Olenkohan ainoa maanpäällä joka pelkää kauheesti et loppuraskaudessa sattuu jotain kamalaa eli vauva kuolee massuun...mulla nyt 34 5 viikkoja ja pelottaa kauhestasti kaikki tuttavat hehkuttaavat miten hyvin raskus menee ja miten ihanaa kun kohta vauva syntyy mä vaan pelkään
ainoako
mammatouko
5420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mietin päivittäin et jotain kuitenki sattuu. En edes osaa ajatella että mulla on joskus vauva. La on 19.5.
Mä mietin kanssa joka päivä et varmasti jotain sattuu..ja oon jopa miettinyt että miten siitä selviän mulla on tällä hetkellä kauheesti tuttavia raskaana ja kaikki tuntuu vaan olevan varmoja et kaikki menee hyvin se ahistaa mua kauheesti kun itsellä koko ajan kauhea pelko. Kauhein ajatus mikä mun päähän on jytkähtänyt on kun huomasin miettiväni vauvan hautajaisi...itkuhan siitä tuli. ei ole kiva olla näin ahistunut kun täätä raskautta olemme niin toivoneet
Niin etpä ole ainoa. Itsellä nyt 33 6 ja alusta asti vain miettinyt että miten menee. Kaikki tutut ovat yrittäneet vakuutella että "hyvin se menee, onhan se meilläkin mennyt aina hyvin". Mutta eipä se tarkoita että minulla menisi kaikki ok. Ja ensimmäistä kun odotan niin koko ajan saa miettiä että mikä kaikista näistä pikkukivuista voisi olla oikeaa supistelua tai muuta, kun neuvolassakin jo lääkäri mainitsi että aikaisemmin saattaa tulla. Viime ultra vastasi viikkoa 36. Että nyt ei sitten voi enää edes laskea lasketun ajan varaan, joka olisi 14.5. :(
todellakaan... noita ajatuksia tulee aina silloin tällöin itsellekin mieleen..
Mulla on jo kolmas raskaus lopuillaan...kahta edellistä jännitin myös...odotusaika meni hyvin, sit alko ajatteleen, että jos siinä synnytyksessä tuleekin jotain... no hyvinhän nekin meni... no seuraavaksi alko sitten pelkäämään sitä kätkyt -kuolemaa...huhuhuh... onneksi niiltäkin säästyttiin.
Nyt alkaa olla taas edessä synnytyksen mukana tuoma jännitys, jos siinä menee kaikki hyvin, alkaa sen jälkeen pelko taas kätkyt-kuolemasta...
Et siis todellakaan ole ainoa...
musta jo alko tuntumaan et oonko sekoomassa tai jotain kun kukaan ei ikinä oo puhunut näistä negatiivisistä tunteista mitä sisällä myllertää..toivotaan että meillä kaikilla kaikki menee hyvin kuiteskin