Heippa!
Onko jollain kokemusta bulimian hoidosta osastolla?
Alan olla ihan lopen uupunut tähän enkä tiedä olenko enemmän masentunut vai buliminen vai mitälie mutta ketuttaa tää nykyinen meininki Niin Paljon että HALUAISIN OSASTOLLE.
Haluan turvaan, johonkin jossa en Voi ahmia ja oksentaa enää. Tai pitää edes pientä taukoa. En selviä tästä :( pääsenkö osastolle ihan vaan sillä perusteella että tuntuu etten jaksa? tuskin?
Onko jollain kokemusta bulimian hoidosta osastolla?
Alan olla ihan lopen uupunut tähän enkä tiedä olenko enemmän masentunut vai buliminen vai mitälie mutta ketuttaa tää nykyinen meininki Niin Paljon että HALUAISIN OSASTOLLE.
Haluan turvaan, johonkin jossa en Voi ahmia ja oksentaa enää. Tai pitää edes pientä taukoa. En selviä tästä :( pääsenkö osastolle ihan vaan sillä perusteella että tuntuu etten jaksa? tuskin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
jos olet jo hoidon piirissä, juttele terapeutillesi tai lääkärillesi, ettet enää jaksa. minä olen ollut bulimian ja masennuksen takia kaksi kertaa suljetulla ja kerran anoreksian. en voi kehua hoitoa, koska sitä ei varsinaisesti ollut. aluksi oli turvallista niiden seinien sisäpuolella, kaukana ruuasta, mutta sitten aloin ahmia myös osastolla. sairas keinot keksii. joten minulla ei ollut apua, syytän hoitohenkilökuntaa ja omaa anti-parantumismyönteisyyttäni.
normaalisti saat varmasti ajan ravitsemuterapeutille, joka laatii sinulle terveellisen ruokavalion, jota vahditaan, että syöt sen ja ruokailun jälkeen olet puoli tuntia yleisissä tiloissa, ettet pääse oksentamaan.
kannattaa ehdottomasti mennä vapaaehtoisesti hoitoon, minut on viety pakolla ja se ei ole mukavaa. hoidostakin on varmaan enemmän hyötyä. nyt mars vaan puhelin käteen ja soittamaan terapeutille. mitä nopeammin saat apua, sen parempi se on sinulle. jaksa taistella!
Kiitos vastauksestasi! Tosiaan huomenna on taas aika lääkärin kanssa, voisin silloin puhua.
Ravitsemusterapeutilla olen käynyt nytkin, mutta ruokalistan noudattaminen omin nokkineni ei onnistu, ei sitten millään. Olisi hyvä juttu päästä johonkin "katkaisuun", koska tällä hetkellä motivaatio parantua olisi hyvä.
on kohdallaan, silloin tulokset ovat parhaita. eli ehdottomasti rohkeutta vain puhua lääkärillesi. osastolla voisit sanoa, jos eivät itse tajua, että sinulle on annettu ruokalista, jota toivoisit seurattavan, että saat sen suurinpiirtein syötyä. jotkut osastot (kuten sellaiset jossa minä olin) eivät olleet kovin tietoisia sh-potilaiden hoidoista (tiesin itsekin enemmän), mutta jotkut osastot ovat hienosti erikoistuneet myös sh-potilaiden hoitoon. toivottavasti pääset sellaiselle, ja saat apua ruokailuihin, oksenteluun ja keskusteluapua pään sisäisten asioiden selvittelyyn. ne ovat yhtä tärkeitä.
-edellinen-
Mulla on ihan sama tilanne, on kaikkia ruokaohjelmia ja muuta, mutten vaan pääse eroon. Tosin en haluaisi missään nimessä osastohoitoon, mutta pikkuhiljaa kuulemma alkaa vaikuttaa siltä, että on pakko. Haluaisin vain laihtua, laihtua, laihtua. Ja mitä hemmettiä se minulle edes tuo?! Ketuttaa olla tällainen sairas paska!
Anteeksi hirveä vuodatus, mutta juuri tulin terapiasta ja minulle ehdotettiin osastohoitoa. Tulisin siellä hulluksi, tarvitsen aivan liikaa tilaa.
Minusta osastohoitoon pääsee ihan vain pyytämällä, ainakin meillä päin. Sanoo vain, ettei yksinkertaisesti jaksa. Tsemppiä! Minäkin harkitsen jos nostaisin sitä painoa kuitenkin, saa sitten vaikka myöhemmin laihduttaa uudestaan. Oksentelulle pitäisi vain sanoa hyvästit, mutta rutiineista on kamalan vaikea päästä eroon...
apu vastaan kun sitä tarjotaan. jos ehdotetaan osastohoitoa, mikä olisi sinun parhaaksesi, mene ihmeessä vapaaehtoisesti. minut on kahden miehen voimilla kannettu sairaalaan.
Mulle tarjottiin hoitopaikkaa osastolta pari vuotta sitten. En mennyt koska mä olin päässy oksentelusta eroon. (se oli ihan helvettiä ja olin kanssa väsynyt siihen, mutta pääsin siitä eroon vaihtamalla paikkakuntaa etc.)
Nyt on taas parin vuoden tauon jälkeen tullut niin anoreksiaa ja oksentelua. Ja oksentelu ottaa koko ajan enemmän tilaa mun arjesta.
Mä kysyin masennukseen liittyen osastopaikoista lääkäriltäni mutta se sanoi että ne ovat vain hetken turva ja ei ole hyvä vaihtoehto. Vituttaa selittää joka kerta siellä käynneillä nykyään että syömisongelman pahenee koko ajan eikä se tee mitään. Terapiassakin kerroin oksentelusta ja se kuitattiin "kepulikonsti joka ei kuitenkaan toimi". Oon vielä siinä vaiheessa että "mähän hallitsen tätä oksentelua eikä se mua." ja odotan oikein että pääsen oksentamaan. Ja vaikka mä tiedän mitä helvettiä se pahimmillaan on ja sanon siitä lääkärille ja terapeuttille niin ei mitään apua tule.
Mulla oli anoreksiasta "paraneminen" johtanut bulimiaan joka oli täyttä helvettiä. Roskakoriin, vessanpönttöön. pahimmillaan syömistä ja oksentamista _koko_ päivä. Söin kaiken mitä kaapista löysin, kaurahiutaleita ja vettä ja sokeria, kämppiksien safkoja kans.
Uusiminen on hirveintä just ehkä siksi että tietää sen tien mutta ei voi mitään.
siis saada hoitopaikan myös koska mun sh uusii enkä ole sitä koskaan varsinaisesti edes hoitanut pois?
vähän ihmetyttää noi hoitohenkilökunnan kommentit oksentelusta... ei kovin osaavaa... syömishäiriöön PITÄÄ saada hoitoa jos sitä haluaa, sillä se tappaa. jos ei fyysisesti, niin henkisesti. puhu nyt uudestaan lääkärillesi/terapeutillesi, tai jos nämä eivät usko puheitasi, niin voisitko soittaa jollekin toiselle lääkärille, joka ottaisi sinut vakavissaan?
ja kyllä sen pelkän masennuksenkin takia hoitoon otetaan..