tappi kulkee ympyrää nopeudella
v1(m/s)=2*π*r(mm)*n(kierr/min)/60/1000=π*i(mm)*n(kierr/min)/60000
Männän nopeus on suurin, kun kammen säde on kohtisuorassa kiertokankeen nähden. Tällöin kiertokangen toinen pää liikkuu kiertokangen suuntaisesti ja toinen pää liikkuu aina sylinterin suuntaisesti. Männän nopeus on tällöin
v = v1/cosα
kiertokanki on kulmassa α sylinteriin nähden.
Jos merkitsemme kiertokangen pituutta L = k*r , niin suorakulmaisesta kolmiosta saamme männäntapin ja kampiakselin keskilinjan väliseksi etäisyydeksi
E = √(r^2 (k*r)^2) =r*√(1 k^2)
cosα = L/E = k/√(1 k^2)
v =v1*√(1 k^2)/k
yleensä k = 3…4
kun k=3, v=1,054*v1
kun k=4, v=1,031*v1
Kiertokangen pituus ei siis vaikuta monta prosenttia.
Aikaisemmin kerroin männän keskinopeuden
v kesk = 2*i(mm)*n(kierr/min)/60000
Huippunopeus on siis v huippu = (1,031…1,054)* π/2* v kesk
Kaasujen virtauksia laskiessa et kuitenkaan saa laskettua tuosta huippunopeudesta. Männän päällä kaasu liikkuu tuolla nopeudella ylös/alas, mutta kaasu on kokoonpuristuvaa, joten kanavissa sen litraliike ei käy noin suurena. Kanavissa liikettä on myös silloin, kun mäntä on pysähtynyt. Johtuu kaasun massahitaudesta.
Yhden tilan hetkellisellä nopeudella ei ole juuri mitään merkitystä mihinkään.
"Männän nopeus on suurin, kun kammen säde on kohtisuorassa kiertokankeen nähden."
- = vanha nyrkkisääntö joka ei aivan pidä paikkaansa.
Männän nopeus samankeskeisenä on:
v= w r sin(wt) / (1-r cos(wt) / (sqrt(L^2 - (r sin(wt))^2) r cos(wt)))
r = kammen säde
w = kulmanopeus
L = kiertokangen pituus
Siitä selviää halutut tiedot ja esim 6000 r/min kiertävä moottori (isku 8 cm) männän nopeudet keski/max on 16/26 m/s, männän suurin kiihtyvyys (ykk/akk) a = n. 2000/1200 *G jne.
F1 koneen vastaavat v=25/40 ja a= n.10000 *G / 19000 r/min
Männän keskinopeus on yllättävän lähelle sama on kyseessä norm. henkilöauto 100km/h, traktori 1800r/min, kuorma-auto 80km/h tai iso laivan moottori, eli n.8-12m/sek. Formulan kone kiertää 19000r/min ja isku hipun yli 40mm. Palamispaineen aiheuttama kuorma männän päällä on suuri, keskikokoisen traktorin maks. palamispaine vastaa n. 10tonnin kuormitusta, inssit kyllä vastaa jotain muuta, ainakin tarkentaa termejä ja hyvä niin. Esimerkissäni syl. halk.110mm, palamispaine 110 bar. (ahdettu turbokone maks. väännöllä).