Aika vaeltaa jumalallisessa terveydessä
”Rakkaani, yli kaiken (K.J.) minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, niinkuin sielusikin menestyy”(3 Joh. 1:2).
Jumalan suurin toive on, että menestyt ja elät terveenä. Huomaa ylläolevasta jakeesta, ettei Jumala sanonut: ”Rakkaani, yli kaiken toivon, että voisit menestyä ja parantua…” vaan Hän toivotti, että ”menestyt ja pysyt terveenä”. Hän puhuu jumalallisessa terveydessä elämisestä, eikä vain paranemisesta. Terveeksi tuleminen on lasten leipää, mutta terveenä eläminen on paljon parempaa. Kun elät jumalallisessa terveydessä, et tarvitse parantumista, koska silloin on mahdotonta olla sairas.
Joiden mielestä tämä kuulostaa järjettömältä, koska näyttää siltä, että on mahdoton olla aina terve. Mutta sen elämän Jeesus toi meille. Hänen kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemisensa valmisti sen meille. Meidät on kutsuttu elämään, joka on vapaa sairauksista ja taudeista. Kasvaessasi Kristuksessa on tärkeää, että jätät hyvän parhaan vuoksi. Sinun päästä ohi puutteesta ja tarpeesta saada parantumista Jumalalta ja elää joka päivä jumalallisessa terveydessä. Tämä on uuden luomuksen elämä Jeesuksessa Kristuksessa; vanha (sisältäen sairaudet) on kadonnut!
Tämän vuoksi Raamattu sanoo: ”… Eikä yksikään asukas sano: Minä olen sairas…" (Jes. 33:24 K.J.) Kaupunki, josta profeetta puhuu, on Siion, elävän Jumalan kaupunki, johon sinä synnyit uskoon tullessasi (Hep. 12:22- 23). Siionin asukkaat eivät sano olevansa sairaita, koska he eivät sairastu, ei siksi, että välttävät väärää tunnustusta, vaan tuo elämä tuhoaa sairauden, se torjuu taudit ja poistaa heikkouden.
Joku sanoo: ”Mutta mitä, jos tunnen, että olen sairas?” ”Enkö voi sanoa, miltä tuntuu?” Sinun ei tulisi sanoa miltä tuntuu, vaan mitä Jumala sanoo. Vaellamme uskossa, emme aistien tietoisuudessa (2 Kor. 5:7). Tulee tietää, että oireet eivät ole todiste sairaudesta. Siksi ne eivät saa muuttaa tunnustustasi; jumalallinen terveys on sinun juuri nyt.
Revi juurineen ja kokonaan sairauspuheet sanastostasi. Kun säilytät uskon tunnustuksesi, jumalallinen terveys on tällä hetkellä omistuksessasi. Ruumiisi on kirjaimellisesti immuuni sairaudelle, heikkoudelle ja taudille. Jumalan lapsen synnyinoikeus on elää jumalallisessa terveydessä ja tämä aika on annettu nauttiaksesi perinnöstäsi.
Tunnustus
Olen uusi luomus Jeesuksessa Kristuksessa, Siionissa syntynyt. Siellä ei ole sijaa sairaudelle. Jumalan elämä tulvii jokaiseen olemukseni soluun ja sairaus, eikä tauti voi valloittaa minua. Päästä varpaisiin iankaikkinen elämä saa valta-asemaa! Vaellan jumalallisessa terveydessä joka päivä, koska ruumiini on Pyhän Hengen temppeli.
”Rakkaani, yli kaiken (K.J.) minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, niinkuin sielusikin menestyy”(3 Joh. 1:2).
Jumalan suurin toive on, että menestyt ja elät terveenä. Huomaa ylläolevasta jakeesta, ettei Jumala sanonut: ”Rakkaani, yli kaiken toivon, että voisit menestyä ja parantua…” vaan Hän toivotti, että ”menestyt ja pysyt terveenä”. Hän puhuu jumalallisessa terveydessä elämisestä, eikä vain paranemisesta. Terveeksi tuleminen on lasten leipää, mutta terveenä eläminen on paljon parempaa. Kun elät jumalallisessa terveydessä, et tarvitse parantumista, koska silloin on mahdotonta olla sairas.
