Hei, tulossa matalaenergia ok-talo 120 neliötä Itä-Suomeen. Vesikiertoinen lattialämmitys tiilinen leivinuuni.
Kertokaa viisaammat mikä lämmitysjärjestelmä olisi paras ratkaisu??
Tarkoitus lämmittää uunia 2-3 kertaa/vk. Itse olen PILP:in kannalla sikäli että se osaisi ottaa poistuvasta ilmasta lämmön ja siirtää sen lattian lämmitysveteen.
Tehowatti edullisempana investointina myös houkuttaisi, mutta onko olemassa systeemiä missä toimisi tehowatti vesien lämmittäjänä ja ilp tai vastaava joka ottaisi poistoilmasta hukkalämmön talteen ja siirtäisi lämmön lattian lämmitysveteen?
Myös muita järkeviä ehdotuksia otetaan kiitollisina vastaan!
Kertokaa viisaammat mikä lämmitysjärjestelmä olisi paras ratkaisu??
Tarkoitus lämmittää uunia 2-3 kertaa/vk. Itse olen PILP:in kannalla sikäli että se osaisi ottaa poistuvasta ilmasta lämmön ja siirtää sen lattian lämmitysveteen.
Tehowatti edullisempana investointina myös houkuttaisi, mutta onko olemassa systeemiä missä toimisi tehowatti vesien lämmittäjänä ja ilp tai vastaava joka ottaisi poistoilmasta hukkalämmön talteen ja siirtäisi lämmön lattian lämmitysveteen?
Myös muita järkeviä ehdotuksia otetaan kiitollisina vastaan!
Vastaukset 13
Vanhimmat
+ vastavirtaleivinuuni. Olin ostamassa tehowattia, mutta Niben paketti oli selvästi halvempi ja erilliskomponettina muuntautuvampi, esim laitoin Claes Ohlsonista halvan digiajastimen mittauskeskukseen ohjaamaan Compact 300:sta, tehowatissa tällainen on monimutkaisempi toteuttaa integroidun rakenteen johdosta.
Ilmavaihtkoneena on ILTO 440, nyt jos rakentaisin ostaisin ILTO X100:en, 80% hyötysuhde varmaan pitä paikkansa, koska 440:n luvattu 50% pitää paikkansa.
Pilpissä on huonoa kova hinta + hajoava kompura.
Fiksua olisi reitittää lattialämmityssyöttöputki uunin kohtaan, missä vesi lämpenisi 30 asteiseksi. Tai ainakin rakentaa reititys mahdollisuus venttiileillä.
..olet tekemässä järjestelmää, joka ehdottomasi vaatii tosi ammattilaisen apua.
-Kaikkien LTO-laitteiden rajoitteena on se, että poistoilmaa jäähdytettäessä ei voi alittaa 0oC koska kenno tai patteri jäätyy. Poistoilman osuus tänään on rakennuksen normaali lämpötehon tarpeesta noin 40%. Em. syystä tästä voidaan saada noin puolet tuloilmaan tai muuhun käyttöön.
-Kennokoneiden LTO:n hyötysuhde on lähes vakio, joten täysi hyöty tulee kylmemmillä ilmoilla.
Kuitenkin mitä parempi on kennokoneen hyötysuhde, sitä enemmän kuluu kennon jäätymisen estoon. Kun kennon hyötysuhde on 36%, on vuosihyötysuhde 34%, kun 50% on 47% ja kun se on 63% on 56%. Kennokoneiden hyötysuhdetta alentaa
siis sen jäätymisen estotoiminta.
-PILP koskee sama kuin edellä, mutta sen jäähdytys on vakio. Normaalin omakotitalon lämpötehon tarpeesta ilmanvaihto ottaa noin 40%.
Tästä em. johtuen saadaan noin 20% hyödyksi. Kun LTO-kone on kompressori saataneen sen lämpö hyödyksi, jolloin poistoilmasta voitaneen ottaa
25% koko lämmitystarpeesta. Kun matalaenergiatalossa pyritään pienentämään johtumisen lämmöntarvetta eikä ilmanvaihtoa voi pienentää, saattaa ilmanvaihdon lämmitystarve olla jopa 40%. Poistoilmalämpöpumppu siirtää sen lämmön tuloilmaan, käyttöveteen ja loput lattialämmitykseen.
Poistoilmalämpöpumpun hyötysuhde voi olla yli 200% koska kun ulkolämpötila on yli 5oC ja huonelämpötila 21 oC, PILP jäähdyttää sen lähelle 0 oC.
Oma käsitykseni on, että lattialämmitykseen ei PILP:n anti riitä. Laitteiden valmistajatkin myöntävät sen, koska kaupalliset PILP lämmittävät ensisijaisesti käyttöveden, sitten tuloilman ja viimeksi lattian.
Muuten voisin olla samaa suunnilleen samaa mieltä mutta tämä
"-Kaikkien LTO-laitteiden rajoitteena on se, että poistoilmaa jäähdytettäessä ei voi alittaa 0oC koska kenno tai patteri jäätyy"
Ei ihan pidä paikkaansa. Kyllä se jäteilma voi mennä pakkasellekin. Menneenä lauhana talvena oli jäteilman minimi -8 astetta. Jäteilma menee pakkaselle kun ulkona noin -7. Tämä pyöriväkennoisella. Samoin voisi mennä iltox100:llakin pakkaselle kun siinä on kohtuullisen hyvä hyötysuhde eikä sulatella lämpötilan perusteella. Kuutiokennoisessakin voisi päteä sama jos sulatus on fiksu mutta pakkasta pitää olla aika paljon ennenkuin jäteilma menee pakkaselle.
..pakkasella. Se on luonnon laki.
Kun poistoilmassa on kosteutta (vettä) se jäätyy kylmään pintaan. Pyriväkennoinen siirtää kosteutta tuloilmaan, joten se ei jäädy niin herkästi. Kennokone jäätyy aina kun kosteutta on.
Kennokoneen jäätymisen esto on aina hyötysuhteen huonontamista tehtiin se miten tahansa.
eli jos sisäilma on 22, niin puolet tulee talteen eli pakkasta pitää olla noin -15, jotta tuloilmapuhallin pysähtyy. Tällaisia hetkiä eteläsuomessa on ollut todella harvoin viime vuosina.
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_57.html
ovat kaksi eri asiaa. Vesi jäätyy ja sulaa 0-asteessa, mutta vesihöyryn käyttäytyminen riippuu siitä kuinka paljon sitä kaasussa on, joka siten määrää kastepisteen.
..käsitellään huoneilman kosteutta, joka kondensoituu vaihtimen kylmälle pinnalle ja jäätyy alle 0 oC. Vesihöyry on tunnetusti veden olomuoto, jollaisena se on myös ilmassa. Kun ilma jäähtyy, höyry tulee näkyväksi (sumu)ja silloin se kondensoituu kylmiin pintoihin ja kun pinnan lämpötila on alle 0oC se jäätyy.
MOT
Minullakin on tuo mainittu evc13. Ihan ok peli, vaikka kokemus onkin aika lyhyt.
Talosi on sen kokoinen että pilp voisi toimia.
" poistoilmasta hukkalämmön talteen ja siirtäisi lämmön lattian lämmitysveteen"
Tuo on hieman omituinen myyntiargumentti. Pilp pystyy siirtämään poistoilmasta 1,5 - 2kW veteen. Kun ulkona on niin kylmä että lattialämmitystä tarvitaan, menee pilpin teho lähes kokonaan tuloilmaan ja loput käyttöveteen. Ei voida puhua tulisijan lämmön siirtämisestä lattiaan.
Pakkasella pilp toimii yhtä tehokkaasti kuin normaali lto-kone. Poistoilman lämpötila rajoittuu nollaan(Ilton pilpissä voi mennä pakkaselle, mutta en tiedä kuinka toimii). Kylmin kausi ei eroa sähkölämmityksestä. Lämpimällä kaudella pilpistä saadaa halvalla lämmintä käyttövettä ja mukavuuslämmitys pesuhuoneen yms. lattiaan. Pilpeissä on kuitenkin eroa, osa ei lämmitä lattialämmitystä kompressorilla ollenkaan. Pilpin säästö ei ole hirvittävän suuri kun käyttöveteen menee tyypillisesti 4000kWh vuodessa ja lämpimän kauden lämmitystarvekaan ei kovin suuri ole.
Jos lto on normaalia parempi, vetää se talvella suuremman säästön ilmanvaihdosta ja pilp kesällä käyttövedellä. Kumpi vetää pidemmän korren, riippuu hieman tapauksesta.
Pienessä talossa jossa ilmanvaihdon energiantarve on pieni ja käyttövettä tarvitaan paljon, on pilp parhaimmillaan. Suuremmassa talossa jossa ilmanvaihdon energiantarve on suuri verrattuna käyttöveden määrään voi tilanne kääntyä lton eduksi. 120m2 voisi mennä pienestä talosta. Takaisinmaksuaikaan en ala veikkaamaan.
Kiitos hyvistä vastauksista! Jokainen myyntimies myy omaa systeemiään tietysti parhaana, onneksi nykyään on suht helppoa löytää asioista tietoa, ja kuunnella toisten ihmisten kokemuksia.
Lämmityskauden aikana pilpin hyöty ei ole sen kummempi kuin perinteisen lämmön talteenotonkaan. Poistoilmasta saatu energia ei edes riitä tuloilman lämmittämiseen.
Pilpin etu on nimen omaan kesäkauden aikaisen käyttöveden lämmittämisessä ja mielestäni ehdottamasti niin että täytyy olla mahdollisuus jäähdyttää tuloilmaa.
.. että PILP kompressori tarvitsee sähköenergiaa, jota ei todennäköisesti voi hyödyntää käyttöveteen. Tosin sen lämpökerroin on ulkolämpötilan ollessa korkea jopa 4. Sen poistoilmasta hyödyntämä lämpö on vakio. Levylämmönsiirrin-LTO-koneessa taas hyötysuhde on vakio, joten 50% hyötysuhteella toimivan koneen jäteilman lämpötila 0 oC ulkolämpötilalla on 11 oC kun sisälämpötila on 22 oC. PILP:n jäteilma on silloin noin 2 oC. Levylämmönsiirrinkoneessa kompressorin energiaa ei tarvita.
talo autotalli 170m2 tulisija lämmitykseen....?
tehowatti pyöriväkennoinen lto vai pilp???
174 m2 asuintilaa 19 m2 puolilämmintä varastotilaa.
Perheessä 4 henkeä ja koira. Asunto pirkanmaalla, 1,5 krs. normaalisti eristetty vuonna 2006 valmistunut puutalo.
Lattiassa sähkövastukset ja yläkerrassa sähköpatterit.
Sähkönkulutus ensimmäisenä vuotena 17.400 kwh, toisena vuotena 15.500 khw. (erittäin leuto talvi tämä viimeinen).
Erillisen lämminvesivaraajan ja lto:n laskennallinen kulutus meni minun laskuissa yli 20.000 kwh/vuosi. lisäämällä lvv:n ja lto:n kimppaan ilp:n voisi päästä lähelle minun kulutuslukemia, jos ilp:tä ei huudata helteillä. PILP:n huudattaminen helteillä ei ole niin vakavaa, kun se lämmittää tuota käyttövettäkin.
Oma pumppuni on Nilan VP18C.