Nelivuotias lukee sujuvasti

on paljon muutakin opeteltavaa. Hänelle voi myös antaa kehitystasolleen sopivaa luettavaa. Moni lapsi vaikkakin lukee mekaanisen sujuvasti ei kuitenkaan ymmärrä lukemaansa. Sosiaalisissa taidoissa on niinikään opittavaa monilla, oli lukemaanoppimisikä mikä tahansa.

Miten poikasi oppi lukemaan?

Tyttäreni, tosin vasta 3 v. on ollut aina tosi innokas kirjojen "lukija". Hän saattaa kuunnella useamman kirjan peräkanaa ja monesti päivässä. Leikittelin ajatuksella, että opetan hänet muutaman vuoden päästä itse lukemaan niin tyttö pääsee sukeltamaan kirjojen maailmaan toden teolla.

Niin ja vastaus kysymykseesi on ei. Tai ainakin toivottavasti ei. Nykyään lähes puolet uusista ekaluokkalaisista osaa lukea. Tosin lukemisen tasoissa on tottakai eroa. Sujuvan lukutaidon voi hallita kuitenkin useampi. Pienellä koululaisella on paljon muitakin osa-alueita opittavanaan.

Meillä yksi oli 3v8kk, toinen 4,2kk, kolmas 4v,6kk ja neljäs 8v, kun oppivat lukemaan. Kaikilla riitti yhtä paljon mielenkiintoa koulua kohtaan. Ekaluokkalaisella on sosiaalisten taitojen, ryhmätyön ym opettelussa hurjasti opittavaa, ja onhan siellä koulussa muitakin aineita kuin aakkosten opettelu.

Miten lapsi osaa kirjoittamisen tai numerot? Tai käsitteet kuten aika, sopimus tai vastuu?

Koulussa on paljon muitakin asioita opeteltavana kuin lukeminen. On kyllä totta, että lahjakkaat ja monin tavoin taitavat lapset voivat kokea koulun tylsäksi, mutta hieman opettajasta riippuen lapselle annetaan aina kiinnostavaa tehtävää.

Koulun alkaessa erot oppilaiden taidoissa ovat suuret, mutta tasoittuvat ajan myötä. Myöhemminkin todella lahjakkaat ovat kaikessa ja aina edellä, jolloin lapselle on hyvä antaa motivointia, lisätehtäviä ja kannustusta kotona.

Mutta eihän sille enää mitään mahda, että poika on oppinut lukemaan.
Omat lapseni oppivat lukemaan ja kirjoittamaan 3-5-vuotiaina, mutta kyllä he silti koulusta selviytyivät. Aina ei ollut hauskaa kuten ei mikään koskaan, mutta siinähän se meni. Nyt he ovat jo kaikki työelämässä.

toki paljon myös opettajasta. Oma poikani luki myös 4-vuotiaana ja osasi pitkälle numeroita ja myös laskea. Nyt on ekaluokkalainen ja kyllä ne tehtävät vielä teettää. Tikkukirjaimilla osasi kirjoittaa myös ennen eskaria ja nyt koulussa opetellaan tekstaamaan. Käsialaa voi aina hioa ja kyllä ne muutkin tehtävät teettää. Käsityöt on vaikeita ja myös muita taitoja opetellaan. Tärkeää on tietty pärjätä kavereiden kaa ja opetella huolehtimaan omista tavaroista. Ainoastaan lukeminen on todella sujuvaa, mutta sanat vaikeutuvat koko ajan ja niitä pitää harjoitella. On myös hyvä että lapsi oppii lukemaa tavuittain vaikka muuten lukis jo sujuvasti.

Oma poikani opettelee nyt omin päin englanninkielisiä sanoja ja yllättävän paljon niitä jo osaakin. Lausuminen toki pitää aina tarkastaa multa :)

Koulussa on monenlaista opittavaa ja taitava opettaja osaa tarvittaesa eriyttää. En suosittele mitään "lukemistreenejä", mutta lukeminen on hyvä harrastus kaikissa muodoissaan. Ainakaan ei kannata toppuutella, jos lapsi on kiinnostunut kirjoista.

Itse opin aikoinaan lukemaan 4 vuotiaana. Minusta tuli keskitason koululainen, eikä aikaisesta lukemisesta ollut haittaa eikä hyötyä. Iloa kylläkin mahdottomasti, sillä kirjojen aarreaitta on ehtymätön.

Omista lapsistani yksi oppi lukemaan viisivuotiaana. Ei opetettu, mutta itse oivalsi. Perheessämme on aina luettu paljon ja arvostettu kirjoja, joten se on se oppi mikä lapsille on annettu. Keskimmäinen lapsista oppi lukemaan kuusivuotiaana heti kun koulu syksyllä alkoi. Kolmas oppi lukemaan 8 vuotiaana ekan luokan kevätpuolella. Arvatkaapa, kuka näistä nyt on kuuden ällän yo?

No aikaisen lukijan koulu on takunnut jonkin verran, mutta myöhäinen on valmistunut loistopaperein. Tarkoitan vaan sitä, että ihmeempiä ei voi päätellä siitä, missä vaiheessa lapsi oppii lukemaan. Kaikki normaalilahjakkaat oppivat ja herkkyyskausi voi ola aikaisin tai myöhemmin. Tulevaa menestystä se ei kuitenkaan ennusta.

Lukuiloa kaikille isoille ja pienille.

Meilläkin esikoinen oppi lukemaan ja kirjoittamaan heti 4v. täytettyään - varsinainen lukuinnostus alkoi kyllä vasta lähemmäs paria vuotta myöhemmin, silloin sitten ahmikin Viisikkoja ja Ella-sarjaa ym. ja kirjasto tuli uudella tavalla tutuksi. Milloin ei puuhaa kavereiden kanssa, on tytöllä nykyäänkin nenä miltei jatkuvasti kirjassa kiinni. Leikkii onneksi kuitenkin paljon :-)

Koulunkäynnin mielekkyys mietitytti minuakin kovasti. Moni tuntui pitävän lapsen varhaista lukemaanoppimista pikemminkin huonona kuin hyvänä asiana -kaipa minua äitinä pidettiin suuruudenhulluna, kun kehtasin pohtia ääneen esim. mahdollisuutta aikaisempaan koulunaloitukseen... En suinkaan pitänyt lastani muita parempana, mutta toivoin hänen saavan oppia omaan tahtiinsa. Viralliset tahot, mm- neuvola, kyllä kehottivat pitämään puoleni, koska lapsi oikeasti oli asiassa edellä ja sosiaalisetkin taidot (ja motoriset jne.) kunnossa, mitään konkreettista apua tai neuvoa eivät kuitenkaan kyenneet antamaan.

No, silloisen asuinpaikkakuntamme käytännöistä johtuen loppuvuodesta syntyneelle ei tarjottu minkäänlaista mahdollisuutta ekalle luokalle aikaisemmin menoon. Tyttö siis aloitti koulunkäynnin normaaliin aikaan viime syksynä. Motivoivinta koulussa on ollut sosiaalinen puoli; ope on kyllä pyrkinyt eriyttämään koulutehtäviä paitsi hitaampia, myös nopeampia oppilaita varten. Meillä kuitenkin jo aiemmin tarjottu 2.luokan materiaali alkoi kiinnostaa vasta, kun toinenkin saman luokan oppilas sai samoja tehtäviä.

Enimmäkseen koulunkäynti on ollut lapsen mielestä kivaa, nyt kevätpuolella tosin toistuvasti "tylsääkin". Läksyjen teko sujuu vauhdilla ja helposti, mikä toki ei ihan vain hyvä, koska tarkoituksena kuitenkin myös oppia tekemään töitä. Luottavaisin mielin kuitenkin eteen päin mennään.

Anna lapsen nauttia kielellisistä taidoistaan, painostamatta, tuputtamatta. Sanaleikit -vaikka sitten takaperin lukeminen- eivät taatusti ole pahasta.

..lukemaan. Muistan kyllä, että niillä tunneilla, joilla opeteltiin kirjaimia ja tavuja, sain opettajaltani muuta lukemista. Olin tuolloin ainoa, joka osasi lukea ja kirjoittaa sujuvasti kouluun mennessä. Mutta muuten ei kyllä tylsää koulussa ollut, sillä opetetaanhan siellä muutakin! Ja hyvin pärjäsin aina; muutama vuosi sitten valmistuin yliopistosta maisteriksi kiitettävin arvosanoin.