Joiden mielestä tämä kuulostaa järjettömältä, koska näyttää siltä, että on mahdoton olla aina terve. Mutta sen elämän Jeesus toi meille. Hänen kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemisensa valmisti sen meille. Meidät on kutsuttu elämään, joka on vapaa sairauksista ja taudeista. Kasvaessasi Kristuksessa on tärkeää, että jätät hyvän parhaan vuoksi. Sinun päästä ohi puutteesta ja tarpeesta saada parantumista Jumalalta ja elää joka päivä jumalallisessa terveydessä. Tämä on uuden luomuksen elämä Jeesuksessa Kristuksessa; vanha (sisältäen sairaudet) on kadonnut!
Tämän vuoksi Raamattu sanoo: ”… Eikä yksikään asukas sano: Minä olen sairas…" (Jes. 33:24 K.J.) Kaupunki, josta profeetta puhuu, on Siion, elävän Jumalan kaupunki, johon sinä synnyit uskoon tullessasi (Hep. 12:22- 23). Siionin asukkaat eivät sano olevansa sairaita, koska he eivät sairastu, ei siksi, että välttävät väärää tunnustusta, vaan tuo elämä tuhoaa sairauden, se torjuu taudit ja poistaa heikkouden.
Joku sanoo: ”Mutta mitä, jos tunnen, että olen sairas?” ”Enkö voi sanoa, miltä tuntuu?” Sinun ei tulisi sanoa miltä tuntuu, vaan mitä Jumala sanoo. Vaellamme uskossa, emme aistien tietoisuudessa (2 Kor. 5:7). Tulee tietää, että oireet eivät ole todiste sairaudesta. Siksi ne eivät saa muuttaa tunnustustasi; jumalallinen terveys on sinun juuri nyt.
Revi juurineen ja kokonaan sairauspuheet sanastostasi. Kun säilytät uskon tunnustuksesi, jumalallinen terveys on tällä hetkellä omistuksessasi. Ruumiisi on kirjaimellisesti immuuni sairaudelle, heikkoudelle ja taudille. Jumalan lapsen synnyinoikeus on elää jumalallisessa terveydessä ja tämä aika on annettu nauttiaksesi perinnöstäsi.
Tunnustus
Olen uusi luomus Jeesuksessa Kristuksessa, Siionissa syntynyt. Siellä ei ole sijaa sairaudelle. Jumalan elämä tulvii jokaiseen olemukseni soluun ja sairaus, eikä tauti voi valloittaa minua. Päästä varpaisiin iankaikkinen elämä saa valta-asemaa! Vaellan jumalallisessa terveydessä joka päivä, koska ruumiini on Pyhän Hengen temppeli.
Vastaukset 11
Vanhimmat
PAAVALI SAARNAA ROOMALAISKIRJEESSÄ
"Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin turmeltuneessa luonnossani ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen.
E n tee sitä hyvää, mitä minä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. Mutta jos teen sitä, mitä minä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan minussa asuva synti. Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta".
"Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos JUmalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia". (Room 7)
Apostoli Paavali lohduttaa meitä tunnustamalla itse heikkoutensa.
Herran voimallinen apostoli ja seurakuntien rakentaja tunnustaa itse, että hän turmeltuneella luonnollaan palvelee synnin lakia. Hän jopa sanoo, että häntä hallitsee tällainen henki.
Paavalin mainitsema synnin laki tarkoittaa ihmisessä itsessään oleva periturmelusta, joka taistelee joka hetki Henkeä vastaan ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein. Se on siis enemmän kuin teot, se on ihmisen täydellistä kyvyttömyyttä rakastaa Jumalaa.
Kun näin esikuvallinen kristitty kuin Paavali, jolle Herra itse ilmestyi, tunnustaa kaiken tämän paljon enemmän me tavalliset heikot kristityt joudumme tunnustamaan asian.
Samalla joudumme myöntämään, että vielä Paavaliakin enemmän mekin jätämme tekemättä sitä hyvää, mitä me tahtoisimme. Olemmhan synnin ruumiin vankina. Samassa vankeudessa tuntee olleensa Paavalikin, koska hän aivan kuin tuskaantuneena sanoo: "Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?".
Paavali kuitenkin rohkaisee meitä syntisiä kristittyjä muistuttamalla armosta:
"Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa" (Rm 8:1).
Edellisessä jakeessa (7:21) Paavali on itse tunnustanut, millaisia ovat ne, jotka ovat Jeesuksessa Kristuksessa:
"Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan"...(7:21-23)
Huomaamme, että ykseys Kristuksessa ilmenee haluna noudattaa Jumalan tahtoa kaikessa. Se ei kuitenkaan tarkoita täydellisyyttä, vaan myöntää tosiasian, heikkouden. Paavalin mainitsema toinen laki, synnin alttius ja turmelus, sotivat sisäistä lakia, Pyhää Henkeä vastaan niin kauan kuin elämme eli olemme vankina ruumiissamme, kuten Paavali asian ilmaisee. Ei hän muuten pyytäisi päästä siitä vapaaksi.
Paavali jatkaa sanomalla ettemme elä enää lihamme mukaan, vaan hengen mukaan. Siksi on yhden tekevää mitä sieltä lihasta löytyy.
Room7:5. Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. 6. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.
Room 8:12. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. 13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää.
Ilman synnintuntoa ei ole armontuntoa.
Kristus ei ole mikään päälle liimattava klishee, vaan linna jonne syntinen, v a i n syntinen pakenee.
Syntisen kristityn osa on elää armossa. "Herra, sinä olet meidän turvamme".
On tavattoman turvallista, kun apostoli Paavali tunnustaa itsestään: "Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen". (Room 7:18)
Jos näin sanoo Herran apostoli, miten on minun laitani?
Tällaista lohdutusta eivät tarvitse ne, jotka ovat pöyhkeitä taikka sokeita oman tilansa suhteen ja luulevat onnistuneensa tekemään kaiken.
Paavali kyllä kuvaa millainen lihamme on, mutta sanoo selvästi perään ettemme elä lihamme mukaan vaan hengen mukaan.
Paavali tunnustaa olevansa lihassa kuolemaansa asti.
On lohduttavaa havaita, että siinä totuudessa on pelastuksen avain.
Siksi synnin tunto on suurempi kuin armontunto, ovat vanhat kristityt aina kokeneet.
>Paavali tunnustaa olevansa lihassa kuolemaansa asti.<
Puhut paskaa Paavalista!!!!!!!!!!!!!
"Room7:5. Silloin kun vielä olimme turmeltuneen luontomme vallassa, ruumiissamme vaikuttivat lain herättämät syntiset himot ja me kannoimme hedelmää kuolemalle. 6. Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan,
olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina. "
"Room 8:12. Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei itsekästä luontoamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. 13. Jos elätte luontonne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte syntiset tekonne, te saatte elää. "
Surullista, että tuommoinen häirikkö on tullut tänne palstalle rienaamaan pyhiä asioita!
Aivan alatyylistä kirjoittelua.
Paavali todella tunnustaa olevansa lihassa kuolemaansa asti. Sen hän sanoo Roomalaiskirjeen 7.luvussa ja 2 Korinttolaiskirjeen 5. luvussa.
Apostoli Johannes vahvistaa Paavalin opetuksen "Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, eikä totuus ole meissä".
Paavali ei nähtävästi ollut yhtä täydellinen ihmine kuin EsaT.
Hän sanoo olevansa lihassa kuolemaansa saakka, kuten toteaa Rm 7 ja 2Kor5.
Apostoli Johannes vahvistaa tämän apostolisen uskon toteamalla vanhurskaan syntisyyden
Jos sanomme, etei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme ja totuus ei ole meissä.
Liha on ajatuksia sanoja ja tekoja, jotka ova Jumalan Sanaa vastaan. Ja joka väittää että Paavali vaelsi lihassa koko elämänsä, puhuu Paavalista paskaa.
Se on apostolinen usko, jonka Johannes vahvistaa.
"Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä." 1Joh1)
Sinä ilmeisesti luulet, että uusi ihminen Paavalissa teki syntiä.
>"Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä." 1Joh1) <
Tämä kuvaa niitä jotka eivät vielä tunne kristusta, Jumalan voimaa. Siksi sama Johannes sanoo muutamaa jaetta myöhemmin. "Joka syntiä tekee on perkeleestä, eikä sellainen edes tunne Jumalaa."
>Sinä ilmeisesti luulet, että uusi ihminen Paavalissa teki syntiä.<
Uusi ihminen ei edes pysty tekemään syntiä.