muistan

Miten olette kokeneet vl:sta eron?
Minulla tuli muutamia vuosia ennen eroa hirveän vahva tunne sisälläni, että en enää voi kulkea tässä laumassa ja tämä ei ole minun paikkani. Elin ihan normaalia vl-elämää ja elin myös tarkkaan, mahdollisimman hyvin vl-tavoilla tuon epäilyajan. Minulla ei ollut mitään houkutksia, että nyt saan tehdä tuota ja tuota jos en ole vl. Eroni jälkeen moni vl kyseli minulta heidän kanssaan keskultaessa, että oletko käynyt ryyppämässä jne. Vähän loukkasikin tuollaiset, miksi minun olisi heti pitänyt tehdä kaikkea mitä vl:ssa ei saa tehdä...
Vaikken tuntenut raamattua pahemmin ollenkaan enkä edelleenkää voi mitenkään sanoa olevani joku raamatun asiantuntija, niin vaisto vain jotenkin kertoi että ei, tämä ei ole minun paikkani ja täällä en ole Jeesuksen huomassa.
Kun sain irroitettua itseni pois tuosta on elämäni ollut aivan, ehkä liiankin ihanaa ja onnellista.
Toivon muiden löytävän rauhan sydämestään!
4559
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

seurakuntayhteyden ja jos niin missä ?

Äänestä
  • Kempelaiseen synagoogaan.

    Äänestä

Ehdollinen ja näennäinen lähimmäisenrakkaus herätti minut ajattelemaan, että yläkerta ei tätä touhua hyvällä voi katsoa. Mietin muutaman vuoden, että jos vaikka se onkin se sielunvihollinen, joka kolkuttelee. Mutta kuunneltuani seurapuheita ja niitä tarkoituksenhakuisia raamatunsanan tulkintoja tulin varmuuteen, että paremminkin se sielunvihollinen on näissä ihmisoppisissa ympyröissä. Eräs vl-henkilö sanoikin, että moni vl allekirjoittaa kritiikin yhteisöä kohtaan, mutta kukaan ei uskalla tai voi tehdä mitään.

En hakeutunut mihinkään muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Enkä myöskään ruvennut "ryyppäämään". Eikä elämäni suistunut raiteiltaan, kuten minulle ennustettiin, vaan elämäni kääntyi kovastikin onnelliseksi.

Äänestä

Mielenrauha löytyi vasta erottuani nyt elämäni on raiteilla ihana perhe ynm.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


eroni vl:sta kirjoitti:

Miten olette kokeneet vl:sta eron?
Minulla tuli muutamia vuosia ennen eroa hirveän vahva tunne sisälläni, että en enää voi kulkea tässä laumassa ja tämä ei ole minun paikkani. Elin ihan normaalia vl-elämää ja elin myös tarkkaan, mahdollisimman hyvin vl-tavoilla tuon epäilyajan. Minulla ei ollut mitään houkutksia, että nyt saan tehdä tuota ja tuota jos en ole vl. Eroni jälkeen moni vl kyseli minulta heidän kanssaan keskultaessa, että oletko käynyt ryyppämässä jne. Vähän loukkasikin tuollaiset, miksi minun olisi heti pitänyt tehdä kaikkea mitä vl:ssa ei saa tehdä...
Vaikken tuntenut raamattua pahemmin ollenkaan enkä edelleenkää voi mitenkään sanoa olevani joku raamatun asiantuntija, niin vaisto vain jotenkin kertoi että ei, tämä ei ole minun paikkani ja täällä en ole Jeesuksen huomassa.
Kun sain irroitettua itseni pois tuosta on elämäni ollut aivan, ehkä liiankin ihanaa ja onnellista.
Toivon muiden löytävän rauhan sydämestään!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu