"Uuden" Hämeenlinnan "vanha toimintamalli" takaa sen, että "herrana...

Eipä tällä palsatalla keskustelua asiasta tahdo löytää.Sitä mainitsemaasi P..aaaaa täältä kyllä lytyy.
Jos joku uskaltaa panna asiaa vireille, näitä A:sta Ö:hön pipanoita kyllä kertyy.
täällä "liikkuu" näköjään vain ne jotka muutekin pyörii oman napansa tai naapurin tekemisten ympärillä.

Tasan tarkkaan samaa mieltä kuin edellinen.

Oikein hyvä kannanotto fsafffff. Noin me kaikki persut ajattelemme.

Aivan totta, kylläpä osaat sanoa asian ytimekkäästi.

Tuo on kyllä niin totta kuin olla ja voi. Napakasti sanottu!

Kyllä Musta Ois ainakin Ihanaa Löytää Paikkani Hämeenlinnasta.rakastua ja Mennä Naimisiin siellä Pitkäaikaisen Tyttöystävänsä kanssa ja Luoda Ystävyysuhteita ja verkostoa sinne ja Viettää aikaa hattulassa ja kalvolassa ja janakkalassa ja Hattulan Kunnan Parolannummella < ja sitten Vielä Hämeenlinnassa ja sitten Mies ilahduttaisi kavereitaan matkimalla spedeä.veskua.jukka virtasta.ahtisaarta ja Monia muita ja sitten Kaverinsa Jannen kanssa Mies sitten Nauttisi elämästä < ja jannen sedän mersua ajellen < Kortin kera

kalahtaa ...?

kalikka kalahtaa ... että näin kovaa osu!

älähtää, johon kirjoitti:

kalikka kalahtaa ... että näin kovaa osu!

Tämäkö keskustelu nyt sattui kolahduttamaan ja älähdyttämään??


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153


JK. Näinpä...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033937124

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034069514

... ja myös näin...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034065231


... sillä taustalla on todella iso asia, josta saattaa hyvä saati sitten "paras" olla vielä hyvinkin kaukana...



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034010002


... on siis nähtävä (eli syytä nähdä)...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026835624

... koska näin on - valitettavasti - fakta...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868

... ja myös siis näin ...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032026413


JK. "Ellei paremmasta tiedä, on keskinkertainen hyvää, kurja siedettävää, sietämätön mahdollista ja surkea normaalia."

[Henrik Tikkanen]



Parempaa kuin "parasta" - kaikille ja tasapuolisesti!

Sulla ei ole kyllä kaikki kotona!!!!

"Kaupunginjohtajien palkat ovat nousseet viime vuosina varsinkin pomovaihdosten yhteyksissä, vaikka tehtävissään jatkaneidenkin tilejä on rukattu muutamissa kaupungeissa kiitettävästi ylöspäin. Näin on tehty muun muassa Hämeenlinnassa, jonka Tapani Hellsténin palkkaa nostettiin viime vuoden vaihteessa kertarysäyksellä peräti 25 prosenttia. Nyt hän tienaa suunnilleen tonnin enemmän kuukaudessa kuin Porin ykkösjohtaja", kirjoitti tässä taannoin Satakunnan Kansa kaupunginjohtajien palkkatasosta ja etenkin sen tuntuvista korotuksista.

Hämeenlinna näyttäisi kestävän vertailun. Tai sitten ei?



???????????????????????



"Menoja voi supistaa..."




"- - Keinusaaren palvelukeskusta ja Tullikamaria ei oteta perusturvan omana toimintana käyttöön 2008. Palvelukeskusta pyöritetään Pysäkin toimesta kaupungin saamien perintövarojen turvin. Näin saatava säästö on 64 000 €. - - "

Lähde:

http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002&pykala=7


http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002





... mutta "rahantuloa ei voi estää..."


- - > http://www.satakunnankansa.fi/teema/alanurkka/3632925.shtml


- - >>> http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026993462

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117825

saajaansa? kirjoitti:

"Kaupunginjohtajien palkat ovat nousseet viime vuosina varsinkin pomovaihdosten yhteyksissä, vaikka tehtävissään jatkaneidenkin tilejä on rukattu muutamissa kaupungeissa kiitettävästi ylöspäin. Näin on tehty muun muassa Hämeenlinnassa, jonka Tapani Hellsténin palkkaa nostettiin viime vuoden vaihteessa kertarysäyksellä peräti 25 prosenttia. Nyt hän tienaa suunnilleen tonnin enemmän kuukaudessa kuin Porin ykkösjohtaja", kirjoitti tässä taannoin Satakunnan Kansa kaupunginjohtajien palkkatasosta ja etenkin sen tuntuvista korotuksista.

Hämeenlinna näyttäisi kestävän vertailun. Tai sitten ei?



???????????????????????



"Menoja voi supistaa..."




"- - Keinusaaren palvelukeskusta ja Tullikamaria ei oteta perusturvan omana toimintana käyttöön 2008. Palvelukeskusta pyöritetään Pysäkin toimesta kaupungin saamien perintövarojen turvin. Näin saatava säästö on 64 000 €. - - "

Lähde:

http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002&pykala=7


http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002





... mutta "rahantuloa ei voi estää..."


- - > http://www.satakunnankansa.fi/teema/alanurkka/3632925.shtml


- - >>> http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026993462

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117825

Lue lisää

Tapahtuuko Hämeenlinnassa ikinä mitään mikä olisi sinun mielestä hyvä asia? Tuntuu että ihan sama mitä johtoporras tekee niin aina se on päin helvettiä tehty.
Tai ainakin oletan että vääryyksistä kirjoitat. En jaksa lukea noin pitkiä juttuja.

Lyhyestä kaunis kirjoitti:

Tapahtuuko Hämeenlinnassa ikinä mitään mikä olisi sinun mielestä hyvä asia? Tuntuu että ihan sama mitä johtoporras tekee niin aina se on päin helvettiä tehty.
Tai ainakin oletan että vääryyksistä kirjoitat. En jaksa lukea noin pitkiä juttuja.

Lue lisää

Näinä vanhaslais-kanervalaisina sp- ja huono-osaisuuskulttuurin aikoina sallittaneen "Lyhyestä kauniille" hieman pitempääkin.

Siis vastaus myös "välikysymykseen"?


Toki Hämeenlinnassa varmaan tapahtuu myönteistäkin kehitystä, mutta niistä kirjoittavat seutukunnan ainoat printtimediat kyllä riittävän innostuneesti - ikään kuin "viran puolesta"...



Siinä suhteessahan tyyli on tuttu ja turvallinen, kuten uutisointi (HäSa 7.4.2008) esim. siitä, että Kaurialan terveyskeskuksen kanta-asiakkailta "Toinen olohuone häipyy, mutta uuteen pääsee bussilla"!




{- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70748


///" Hämeenlinna

Toinen olohuone häipyy, mutta uuteen pääsee bussilla

[ 06.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 7.4.2008 ]


Kaurialan terveysaseman muutto pääterveysaseman yhteyteen on aiheuttanut kahdenlaisia reaktioita.

Terveyskeskuslääkäri Matti Lammi on Kaurialan terveysasemalla nähnyt aitiopaikalta yhden sukupolven varttuvan ja muuttuvan itse vanhemmiksi.

Reilut 22 vuotta Kaurialan terveysasemalla työskennellyt Lammi näkee aseman muutossa pääterveysasemalle sekä hyviä että huonoja puolia. Kurjinta on, että "toisen olohuoneen fiilari" katoaa, kun pieni terveysasema niitataan ison kylkeen.

- Tänne on ollut helppo tulla. Muutto saattaa alkaa näkyä niin, että ihmisiä käy vähemmän. Kynnys kävellä kolmikerroksiseen kivitaloon voi olla suurempi. Nyt lähtee kiva asema, jossa olemme saaneet tehdä rauhassa töitä, Lammi pohtii.

Potilailta on tullut kahtalaista palautetta. Toiset iloitsevat siitä, että pääterveysasemalle voi karauttaa linja-autolla suoraan oven eteen. Kaurialan terveysasema kun sijaitsee alueen takareunalla, minne bussilla on vaikea päästä.

- Matkan pitenemistä on kuitenkin harmiteltu. Kaurialassa asuu paljon vanhoja ihmisiä, ja osalla on vaikeuksia päästä edes bussipysäkille, Lammi kertoo.

Vuokratila olisi pitänyt remontoida

Kaurialan terveysasema muuttaa pääterveysasemalle huhtikuun lopussa. Avoterveydenhuollon ylihoitajan Tuovi Sohlbergin mukaan Kaurialan asema siirretään nyt vuokratiloista oman katon alle.

- Vanha tila olisi pitänyt remontoida. Matka ei nyt pitene monta kilometriä, ja bussiyhteydet ovat hyvät, hän perustelee.

Hän näkee hyvänä asiana sen, että fysioterapia- ja röntgenpalvelut voidaan hoitaa tarvittaessa samalla käynnillä. Pienille yhden tai kahden lääkärin terveysasemille on myös vaikea saada sijaisia.

- Isossa yksikössä töitä voi jakaa, jos sellainen tilanne tulee.

Sohlberg ei näe siirtoa niinkään säästökysymyksenä. Hän katsoo, että pääterveysasemalla vapautuivat sopivat tilat, jotka nyt saadaan käyttöön. Hänen mukaansa siirtäminen on "realistista".

Matti Lammi muistaa yhä ajan, jolloin terveysasemien ripotteleminen kortteleihin ihmisten lähelle oli "villitys".

- Silloin oli rahaa. Nykyiseen systeemiin pienet asemat eivät sovi. Meidän neljän hengen yksikkömme on helppo siirtää.

Mahdollisimman vähän muutoksia

Toukokuussa pääterveysasemalla toimivat Kaurialan, keskustan ja Vanajaveden terveysasemat. Erillisiä asemia ei kuitenkaan haluta yhdistää isommaksi yksiköksi.

- Pidämme kiinni vanhoista väestövastuurajoista, koska se on asiakkaalle helpointa. Henkilökunta ja yhteystiedot pysyvät samoina kuin ennenkin, Tuovi Sohlberg sanoo.

- Haluamme, että alueen asukkaille koituu mahdollisimman vähän muutoksia.

Kaurialan terveysasema sijoittuu pääterveysaseman D-siiven toiseen kerrokseen entisiin TyöSyke Oy:n tiloihin. (HäSa)

Marika Riikonen" ///

- -> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70748 }


Sosiaali- ja terveystoimesta tuskin kukaan voi olla Hämeenlinnan palvelukyvyn ja -tason suhteeta hurraata huutelemassa. Ellei nyt sitten perusturvalautakunta itse - ja tietysti eduskunnan oikeusasiamies, lääninhallitus ja hallinto-oikeus, jotka kaikki ovat jo vuosikausia työllistyneet kiitettävästi Hämeenlinnan kaupungin toimintatavan ja päätösten johdosta?!

Eihän sitä nyt ihan aina liene "päin helvettiä tehty", mutta kyllä nyt kohtuullisen perusteltua on kenen tahansa kuntalaisen kysellä esimerkiksi sen perään, millaisia päätöksiä - ja miten - on tehty koskien vaikkapa Aulangon kylpylää ja aulangon aluetta laajemminkin, Verkatehdasta, Linnankasarmin kaavamuutosta ja Rantasaunaa, Laivarannan kaavamuutosta ja Rantapaviljonkia, moottoritien kattamis- ja Paasikiventien sekä etelärannan rakentamiskaavailuja. Puhumattakaan nyt vaikka Hattelmalan harjun nakertamisvimmasta...


Joten "ihan sama mitä johtoporras tekee" ei todellakaan pidä paikkaansa!

Kannattaa seurata sillä silmällä vaikkapa sitä, miten "Rahantuloa ei voi estää" [- - http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70243 ] -ilmapiiri ei juurikaan ole tavoittanut eikä tavoittamassa esim. sosiaali- ja terveystoimen palveluita tarvitsevaa rahvasta...



[- - Kaupunginhallituksen kokous 07.04.2008 14.00

7 § SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN 2008 KÄYTTÖSUUNNITELMAN RIITTÄVYYS, SÄÄSTÖTOIMET JA MAHDOLLISUUS NS. PUSKURIRAHASTON MUODOSTAMISEEN


- - Työllistämis- ja kuntouttamistoimenpiteiden tuloksellisuustavoitetta nostetaan entisestään ja toimeentulotukimäärärahaa leikataan edelleen 100 000 €.

Elatustuen tuloennustetta voidaan korottaa lopullisen 2007 tilinpäätöksen perusteella 50 000 €.

Lasten kotihoidon tuen varausta voidaan leikata 2007 lopullisten kustannusten perusteella 170 000 €.

Päivähoidon vuorohoitoa ja kesäpäivystystä tiukentamalla, toimintaa tehostamalla sekä tehtyjä varauksia karsimalla leikataan varhaiskasvatuspalvelujen menoja 300 000 €.

Perheneuvonnan varauksista leikataan 21 000 €.

Lintukodon nuorisotilasta luovutaan ja pidetään yksi nuorisotyön osa-aikainen vakanssi täyttämättä. Säästöä kertyy 12 000 €.

Kotipalvelusta jätetään kultakin alueelta yksi lähihoitajan vapautuva vakanssi täyttämättä. Kustannussäästö arviolta 100 000 €.

Omaishoidon tuen määrärahaa leikataan 100 000 €. Tähän saakka tukea on maksettu jonottamatta kaikille tarvitsijoille. Säästötoimenpiteen seurauksena syntyy uudelleen pieni jono tuen piiriin pyrkijöistä.

Keinusaaren palvelukeskusta ja Tullikamaria ei oteta perusturvan omana toimintana käyttöön 2008. Palvelukeskusta pyöritetään Pysäkin toimesta kaupungin saamien perintövarojen turvin. Näin saatava säästö on 64 000 €.

Keinusaaren palvelutalon kalustamista karsitaan ja Tullikamarin kalustamisesta luovutaan. Säästövaikutus on 97 000 €.

Vanhainkotien menoja leikataan mm. sijaiskäytäntöjä tiukentamalla 100 000 - -


http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002&pykala=7 ]



... mutta kylläkin juuri sitäkin enemmän - ja vielä niin sanotusti nähtäväksi jäävin argumentein - "johtoporrasta"...



>>>>>>>>>>>>>>>>>>>





- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=45949


"Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén on tyytyväinen omaan 9 200 euron kuukausipalkkaansa.

- Kyllä tämä selkeästi yksityisen sektorin palkoista jälkeen jää. Olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen siihen suhtautumiseen, mikä Hämeessä on ollut, eikä minulla ole ollut palkan suhteen valittamista", kertoili Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén Hämeen Sanomissa 26.11.2006.

Ei vallan turhaan todennutkaan, ettei "minulla ole ollut palkan suhteen valittamista".

Sillä kyllähän Tapani Hellsténin 9200 euroa kuukaudessa kestää vertailun siinä missä Juha Isosuon 7600 euroakin (tilanne siis kaiketi tuollainen puolitoistavuotta sitten eli 25.11.2006)...



[- - >> http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53 ]



?????????????????????????



"Kotimaa

Ison kunnan johtaja tulee asukkailleen halvimmaksi

[ 25.11.2006 23.07 / Hämeen Sanomat ]


Tapani Hellstén saa seudun parasta palkkaa, mutta kunnan asukaslukuun suhteutettuna kallein on Tuuloksen Aija Tuimala.

Mitä pienempi kunta, sitä enemmän rahaa kuntalaisen kukkarosta menee kunnanjohtajan palkkaan. Vaikka Hämeenlinnan kaupunginjohtaja saa seudun johtajista parasta palkkaa, hän tulee kaupunkilaista kohden huokeimmaksi.

Jokainen hämeenlinnalainen maksaa kuukaudessa Tapani Hellsténille palkkaa 19 senttiä. Tuuloslaisen kukkarosta on puolestaan lähtenyt tänä vuonna 2,9 euroa kuukaudessa kunnanjohtaja Aija Tuimalan palkkaan.

Vaikka Hämeenlinnan kaupunginjohtajien palkat laskettaisiin yhteen, ne tulisivat kuntalaista kohden edullisemmaksi kuin muissa kunnissa Riihimäkeä lukuunottamatta.

Hämeen Sanomat selvitti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kunnanjohtajien palkat. Vertailuun otettiin mukaan tämänhetkiset kokonaispalkat eli peruspalkat henkilökohtaisine kokemuslisineen.

Kuukausipalkan lisäksi kunnanjohtajilla voi olla erilaisia luontaisetuja kuten vaikkapa autoetu. Niitä ei ole huomioitu tässä vertailussa.

Keskiruokanen ohittaa Isosuon

Keskimäärin Suomen kunnanjohtajat tienasivat viime vuonna 4 930 euroa ja kaupunginjohtajat 7 068 euroa. Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunginjohtajat saavat siis selvästi keskimääräistä suurempaa palkkaa. Myös suurin osa seutujen kunnanjohtajista tienaa enemmän kuin keskivertokollegansa.

Kunnan koko ei aivan suoraan vaikuta kunnanjohtajan palkkapussin suuruuteen. Esimerkiksi Riihimäen Seppo Keskiruokasen palkka lähentelee Hellsténiä ja ylittää apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon kuukausitilin. Eniten kunnanjohtajien palkat vaihtelevat keskikokoissa kunnissa.

Palkkapörssissä pärjää hyvin muun muassa Voitto Saraneva, joka saa parempaa palkkaa kuin Pekka Harju, vaikka Lopella on asukkaita yli puolet vähemmän kuin Janakkalassa. Samoin Kalvolan Antti Salonen saa hieman suurempaa palkkaa kuin Hattulan va. kunnanjohtaja Martti Pura.

Valtakunnan mittakaavassa keskimääräistä pienemmällä palkalla kuntaansa ovat hoitaneet vain Tuuloksen Tuimala ja Rengon Antti Leinikka. Lähimpänä keskiarvoa on Lammin Helena Hirviniemi.

Hellstén kaipaa kannusteita

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén on tyytyväinen omaan 9 200 euron kuukausipalkkaansa.

- Kyllä tämä selkeästi yksityisen sektorin palkoista jälkeen jää. Olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen siihen suhtautumiseen, mikä Hämeessä on ollut, eikä minulla ole ollut palkan suhteen valittamista.

Vaikka palkka ei ollut se asia, joka sai Hellsténin aikanaan pyrkimään kaupunginjohtajaksi, hän uskoo että silläkin voi olla tulevaisuudessa entistä enemmän merkitystä.

- Jos kunnissa joudutaan jo kilpailemaan sosiaalityöntekijöistä ja päivähoidosta, kyllä se näkyy myös ylimmässä johdossa. Yksi esimerkki on Lahdessa, jossa kaupunginjohtaja siirtyi juuri yksityiselle puolelle.

Hellstén olisi valmis sitomaan kunnanjohtajien palkat tulokseen, ei niinkään kunnan kokoon. Esimerkiksi kaupunginhallitus voisi arvioida saavutettuja tuloksia.

- Pitäisi pyrkiä yhä enemmän siihen suuntaan, että palkkaus kulkisi tehdyn työn mukaan. Työssä pitää olla myös kannusteita, Hellstén sanoo.

"Naiset pyytävät pienempää palkkaa"

Aija Tuimala pitää palkkojen vertailua kunnan asukasmäärän perusteella epäreiluna pienten kuntien johtajia kohtaan.

- Kyllähän se vähän ikävältä tuntuu, että olen niin sanotusti kallein, vaikka muut saavat minua huomattavasti suurempaa palkkaa. Toisaalta en koe olevani missään palkkakuopassakaan, sillä kokemuksen myötä olen saanut hyviä korotuksia, Tuimala pohtii.

Hän on matkan varrella havainnut, että myös kunnanjohtajien joukossa palkkaus vaihtelee sukupuolen mukaan.

- Naiset ovat huonompia pyytämään palkkaa, Tuimala sanoo.

Kauppatieteiden maisterin uravalintaan palkkaus ei vaikuttanut, vaan vaakakupissa painoivat aivan muut seikat. Hän kuittaa myös puheet kunnanjohtajien tulospalkasta olankohautuksella.

- Olisihan se teoriassa mahdollista, mutta onneksi meillä ei ole vielä miinuksia lähdetty jakamaan, Tuimala naurahtaa. (HäSa)

Riikka Happonen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=45949




??????????????????????


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=69891



"Hämeenlinna

Hämeenlinnan organisaatio uudistuu perusteellisesti


[14.03.2008 10.33 / Hämeen Sanomat 155.3.2008]


Tilaaja-tuottajamallilla pyritään tuottavuuden kasvuun ja elämänkaarimallilla asiakaslähtöisyyteen. Uudet lautakunnat ohjaavat tilaajaorganisaatiota. Uudet johtajapaikat täytetään huhti-toukokuussa.

Uuden Hämeenlinnan organisaatio on aivan erilainen kuin Hämeenlinnan ja siihen yhdistyvien maalaiskuntien nykyiset hallintomallit. Uusi malli julkistettiin torstaina.

Uuteen organisaatioon siirrytään ensi vuoden alussa, eli samalla kun kuntaliitos toteutuu. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén sanoo kuitenkin, että uudistuksia olisi tehty ilman kuntaliitostakin.


Kaksiosainen organisaatio
Tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen tarkoittaa organisaation jakoa karkeasti kahteen.

Lautakunnat ohjaavat tilaajaorganisaatiota eli tilaajapuolesta vastaavia virkamiehiä. Ne päättävät, mitä palveluja kaupunki tuottaa ja kuinka paljon. Lautakuntiin valitaan entiseen tapaan kunnallispoliitikkoja.

Palvelujen tuottajiin kuuluvat esimerkiksi kulttuurilaitokset, päiväkodit, koulut ja vanhuslaitokset. Niillä kaikilla on yhteinen palvelutuotantojohtaja ja yhteinen hallinto.

- Nykyisessä järjestelmässä jokaisella toimialalla on oma hallintonsa eli oma talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö jne. Uudessa organisaatiossa hallinto ei saa kasvaa, siksi palvelun tuottajilla on yhteinen hallinto, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén selvittää.

Myös kaupunginjohtajien työnjako menee uusiksi. Karkeasti ilmaistuna ykköskaupunginjohtaja Hellstén vastaa ensi vuodesta lähtien tilaajapuolesta ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo tuottajapuolesta.

Kunnallispoliitikkojen eli valtuuston ja lautakuntien jäsenten tehtävä uudessa Hämeenlinnassa on kohdentaa rahoitusta ja resursseja mahdollisimman hyvin sekä ennakoida käyttäjien tarpeita.


Yli neljä tuhatta työpaikkaa
Uudessa Hämeenlinnassa on yhteensä noin 4 300 työpaikkaa. Nykyisessä kaupungissa niitä on noin 2 200 ja terveyskeskuksissa noin 700. Loput työpaikat ovat Rengon, Kalvolan, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin nykyisiä työpaikkoja.

Seuraavassa vaiheessa valitaan noin kaksikymmentäviisi kokonaisuuksista vastaavaa johtajaa. Suurin osa valitaan kaupungin, kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä. Kolme paikkaa laitetaan yleiseen hakuun.

Yleisesti haettavia ovat palvelutuotantojohtajan ja kahden tilaajajohtajan pestit. Tilaajajohtajia on yhteensä kolme, ja heistä yksi on jo tiedossa. Hän on viime syksynä Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysalan toimialajohtajaksi valittu Jukka Lindberg.

Uusi organisaatiomalli ei ole vielä aivan valmis. Kehittämispäällikkö Aija Tuimala sanoo, että palikat voivat vielä liikkuakin. Mallin jatkokehittämisessä päästään vauhtiin sitten, kun uudet johtajat on valittu huhti-toukokuussa.

Organisaatio ei ole täysin valmis edes ensi vuoden alussa, kun suuri kuntaliitos toteutuu. Muista tilaaja-tuottajamallin omaksuneista kaupungeista tiedetään, että mallin hiominen kestää vuosia.

- Oulussa ja Tampereella tässä ollaan pisimmällä. Oulussa tätä on tehty kymmenen vuotta, eikä vieläkään ole valmista, suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen sanoo.

Johtajavalinnatkaan eivät tässä vaiheessa ole kiveen hakattuja. Mikäli tarvetta tulee, johtajia voidaan vaihtaa kahden vuoden kuluttua. Kyseeseen tulee tehtävien vaihto - ketään ei irtisanota.


Palkkaneuvottelut kesken
Kuntaliitoksessa ei muutenkaan irtisanota ketään, vaan kaikille taataan työpaikka viideksi vuodeksi. Sitä kuitenkaan ei täysin taata, että kaikkien palkka pysyisi entisenä tai paranisi.

- Palkka-asioissa neuvottelut ovat kesken. Hallintopuolella voi tulla tilanteita, että jonkun palkka voi laskea, jos tehtävät menevät kokonaan uusiksi, Aija Tuimala sanoo.

Kaiken kaikkiaan palkkamenot kuitenkin kasvavat. Tähän tarkoitukseen on varattu valtiolta saatavia yhdistymisrahoja 1,8 miljoonaa euroa.

Suurimmat korottavat muutokset palkkatasoihin on tulossa palvelupuolelle. Silti uudessakin kunnassa jäädään yhä jälkeen yksityisen puolen palkkatasosta.

Kaupungin, kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö on joutunut elämään jo jonkin aikaa epävarmuudessa, sillä monen tehtävät muuttuvat.

- Kipuilua on, Lindberg myöntää.

Päivi Heinonen korostaa, että suurimmalla osalla työntekijöistä tehtävät eivät muutu.

- Isot muutokset koskevat hallintoa ja johtoa.


Sosiaalipuoli jakaantuu
Jukka Lindberg sanoo, että uusi organisaatiomalli tuo dramaattisen muutoksen etenkin sosiaalipuolelle. Käytännössä se jakaantuu kolmeen osaan: lasten palveluihin, vanhusten palveluihin ja sosiaalityöhön.

Uusi malli tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistetään.

- Näin ne ihmiset, jotka käyvät vanhusten luona, kuuluvat samaan organisaatioon, Päivi Heinonen selvittää.

Uuden organisaation suunnittelijat korostavat, että tässä ei ole pyritty mahdollisimman puhdasoppiseen tilaaja-tuottajamalliin, vaan on haluttu luoda nimenomaan Hämeenlinnalle sopiva malli - ja on haluttu oppia muiden kaupunkien virheistä.

Jotta uusi malli voisi toimia, palvelut on tuotteistettava. Tämä työ on vielä edessä. Jukka Lindberg arvioi, että työssä menee pari vuotta.

- Tuotetta parempi nimitys voisi olla palvelukokonaisuus tai ydinprosessi. Mistään tehtaista tässä ei ole kysymys, Lindberg sanoo.

Uuden Hämeenlinnan organisaatiota on valmistellut muutossihteeristö, johon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo, vs. kehittämispäällikkö Tarja Majuri ja suunnittelija Tarja Mikkola. (HäSa)










Organisaatiomallin käsittely
- viikoilla 11 ja 12 kunnanhallitukset, 17.3. kaupunginhallitus

- 17.-27.3. ohjausryhmä, yhteistyöryhmä ja pääluottamusmiesryhmä

- 31.3. kaupunginvaltuusto

- 2.4. yhteinen seminaari valtuutetuille

- 7.4. kaupunginhallitus nimeää ensimmäiset johtajat tehtäviin (yht. noin 25 johtajaa)

- toukokuu: yleisessä haussa olevien johtajien nimeäminen

- syyskuun loppu: jokainen työntekijä tietää paikkansa uudessa kunnassa

- 1.1.2009: Hämeenlinna, Renko, Kalvola, Hauho, Tuulos ja Lammi yhdistyvät

Päivi Ojala"

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=69891


JK. Vaatimattomalla panoksellani olen yrittänyt pitää esillä keskustelussa sellaisia näkemyksiä joissa kunnallisella demokratiallakin on oma tunnustettu arvonsa...

["Kuntauudistukset voivat kaventaa kunnallista demokratiaa


- - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on turvata kunnallisten palveluiden saatavuus kuntien välisellä yhteistoiminnalla. Käytännössä yhteistoimintaa lisätään esimerkiksi kuntaliitoksilla tai muodostamalla sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueita. Uudistuksesta käydyssä keskustelussa demokratia on jäänyt tehokkuuden ja suuruuden ekonomian jalkoihin. - - "

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kuntauudistukset voivat kaventaa kunnallista demokratiaa/1135235179046 ]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034009700


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034010002

... ja jossa sanoilla ja sanonnoilla kuten esim. "halulla vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen" kuin myös halulla " ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla"...

[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


... on myös jokin sisällöllinen "merkitys" eli vastaavuutta ja vastiketta käytännön toiminnassa ja päätöksenteossa!


Niin kauan kuin näin ei ole asianlaita, täysi syy lienee yhtyä siihen, mitä on Hämeenlinnan "toimintamallista" taannoin kirjoitettu toisaalla otsikolla "Pikkurikollisia rangaistaan, suuret roistot kulkevat kunniasaatossa"...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026835624

saajaansa? kirjoitti:

"Kaupunginjohtajien palkat ovat nousseet viime vuosina varsinkin pomovaihdosten yhteyksissä, vaikka tehtävissään jatkaneidenkin tilejä on rukattu muutamissa kaupungeissa kiitettävästi ylöspäin. Näin on tehty muun muassa Hämeenlinnassa, jonka Tapani Hellsténin palkkaa nostettiin viime vuoden vaihteessa kertarysäyksellä peräti 25 prosenttia. Nyt hän tienaa suunnilleen tonnin enemmän kuukaudessa kuin Porin ykkösjohtaja", kirjoitti tässä taannoin Satakunnan Kansa kaupunginjohtajien palkkatasosta ja etenkin sen tuntuvista korotuksista.

Hämeenlinna näyttäisi kestävän vertailun. Tai sitten ei?



???????????????????????



"Menoja voi supistaa..."




"- - Keinusaaren palvelukeskusta ja Tullikamaria ei oteta perusturvan omana toimintana käyttöön 2008. Palvelukeskusta pyöritetään Pysäkin toimesta kaupungin saamien perintövarojen turvin. Näin saatava säästö on 64 000 €. - - "

Lähde:

http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002&pykala=7


http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002





... mutta "rahantuloa ei voi estää..."


- - > http://www.satakunnankansa.fi/teema/alanurkka/3632925.shtml


- - >>> http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026993462

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117825

Lue lisää

- - >>
Kanta-Häme

Nimitysruletti pyörähti uudessa kaupungissa
07.04.2008 15.29


Uuden Hämeenlinnan johtovirat on pääosin täytetty, tosin viisi virkaa pannaan avoimeen hakuun.

Nykyiset kunnanjohtajat sijoittuvat uuden kaupungin konsernihallintoon. Hämeenlinnan kaupunginjohtajat eivät olleet tällä kierroksella mukana, koska jo aikaisemmin on päätetty, että heidän pestinsä pysyy nykyisellään.

Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimalasta tulee koko kaupunkikonsernin kehittämisjohtaja, Tuuloksen vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi ryhtyy kaupunkikonsernin hallintopäälliköksi, Hauhon kunnanjohtaja Juho Ainasoja tarkastuspäälliköksi ja Lammin kunnanjohtaja Aarre Järvinen kehittämispäälliköksi. Rengon kunnanjohtaja Antti Leinikka ja Kalvolan kunnanjohtaja Antti Salonen todennäköisesti siirtyvät eläkkeelle.

Terveyskeskusliikelaitoksen toimitusjohtajaksi nimettiin terveyskeskuksen johtajaylilääkäri Marina Erhola. Avoterveydenhuollon ylilääkäri Markku Nurmikari siirtyy terveyden ja toimintakyvyn tilaajapäälliköksi. (HäSa)



- - >>> http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=70776

Tuimalaa taistelua? kirjoitti:

- - >>
Kanta-Häme

Nimitysruletti pyörähti uudessa kaupungissa
07.04.2008 15.29


Uuden Hämeenlinnan johtovirat on pääosin täytetty, tosin viisi virkaa pannaan avoimeen hakuun.

Nykyiset kunnanjohtajat sijoittuvat uuden kaupungin konsernihallintoon. Hämeenlinnan kaupunginjohtajat eivät olleet tällä kierroksella mukana, koska jo aikaisemmin on päätetty, että heidän pestinsä pysyy nykyisellään.

Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimalasta tulee koko kaupunkikonsernin kehittämisjohtaja, Tuuloksen vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi ryhtyy kaupunkikonsernin hallintopäälliköksi, Hauhon kunnanjohtaja Juho Ainasoja tarkastuspäälliköksi ja Lammin kunnanjohtaja Aarre Järvinen kehittämispäälliköksi. Rengon kunnanjohtaja Antti Leinikka ja Kalvolan kunnanjohtaja Antti Salonen todennäköisesti siirtyvät eläkkeelle.

Terveyskeskusliikelaitoksen toimitusjohtajaksi nimettiin terveyskeskuksen johtajaylilääkäri Marina Erhola. Avoterveydenhuollon ylilääkäri Markku Nurmikari siirtyy terveyden ja toimintakyvyn tilaajapäälliköksi. (HäSa)



- - >>> http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=70776

Lue lisää

"- - Uuden kunnan rakentamisessa päästiin maanantaina hyvä askel eteen päin, kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimesi 28 uutta johtajaa ja päällikköä. - -

[-- > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70243 ]

- - Nykyiset kunnanjohtajat sijoittuvat uuden kaupungin konsernihallintoon. Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimalasta tulee koko kaupunkikonsernin kehittämisjohtaja, Tuuloksen vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi ryhtyy kaupunkikonsernin hallintopäälliköksi, Hauhon kunnanjohtaja Juho Ainasoja tarkastuspäälliköksi ja Lammin kunnanjohtaja Aarre Järvinen kehittämispäälliköksi. Tosin hän on sairauslomalla elokuuhun asti. - -


Nyt nimetyt hoitavat sekä uutta että nykyistä virkaansa. Siitä heille maksetaan jonkin verran ylimääräistä. Virallisesti he ottavat uudet työt vastaan vuodenvaihteessa", kertoo Hämeen Sanomat,


"Kallista on ja halvalla menee!", joutuu toteamaan puolestaan rahvas eli kuntalaiset, veronmaksajat - ja onneksi myös siis äänestäjät!

Nimittäin kallista on oleva Suur-Hämeenlinnan hallinto - ja halvalla meni muutamaltakin kunnalta sekä itsenäisyys että kaikilta muiltakin hupenivat vaikutusmahdollisuudet!



- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70802&main=25



"Hämeenlinna
Uusi johto hoitaa kahta virkaa tämän vuoden

[07.04.2008 23.03 / Hämeen Sanomat 8.4.2008]



Ensi viikolla jo ensimmäinen seminaari. Viisi virkaa tulee julkiseen hakuun.

Uuden kunnan rakentamisessa päästiin maanantaina hyvä askel eteen päin, kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimesi 28 uutta johtajaa ja päällikköä.

Tosin viisi johtovirkaa pannaan avoimeen hakuun.

Nykyiset kunnanjohtajat sijoittuvat uuden kaupungin konsernihallintoon. Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimalasta tulee koko kaupunkikonsernin kehittämisjohtaja, Tuuloksen vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi ryhtyy kaupunkikonsernin hallintopäälliköksi, Hauhon kunnanjohtaja Juho Ainasoja tarkastuspäälliköksi ja Lammin kunnanjohtaja Aarre Järvinen kehittämispäälliköksi. Tosin hän on sairauslomalla elokuuhun asti.

Rengon kunnanjohtaja Antti Leinikka ja Kalvolan kunnanjohtaja Antti Salonen todennäköisesti siirtyvät eläkkeelle.

Nykyinen sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Jukka Lindberg siirtyy ikäihmisten sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden tilaajajohtajaksi.

Uuden terveyskeskuksesta muodostettavan liikelaitoksen toimitusjohtajaksi nimitettiin johtava ylilääkäri Marina Erhola. Avoterveydenhuollon ylilääkäri Markku Nurmikari puolestaan siirtyy tilaajaorganisaatioon terveyden ja toimintakyvyn tilaajapäälliköksi.

Ulkopuolista osaamista

Muut kaksi tilaajajohtajan virkaa eli lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluista vastaava ja yhdyskuntapalveluista vastaava tulevat julkiseen hakuun. Myös palvelutuotantojohtajan ja parin tilaajapäällikön virat pannaan hakuun.

Perusteluna tähän on muun muassa se, että uuteen organisaatioon halutaan myös ulkopuolista osaamista.

- Nykyistä toimialajohtajista koulutuksen ja kulttuurin Veikko Mikkola ja tekniikan Jouko Kettunen lähestyvät eläkeikää. He siirtyvät asiantuntijatehtäviin. Toivomme, että uudistusta olisi valmistelemassa henkilö, joka myös vetää uutta organisaatiota, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén selittää.

Nyt tehdyt johtajavalinnat ovat määräaikaisia. Tilannetta tarkastellaan uudelleen kahden vuoden kuluttua uuden kunnan aloituksesta.

Pääosa Hämeenlinnasta

Nyt nimetyistä 28 viranhaltijasta 16 naisia. Kaupunginjohtaja Hellsténin mukaan paikkoja täytettäessä muutossihteeristöllä ei ollut mitään kuntakohtaisia kiintiöitä.

- Ensin tehtiin 120 viranhaltijan osaamiskartoitus, sitten haastateltiin heistä 51. Haastattelujen perusteella sitten virat täytettiin katsomatta, missä kunnassa ehdokkaat nyt ovat töissä.

Käytännössä pääosa nimetyistä tulee Hämeenlinnan viroista.

Nyt nimetyt henkilöt ottavat uuden kunnan rakentamisen tehtäväkseen melkein heti. He myös valmistelevat seuraavat, keskijohdon nimitykset.

- Ensimmäinen seminaari on ensi viikolla. Nyt nimetyt hoitavat sekä uutta että nykyistä virkaansa. Siitä heille maksetaan jonkin verran ylimääräistä. Virallisesti he ottavat uudet työt vastaan vuodenvaihteessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70802&main=25



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775

mikä oli arvattavissa? kirjoitti:

"- - Uuden kunnan rakentamisessa päästiin maanantaina hyvä askel eteen päin, kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimesi 28 uutta johtajaa ja päällikköä. - -

[-- > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70243 ]

- - Nykyiset kunnanjohtajat sijoittuvat uuden kaupungin konsernihallintoon. Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimalasta tulee koko kaupunkikonsernin kehittämisjohtaja, Tuuloksen vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi ryhtyy kaupunkikonsernin hallintopäälliköksi, Hauhon kunnanjohtaja Juho Ainasoja tarkastuspäälliköksi ja Lammin kunnanjohtaja Aarre Järvinen kehittämispäälliköksi. Tosin hän on sairauslomalla elokuuhun asti. - -


Nyt nimetyt hoitavat sekä uutta että nykyistä virkaansa. Siitä heille maksetaan jonkin verran ylimääräistä. Virallisesti he ottavat uudet työt vastaan vuodenvaihteessa", kertoo Hämeen Sanomat,


"Kallista on ja halvalla menee!", joutuu toteamaan puolestaan rahvas eli kuntalaiset, veronmaksajat - ja onneksi myös siis äänestäjät!

Nimittäin kallista on oleva Suur-Hämeenlinnan hallinto - ja halvalla meni muutamaltakin kunnalta sekä itsenäisyys että kaikilta muiltakin hupenivat vaikutusmahdollisuudet!



- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70802&main=25



"Hämeenlinna
Uusi johto hoitaa kahta virkaa tämän vuoden

[07.04.2008 23.03 / Hämeen Sanomat 8.4.2008]



Ensi viikolla jo ensimmäinen seminaari. Viisi virkaa tulee julkiseen hakuun.

Uuden kunnan rakentamisessa päästiin maanantaina hyvä askel eteen päin, kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimesi 28 uutta johtajaa ja päällikköä.

Tosin viisi johtovirkaa pannaan avoimeen hakuun.

Nykyiset kunnanjohtajat sijoittuvat uuden kaupungin konsernihallintoon. Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimalasta tulee koko kaupunkikonsernin kehittämisjohtaja, Tuuloksen vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi ryhtyy kaupunkikonsernin hallintopäälliköksi, Hauhon kunnanjohtaja Juho Ainasoja tarkastuspäälliköksi ja Lammin kunnanjohtaja Aarre Järvinen kehittämispäälliköksi. Tosin hän on sairauslomalla elokuuhun asti.

Rengon kunnanjohtaja Antti Leinikka ja Kalvolan kunnanjohtaja Antti Salonen todennäköisesti siirtyvät eläkkeelle.

Nykyinen sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Jukka Lindberg siirtyy ikäihmisten sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden tilaajajohtajaksi.

Uuden terveyskeskuksesta muodostettavan liikelaitoksen toimitusjohtajaksi nimitettiin johtava ylilääkäri Marina Erhola. Avoterveydenhuollon ylilääkäri Markku Nurmikari puolestaan siirtyy tilaajaorganisaatioon terveyden ja toimintakyvyn tilaajapäälliköksi.

Ulkopuolista osaamista

Muut kaksi tilaajajohtajan virkaa eli lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluista vastaava ja yhdyskuntapalveluista vastaava tulevat julkiseen hakuun. Myös palvelutuotantojohtajan ja parin tilaajapäällikön virat pannaan hakuun.

Perusteluna tähän on muun muassa se, että uuteen organisaatioon halutaan myös ulkopuolista osaamista.

- Nykyistä toimialajohtajista koulutuksen ja kulttuurin Veikko Mikkola ja tekniikan Jouko Kettunen lähestyvät eläkeikää. He siirtyvät asiantuntijatehtäviin. Toivomme, että uudistusta olisi valmistelemassa henkilö, joka myös vetää uutta organisaatiota, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén selittää.

Nyt tehdyt johtajavalinnat ovat määräaikaisia. Tilannetta tarkastellaan uudelleen kahden vuoden kuluttua uuden kunnan aloituksesta.

Pääosa Hämeenlinnasta

Nyt nimetyistä 28 viranhaltijasta 16 naisia. Kaupunginjohtaja Hellsténin mukaan paikkoja täytettäessä muutossihteeristöllä ei ollut mitään kuntakohtaisia kiintiöitä.

- Ensin tehtiin 120 viranhaltijan osaamiskartoitus, sitten haastateltiin heistä 51. Haastattelujen perusteella sitten virat täytettiin katsomatta, missä kunnassa ehdokkaat nyt ovat töissä.

Käytännössä pääosa nimetyistä tulee Hämeenlinnan viroista.

Nyt nimetyt henkilöt ottavat uuden kunnan rakentamisen tehtäväkseen melkein heti. He myös valmistelevat seuraavat, keskijohdon nimitykset.

- Ensimmäinen seminaari on ensi viikolla. Nyt nimetyt hoitavat sekä uutta että nykyistä virkaansa. Siitä heille maksetaan jonkin verran ylimääräistä. Virallisesti he ottavat uudet työt vastaan vuodenvaihteessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70802&main=25



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775

Lue lisää

Hämeen Sanomien Tekstiviestit -palstalle näkyy löytäneen tiensä 9.4.2008 seuraavanlainen viesti:


"Nykyinen asemakaava-arkkitehti ansaitsee potkut. Mutta kuka ne antaisi, kun teknokraatit valmistelevat asiat, jotka kumileimasinvaltuusto hyväksyy.

Sivistystä puuttuu"

Siinä katsannosa, mitä Hämeen Sanomien mielipidesivun kirjoituksista on saanut viime kuukausina lukea, näkemykselle on löydettävissä perusteita...

Katso vaikkapa tuolta:


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868

{ "Karkaako taas käsistä?


25.01.2008 23.31


Viime aikoina on jouduttu ja jo totuttukin ihmettelemään sitä, että kaupungin rakennustoiminnassa todelliset kustannukset ovat täysin kohtuuttomasti ylittäneet päätöksenteon perusteena olleiden kustannusarvioiden luvut.

Enää ei tarvitse ihmetellä. Ilmeisesti päätökset ovat aiemminkin perustuneet kustannusarvauksiin. Tällaisen perusteellahan valtuusto on Hämeen Sanomissa 23.1. olleen jutun mukaan hyväksynyt rantapaviljongin rakentamiskustannukset.

Hyväksytty arvaus oli 2,8 miljoonaa. Uusi arvaus on puolisen miljoonaa tuota korkeampi. Lehdessä olleesta artikkelista sai sellaisen käsityksen, että uusikin arvaus on kovasti alakantissa.

Yhtenä merkittävänä selityksenä karanneisiin kustannuksiin näyttää usein olevan maapohja. Milloin tulee yllätyksenä sen pehmeys, milloin saastuminen. Miksi ne ovat yllätyksiä?

Tuntuu merkilliseltä, jollei esimerkiksi laivarannan maaperän laatua tunnettu jo siinä vaiheessa kun paviljongin rakennus-projektia käynnisteltiin. Jos taas tunnettiin, eikö se olisi ollut syytä kertoa arkkitehtikilpailua järjestettäessä myös kilpailuun osallistuneille, jotta he olisivat ottaneet tämän huomioon suunnittelutyössään.

Ainakin kilpailuraati olisi päätöstä tehdessään voinut kiinnittää huomiota rakennuksen näyttävyyden lisäksi siihen, että se olisi kyseiseen paikkaan rakennettavissa kohtuullisin kustannuksin. Nythän kustannuksista näyttää muodostuvan kohtuuttoman korkeat.

Suunniteltu paviljonki on todella upean näköinen. Mutta mitä mieltä on tehdä näinkin kallis talo vain muutaman vuosittaisen kesäkuukauden käyttöä varten?

Eikö olisi viisasta rakentaa talo kerralla kuntoon, jos kerran se on suunniteltu siten, että muutos olisi myöhemmin helppo tehdä, kuten lehteen haastateltu kaupungin edustaja toteaa.

Onko arvailtu sitä, mitä kerralla kuntoon -vaihtoehto ja toisaalta myöhemmin tehtävä muutoskorjaus maksaisivat? Ellei, niin ehkäpä kunnolliset kustannusarviot olisi tällä kertaa ennen lopullista rakentamispäätöstä syytä tehdä.

Arvailusta arviointiin
Hämeenlinna"


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=67801&main=76 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034063308



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153




[ "Hämeenlinna

Laivarantaan viiden miljoonan remontti


03.04.2008 23.02


Suunnitelmiin lisättiin vierasvenelaituri.

Syksyllä alkava Hämeenlinnan laivarannan laituriremontti ja kokonaan uusi ravintolarakennus tulevat maksamaan yhteensä lähes viisi miljoonaa euroa. Valtaosa rahoista kuluu ravintolarakennukseen, jonka hinnaksi tulee yli 3,4 miljoonaa euroa.

Remontin yhteydessä koko laivarannan ilme uudistuu. Kun laivamatkailukausi syksyllä loppuu, puretaan koko vanha laituri sekä ns. Rantakasinon talo.

Paaluperustukselle tehtävä uusi betonirakenteinen laituri ulottuu kaksi metriä nykyistä pidemmälle Vanajaveden puolelle. Laivalaiturin jatkeeksi rakennetaan Arvi Kariston kadun suuntaisesti rantaa seuraava vierasvenelaituri 12 veneelle. Laiturille tulee myös penkkejä ja muita istumapaikkoja.

Laivalaiturin päässä nyt oleva veneenlaskupaikka poistuu käytöstä.

Talo tehdään talvikäyttöön

Ravintolarakennuksesta tehdään alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen myös talvikäyttöön sopiva. Lämmöneristysten parantaminen ja lämmön talteenottojärjestelmän lisääminen ovat osaltaan nostaneet hintaa.

Rakennus tulee Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöyhtiön Kantolan kiinteistöt Oy:n omistukseen. Vuokralaiseksi uusiin tiloihin on jo valittu mm. ravintola Tawastia Bankia ja Emiliaa vetävä Veikko Lindholm.

Ennen rakennustöiden alkua meriarkeologit tutkivat alueen mahdollisten muinaislöytöjen varalta.

Laivarannan uudistussuunnitelma on ensi maanantaina Hämeenlinnan teknisen lautakunnan käsittelyssä. (HäSa)

Jani Suhonen "


http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70633&main=26



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034120235

[- - >> http://www.safa.fi/archive/255_sillalla1.jpg?SAFASID=b2fa71d8d188450816d55de560945a80 ]


Puhumattakaan siis tällaisesta:



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034146747


["Mielipide

Harjujensuojelua Hämeenlinnassa

04.04.2008 23.31



Hattelmalan harju Hämeenlinnassa kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.

Asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta kertoo haastattelussaan Hämeen Sanomissa 29.3. että Rengontie 23:n tonttia ei ole kaavoitettu tehokkaasti. Hän jättää mainitsematta, että 1970-luvulta peräisin oleva kaava salli rakentamisen vain tontin kaupungin puoleiseen osaan.

Sille annettiin runsas rakennusoikeus, mutta rakentaminen suppaan, pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle ja harjunrinteeseen kiellettiin. Kun kaavoittaja nyt poikkeamisluvalla sallii rakentamisen näillekin alueille pohjavedestä ja harjumaisemasta piittaamatta, tehokkuusluku näyttää pieneltä samalla kun myytäviä neliöitä saadaan näppärästi lisää.

Alueelle, josta pohjavesi imeytyy, sijoitetaan osa rakennuksista, kellareita, autotalleja ja 18 autopaikkaa. Saloranta mainitsee, että kyse ei ole kaupungin hankkeesta. Jos kaupungin viranomainen antaa poikkeamisluvalla rakentaa kaavoitetun rakennusalan ulkopuolelle harjun tuhoten, kyse on kaupungin asiasta.

Mikäli kaupunki arvostaisi harjumaisemaa ja pohjaveden suojelua, poikkeamislupa olisi voitu evätä ja rajoittaa rakentaminen kaavan mukaiselle alalle. Halutessaan kaupunki olisi myös voinut suojella herkkää harjualuetta naapureiden ehdottamalla ajanmukaisella kaavoituksella, jossa olisi otettu huomioon pohjaveden asema aiottuun rakentamiseen nähden sekä rakennusalan ulkopuolella olevan tonttialueen luontoarvot ja rakennettavuus.

Kaupunki arvotti rakentajan tontistaan saaman lisäarvon kuitenkin luontoarvojen edelle. Saloranta mainitsee edelleen, että suuri osa tontista säilytetään "luonnontilaisena". Tämän voi jokainen arvioida paikan päällä.

Valtakunnalliseen harjujensuojelualueeseen rajoittuva avohakkuu ja kaivanto kertovat kaiken Hämeenlinnan kaupungin harjujensuojelusta. Tontilla lojuu vielä osa satavuotiaan kuusen rungosta. Ahneus kaatoi lopulta kaksi maailmansotaa kestäneen terveen puun.


Virpi ja Kalevi Oksanen
Hämeenlinna"


["Mielipide

Näinkö hoidetaan kansallis- omaisuuttamme?

04.04.2008 23.31


Olen järkyttyneenä ja tyrmistyneenä seurannut Hattelmalan harjun tuhoamista Hattelmalanharjun, Rengontie ja Riihipellontie välissä. En ole yksin, meitä on monia, jotka kysyvät, miten tämä kaikki on mahdollista Voidaanko tosiaan näin tehdä? Miksi annetaan tuhota kaunis harju?

Uutena hämeenlinnalaisena olen suuresti ihaillut kaunista harjua. Ilokseni olen havainnut myös miten viime talven aikana sitä on hoidettu poistamalla pusikkoa, jolloin harju on päässyt vielä enemmän oikeuksiinsa. Harjualue kuuluu miltei päivittäin lenkkeilymaastooni. Mutta nyt, haluanko enää katsella revittyä aluetta?!

Mitä jätämme jälkipolvillemme? Tuhotun harjun, joka on luonnonsuojelualue, jossa on lehtometsien suojelualue ja joka on tärkeän tarvitsemamme veden pohjavesialue.

Eräässä lehtiartikkelissa kaupunginarkkitehti piti melkein puolustuspuheen asiasta. Siltä se ainakin maallikosta tuntui.

Hän kertoi, että rakentamaton alue jää luonnontilaiseen hoitoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki on revitty maasta muutamaa puuta lukuun ottamatta.

Samoin hän kertoi ettei kyseistä aluetta rakenneta sen tehokkaammin kuin muutkaan alueet. Mutta "pikku juttu" asiassa, ne muut rakennetut alueet eivät ole harjun reunalla, tämä kyseinen alue on.

Onko todella sama, onko tavallinen pelto- ja metsä- vai harjualue. Hämeenlinnan kaupungin päättäjille näyttää olevan aivan sama.


Mummi
Hämeenlinna"


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70708&main=76 ]



??????????????????



- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70709&main=76 ]




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034205195


["Ulosteensiirrot mahdollisia Kanta-Hämeessäkin"

- - Valmiudet ulosteensiirtoon ovat olemassa vaikka saman tien. Toimenpiteenä se ei ole kovin ihmeellinen, vakuuttaa Forssan sairaalan poliklinikan ylilääkäri, gastrokirurgi Mauri Iivonen.

Ulosteensiirto on Suomessa vielä kiistelty hoitomuoto, mutta viime aikoina siihen on turvauduttu erityisesti Turussa ja Helsingissä. - - "

- - > http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=70744 ]

Tiistainahan sitten oli Hämeen Sanomista luettavissa, että "uusia johtajia ja päälliköitä" luetteloon oli kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 7.4.2008 siunaantunut mm.
"palvelujohtaja, maankäyttö ja ympäristö, Päivi Saloranta"

Niinpä!

"Uuden" Hämeenlinnan "vanha toimintamalli" takaa sen, että "herrana...
Kirjoittanut: .. hyvä olla"!

Ja myös "rouvana", jos eli kun on "kuntapäättäjäksi" päässyt eli kun ...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032026413




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031853172

JK. Nyt lienee sitten parin vuoden "koeaika", jolloin kuntalaisten on valppaasti seurattava asioita ja on saatava katetta esim. uudeksi maankäytön ja ympäristön palvelujohtajaksi valitun nykyisen asemakaava-arkkitehdin Kuntalehti Onlinen haastattelussa ilmaisemalle halulle

"jättää oman jälkensä Hämeenlinnan kaupunkisuunnitteluun" ja
"ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla" eli halulle "vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen"...

[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792

litet längre...&quot; ? kirjoitti:

Näinä vanhaslais-kanervalaisina sp- ja huono-osaisuuskulttuurin aikoina sallittaneen "Lyhyestä kauniille" hieman pitempääkin.

Siis vastaus myös "välikysymykseen"?


Toki Hämeenlinnassa varmaan tapahtuu myönteistäkin kehitystä, mutta niistä kirjoittavat seutukunnan ainoat printtimediat kyllä riittävän innostuneesti - ikään kuin "viran puolesta"...



Siinä suhteessahan tyyli on tuttu ja turvallinen, kuten uutisointi (HäSa 7.4.2008) esim. siitä, että Kaurialan terveyskeskuksen kanta-asiakkailta "Toinen olohuone häipyy, mutta uuteen pääsee bussilla"!




{- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70748


///" Hämeenlinna

Toinen olohuone häipyy, mutta uuteen pääsee bussilla

[ 06.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 7.4.2008 ]


Kaurialan terveysaseman muutto pääterveysaseman yhteyteen on aiheuttanut kahdenlaisia reaktioita.

Terveyskeskuslääkäri Matti Lammi on Kaurialan terveysasemalla nähnyt aitiopaikalta yhden sukupolven varttuvan ja muuttuvan itse vanhemmiksi.

Reilut 22 vuotta Kaurialan terveysasemalla työskennellyt Lammi näkee aseman muutossa pääterveysasemalle sekä hyviä että huonoja puolia. Kurjinta on, että "toisen olohuoneen fiilari" katoaa, kun pieni terveysasema niitataan ison kylkeen.

- Tänne on ollut helppo tulla. Muutto saattaa alkaa näkyä niin, että ihmisiä käy vähemmän. Kynnys kävellä kolmikerroksiseen kivitaloon voi olla suurempi. Nyt lähtee kiva asema, jossa olemme saaneet tehdä rauhassa töitä, Lammi pohtii.

Potilailta on tullut kahtalaista palautetta. Toiset iloitsevat siitä, että pääterveysasemalle voi karauttaa linja-autolla suoraan oven eteen. Kaurialan terveysasema kun sijaitsee alueen takareunalla, minne bussilla on vaikea päästä.

- Matkan pitenemistä on kuitenkin harmiteltu. Kaurialassa asuu paljon vanhoja ihmisiä, ja osalla on vaikeuksia päästä edes bussipysäkille, Lammi kertoo.

Vuokratila olisi pitänyt remontoida

Kaurialan terveysasema muuttaa pääterveysasemalle huhtikuun lopussa. Avoterveydenhuollon ylihoitajan Tuovi Sohlbergin mukaan Kaurialan asema siirretään nyt vuokratiloista oman katon alle.

- Vanha tila olisi pitänyt remontoida. Matka ei nyt pitene monta kilometriä, ja bussiyhteydet ovat hyvät, hän perustelee.

Hän näkee hyvänä asiana sen, että fysioterapia- ja röntgenpalvelut voidaan hoitaa tarvittaessa samalla käynnillä. Pienille yhden tai kahden lääkärin terveysasemille on myös vaikea saada sijaisia.

- Isossa yksikössä töitä voi jakaa, jos sellainen tilanne tulee.

Sohlberg ei näe siirtoa niinkään säästökysymyksenä. Hän katsoo, että pääterveysasemalla vapautuivat sopivat tilat, jotka nyt saadaan käyttöön. Hänen mukaansa siirtäminen on "realistista".

Matti Lammi muistaa yhä ajan, jolloin terveysasemien ripotteleminen kortteleihin ihmisten lähelle oli "villitys".

- Silloin oli rahaa. Nykyiseen systeemiin pienet asemat eivät sovi. Meidän neljän hengen yksikkömme on helppo siirtää.

Mahdollisimman vähän muutoksia

Toukokuussa pääterveysasemalla toimivat Kaurialan, keskustan ja Vanajaveden terveysasemat. Erillisiä asemia ei kuitenkaan haluta yhdistää isommaksi yksiköksi.

- Pidämme kiinni vanhoista väestövastuurajoista, koska se on asiakkaalle helpointa. Henkilökunta ja yhteystiedot pysyvät samoina kuin ennenkin, Tuovi Sohlberg sanoo.

- Haluamme, että alueen asukkaille koituu mahdollisimman vähän muutoksia.

Kaurialan terveysasema sijoittuu pääterveysaseman D-siiven toiseen kerrokseen entisiin TyöSyke Oy:n tiloihin. (HäSa)

Marika Riikonen" ///

- -> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70748 }


Sosiaali- ja terveystoimesta tuskin kukaan voi olla Hämeenlinnan palvelukyvyn ja -tason suhteeta hurraata huutelemassa. Ellei nyt sitten perusturvalautakunta itse - ja tietysti eduskunnan oikeusasiamies, lääninhallitus ja hallinto-oikeus, jotka kaikki ovat jo vuosikausia työllistyneet kiitettävästi Hämeenlinnan kaupungin toimintatavan ja päätösten johdosta?!

Eihän sitä nyt ihan aina liene "päin helvettiä tehty", mutta kyllä nyt kohtuullisen perusteltua on kenen tahansa kuntalaisen kysellä esimerkiksi sen perään, millaisia päätöksiä - ja miten - on tehty koskien vaikkapa Aulangon kylpylää ja aulangon aluetta laajemminkin, Verkatehdasta, Linnankasarmin kaavamuutosta ja Rantasaunaa, Laivarannan kaavamuutosta ja Rantapaviljonkia, moottoritien kattamis- ja Paasikiventien sekä etelärannan rakentamiskaavailuja. Puhumattakaan nyt vaikka Hattelmalan harjun nakertamisvimmasta...


Joten "ihan sama mitä johtoporras tekee" ei todellakaan pidä paikkaansa!

Kannattaa seurata sillä silmällä vaikkapa sitä, miten "Rahantuloa ei voi estää" [- - http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70243 ] -ilmapiiri ei juurikaan ole tavoittanut eikä tavoittamassa esim. sosiaali- ja terveystoimen palveluita tarvitsevaa rahvasta...



[- - Kaupunginhallituksen kokous 07.04.2008 14.00

7 § SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN 2008 KÄYTTÖSUUNNITELMAN RIITTÄVYYS, SÄÄSTÖTOIMET JA MAHDOLLISUUS NS. PUSKURIRAHASTON MUODOSTAMISEEN


- - Työllistämis- ja kuntouttamistoimenpiteiden tuloksellisuustavoitetta nostetaan entisestään ja toimeentulotukimäärärahaa leikataan edelleen 100 000 €.

Elatustuen tuloennustetta voidaan korottaa lopullisen 2007 tilinpäätöksen perusteella 50 000 €.

Lasten kotihoidon tuen varausta voidaan leikata 2007 lopullisten kustannusten perusteella 170 000 €.

Päivähoidon vuorohoitoa ja kesäpäivystystä tiukentamalla, toimintaa tehostamalla sekä tehtyjä varauksia karsimalla leikataan varhaiskasvatuspalvelujen menoja 300 000 €.

Perheneuvonnan varauksista leikataan 21 000 €.

Lintukodon nuorisotilasta luovutaan ja pidetään yksi nuorisotyön osa-aikainen vakanssi täyttämättä. Säästöä kertyy 12 000 €.

Kotipalvelusta jätetään kultakin alueelta yksi lähihoitajan vapautuva vakanssi täyttämättä. Kustannussäästö arviolta 100 000 €.

Omaishoidon tuen määrärahaa leikataan 100 000 €. Tähän saakka tukea on maksettu jonottamatta kaikille tarvitsijoille. Säästötoimenpiteen seurauksena syntyy uudelleen pieni jono tuen piiriin pyrkijöistä.

Keinusaaren palvelukeskusta ja Tullikamaria ei oteta perusturvan omana toimintana käyttöön 2008. Palvelukeskusta pyöritetään Pysäkin toimesta kaupungin saamien perintövarojen turvin. Näin saatava säästö on 64 000 €.

Keinusaaren palvelutalon kalustamista karsitaan ja Tullikamarin kalustamisesta luovutaan. Säästövaikutus on 97 000 €.

Vanhainkotien menoja leikataan mm. sijaiskäytäntöjä tiukentamalla 100 000 - -


http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002&pykala=7 ]



... mutta kylläkin juuri sitäkin enemmän - ja vielä niin sanotusti nähtäväksi jäävin argumentein - "johtoporrasta"...



>>>>>>>>>>>>>>>>>>>





- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=45949


"Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén on tyytyväinen omaan 9 200 euron kuukausipalkkaansa.

- Kyllä tämä selkeästi yksityisen sektorin palkoista jälkeen jää. Olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen siihen suhtautumiseen, mikä Hämeessä on ollut, eikä minulla ole ollut palkan suhteen valittamista", kertoili Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén Hämeen Sanomissa 26.11.2006.

Ei vallan turhaan todennutkaan, ettei "minulla ole ollut palkan suhteen valittamista".

Sillä kyllähän Tapani Hellsténin 9200 euroa kuukaudessa kestää vertailun siinä missä Juha Isosuon 7600 euroakin (tilanne siis kaiketi tuollainen puolitoistavuotta sitten eli 25.11.2006)...



[- - >> http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53 ]



?????????????????????????



"Kotimaa

Ison kunnan johtaja tulee asukkailleen halvimmaksi

[ 25.11.2006 23.07 / Hämeen Sanomat ]


Tapani Hellstén saa seudun parasta palkkaa, mutta kunnan asukaslukuun suhteutettuna kallein on Tuuloksen Aija Tuimala.

Mitä pienempi kunta, sitä enemmän rahaa kuntalaisen kukkarosta menee kunnanjohtajan palkkaan. Vaikka Hämeenlinnan kaupunginjohtaja saa seudun johtajista parasta palkkaa, hän tulee kaupunkilaista kohden huokeimmaksi.

Jokainen hämeenlinnalainen maksaa kuukaudessa Tapani Hellsténille palkkaa 19 senttiä. Tuuloslaisen kukkarosta on puolestaan lähtenyt tänä vuonna 2,9 euroa kuukaudessa kunnanjohtaja Aija Tuimalan palkkaan.

Vaikka Hämeenlinnan kaupunginjohtajien palkat laskettaisiin yhteen, ne tulisivat kuntalaista kohden edullisemmaksi kuin muissa kunnissa Riihimäkeä lukuunottamatta.

Hämeen Sanomat selvitti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kunnanjohtajien palkat. Vertailuun otettiin mukaan tämänhetkiset kokonaispalkat eli peruspalkat henkilökohtaisine kokemuslisineen.

Kuukausipalkan lisäksi kunnanjohtajilla voi olla erilaisia luontaisetuja kuten vaikkapa autoetu. Niitä ei ole huomioitu tässä vertailussa.

Keskiruokanen ohittaa Isosuon

Keskimäärin Suomen kunnanjohtajat tienasivat viime vuonna 4 930 euroa ja kaupunginjohtajat 7 068 euroa. Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunginjohtajat saavat siis selvästi keskimääräistä suurempaa palkkaa. Myös suurin osa seutujen kunnanjohtajista tienaa enemmän kuin keskivertokollegansa.

Kunnan koko ei aivan suoraan vaikuta kunnanjohtajan palkkapussin suuruuteen. Esimerkiksi Riihimäen Seppo Keskiruokasen palkka lähentelee Hellsténiä ja ylittää apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon kuukausitilin. Eniten kunnanjohtajien palkat vaihtelevat keskikokoissa kunnissa.

Palkkapörssissä pärjää hyvin muun muassa Voitto Saraneva, joka saa parempaa palkkaa kuin Pekka Harju, vaikka Lopella on asukkaita yli puolet vähemmän kuin Janakkalassa. Samoin Kalvolan Antti Salonen saa hieman suurempaa palkkaa kuin Hattulan va. kunnanjohtaja Martti Pura.

Valtakunnan mittakaavassa keskimääräistä pienemmällä palkalla kuntaansa ovat hoitaneet vain Tuuloksen Tuimala ja Rengon Antti Leinikka. Lähimpänä keskiarvoa on Lammin Helena Hirviniemi.

Hellstén kaipaa kannusteita

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén on tyytyväinen omaan 9 200 euron kuukausipalkkaansa.

- Kyllä tämä selkeästi yksityisen sektorin palkoista jälkeen jää. Olen kuitenkin ollut erittäin tyytyväinen siihen suhtautumiseen, mikä Hämeessä on ollut, eikä minulla ole ollut palkan suhteen valittamista.

Vaikka palkka ei ollut se asia, joka sai Hellsténin aikanaan pyrkimään kaupunginjohtajaksi, hän uskoo että silläkin voi olla tulevaisuudessa entistä enemmän merkitystä.

- Jos kunnissa joudutaan jo kilpailemaan sosiaalityöntekijöistä ja päivähoidosta, kyllä se näkyy myös ylimmässä johdossa. Yksi esimerkki on Lahdessa, jossa kaupunginjohtaja siirtyi juuri yksityiselle puolelle.

Hellstén olisi valmis sitomaan kunnanjohtajien palkat tulokseen, ei niinkään kunnan kokoon. Esimerkiksi kaupunginhallitus voisi arvioida saavutettuja tuloksia.

- Pitäisi pyrkiä yhä enemmän siihen suuntaan, että palkkaus kulkisi tehdyn työn mukaan. Työssä pitää olla myös kannusteita, Hellstén sanoo.

"Naiset pyytävät pienempää palkkaa"

Aija Tuimala pitää palkkojen vertailua kunnan asukasmäärän perusteella epäreiluna pienten kuntien johtajia kohtaan.

- Kyllähän se vähän ikävältä tuntuu, että olen niin sanotusti kallein, vaikka muut saavat minua huomattavasti suurempaa palkkaa. Toisaalta en koe olevani missään palkkakuopassakaan, sillä kokemuksen myötä olen saanut hyviä korotuksia, Tuimala pohtii.

Hän on matkan varrella havainnut, että myös kunnanjohtajien joukossa palkkaus vaihtelee sukupuolen mukaan.

- Naiset ovat huonompia pyytämään palkkaa, Tuimala sanoo.

Kauppatieteiden maisterin uravalintaan palkkaus ei vaikuttanut, vaan vaakakupissa painoivat aivan muut seikat. Hän kuittaa myös puheet kunnanjohtajien tulospalkasta olankohautuksella.

- Olisihan se teoriassa mahdollista, mutta onneksi meillä ei ole vielä miinuksia lähdetty jakamaan, Tuimala naurahtaa. (HäSa)

Riikka Happonen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=45949




??????????????????????


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=69891



"Hämeenlinna

Hämeenlinnan organisaatio uudistuu perusteellisesti


[14.03.2008 10.33 / Hämeen Sanomat 155.3.2008]


Tilaaja-tuottajamallilla pyritään tuottavuuden kasvuun ja elämänkaarimallilla asiakaslähtöisyyteen. Uudet lautakunnat ohjaavat tilaajaorganisaatiota. Uudet johtajapaikat täytetään huhti-toukokuussa.

Uuden Hämeenlinnan organisaatio on aivan erilainen kuin Hämeenlinnan ja siihen yhdistyvien maalaiskuntien nykyiset hallintomallit. Uusi malli julkistettiin torstaina.

Uuteen organisaatioon siirrytään ensi vuoden alussa, eli samalla kun kuntaliitos toteutuu. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén sanoo kuitenkin, että uudistuksia olisi tehty ilman kuntaliitostakin.


Kaksiosainen organisaatio
Tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen tarkoittaa organisaation jakoa karkeasti kahteen.

Lautakunnat ohjaavat tilaajaorganisaatiota eli tilaajapuolesta vastaavia virkamiehiä. Ne päättävät, mitä palveluja kaupunki tuottaa ja kuinka paljon. Lautakuntiin valitaan entiseen tapaan kunnallispoliitikkoja.

Palvelujen tuottajiin kuuluvat esimerkiksi kulttuurilaitokset, päiväkodit, koulut ja vanhuslaitokset. Niillä kaikilla on yhteinen palvelutuotantojohtaja ja yhteinen hallinto.

- Nykyisessä järjestelmässä jokaisella toimialalla on oma hallintonsa eli oma talouspäällikkö, henkilöstöpäällikkö jne. Uudessa organisaatiossa hallinto ei saa kasvaa, siksi palvelun tuottajilla on yhteinen hallinto, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén selvittää.

Myös kaupunginjohtajien työnjako menee uusiksi. Karkeasti ilmaistuna ykköskaupunginjohtaja Hellstén vastaa ensi vuodesta lähtien tilaajapuolesta ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo tuottajapuolesta.

Kunnallispoliitikkojen eli valtuuston ja lautakuntien jäsenten tehtävä uudessa Hämeenlinnassa on kohdentaa rahoitusta ja resursseja mahdollisimman hyvin sekä ennakoida käyttäjien tarpeita.


Yli neljä tuhatta työpaikkaa
Uudessa Hämeenlinnassa on yhteensä noin 4 300 työpaikkaa. Nykyisessä kaupungissa niitä on noin 2 200 ja terveyskeskuksissa noin 700. Loput työpaikat ovat Rengon, Kalvolan, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin nykyisiä työpaikkoja.

Seuraavassa vaiheessa valitaan noin kaksikymmentäviisi kokonaisuuksista vastaavaa johtajaa. Suurin osa valitaan kaupungin, kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä. Kolme paikkaa laitetaan yleiseen hakuun.

Yleisesti haettavia ovat palvelutuotantojohtajan ja kahden tilaajajohtajan pestit. Tilaajajohtajia on yhteensä kolme, ja heistä yksi on jo tiedossa. Hän on viime syksynä Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysalan toimialajohtajaksi valittu Jukka Lindberg.

Uusi organisaatiomalli ei ole vielä aivan valmis. Kehittämispäällikkö Aija Tuimala sanoo, että palikat voivat vielä liikkuakin. Mallin jatkokehittämisessä päästään vauhtiin sitten, kun uudet johtajat on valittu huhti-toukokuussa.

Organisaatio ei ole täysin valmis edes ensi vuoden alussa, kun suuri kuntaliitos toteutuu. Muista tilaaja-tuottajamallin omaksuneista kaupungeista tiedetään, että mallin hiominen kestää vuosia.

- Oulussa ja Tampereella tässä ollaan pisimmällä. Oulussa tätä on tehty kymmenen vuotta, eikä vieläkään ole valmista, suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen sanoo.

Johtajavalinnatkaan eivät tässä vaiheessa ole kiveen hakattuja. Mikäli tarvetta tulee, johtajia voidaan vaihtaa kahden vuoden kuluttua. Kyseeseen tulee tehtävien vaihto - ketään ei irtisanota.


Palkkaneuvottelut kesken
Kuntaliitoksessa ei muutenkaan irtisanota ketään, vaan kaikille taataan työpaikka viideksi vuodeksi. Sitä kuitenkaan ei täysin taata, että kaikkien palkka pysyisi entisenä tai paranisi.

- Palkka-asioissa neuvottelut ovat kesken. Hallintopuolella voi tulla tilanteita, että jonkun palkka voi laskea, jos tehtävät menevät kokonaan uusiksi, Aija Tuimala sanoo.

Kaiken kaikkiaan palkkamenot kuitenkin kasvavat. Tähän tarkoitukseen on varattu valtiolta saatavia yhdistymisrahoja 1,8 miljoonaa euroa.

Suurimmat korottavat muutokset palkkatasoihin on tulossa palvelupuolelle. Silti uudessakin kunnassa jäädään yhä jälkeen yksityisen puolen palkkatasosta.

Kaupungin, kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö on joutunut elämään jo jonkin aikaa epävarmuudessa, sillä monen tehtävät muuttuvat.

- Kipuilua on, Lindberg myöntää.

Päivi Heinonen korostaa, että suurimmalla osalla työntekijöistä tehtävät eivät muutu.

- Isot muutokset koskevat hallintoa ja johtoa.


Sosiaalipuoli jakaantuu
Jukka Lindberg sanoo, että uusi organisaatiomalli tuo dramaattisen muutoksen etenkin sosiaalipuolelle. Käytännössä se jakaantuu kolmeen osaan: lasten palveluihin, vanhusten palveluihin ja sosiaalityöhön.

Uusi malli tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kotisairaanhoito ja kotipalvelu yhdistetään.

- Näin ne ihmiset, jotka käyvät vanhusten luona, kuuluvat samaan organisaatioon, Päivi Heinonen selvittää.

Uuden organisaation suunnittelijat korostavat, että tässä ei ole pyritty mahdollisimman puhdasoppiseen tilaaja-tuottajamalliin, vaan on haluttu luoda nimenomaan Hämeenlinnalle sopiva malli - ja on haluttu oppia muiden kaupunkien virheistä.

Jotta uusi malli voisi toimia, palvelut on tuotteistettava. Tämä työ on vielä edessä. Jukka Lindberg arvioi, että työssä menee pari vuotta.

- Tuotetta parempi nimitys voisi olla palvelukokonaisuus tai ydinprosessi. Mistään tehtaista tässä ei ole kysymys, Lindberg sanoo.

Uuden Hämeenlinnan organisaatiota on valmistellut muutossihteeristö, johon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo, vs. kehittämispäällikkö Tarja Majuri ja suunnittelija Tarja Mikkola. (HäSa)










Organisaatiomallin käsittely
- viikoilla 11 ja 12 kunnanhallitukset, 17.3. kaupunginhallitus

- 17.-27.3. ohjausryhmä, yhteistyöryhmä ja pääluottamusmiesryhmä

- 31.3. kaupunginvaltuusto

- 2.4. yhteinen seminaari valtuutetuille

- 7.4. kaupunginhallitus nimeää ensimmäiset johtajat tehtäviin (yht. noin 25 johtajaa)

- toukokuu: yleisessä haussa olevien johtajien nimeäminen

- syyskuun loppu: jokainen työntekijä tietää paikkansa uudessa kunnassa

- 1.1.2009: Hämeenlinna, Renko, Kalvola, Hauho, Tuulos ja Lammi yhdistyvät

Päivi Ojala"

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=69891


JK. Vaatimattomalla panoksellani olen yrittänyt pitää esillä keskustelussa sellaisia näkemyksiä joissa kunnallisella demokratiallakin on oma tunnustettu arvonsa...

["Kuntauudistukset voivat kaventaa kunnallista demokratiaa


- - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on turvata kunnallisten palveluiden saatavuus kuntien välisellä yhteistoiminnalla. Käytännössä yhteistoimintaa lisätään esimerkiksi kuntaliitoksilla tai muodostamalla sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueita. Uudistuksesta käydyssä keskustelussa demokratia on jäänyt tehokkuuden ja suuruuden ekonomian jalkoihin. - - "

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kuntauudistukset voivat kaventaa kunnallista demokratiaa/1135235179046 ]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034009700


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034010002

... ja jossa sanoilla ja sanonnoilla kuten esim. "halulla vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen" kuin myös halulla " ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla"...

[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


... on myös jokin sisällöllinen "merkitys" eli vastaavuutta ja vastiketta käytännön toiminnassa ja päätöksenteossa!


Niin kauan kuin näin ei ole asianlaita, täysi syy lienee yhtyä siihen, mitä on Hämeenlinnan "toimintamallista" taannoin kirjoitettu toisaalla otsikolla "Pikkurikollisia rangaistaan, suuret roistot kulkevat kunniasaatossa"...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026835624

Lue lisää

"Kaurialan terveysasema on loistava paikka. Sinne vanhukset, vammaiset ja kaikki muut terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset pääsevät helposti. Matka Kaurialan eri osista terveysasemalle ei ole ylettömän pitkä, jolloin apua tarvitsevat pääsevät sinne tavallisesti omin jaloin. Kaurialassa on enimmäkseen iäkkäitä ihmisiä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa koko ajan.

Terveyspalvelujen hakeminen pääterveysasemalta on niiden hakemista monessa tapauksessa liian pitkältä. Kuka edes pystyy laskemaan kaikkia kuluja? Monet vanhukset, jotka nyt itse kävelevät palvelujen luo, joutuvat hankkimaan kyydin pitkien matkojen päähän. Tuleeko tämä halvaksi yhteiskunnalle?"

Näin kyselee täydestä syystä psykiatrian erikoissairaanhoitaja Anne Eloranta Hämeen Sanomissa 10.4.2008.


?????????????????????????



- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70920&main=76

"Mielipide

Kaurialan terveysaseman siirto on kehno päätös


[09.04.2008 23.31 / Hämeen Sanomat 10.4.2008 ]


Kaurialan terveysasema on loistava paikka. Sinne vanhukset, vammaiset ja kaikki muut terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset pääsevät helposti. Matka Kaurialan eri osista terveysasemalle ei ole ylettömän pitkä, jolloin apua tarvitsevat pääsevät sinne tavallisesti omin jaloin. Kaurialassa on enimmäkseen iäkkäitä ihmisiä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa koko ajan.

Terveyspalvelujen hakeminen pääterveysasemalta on niiden hakemista monessa tapauksessa liian pitkältä. Kuka edes pystyy laskemaan kaikkia kuluja? Monet vanhukset, jotka nyt itse kävelevät palvelujen luo, joutuvat hankkimaan kyydin pitkien matkojen päähän. Tuleeko tämä halvaksi yhteiskunnalle?

Kaurialan terveysasemalla on paras asiantuntijuus alueen asukkaiden terveydestä ja talossa on todella toimiva tiimityöskentely. Lääkärit ja terveyskeskusavaustajat tuntevat Kaurialan väestön ja osaavat heitä hoitaa. Heillä on kymmenien vuosien kokemus. Kuka korvaa tämän asiantuntemuksen ja kokemuksen? Mitä järkeä on purkaa hyvin rakennettu perusta, jolla alueellinen terveydenhoito nyt toimii?

Tuntuu suoranaisesti hullulta ajatus, että sairaanhoitajalle pääterveysasemalla pistetään vielä muiden töiden lisäksi vastaajapalvelu. Hänen tulisi kyetä muiden tehtäviensä ohella vastaamaan puhelimeen ja tekemään kaikki työ, jotka nyt hoitaa terveyskekusavustaja. Tämä ei onnistu koska henkilöstöä on liian vähän.

Tilannetta paikkaamaan suunniteltu vastaajapalvelu on huono. Silloin kiireellinen hätätilanne kotona tai muuten nopeasti hoidettava asia jää tekemättä. Vastaajapalvelu ei vastaa tarpeisiin, koska hätätilanteessa ei ole lohdustusta siitä, että joku soittaa numeroosi kun kerkiää. Eikä edes kerkeä, kun otetaan huomioon, ettei vakansseja tule lisää.

Lisäksi ihmetyttää, että mitä mahtaa tehdä koulutettu asiantunteva terveyskeskusavustaja pääterveysasemalla, jos hänen tehtävänsä siirretään sairaanhoitajille. Näin ollen terveysaseman siirto aiheuttaa sen, etteivät terveyspalvelut ole pian yhtä laadukkaat, kuin ne ovat nyt.

Onko vuodenaikojen vaihteluita otettu huomioon, etenkin vanhuksien ja vammaisten kohdalla? Aiheutuuko tämän takia ruuhkaa yhteispäivystykseen, kun ihmiset pyrkivät saamaan terveyspalvelunsa kohtuullisen matkan päästä? Mennäänkö taloudellisesti ojasta aallokkoon?



Anne Eloranta
psykiatrian erikoissairaanhoitaja
Hämeenlinna"


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70920&main=76

JK 1. kaikkihan eivät ihan hyvin muista, että Hämeen Sanomat uutisoi Kaurialan terveysaseman alasajon lystikkäästi "Toinen olohuone häipyy, mutta uuteen pääsee bussilla"...


http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70748



Hämeenlinnan toimintamallista saa osviittaa myös tuosta kaupunginhallituksen pöytäkirjan päätöksestä...

///7 § SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN 2008 KÄYTTÖSUUNNITELMAN RIITTÄVYYS, SÄÄSTÖTOIMET JA MAHDOLLISUUS NS. PUSKURIRAHASTON MUODOSTAMISEEN ///


http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002&pykala=7


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775


JK 2. Ja siitä tuntumaa, miten Kauriala muka muuten aiotaan "yhdistää" kantakaupunkiin, löytyy taustaa esim. tuolta...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792

Se kyllä huolestuttaa?! kirjoitti:

Hämeen Sanomien Tekstiviestit -palstalle näkyy löytäneen tiensä 9.4.2008 seuraavanlainen viesti:


"Nykyinen asemakaava-arkkitehti ansaitsee potkut. Mutta kuka ne antaisi, kun teknokraatit valmistelevat asiat, jotka kumileimasinvaltuusto hyväksyy.

Sivistystä puuttuu"

Siinä katsannosa, mitä Hämeen Sanomien mielipidesivun kirjoituksista on saanut viime kuukausina lukea, näkemykselle on löydettävissä perusteita...

Katso vaikkapa tuolta:


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868

{ "Karkaako taas käsistä?


25.01.2008 23.31


Viime aikoina on jouduttu ja jo totuttukin ihmettelemään sitä, että kaupungin rakennustoiminnassa todelliset kustannukset ovat täysin kohtuuttomasti ylittäneet päätöksenteon perusteena olleiden kustannusarvioiden luvut.

Enää ei tarvitse ihmetellä. Ilmeisesti päätökset ovat aiemminkin perustuneet kustannusarvauksiin. Tällaisen perusteellahan valtuusto on Hämeen Sanomissa 23.1. olleen jutun mukaan hyväksynyt rantapaviljongin rakentamiskustannukset.

Hyväksytty arvaus oli 2,8 miljoonaa. Uusi arvaus on puolisen miljoonaa tuota korkeampi. Lehdessä olleesta artikkelista sai sellaisen käsityksen, että uusikin arvaus on kovasti alakantissa.

Yhtenä merkittävänä selityksenä karanneisiin kustannuksiin näyttää usein olevan maapohja. Milloin tulee yllätyksenä sen pehmeys, milloin saastuminen. Miksi ne ovat yllätyksiä?

Tuntuu merkilliseltä, jollei esimerkiksi laivarannan maaperän laatua tunnettu jo siinä vaiheessa kun paviljongin rakennus-projektia käynnisteltiin. Jos taas tunnettiin, eikö se olisi ollut syytä kertoa arkkitehtikilpailua järjestettäessä myös kilpailuun osallistuneille, jotta he olisivat ottaneet tämän huomioon suunnittelutyössään.

Ainakin kilpailuraati olisi päätöstä tehdessään voinut kiinnittää huomiota rakennuksen näyttävyyden lisäksi siihen, että se olisi kyseiseen paikkaan rakennettavissa kohtuullisin kustannuksin. Nythän kustannuksista näyttää muodostuvan kohtuuttoman korkeat.

Suunniteltu paviljonki on todella upean näköinen. Mutta mitä mieltä on tehdä näinkin kallis talo vain muutaman vuosittaisen kesäkuukauden käyttöä varten?

Eikö olisi viisasta rakentaa talo kerralla kuntoon, jos kerran se on suunniteltu siten, että muutos olisi myöhemmin helppo tehdä, kuten lehteen haastateltu kaupungin edustaja toteaa.

Onko arvailtu sitä, mitä kerralla kuntoon -vaihtoehto ja toisaalta myöhemmin tehtävä muutoskorjaus maksaisivat? Ellei, niin ehkäpä kunnolliset kustannusarviot olisi tällä kertaa ennen lopullista rakentamispäätöstä syytä tehdä.

Arvailusta arviointiin
Hämeenlinna"


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=67801&main=76 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034063308



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153




[ "Hämeenlinna

Laivarantaan viiden miljoonan remontti


03.04.2008 23.02


Suunnitelmiin lisättiin vierasvenelaituri.

Syksyllä alkava Hämeenlinnan laivarannan laituriremontti ja kokonaan uusi ravintolarakennus tulevat maksamaan yhteensä lähes viisi miljoonaa euroa. Valtaosa rahoista kuluu ravintolarakennukseen, jonka hinnaksi tulee yli 3,4 miljoonaa euroa.

Remontin yhteydessä koko laivarannan ilme uudistuu. Kun laivamatkailukausi syksyllä loppuu, puretaan koko vanha laituri sekä ns. Rantakasinon talo.

Paaluperustukselle tehtävä uusi betonirakenteinen laituri ulottuu kaksi metriä nykyistä pidemmälle Vanajaveden puolelle. Laivalaiturin jatkeeksi rakennetaan Arvi Kariston kadun suuntaisesti rantaa seuraava vierasvenelaituri 12 veneelle. Laiturille tulee myös penkkejä ja muita istumapaikkoja.

Laivalaiturin päässä nyt oleva veneenlaskupaikka poistuu käytöstä.

Talo tehdään talvikäyttöön

Ravintolarakennuksesta tehdään alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen myös talvikäyttöön sopiva. Lämmöneristysten parantaminen ja lämmön talteenottojärjestelmän lisääminen ovat osaltaan nostaneet hintaa.

Rakennus tulee Hämeenlinnan kaupungin kiinteistöyhtiön Kantolan kiinteistöt Oy:n omistukseen. Vuokralaiseksi uusiin tiloihin on jo valittu mm. ravintola Tawastia Bankia ja Emiliaa vetävä Veikko Lindholm.

Ennen rakennustöiden alkua meriarkeologit tutkivat alueen mahdollisten muinaislöytöjen varalta.

Laivarannan uudistussuunnitelma on ensi maanantaina Hämeenlinnan teknisen lautakunnan käsittelyssä. (HäSa)

Jani Suhonen "


http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70633&main=26



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034120235

[- - >> http://www.safa.fi/archive/255_sillalla1.jpg?SAFASID=b2fa71d8d188450816d55de560945a80 ]


Puhumattakaan siis tällaisesta:



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034146747


["Mielipide

Harjujensuojelua Hämeenlinnassa

04.04.2008 23.31



Hattelmalan harju Hämeenlinnassa kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.

Asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta kertoo haastattelussaan Hämeen Sanomissa 29.3. että Rengontie 23:n tonttia ei ole kaavoitettu tehokkaasti. Hän jättää mainitsematta, että 1970-luvulta peräisin oleva kaava salli rakentamisen vain tontin kaupungin puoleiseen osaan.

Sille annettiin runsas rakennusoikeus, mutta rakentaminen suppaan, pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle ja harjunrinteeseen kiellettiin. Kun kaavoittaja nyt poikkeamisluvalla sallii rakentamisen näillekin alueille pohjavedestä ja harjumaisemasta piittaamatta, tehokkuusluku näyttää pieneltä samalla kun myytäviä neliöitä saadaan näppärästi lisää.

Alueelle, josta pohjavesi imeytyy, sijoitetaan osa rakennuksista, kellareita, autotalleja ja 18 autopaikkaa. Saloranta mainitsee, että kyse ei ole kaupungin hankkeesta. Jos kaupungin viranomainen antaa poikkeamisluvalla rakentaa kaavoitetun rakennusalan ulkopuolelle harjun tuhoten, kyse on kaupungin asiasta.

Mikäli kaupunki arvostaisi harjumaisemaa ja pohjaveden suojelua, poikkeamislupa olisi voitu evätä ja rajoittaa rakentaminen kaavan mukaiselle alalle. Halutessaan kaupunki olisi myös voinut suojella herkkää harjualuetta naapureiden ehdottamalla ajanmukaisella kaavoituksella, jossa olisi otettu huomioon pohjaveden asema aiottuun rakentamiseen nähden sekä rakennusalan ulkopuolella olevan tonttialueen luontoarvot ja rakennettavuus.

Kaupunki arvotti rakentajan tontistaan saaman lisäarvon kuitenkin luontoarvojen edelle. Saloranta mainitsee edelleen, että suuri osa tontista säilytetään "luonnontilaisena". Tämän voi jokainen arvioida paikan päällä.

Valtakunnalliseen harjujensuojelualueeseen rajoittuva avohakkuu ja kaivanto kertovat kaiken Hämeenlinnan kaupungin harjujensuojelusta. Tontilla lojuu vielä osa satavuotiaan kuusen rungosta. Ahneus kaatoi lopulta kaksi maailmansotaa kestäneen terveen puun.


Virpi ja Kalevi Oksanen
Hämeenlinna"


["Mielipide

Näinkö hoidetaan kansallis- omaisuuttamme?

04.04.2008 23.31


Olen järkyttyneenä ja tyrmistyneenä seurannut Hattelmalan harjun tuhoamista Hattelmalanharjun, Rengontie ja Riihipellontie välissä. En ole yksin, meitä on monia, jotka kysyvät, miten tämä kaikki on mahdollista Voidaanko tosiaan näin tehdä? Miksi annetaan tuhota kaunis harju?

Uutena hämeenlinnalaisena olen suuresti ihaillut kaunista harjua. Ilokseni olen havainnut myös miten viime talven aikana sitä on hoidettu poistamalla pusikkoa, jolloin harju on päässyt vielä enemmän oikeuksiinsa. Harjualue kuuluu miltei päivittäin lenkkeilymaastooni. Mutta nyt, haluanko enää katsella revittyä aluetta?!

Mitä jätämme jälkipolvillemme? Tuhotun harjun, joka on luonnonsuojelualue, jossa on lehtometsien suojelualue ja joka on tärkeän tarvitsemamme veden pohjavesialue.

Eräässä lehtiartikkelissa kaupunginarkkitehti piti melkein puolustuspuheen asiasta. Siltä se ainakin maallikosta tuntui.

Hän kertoi, että rakentamaton alue jää luonnontilaiseen hoitoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki on revitty maasta muutamaa puuta lukuun ottamatta.

Samoin hän kertoi ettei kyseistä aluetta rakenneta sen tehokkaammin kuin muutkaan alueet. Mutta "pikku juttu" asiassa, ne muut rakennetut alueet eivät ole harjun reunalla, tämä kyseinen alue on.

Onko todella sama, onko tavallinen pelto- ja metsä- vai harjualue. Hämeenlinnan kaupungin päättäjille näyttää olevan aivan sama.


Mummi
Hämeenlinna"


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70708&main=76 ]



??????????????????



- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70709&main=76 ]




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034205195


["Ulosteensiirrot mahdollisia Kanta-Hämeessäkin"

- - Valmiudet ulosteensiirtoon ovat olemassa vaikka saman tien. Toimenpiteenä se ei ole kovin ihmeellinen, vakuuttaa Forssan sairaalan poliklinikan ylilääkäri, gastrokirurgi Mauri Iivonen.

Ulosteensiirto on Suomessa vielä kiistelty hoitomuoto, mutta viime aikoina siihen on turvauduttu erityisesti Turussa ja Helsingissä. - - "

- - > http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=70744 ]

Tiistainahan sitten oli Hämeen Sanomista luettavissa, että "uusia johtajia ja päälliköitä" luetteloon oli kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 7.4.2008 siunaantunut mm.
"palvelujohtaja, maankäyttö ja ympäristö, Päivi Saloranta"

Niinpä!

"Uuden" Hämeenlinnan "vanha toimintamalli" takaa sen, että "herrana...
Kirjoittanut: .. hyvä olla"!

Ja myös "rouvana", jos eli kun on "kuntapäättäjäksi" päässyt eli kun ...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032026413




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031853172

JK. Nyt lienee sitten parin vuoden "koeaika", jolloin kuntalaisten on valppaasti seurattava asioita ja on saatava katetta esim. uudeksi maankäytön ja ympäristön palvelujohtajaksi valitun nykyisen asemakaava-arkkitehdin Kuntalehti Onlinen haastattelussa ilmaisemalle halulle

"jättää oman jälkensä Hämeenlinnan kaupunkisuunnitteluun" ja
"ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla" eli halulle "vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen"...

[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792

Lue lisää

"Hellstén uskoo, että virheitä tulee. Mutta toivoo niistä opittavan. Hän muistuttaa, että Hämeenlinnassa ei ole valmista mallia lopputuloksesta.
- Virkamiehet ja luottamushenkilöt joutuvat opettelemaan uutta ja poisoppimaan vanhaa. Uskon kuitenkin uudistuksen rikastuttavan kaupungin työntekijöiden työtä, kun se saadaan toimimaan, Hellstén sanoo.
Urakka on alkanut. Tällä viikolla valittiin pääosa Hämeenlinnan uusista johtoviroista. Syyskuuhun mennessä loput uuden Hämeenlinnan 4 200 työntekijästä tietää, missä organisaatiossa he jatkossa työskentelevät", kirjoittaa demarien piirilehti Viikko-Häme 10.4.2008 innoissaan Hämeenlinnan hypystä tilaaja-tuottajamalliin, elämänkaariajateeluun etc.

Ja kuvassa esiintyy - kukapa muu - kuin Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén, jolla on hanslankarina olemisesta kokemusta taannoisen hallintoministeri Jouni Backmanin (sd.) aikaisista hallinnollisista uudistuksista, joitten seurauksena tosin palvelut etääntyivät, mutta jäivätpä sentään kustannukset ja virkamiehet...

[- - http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1997/19970050 ]


[- - > http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/maaherra/home.nsf/pages/BE165FBA2ABF0EFBC22572ED00279CDE


- - >

http://www.laaninhallitus.fi/lh/ita/maaherra/home.nsf/pages/F01927643A3DC994C225724C0042966E

]


- - - >> http://www.viikko-hame.fi/



Byrokratiasta käyttäjälogiikkaan

Tilaaja-tuottajamalli mullistaa Hämeenlinnan palvelut


Tilaaja-tuottajamalli, elämänkaarimalli, kuntaliitos... ja kaikki samassa paketissa. Ei hätää, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén sanoo kaupungin uuden organisaation olevan käyttäjäystävällisempi - eli asukasystävällisempi - kuin nykyinen vanha ja varsin byrokraattinen toimintamalli.
Tilaaja-tuottajamalli? Elämänkaarimalli? Vanhat ja uudet hämeenlinnalaiset ovat pihalla, kun suur-Hämeenlinnan isät ja äidit esittelevät uusia palvelumalleja. Ei riitä, että edes jotenkin järkeenkäyvät vanhat lautakunnat muokataan sanahirviöiksi, joiden alun on unohtanut ennen kuin on lukenut sanan loppuun. Uudessa Hämeenlinnassa vannotaan etenkin tilaaja-tuottajamalliin ja elämänkaarimalliin.
Mutta ei hätää. Kaupungin palveluita rukkaavat sanovat, että uusi malli on lähempänä kuntalaislogiikkaa eli käyttäjän ymmärrystä kuin nykyinen, ehkä hieman byrokraattinen malli. Tavoitteena on, että jatkossa esimerkiksi rakennusasioissa juokseminen virkamiehen luota toiselle vähenee. Asiat pystytään hoitamaan yhdessä paikassa, kun kaikki rakentamiseen liittyvä keskitetään samaan organisaatioon.
Palvelujen uudenlainen järjestäminen ei ole aivan uusi asia Hämeenlinnassa. Kaupungissa on tehty jo pitkään eri toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä. Siitä on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämisessä. Nyt rajat poistetaan ja organisaatiot rakennetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.
- Kunnat ovat toimineet nykyisellä mallilla kymmeniä, ehkä satoja vuosia. Se ei enää toimi nykyaikana. Ei ole järkevää, että monen eri toimialan ihmisen on pitänyt käsitellä esimerkiksi 14-vuotiaan lapsen asioita. Elämänkaarimallissa nämä toimijat kootaan samaan organisaatioon, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén selvittää.

Lapset ovat hyvä esimerkki. Yksi uusista lautakunnista on lasten ja nuorten lautakunta. Sen toimialaan kuuluvat päivähoito- ja opetusasiat sekä lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi nykyistä joustavampaa siirtymistä esiopetuksesta peruskouluun, kun päivähoito ja opetustoimi yhdistyvät samaan organisaatioon. Vastaavasti neuvolapalveluja voi jatkossa saada päiväkodista.

Parempaa kouluruokaa

Kun elämänkaarimalli sekoittaa kaupungin nykyiset organisaatiot, tilaaja-tuottajamallissa jako on selvä: on osa kaupungin organisaatioista ostaa palveluita ja osa tuottaa niitä.
Hämeenlinnassa tuottajat ovat jatkossakin pääosin kaupungin omia organisaatioita, kyse ei Hellsténin mukaan ole yksityisten ostopalveluiden lisäämisestä.
Hellstén uskoo tilaaja-tuottajamallin tuovan läpinäkyvyyttä ja parempaa ennakoivuutta kaupungin toimintaan. Ison kokonaisuuden ohjaaminen helpottuu, kun nykyistä selvemmin näkyy miksi ja kenelle palveluja tuotetaan. Hän arvelee, että kaupungin organisaatiossa on nyt jonkin verran toimintaa, jolla ei ole selvää tilaajaa - tai tilausta.
- Palveluiden lähtökohtana pitää olla tarve. Raha osaltaan ratkaisee mitä tilataan, mutta määräävä tekijä on vaikuttavuus. Tämän mittaaminen voi olla vaikeaa, jos tavoitteena on esimerkiksi jonkin ongelman ennaltaehkäisy.
Hellstén kehuu Hämeenlinnan kouluruokailua onnistuneeksi esimerkiksi palvelun ja sen käyttäjien tarpeiden yhteensovittamisesta. Hellstén kiertää säännöllisesti Hämeenlinnan kouluja ja kuuntelee oppilaiden näkemyksiä ja toiveita. Koulujen ruuat valmistavan keskuskeittiön valmistuttua parjattu kouluruoka alkoi saada oppilailta kehuja.
- Muutos oli yllättävä, kun ruokahuollon resursseja ei kuitenkaan lisätty. Kaupunki vain muutti ajattelutapaansa. Ruokahuolto ei enää ollut tukipalvelu, vaan katsoimme mitä "asiakkaat", siis kouluruokaa syövät, haluavat. Kaikkia palvelutuotannon kapeikkoja ei ratkaista rahalla, Hellstén muistuttaa.

Virheitä tulee ja niistä opitaan

apani Hellstén on innoissaan tulevasta uudesta organisaatiosta. Kaupungin työntekijöille muutos on valtava, etenkin kun samaan pakettiin vielä kuuluu alueen kuntien yhdistyminen. Kuntalainen näkee muutoksesta vain osan. Tavoitteena on, että se osa olisi pääosin parempaa palvelua.
Muutokselle on aikaa neljä vuotta eli seuraava valtuustokausi. Oulussa ja Tampereella on tehty samantyyppisiä uudistuksia, mutta ei aivan samassa laajuudessa kuin Hämeenlinnassa.
Hellstén uskoo, että virheitä tulee. Mutta toivoo niistä opittavan. Hän muistuttaa, että Hämeenlinnassa ei ole valmista mallia lopputuloksesta.
- Virkamiehet ja luottamushenkilöt joutuvat opettelemaan uutta ja poisoppimaan vanhaa. Uskon kuitenkin uudistuksen rikastuttavan kaupungin työntekijöiden työtä, kun se saadaan toimimaan, Hellstén sanoo.
Urakka on alkanut. Tällä viikolla valittiin pääosa Hämeenlinnan uusista johtoviroista. Syyskuuhun mennessä loput uuden Hämeenlinnan 4 200 työntekijästä tietää, missä organisaatiossa he jatkossa työskentelevät.

HEIKKI SIHTO"

Viikko-Häme 10.4.2008:

- - >

http://www.viikko-hame.fi/

mikä oli arvattavissa? kirjoitti:

"- - Uuden kunnan rakentamisessa päästiin maanantaina hyvä askel eteen päin, kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimesi 28 uutta johtajaa ja päällikköä. - -

[-- > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70243 ]

- - Nykyiset kunnanjohtajat sijoittuvat uuden kaupungin konsernihallintoon. Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimalasta tulee koko kaupunkikonsernin kehittämisjohtaja, Tuuloksen vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi ryhtyy kaupunkikonsernin hallintopäälliköksi, Hauhon kunnanjohtaja Juho Ainasoja tarkastuspäälliköksi ja Lammin kunnanjohtaja Aarre Järvinen kehittämispäälliköksi. Tosin hän on sairauslomalla elokuuhun asti. - -


Nyt nimetyt hoitavat sekä uutta että nykyistä virkaansa. Siitä heille maksetaan jonkin verran ylimääräistä. Virallisesti he ottavat uudet työt vastaan vuodenvaihteessa", kertoo Hämeen Sanomat,


"Kallista on ja halvalla menee!", joutuu toteamaan puolestaan rahvas eli kuntalaiset, veronmaksajat - ja onneksi myös siis äänestäjät!

Nimittäin kallista on oleva Suur-Hämeenlinnan hallinto - ja halvalla meni muutamaltakin kunnalta sekä itsenäisyys että kaikilta muiltakin hupenivat vaikutusmahdollisuudet!



- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70802&main=25



"Hämeenlinna
Uusi johto hoitaa kahta virkaa tämän vuoden

[07.04.2008 23.03 / Hämeen Sanomat 8.4.2008]



Ensi viikolla jo ensimmäinen seminaari. Viisi virkaa tulee julkiseen hakuun.

Uuden kunnan rakentamisessa päästiin maanantaina hyvä askel eteen päin, kun Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimesi 28 uutta johtajaa ja päällikköä.

Tosin viisi johtovirkaa pannaan avoimeen hakuun.

Nykyiset kunnanjohtajat sijoittuvat uuden kaupungin konsernihallintoon. Tuuloksen kunnanjohtaja Aija Tuimalasta tulee koko kaupunkikonsernin kehittämisjohtaja, Tuuloksen vs. kunnanjohtaja Helena Hirviniemi ryhtyy kaupunkikonsernin hallintopäälliköksi, Hauhon kunnanjohtaja Juho Ainasoja tarkastuspäälliköksi ja Lammin kunnanjohtaja Aarre Järvinen kehittämispäälliköksi. Tosin hän on sairauslomalla elokuuhun asti.

Rengon kunnanjohtaja Antti Leinikka ja Kalvolan kunnanjohtaja Antti Salonen todennäköisesti siirtyvät eläkkeelle.

Nykyinen sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Jukka Lindberg siirtyy ikäihmisten sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden tilaajajohtajaksi.

Uuden terveyskeskuksesta muodostettavan liikelaitoksen toimitusjohtajaksi nimitettiin johtava ylilääkäri Marina Erhola. Avoterveydenhuollon ylilääkäri Markku Nurmikari puolestaan siirtyy tilaajaorganisaatioon terveyden ja toimintakyvyn tilaajapäälliköksi.

Ulkopuolista osaamista

Muut kaksi tilaajajohtajan virkaa eli lasten, nuorten ja elämänlaatupalveluista vastaava ja yhdyskuntapalveluista vastaava tulevat julkiseen hakuun. Myös palvelutuotantojohtajan ja parin tilaajapäällikön virat pannaan hakuun.

Perusteluna tähän on muun muassa se, että uuteen organisaatioon halutaan myös ulkopuolista osaamista.

- Nykyistä toimialajohtajista koulutuksen ja kulttuurin Veikko Mikkola ja tekniikan Jouko Kettunen lähestyvät eläkeikää. He siirtyvät asiantuntijatehtäviin. Toivomme, että uudistusta olisi valmistelemassa henkilö, joka myös vetää uutta organisaatiota, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén selittää.

Nyt tehdyt johtajavalinnat ovat määräaikaisia. Tilannetta tarkastellaan uudelleen kahden vuoden kuluttua uuden kunnan aloituksesta.

Pääosa Hämeenlinnasta

Nyt nimetyistä 28 viranhaltijasta 16 naisia. Kaupunginjohtaja Hellsténin mukaan paikkoja täytettäessä muutossihteeristöllä ei ollut mitään kuntakohtaisia kiintiöitä.

- Ensin tehtiin 120 viranhaltijan osaamiskartoitus, sitten haastateltiin heistä 51. Haastattelujen perusteella sitten virat täytettiin katsomatta, missä kunnassa ehdokkaat nyt ovat töissä.

Käytännössä pääosa nimetyistä tulee Hämeenlinnan viroista.

Nyt nimetyt henkilöt ottavat uuden kunnan rakentamisen tehtäväkseen melkein heti. He myös valmistelevat seuraavat, keskijohdon nimitykset.

- Ensimmäinen seminaari on ensi viikolla. Nyt nimetyt hoitavat sekä uutta että nykyistä virkaansa. Siitä heille maksetaan jonkin verran ylimääräistä. Virallisesti he ottavat uudet työt vastaan vuodenvaihteessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70802&main=25



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775

Lue lisää

Uudistuvan Hämeenlinnan johto nimitettiin
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto perusti 31.3.2008 uudistuvan Hämeenlinnan uuden organisaation edellyttämät johdon virat ja valtuutti samalla kaupunginhallituksen täyttämään ne. Kaupunginhallitus päätti seuraavista valinnoista, avoimeen hakuun vietävistä sekä lisäselvityksiä vaativista vakansseista:

Konsernihallinto

Talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo
Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen
Kehittämisjohtaja Aija Tuimala
Hallintopäällikkö Helena Hirviniemi
Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja
Kehittämispäällikkö Aarre Järvinen

Tilaajaorganisaatio

Tilaajajohtaja, ikäihmisten palvelut sekä
terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Jukka Lindberg
Ikäihmisten palveluiden tilaajapäällikkö Leena Harjula
Terveyden ja toimintakyvyn tilaajapäällikkö Markku Nurmikari
Vammaispalvelujen tilaajapäällikkö Tomi Pakanen
Mielenterveyspalvelujen tilaajapäällikkö Liisa Lepola
Aikuissosiaalityön tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä

Tilaajajohtaja, lasten ja nuorten palvelut sekä elämänlaatupalvelut: Avoimeen hakuun
Opetuspalveluiden tilaajapäällikkö Antti Karrimaa
Varhaiskasvatuspalveluiden tilaajapäällikkö Marjatta Korhonen
Kulttuuripalveluiden tilaajapäällikkö Timo Koivu
Liikuntapalveluiden tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki
Lasten ja nuorten kasvua tukevien palveluiden
tilaajapäällikkö Jari Pekuri
Tilaajajohtaja, yhdyskuntapalvelut sekä palo- ja
pelastustoimen palvelut: Avoimeen hakuun
Maankäytön tilaajapäällikkö: Avoimeen hakuun
Yhdyskuntarakenteen tilaajapäällikkö: Avoimeen hakuun

Palveluorganisaatio

Palvelutuotantojohtaja: Avoimeen hakuun
Palvelujohtaja, varhaiskasvatuspalvelut Marja- Liisa Akselin
Palvelujohtaja, opetuspalvelut Mika Mäkelä
Palvelujohtaja, lasten ja nuorten kasvua tukevat
palvelut Eija Leppänen
Palvelujohtaja, ikäihmisen koti- ja asumis-palvelut Tuovi Sohlberg
Palvelujohtaja, ikäihmisten laitospalvelut Satu Ala-Kokko
Palvelujohtaja, terveyttä ja toimintakykyä
edistävät palvelut Risto Jokinen
Terveyskeskus liikelaitoksen toimitusjohtaja Marina Erhola
Palvelujohtaja, maankäyttö ja ympäristö Päivi Saloranta
Palvelujohtaja, yhdyskuntarakenne Timo Tuomola
Tilapalvelun liikelaitoksen toimitusjohtaja Raili Salminen

Kehittämisyksiköt
Lasten ja nuorten palveluiden kehittämisyksikön
johtaja Kirsti Mäensivu
Ikäihmisten palveluiden kehittämisyksikön johta-
ja: Selvitykseen
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden
kehittämisyksikön johtaja: Selvitykseen

Virkoja täytetään uuden organisaation valmistumistahdissa ja seuraavia kierroksia on odotettavissa vielä huhti-toukokuun vaihteessa. Koko henkilökunnalle muuttuneet tehtävät osoitetaan 30.9.2008 mennessä.



- - >> http://www.hameenlinna.fi/index.php?uutinen=10268





http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775

JK. "Palkka kiinnostaa aina"???

[- - > http://www.satakunnankansa.fi/teema/alanurkka/3632925.shtml ]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034174497


/ http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53 //

7.4.2008 ? kirjoitti:

Uudistuvan Hämeenlinnan johto nimitettiin
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto perusti 31.3.2008 uudistuvan Hämeenlinnan uuden organisaation edellyttämät johdon virat ja valtuutti samalla kaupunginhallituksen täyttämään ne. Kaupunginhallitus päätti seuraavista valinnoista, avoimeen hakuun vietävistä sekä lisäselvityksiä vaativista vakansseista:

Konsernihallinto

Talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo
Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen
Kehittämisjohtaja Aija Tuimala
Hallintopäällikkö Helena Hirviniemi
Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja
Kehittämispäällikkö Aarre Järvinen

Tilaajaorganisaatio

Tilaajajohtaja, ikäihmisten palvelut sekä
terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Jukka Lindberg
Ikäihmisten palveluiden tilaajapäällikkö Leena Harjula
Terveyden ja toimintakyvyn tilaajapäällikkö Markku Nurmikari
Vammaispalvelujen tilaajapäällikkö Tomi Pakanen
Mielenterveyspalvelujen tilaajapäällikkö Liisa Lepola
Aikuissosiaalityön tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä

Tilaajajohtaja, lasten ja nuorten palvelut sekä elämänlaatupalvelut: Avoimeen hakuun
Opetuspalveluiden tilaajapäällikkö Antti Karrimaa
Varhaiskasvatuspalveluiden tilaajapäällikkö Marjatta Korhonen
Kulttuuripalveluiden tilaajapäällikkö Timo Koivu
Liikuntapalveluiden tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki
Lasten ja nuorten kasvua tukevien palveluiden
tilaajapäällikkö Jari Pekuri
Tilaajajohtaja, yhdyskuntapalvelut sekä palo- ja
pelastustoimen palvelut: Avoimeen hakuun
Maankäytön tilaajapäällikkö: Avoimeen hakuun
Yhdyskuntarakenteen tilaajapäällikkö: Avoimeen hakuun

Palveluorganisaatio

Palvelutuotantojohtaja: Avoimeen hakuun
Palvelujohtaja, varhaiskasvatuspalvelut Marja- Liisa Akselin
Palvelujohtaja, opetuspalvelut Mika Mäkelä
Palvelujohtaja, lasten ja nuorten kasvua tukevat
palvelut Eija Leppänen
Palvelujohtaja, ikäihmisen koti- ja asumis-palvelut Tuovi Sohlberg
Palvelujohtaja, ikäihmisten laitospalvelut Satu Ala-Kokko
Palvelujohtaja, terveyttä ja toimintakykyä
edistävät palvelut Risto Jokinen
Terveyskeskus liikelaitoksen toimitusjohtaja Marina Erhola
Palvelujohtaja, maankäyttö ja ympäristö Päivi Saloranta
Palvelujohtaja, yhdyskuntarakenne Timo Tuomola
Tilapalvelun liikelaitoksen toimitusjohtaja Raili Salminen

Kehittämisyksiköt
Lasten ja nuorten palveluiden kehittämisyksikön
johtaja Kirsti Mäensivu
Ikäihmisten palveluiden kehittämisyksikön johta-
ja: Selvitykseen
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden
kehittämisyksikön johtaja: Selvitykseen

Virkoja täytetään uuden organisaation valmistumistahdissa ja seuraavia kierroksia on odotettavissa vielä huhti-toukokuun vaihteessa. Koko henkilökunnalle muuttuneet tehtävät osoitetaan 30.9.2008 mennessä.



- - >> http://www.hameenlinna.fi/index.php?uutinen=10268





http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775

JK. "Palkka kiinnostaa aina"???

[- - > http://www.satakunnankansa.fi/teema/alanurkka/3632925.shtml ]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034174497


/ http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53 //

Lue lisää

sattuuko kun hakkaa päätään seinään vuosia putkeen?

Otsikon kysymys herää, koska "hyvän arjen" Hämeenlinnan kaupunkisuunnittelullinen ja -kuvallinen jälki on koko lailla kamalaa!

On sitten kyseessä esim. Aulanko, Linnankasarmi, Laivaranta,Keinusaari, eteläranta tai moottoritien kattaminen...


Vehreydeltään ja kulttuurihistorialliselta
taustaltaan ainutlaatuisesta "pikku" kaupungista ollaan vimmalla vänkäämässä suurkaupunkia - ja samalla tuhoamassa kaikki ne arvot ja etuudet, joita nimenomaan pienuuden ekonomia olisi ollut ja on edelleenkin tarjomassa.

Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa näkyy 12.4.2008 mielipidekirjoituksessaan Tuula Walve -niminen ihminen osunut täysin nappiin kirjoittaessaan, että "Raha ratkaisee kaupungissamme".






- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-12/index.htm



"Raha ratkaisee
kaupungissamme


Yritetty on! Olen kirjoittanut ja laittanut nimeni adressiin, Aulangonniemeen tulee silti yksityisiä kesähuviloita. Sitä ennen kylpylä. Vähä vähältä on nakerrettu pala palalta puistoja asutukselle. Visamäkeläiset siis ovat ajaneet asiaansa luonnon puolesta, nyt Hattelmalan harjun liepeillä asuvat harjun puolesta. Turhaan! Vika on siinä kuuluisassa sylttytehtaassa.
Ensin kaavoitustoimistossa kaavoitetaan, ja siltä asia etenee kuin lumipallo lähtiessään vyörymään. Pelin voisivat puhaltaa poikki yhteiset valtuutetut. Mutta valtuusto on kuin kumileimasin, joka siunaa kaiken.
Kaavoitustoimisto tekee työtä, johon se on palkattu, ei siinä mitään, ja tonttimaata halutaan tietysti mahdollisimman läheltä keskustaa. Nyt jo aiotaan pienessä muutaman kymmenentuhannen asukkaan kaupungissa tukkia etelärannan keuhkot, siis rakentaa Hämeensaari täyteen. Sikäli omituista, että muualta tulleet sanovat tulleensa, koska Hämeenlinna on kaunis kaupunki rantojensa ja puistojensa ansiosta, ei siksi, että tämä on täynnä pilvenpiirtäjiä!
Nyt kun saamme uuden suuren kunnan, voi toivoa,
että tonttimaata riittää Lammilta saakka. Ei tarvitse jokaisen keskustan kaupunkipuiston pläntin olla tehokäytössä.
Mutta kuten sanoin, huutavan ääni ei paljon kuulu tässäkään kaupungissa. Joka vaaleissa me myös valitsemme samat päättäjät yhä uudestaan, he jotka näitä kaavapäätöksiä siunaavat. Se on jo sitten toinen asia, kuinka moni edes lopulta välittää luonto- ja maisema-asioista sen hölkäsen pöläystä. Eikä se ole kiinni rahasta eikä koulutuksesta.



Tuula Walve


Kuvat & teksti:
HUVILAKYLÄ. Aulangoniemeen on tulossa yksityisiä loma-asuntoja.

Lähde: Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 12.4.2008, s. 6


- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-12/index.htm


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034120235



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034146747

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033786580


?????????????????

JK. Ettei muka "aina toimita rahoin ehdoilla"?!?


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792



[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034124899



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034062829



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034069514



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868

... &quot;rattotytt&quot;? kirjoitti:

Otsikon kysymys herää, koska "hyvän arjen" Hämeenlinnan kaupunkisuunnittelullinen ja -kuvallinen jälki on koko lailla kamalaa!

On sitten kyseessä esim. Aulanko, Linnankasarmi, Laivaranta,Keinusaari, eteläranta tai moottoritien kattaminen...


Vehreydeltään ja kulttuurihistorialliselta
taustaltaan ainutlaatuisesta "pikku" kaupungista ollaan vimmalla vänkäämässä suurkaupunkia - ja samalla tuhoamassa kaikki ne arvot ja etuudet, joita nimenomaan pienuuden ekonomia olisi ollut ja on edelleenkin tarjomassa.

Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa näkyy 12.4.2008 mielipidekirjoituksessaan Tuula Walve -niminen ihminen osunut täysin nappiin kirjoittaessaan, että "Raha ratkaisee kaupungissamme".






- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-12/index.htm



"Raha ratkaisee
kaupungissamme


Yritetty on! Olen kirjoittanut ja laittanut nimeni adressiin, Aulangonniemeen tulee silti yksityisiä kesähuviloita. Sitä ennen kylpylä. Vähä vähältä on nakerrettu pala palalta puistoja asutukselle. Visamäkeläiset siis ovat ajaneet asiaansa luonnon puolesta, nyt Hattelmalan harjun liepeillä asuvat harjun puolesta. Turhaan! Vika on siinä kuuluisassa sylttytehtaassa.
Ensin kaavoitustoimistossa kaavoitetaan, ja siltä asia etenee kuin lumipallo lähtiessään vyörymään. Pelin voisivat puhaltaa poikki yhteiset valtuutetut. Mutta valtuusto on kuin kumileimasin, joka siunaa kaiken.
Kaavoitustoimisto tekee työtä, johon se on palkattu, ei siinä mitään, ja tonttimaata halutaan tietysti mahdollisimman läheltä keskustaa. Nyt jo aiotaan pienessä muutaman kymmenentuhannen asukkaan kaupungissa tukkia etelärannan keuhkot, siis rakentaa Hämeensaari täyteen. Sikäli omituista, että muualta tulleet sanovat tulleensa, koska Hämeenlinna on kaunis kaupunki rantojensa ja puistojensa ansiosta, ei siksi, että tämä on täynnä pilvenpiirtäjiä!
Nyt kun saamme uuden suuren kunnan, voi toivoa,
että tonttimaata riittää Lammilta saakka. Ei tarvitse jokaisen keskustan kaupunkipuiston pläntin olla tehokäytössä.
Mutta kuten sanoin, huutavan ääni ei paljon kuulu tässäkään kaupungissa. Joka vaaleissa me myös valitsemme samat päättäjät yhä uudestaan, he jotka näitä kaavapäätöksiä siunaavat. Se on jo sitten toinen asia, kuinka moni edes lopulta välittää luonto- ja maisema-asioista sen hölkäsen pöläystä. Eikä se ole kiinni rahasta eikä koulutuksesta.



Tuula Walve


Kuvat & teksti:
HUVILAKYLÄ. Aulangoniemeen on tulossa yksityisiä loma-asuntoja.

Lähde: Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 12.4.2008, s. 6


- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-12/index.htm


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034120235



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034146747

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033786580


?????????????????

JK. Ettei muka "aina toimita rahoin ehdoilla"?!?


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792



[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034124899



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034062829



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034069514



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868

Lue lisää

"Moottoritien kattaminen etenee nyt niin vauhdikkaasti, että parhaassa tapauksessa rakennustyöt alkavat jo tämän vuoden syksynä.

Kaupungin kontolle tulevat kustannukset ovat nyt nousseet alkuperäisestä seitsemästä miljoonasta kymmeneen miljoonaan.

Hämeenlinnan kaupunki ja NCC ovat neuvotelleet sopimuksen moottoritien kattamisesta sekä hankkeeseen liittyvien tehtävien ja kustannusten jaosta. Työt voivat alkaa jo syksyllä. Tosin edellytyksenä on, ettei asemakaavasta valiteta.

Hämeenlinnan osalle lasketaan tulevan noin 10 miljoonan euron kustannukset, joita on aikomus kattaa alueen tonttien myyntihinnalla. Sopimuksen mukaan tonttien luovutushinta on tunnelin rakennuskustannukset lisättynä 600 000 eurolla", tietää kirjoittaa Hämeen Sanomat 12.4.2008.




?????????????????????????
- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70964&main=25



"Kotimaa

Moottoritien kattaminen maksaa kaupungille kymmenen miljoonaa


[ 11.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomatt ]


Rahat otetaan tonttien myynnistä. Rakentamien alkaa ehkä jo syksyllä.

Moottoritien kattaminen etenee nyt niin vauhdikkaasti, että parhaassa tapauksessa rakennustyöt alkavat jo tämän vuoden syksynä.

Kaupungin kontolle tulevat kustannukset ovat nyt nousseet alkuperäisestä seitsemästä miljoonasta kymmeneen miljoonaan.

Hämeenlinnan kaupunki ja NCC ovat neuvotelleet sopimuksen moottoritien kattamisesta sekä hankkeeseen liittyvien tehtävien ja kustannusten jaosta. Työt voivat alkaa jo syksyllä. Tosin edellytyksenä on, ettei asemakaavasta valiteta.

Hämeenlinnan osalle lasketaan tulevan noin 10 miljoonan euron kustannukset, joita on aikomus kattaa alueen tonttien myyntihinnalla. Sopimuksen mukaan tonttien luovutushinta on tunnelin rakennuskustannukset lisättynä 600 000 eurolla.

Kaupungin vastuulle tulee tunnelin rakentaminen moottoritien päälle, moottoritiellä tarvittavat kolmannet kaistat sekä liittymäramppi. Lisäksi kaupunki vastaa liikennejärjestelyistä moottoritien ympärillä. NCC vastaa kaikesta, mitä tulee tunnelin päälle.

Kaupungin vastuulla olevista töistä katu- ja siltamuutosten arvioidaan maksavan 5,40 miljoonaa euroa, tunnelin rakentamisen 2,30 miljoonaa euroa ja moottoritien muutosten 2,30 miljoonaa.

Summaan sisältyvät moottoritien kolmannet kaistat, joiden kustannusjaosta tiehallinnon kanssa ei ole vielä sovittu.

Kauppakeskus auki 2011

Koska tunnelin hintaa ei tiedetä tarkasti ennen sen valmistumista, tonttien luovutuksesta tehdään esisopimus asemakaavan vahvistuttua.

NCC maksaa kaupungille 1,5 miljoonan euron vakuuden siihen asti, että kauppakeskus on valmis. Suunnitelman mukaan avajaiset vietetään 30. syyskuuta 2011.

Koska hanke on pitkäkestoinen, kauppakeskuksen valmistuminen on sovittu sen välitavoitteeksi. Sen tulisi olla valmis viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun alueen asemakaava on saanut lainvoiman.

NCC:ltä edellytetään kauppakeskuksen valmistuessa, että rakentamattomat tontit päällystetään väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi. Ensimmäisen asuinkerrostalon tai vaihtoehtoisesti hotellin rakentaminen voi alkaa 2010 ja viimeisen pitäisi valmistua 2014. Alueelle kaavaillaan paria sataa asuntoa.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus käsittelee sopimusta maanantaina. Se tulee myös valtuuston hyväksyttäväksi. Moottoritien katteen kaava, eli ydinkeskustan länsilaajeneminen on niinikään tulossa valtuuston käsittelyyn kevään kuluessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70964&main=25



[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033468276

... &quot;rattotytt&quot;? kirjoitti:

Otsikon kysymys herää, koska "hyvän arjen" Hämeenlinnan kaupunkisuunnittelullinen ja -kuvallinen jälki on koko lailla kamalaa!

On sitten kyseessä esim. Aulanko, Linnankasarmi, Laivaranta,Keinusaari, eteläranta tai moottoritien kattaminen...


Vehreydeltään ja kulttuurihistorialliselta
taustaltaan ainutlaatuisesta "pikku" kaupungista ollaan vimmalla vänkäämässä suurkaupunkia - ja samalla tuhoamassa kaikki ne arvot ja etuudet, joita nimenomaan pienuuden ekonomia olisi ollut ja on edelleenkin tarjomassa.

Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa näkyy 12.4.2008 mielipidekirjoituksessaan Tuula Walve -niminen ihminen osunut täysin nappiin kirjoittaessaan, että "Raha ratkaisee kaupungissamme".






- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-12/index.htm



"Raha ratkaisee
kaupungissamme


Yritetty on! Olen kirjoittanut ja laittanut nimeni adressiin, Aulangonniemeen tulee silti yksityisiä kesähuviloita. Sitä ennen kylpylä. Vähä vähältä on nakerrettu pala palalta puistoja asutukselle. Visamäkeläiset siis ovat ajaneet asiaansa luonnon puolesta, nyt Hattelmalan harjun liepeillä asuvat harjun puolesta. Turhaan! Vika on siinä kuuluisassa sylttytehtaassa.
Ensin kaavoitustoimistossa kaavoitetaan, ja siltä asia etenee kuin lumipallo lähtiessään vyörymään. Pelin voisivat puhaltaa poikki yhteiset valtuutetut. Mutta valtuusto on kuin kumileimasin, joka siunaa kaiken.
Kaavoitustoimisto tekee työtä, johon se on palkattu, ei siinä mitään, ja tonttimaata halutaan tietysti mahdollisimman läheltä keskustaa. Nyt jo aiotaan pienessä muutaman kymmenentuhannen asukkaan kaupungissa tukkia etelärannan keuhkot, siis rakentaa Hämeensaari täyteen. Sikäli omituista, että muualta tulleet sanovat tulleensa, koska Hämeenlinna on kaunis kaupunki rantojensa ja puistojensa ansiosta, ei siksi, että tämä on täynnä pilvenpiirtäjiä!
Nyt kun saamme uuden suuren kunnan, voi toivoa,
että tonttimaata riittää Lammilta saakka. Ei tarvitse jokaisen keskustan kaupunkipuiston pläntin olla tehokäytössä.
Mutta kuten sanoin, huutavan ääni ei paljon kuulu tässäkään kaupungissa. Joka vaaleissa me myös valitsemme samat päättäjät yhä uudestaan, he jotka näitä kaavapäätöksiä siunaavat. Se on jo sitten toinen asia, kuinka moni edes lopulta välittää luonto- ja maisema-asioista sen hölkäsen pöläystä. Eikä se ole kiinni rahasta eikä koulutuksesta.



Tuula Walve


Kuvat & teksti:
HUVILAKYLÄ. Aulangoniemeen on tulossa yksityisiä loma-asuntoja.

Lähde: Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 12.4.2008, s. 6


- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-12/index.htm


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034120235



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034146747

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033786580


?????????????????

JK. Ettei muka "aina toimita rahoin ehdoilla"?!?


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792



[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034124899



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034062829



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034069514



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868

Lue lisää

Kuten on eroa kaupungeilla, eroa on myös kaupunkien lehdillä!!

Siinä missä Hämeen Sanomissa sunnuntaina 13.4.2008 historiallinen kollektiivinimimerkki Antti kaupunkikirjeissään edelleen ylistää Laivarantaan kaavailtua Rantapaviljonkia ja Laivarannan kansallista kaupunkipuistota ja Vanajan vapaita rantoja törkeästi tuhoavaa kaavaratkaisua, Helsingissä valtakunnan ykköslehdessä ilmestyy poikkisivun peräti kriittinen arvio vastaavanlaisesta kyseenalaisesta kaava- ja rakentamispyrkimyksestä koskien ent. makasiinien äärelle eli Töölönlahden tuntumaan kaavaillusta tanssipaviljongista!!!


Eli siinä missä Antti on huolissaan siitä, että teknisessä lautakunnassa olisi syntynyt vaikutelma, jonka mukaan vissi arkkitehtitoimisto myisi samansorttisilla piirustuksille sekä tanssipaviljonkia stadille että Rantapaviljonkia

[("sillalla" - - - >> http://www.safa.fi/archive/255_sillalla1.jpg?SAFASID=b2fa71d8d188450816d55de560945a80 ]

Hämeenlinnalle, HS:n toimittaja Kimmo Oksanen on kirjoittanut valtakunnan johtavaan lehteen kirjoituksen otsikolla "Tanssimakasiini on kaavan vastainen"...


- - - > http://blogit.hs.fi/suurkaupunki/tanssimakasiini-on-kaavan-vastainen/


"Tanssimakasiini on kaavan vastainen


[ 13. 4. 2008 kello 11:40 / Kimmo Oksasen blogi & HS 13.4.2008 ]


Helsingin Sanomissakin on esitelty yrittäjä Pekka Niskan hanketta rakentaa Töölönlahdelle tanssitalo. Mikäli etukäteistiedot niin kutsutusta Tanssimakasiinista pitävät paikkansa, on syytä epäillä, että hanke on Töölönlahden asemakaavan vastainen.

Helsingin Sanomat kirjoitti Niskan Tanssipaviljonki-hankkeesta torstaina 3. huhtikuuta. Julkaistun kuvan ja tekstin perusteella näyttää siltä, että Niska on rakentamassa Töölönlahdelle lähes kokonaan lasista uudisrakennusta.
Rakennuksen koko olisi 1500 neliötä.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta hylkäsi talvella arkkitehdin piirustukset paviljongista, jossa VR:n makasiinien tulipalossa säilynyt osa oli vielä keskeisessä roolissa. Nyt se on hyväksynyt uuden suunnitelman paviljongista, jossa Makasiineista on jäljellä vain yksi 32-metrinen tiiliseinä.

Töölönlahden kaava eli määräys siitä, mitä alueelle saa rakentaa, hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa yöllä 27. helmikuuta 2002. Siihen kirjattiin, että 1500 neliötä Makasiineista säilytetään ja rakennetaan uudelleen muistumaksi tavarahalleista ja alueen rautateihin liittyvästä historiasta.
Tässä muistin virkistykseksi pätkä kaupunginhallituksen kirjeestä ympäristöministeriölle 29. huhtikuuta 2002:
”Kaupunginvaltuuston 27. helmikuuta 2002 hyväksymässä Töölönlahden asemakaavan muutoksessa on suojeltu kaikki osayleiskaavan yhteydessä suojelluiksi esitetyt rakennukset. Makasiinipuistossa on merkitty suojelumerkinnällä eteläisen makasiinin itäosa, ja puistoon on osoitettu siirrettäväksi makasiinirakennuksen osia (yhteensä 1500 kerrosneliömetriä).”
(Muun muassa täällä.)

Päätös Töölönlahden asemakaavasta syntyi äänin 49–36. Äänestystä edelsi taistelu Makasiinien asemasta, jonka tuoksinassa nähtiin muun muassa ihmismuuri rakennuksen ympärillä ja kerättiin yli 40000 nimen kansalaisadressi Makasiinien kunnostamiseksi.
Kannassaan horjuvia poliitikkoja suostuteltiin äänestämään Makasiinien purkamisen ja asemakaavan hyväksymisen puolesta kirjaamalla kaavaan merkintä Makasiinipuistosta.
He ilmaisivat äänestyksessä tahtonsa tässä tiedossa.

Makasiinipuistossa pitäisi olla säilytettynä Makasiinien eteläisen siiven itäosa, jonka lisäksi rakennettaisiin kaksi pienempää paviljonkia.
Tätä varten kaupunki otti talteen 14000 tiiltä kevään 2006 tulipalossa säilyneestä pohjoissiivestä. Suojellusta eteläsiiven itäpäädystä säilyi tulipalossa kaksi kolmasosaa.
Helsingin Sanomien 3. huhtikuuta esittelemässä puistosuunnitelmassa sen enempää isompaa makasiinipalasta kuin kahta pienempää paviljonkia kuitenkaan ei enää ole.

Suunnitelma poikkeaa täysin asemakaavasta. Jotta se voidaan toteuttaa, luulisi että asemakaavaa täytyy muuttaa.
Rakennusvalvontaviraston päällikön Lauri Jääskeläisen mielestä näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole. Helsingin Sanomat kertoi Niskan hakevan uudisrakennukselleen rakennuslupaa kuluneella viikolla ja kirjoituksen mukaan Jääskeläinen lupaa sen Niskalle lähiaikoina.
Asiasta päättää toki rakennuslautakunta.
Näyttää siltä, että Helsingin kaupunki on ohittamassa asemakaavan.
Jos asemakaava ohitetaan, siitä saattaa seurata hallintovalituksia. Valitusoikeuden tiukimman tulkinnan mukaan valittaa saisivat vain naapurit eli Sanoma Osakeyhtiö, Nykytaiteen museo Kiasma eli valtio, VR-yhtymä ja Karamzinin huvilassa majaansa pitävä Helsingin kaupunginmuseo.
Muista en tiedä, mutta luulisi asian vaivaavan ainakin kaupunginmuseota, jonka yksi tehtävä on Helsingin rakennusperimän varjeleminen.

Helsinki antoi nosturiyrittäjä Niskalle mahdollisuuden rakentaa säilyneeseen Makasiinin osaan tanssipaviljonki tietyin ehdoin: ”Suunnittelun lähtökohtana tulee olla rakennuksen vanhan ilmeen palauttaminen”, kaupunginhallitus evästi 29. tammikuuta 2007.
Tuo ehto tunnutaan nyt viskatun Töölönlahteen.
Niskalle luovutettiin Makasiinien säilynyt osa. Viimeisimmässä versiossa uudisrakennukseen on liitetty myös kahden pienemmän paviljongin sisältämä rakennusoikeus.
Voi kuvitella, että jos kaupunki kilpailutuksen kautta olisi tarjonnut rakennuttajille mahdollisuutta toteuttaa Töölönlahdelle nyt nähtävä kokonaan uusi 1500 neliömetrin kokoinen rakennus ilman reunaehtoja, Niska olisi saanut viljalti haastajia rinnalleen.

Niskan esittelemä uusi paviljonki saattaa olla esteettisesti kaunis ja toimiva. Tanssipaviljonki saattaa olla hieno hanke, jollaista tuleva Finlandiapuisto tarvitsee ollakseen elävä.
Yhtä oikeasti on olemassa myös asemakaava. Ja aivan oikeasti päätökset tehtiin ja Tanssipaviljonki-hanke luovutettiin mainituin ehdoin.
Ja aivan oikeasti Makasiinipuistosta luvattiin tehdä muistuma ainutlaatuisesta helsinkiläisestä teollisuusalueesta.
Eikä vain luvattu, vaan yhdessä sovittiin ja päätettiin.

(Kirjoitus on luettavissa Helsingin Sanomista 13. huhtikuuta 2008)


- - - >> http://blogit.hs.fi/suurkaupunki/tanssimakasiini-on-kaavan-vastainen/

JK 1. Vaikka stadi on stadi ja HML vain himoitsee olla enemmän kuin on, on ero sentään erinomainen eli laatu aivan toisenlainen - ja nimenomaan stadin hyväksi!

Ja ainakin siinä mielessä , mitä tulee ymmärrykseen kaupunkihistorian ja kaupunkikuvan kunnioittamisen suhteen?!?



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034146747



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034358599



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033935787



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034120235


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033468276



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775


JK 2. Otsikossako jo kaikki? Vai vastako alkua???

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034311763

Hämeen Sanomien koko sivun ylittävä otsikko (14.4.2008, s. 3) vaikuttaa varsinaiselta huumoripläjäyksltä tilanteessa, jossa Hämeenlinnan kaupunginjohto ja kaavoitustoimisto ovat itse kolmessa vuorossa olleet tuhoamassa historiallista Aulankoa - ja Aulangon historiaa...



http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71017&main=25

JK. Museovirasto taisi tässä taannoin olla "auttamassa" Hämeenlinnan kaavoitustoimistoa ja teknistä lautakuntaa toisaallkin; moottoritein kattamista kosekvan kaavamuutoksen valmisteluihin ei tunnuttu kuitenkaan kaivattavan "museoviraston apua"?

- - >>



http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71018&main=25


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034332118



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792

7.4.2008 ?!? kirjoitti:

Kuten on eroa kaupungeilla, eroa on myös kaupunkien lehdillä!!

Siinä missä Hämeen Sanomissa sunnuntaina 13.4.2008 historiallinen kollektiivinimimerkki Antti kaupunkikirjeissään edelleen ylistää Laivarantaan kaavailtua Rantapaviljonkia ja Laivarannan kansallista kaupunkipuistota ja Vanajan vapaita rantoja törkeästi tuhoavaa kaavaratkaisua, Helsingissä valtakunnan ykköslehdessä ilmestyy poikkisivun peräti kriittinen arvio vastaavanlaisesta kyseenalaisesta kaava- ja rakentamispyrkimyksestä koskien ent. makasiinien äärelle eli Töölönlahden tuntumaan kaavaillusta tanssipaviljongista!!!


Eli siinä missä Antti on huolissaan siitä, että teknisessä lautakunnassa olisi syntynyt vaikutelma, jonka mukaan vissi arkkitehtitoimisto myisi samansorttisilla piirustuksille sekä tanssipaviljonkia stadille että Rantapaviljonkia

[("sillalla" - - - >> http://www.safa.fi/archive/255_sillalla1.jpg?SAFASID=b2fa71d8d188450816d55de560945a80 ]

Hämeenlinnalle, HS:n toimittaja Kimmo Oksanen on kirjoittanut valtakunnan johtavaan lehteen kirjoituksen otsikolla "Tanssimakasiini on kaavan vastainen"...


- - - > http://blogit.hs.fi/suurkaupunki/tanssimakasiini-on-kaavan-vastainen/


"Tanssimakasiini on kaavan vastainen


[ 13. 4. 2008 kello 11:40 / Kimmo Oksasen blogi & HS 13.4.2008 ]


Helsingin Sanomissakin on esitelty yrittäjä Pekka Niskan hanketta rakentaa Töölönlahdelle tanssitalo. Mikäli etukäteistiedot niin kutsutusta Tanssimakasiinista pitävät paikkansa, on syytä epäillä, että hanke on Töölönlahden asemakaavan vastainen.

Helsingin Sanomat kirjoitti Niskan Tanssipaviljonki-hankkeesta torstaina 3. huhtikuuta. Julkaistun kuvan ja tekstin perusteella näyttää siltä, että Niska on rakentamassa Töölönlahdelle lähes kokonaan lasista uudisrakennusta.
Rakennuksen koko olisi 1500 neliötä.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta hylkäsi talvella arkkitehdin piirustukset paviljongista, jossa VR:n makasiinien tulipalossa säilynyt osa oli vielä keskeisessä roolissa. Nyt se on hyväksynyt uuden suunnitelman paviljongista, jossa Makasiineista on jäljellä vain yksi 32-metrinen tiiliseinä.

Töölönlahden kaava eli määräys siitä, mitä alueelle saa rakentaa, hyväksyttiin Helsingin kaupunginvaltuustossa yöllä 27. helmikuuta 2002. Siihen kirjattiin, että 1500 neliötä Makasiineista säilytetään ja rakennetaan uudelleen muistumaksi tavarahalleista ja alueen rautateihin liittyvästä historiasta.
Tässä muistin virkistykseksi pätkä kaupunginhallituksen kirjeestä ympäristöministeriölle 29. huhtikuuta 2002:
”Kaupunginvaltuuston 27. helmikuuta 2002 hyväksymässä Töölönlahden asemakaavan muutoksessa on suojeltu kaikki osayleiskaavan yhteydessä suojelluiksi esitetyt rakennukset. Makasiinipuistossa on merkitty suojelumerkinnällä eteläisen makasiinin itäosa, ja puistoon on osoitettu siirrettäväksi makasiinirakennuksen osia (yhteensä 1500 kerrosneliömetriä).”
(Muun muassa täällä.)

Päätös Töölönlahden asemakaavasta syntyi äänin 49–36. Äänestystä edelsi taistelu Makasiinien asemasta, jonka tuoksinassa nähtiin muun muassa ihmismuuri rakennuksen ympärillä ja kerättiin yli 40000 nimen kansalaisadressi Makasiinien kunnostamiseksi.
Kannassaan horjuvia poliitikkoja suostuteltiin äänestämään Makasiinien purkamisen ja asemakaavan hyväksymisen puolesta kirjaamalla kaavaan merkintä Makasiinipuistosta.
He ilmaisivat äänestyksessä tahtonsa tässä tiedossa.

Makasiinipuistossa pitäisi olla säilytettynä Makasiinien eteläisen siiven itäosa, jonka lisäksi rakennettaisiin kaksi pienempää paviljonkia.
Tätä varten kaupunki otti talteen 14000 tiiltä kevään 2006 tulipalossa säilyneestä pohjoissiivestä. Suojellusta eteläsiiven itäpäädystä säilyi tulipalossa kaksi kolmasosaa.
Helsingin Sanomien 3. huhtikuuta esittelemässä puistosuunnitelmassa sen enempää isompaa makasiinipalasta kuin kahta pienempää paviljonkia kuitenkaan ei enää ole.

Suunnitelma poikkeaa täysin asemakaavasta. Jotta se voidaan toteuttaa, luulisi että asemakaavaa täytyy muuttaa.
Rakennusvalvontaviraston päällikön Lauri Jääskeläisen mielestä näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole. Helsingin Sanomat kertoi Niskan hakevan uudisrakennukselleen rakennuslupaa kuluneella viikolla ja kirjoituksen mukaan Jääskeläinen lupaa sen Niskalle lähiaikoina.
Asiasta päättää toki rakennuslautakunta.
Näyttää siltä, että Helsingin kaupunki on ohittamassa asemakaavan.
Jos asemakaava ohitetaan, siitä saattaa seurata hallintovalituksia. Valitusoikeuden tiukimman tulkinnan mukaan valittaa saisivat vain naapurit eli Sanoma Osakeyhtiö, Nykytaiteen museo Kiasma eli valtio, VR-yhtymä ja Karamzinin huvilassa majaansa pitävä Helsingin kaupunginmuseo.
Muista en tiedä, mutta luulisi asian vaivaavan ainakin kaupunginmuseota, jonka yksi tehtävä on Helsingin rakennusperimän varjeleminen.

Helsinki antoi nosturiyrittäjä Niskalle mahdollisuuden rakentaa säilyneeseen Makasiinin osaan tanssipaviljonki tietyin ehdoin: ”Suunnittelun lähtökohtana tulee olla rakennuksen vanhan ilmeen palauttaminen”, kaupunginhallitus evästi 29. tammikuuta 2007.
Tuo ehto tunnutaan nyt viskatun Töölönlahteen.
Niskalle luovutettiin Makasiinien säilynyt osa. Viimeisimmässä versiossa uudisrakennukseen on liitetty myös kahden pienemmän paviljongin sisältämä rakennusoikeus.
Voi kuvitella, että jos kaupunki kilpailutuksen kautta olisi tarjonnut rakennuttajille mahdollisuutta toteuttaa Töölönlahdelle nyt nähtävä kokonaan uusi 1500 neliömetrin kokoinen rakennus ilman reunaehtoja, Niska olisi saanut viljalti haastajia rinnalleen.

Niskan esittelemä uusi paviljonki saattaa olla esteettisesti kaunis ja toimiva. Tanssipaviljonki saattaa olla hieno hanke, jollaista tuleva Finlandiapuisto tarvitsee ollakseen elävä.
Yhtä oikeasti on olemassa myös asemakaava. Ja aivan oikeasti päätökset tehtiin ja Tanssipaviljonki-hanke luovutettiin mainituin ehdoin.
Ja aivan oikeasti Makasiinipuistosta luvattiin tehdä muistuma ainutlaatuisesta helsinkiläisestä teollisuusalueesta.
Eikä vain luvattu, vaan yhdessä sovittiin ja päätettiin.

(Kirjoitus on luettavissa Helsingin Sanomista 13. huhtikuuta 2008)


- - - >> http://blogit.hs.fi/suurkaupunki/tanssimakasiini-on-kaavan-vastainen/

JK 1. Vaikka stadi on stadi ja HML vain himoitsee olla enemmän kuin on, on ero sentään erinomainen eli laatu aivan toisenlainen - ja nimenomaan stadin hyväksi!

Ja ainakin siinä mielessä , mitä tulee ymmärrykseen kaupunkihistorian ja kaupunkikuvan kunnioittamisen suhteen?!?



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034146747



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034358599



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033935787



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034120235


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033468276



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775


JK 2. Otsikossako jo kaikki? Vai vastako alkua???

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034311763

Lue lisää

Kun vertaa HS:n sivuilta Töölönlahdelle kaavaillun "Tanssimakasiinin" havainnekuvaa...

[- - http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Makasiinien tanssitaloon mahtuu pyörähtelemään 700 tanssiparia/1135235251940 ]

HML:n Laivarantaan samaisen arkkitehtitoimiston tyrkylle panemaan - kyseenalainen kiitos asian etenemisestä kuuluu luonnollisesti HML:n kaavoitustoimistolle, tekniselle lautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle! - Rantapaviljongin "sillalla" -kuvaan...

... ei voine välttyä ajatukselta, että "ARKKITEHTOTOIMISTO JKMM OY" on lasirakenteillaan löytänyt hyväntahtoisai hölmöjä niin pääkaupungista kuin läänin pääkaupungistakin?!?




[- - > http://www.safa.fi/archive/255_sillalla1.jpg?SAFASID=b2fa71d8d188450816d55de560945a80 ]




- - > http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Makasiinien tanssitaloon mahtuu pyörähtelemään 700 tanssiparia/1135235251940



"Makasiinien tanssitaloon mahtuu pyörähtelemään 700 tanssiparia

[Julkaistu: 2.4.2008 19:26 / Helsingin Sanomat ]

Marja Salmela / helsingin sanomat



ARKKITEHTOTOIMISTO JKMM OY


Töölölahden Tanssimakasiini havainnekuva

Makasiinipuistoon rakennettavassa nosturiyrittäjä Pekka Niskan tanssipaviljongissa pyörähdellään ensimmäisen kerran vuoden 2009 lopulla.

Tanssisaliin mahtuu 700 paria, taloon parituhatta ihmistä.

Tanssi-iltoina pitää ostaa pääsylippu, mutta päivisin salissa on tarjolla tanssin opetusta melkein ilmaiseksi, muutamalla eurolla.

"Tällä tavoin Töölönlahden perukka saadaan eläväksi. Sinne voi poiketa kuka tahansa", yrittäjä innostuu.


Tanssinharrastajat odottavat jo innoissaan pääsyä tanssipaviljonkiin. Niskalle on ilmoittautunut jopa kolmekymmentä seuraa ja yhdistystä, jotka haluavat päästä paviljonkiin. Hän arvioi, että tanssisali on auki ainakin 112 tuntia viikossa.


Rakennustyöt Makasiinipuistossa aloitetaan touko–kesäkuussa. Niska on varannut rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa.

Niska joutui rukkaamaan tanssipaviljongin suunnitelmia kaupungin toivomuksesta viime talvena. Nyt suunnitelmat on hyväksytty.

"Olen tyytyväinen, että Helsingin kaupunki vaati suunnitelmien muuttamista. Nyt talo on käytännöllinen ja kaunis", Niska kehuu arkkitehtitoimisto JKMM:n hiomaa lopputulosta.

Kokonaan uusi paviljonki on silmun muotoinen. Se on ikään kuin osa puistoa, koska aaltoilevalla katolla kasvaa nurmea.

Seinät ovat lasia. "Kun tanssijat kiitävät parketilla, he näkevät ulos ja heille tulee tunne siitä, että he ovat sisällä puistossa", kuvaa pääsuunnittelija Teemu Kurkela.


Yli 30 metriä vanhaa makasiininseinää reunustaa paviljongin sisääntuloa. Seinän pää kytketään paviljonkiin sisääntulokatoksella.

"Rauniomainen seinä on muisto makasiineista, jotta alueen historia säilyy. Se tietysti kunnostetaan. Myös sisälle rakennukseen tulee ehkä tiilipintoja", Kurkela kertoo.

Lisää aiheesta:
Kaupunki haluaa Makasiinipuistosta vehreän keitaan (2.4. 19:17)

[- - > http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kaupunki haluaa Makasiinipuistosta vehreän keitaan/1135235252137 ]

TAUSTA Tanssitalon monta käännettä (2.4. 19:16)


[- - > http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Tanssitalon monta käännettä/1135235252133 ]


- - > Lähdelinkki HS:iin:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Makasiinien tanssitaloon mahtuu pyörähtelemään 700 tanssiparia/1135235251940

?????????????????????



- - - > http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Töölönlahden tanssimakasiini ei kelvannut virkamiehille/1135231829524



"Töölönlahden tanssimakasiini ei kelvannut virkamiehille

Julkaistu: 14.11.2007 23:00/ HS / Raija Kaikkonen



MARKUS JOKELA / HS


VR:n makasiineista on säästetty itäisin osa, johon suunnitellaan tanssipaviljonkia.

Tanssimakasiinin rakentaminen Töölönlahdelle mutkistui, kun Helsingin kaupunkikuvaneuvottelukunta hylkäsi keskiviikkona makasiinin luonnospiirustukset.

Sen mielestä tanssimakasiinin suunnitelma ei ollut arkkitehtonisesti tarpeeksi tasokas yhdelle Helsingin arvokkaimmista paikoista.

Neuvottelukunta esittää, että tanssitalon rakentaja nosturiyrittäjä Pekka Niska palkkaa pääsuunnittelijan tueksi ulkopuolisen arkkitehtuurin asiantuntijan. Pääsuunnittelija on nyt Arkkitehtiryhmä Erkki Pitkäranta Oy.

Aiemmin taloa suunnitteli arkkitehti Teemu Kurkela Arkkitehtitoimisto JKMM:stä, mutta Niska vaihtoi suunnittelijan noin kuukausi sitten.
- - "



http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Töölönlahden tanssimakasiini ei kelvannut virkamiehille/1135231829524


[ "22.1.2007 pöydälle pantu asia

ALUEEN VARAAMINEN TÖÖLÖNLAHDELTA TANSSIMAKASIININ SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2007-64

Kiinteistölautakunta toteaa (19.12.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Pekka Niskalle perustettavan Tanssimakasiini Oy:n lukuun esitetään varattavaksi Töölönlahden Makasiinipuistosta säilynyt makasiininosa siihen liittyvine maa-alueineen (1 270 m2) ympärivuotisen tanssikäytön ja musiikin esitystilan suunnittelua varten. - -



- - Tanssimakasiinin idealuonnos

Hakija on teettänyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:llä idealuonnoksen makasiinin muuttamisesta Tanssimakasiiniksi. Idealuonnoksen mukaan säilynyt makasiinin osa korjattaisiin taikka osin uudelleen rakennettaisiin ja samalla laajennettaisiin luoteispuolelle lasiterassilla siten, että rakennuksen hyötyala olisi n. 700 m2.

- - "


- - > http://www.hel2.fi/helakanslia/Kaupunginhallitus/Esityslistat/070250266.htm#P517_19184 ]


JK 1. Ja hommahan etenee uuden Hämeenlinnan vanhan toimintamallin mukaisesti vauhdikkaasti, onhan kaavoitustoimistossa piirustuksien alla myös kaupunginjohtajan sukunimikaiman nimi, "asukkaiden ääntä" halukkaasti kuuntelevan asemakaava-arkkitehdin aputyttönä...




["Laivarannan monikäyttörakennuksen suunnittelu etenee "

- - > http://www.hameenlinna.fi/index.php?paatos=10293



- - - >
"Teknisen lautakunnan kokous 07.04.2008 17.30

Dnro TEKLA: 860/2008



83 § LAIVARANNAN MONIKÄYTTÖRAKENNUS, SATAMALAITURI, SATAMA-ALUEEN VIIMEISTELY JA VIERASVENELAITURI

LAIVARANNAN MONIKÄYTTÖRAKENNUKSEN, LAITURIRAKENTEIDEN JA YMPÄRISTÖN PERUSKORJAUKSEN LUONNOKSET OVAT VALMISTUNEET JA SUUNNITTELUTILANNE MAHDOLLISTAA URAKKATARJOUSTEN PYYTÄMISEN TOUKOKUUN ALKUPUOLELLA. RAKENNUSTÖIHIN VOIDAAN RYHTYÄ LOPPUKESÄSTÄ, KUN SÄÄNNÖLLINEN REITTILIIKENNE ON LOPPUNUT.- - "





http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61223&pykala=83




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034392021




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868



["Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta työtä leimaa:
Halu vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen
Hämeenlinna kasvaa ja kehittyy. Se näkyy asukasmäärän tasaisessa kasvussa ja myös kaupunkikeskustan kehittämisessä sekä mittavissa rakennushankkeissa. Tänä syksynä koittavat suurten ratkaisujen hetket, kun paljon keskustelua aiheuttaneesta moottoritien kattamisesta päätetään. Kaupungin asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta joutuu pitelemään kaupunkikehityksen lankoja määrätietoisesti käsissään. - -

- - Saloranta on päässyt vaikuttamaan Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehtina ja kaavoitustoimiston toimistopäällikkönä vuodesta 2001. Hänestä aloitusaika oli otollinen kaupungin kehittämistyössä, sillä vuosituhannen vaihduttua kaupunkisuunnittelun pöydille alettiin tuoda isoja asioita. Maankäyttöä ja kaupunkirakennetta pohdittaessa nostettiin esiin muun muassa ehdotus keskustaa halkovan moottoritien kattamisesta.
- Moottoritien kattaminen voi olla kaupallisesti järkevä ja teknisesti toimiva ratkaisu, mutta kohteen pitää myös sopia muuhun kaupunkiympäristöön. Lisäksi on huomioon on otettava turvallisuustekijät.
Saloranta myöntää ettei moottoritien kattaminen kuulu hänen lempihankkeisiinsa. Alueen kaavoituksesta vastuussa olevana hän harmittelee sitä, että kattamisesta on tehtävä päätös jo tänä syksynä. Hänen mielestään kyse on kaupunkisuunnittelun ja asukkaitten näkökulmasta niin merkittävästä asiasta, että ristiriitaisia odotuksia ja toiveita herättävä hanke olisi ansainnut hämäläisen hitaan käsittelyn. - -

- - Asemakaava-arkkitehti haluaa asukkaan kokevan, että häntä kuunnellaan aidosti ja ettei hänen mielipidettään suinkaan jyrätä strategisten suunnitelmien alle. Toisaalta joku saattaa tulla toimistolle tuohtuneena esittämään asiaansa, mutta muuttaa näkemyksensä hedelmällisen keskustelun tuloksena. Kaavoitustyön on oltava Salorannan mielestä alati läpinäkyvää, vaikka se koostuu monesta yksityiskohdasta, ettei sitä ole usein kovinkaan helppoa paketoida kaupunkilaiselle ymmärrettävään muotoon. - -

- - Esimerkiksi Vanajaveden rannat ovat vielä rakentamatta; ja kaupungin kauneita järvimaisemaa hallitsee iso pysäköintialue.
Kaavoitustyössä tarvitaan Salorannan mukaan myös malttia.
- Pitää tuntea ja tunnistaa ympäristön vaatimukset, pyrkiä säilyttämään ja kehittämään vanhoja asuinalueita ja tuoda asukkaille esille, että uudisrakentaminen voi olla tarvittaessa aidosti vanhan hengen mukaista.
Vaikka Salorannan ammatillisesti pätevän otteen seuralaisena tuntuu olevan aimo annos vaatimattomuutta, hän myöntää haluavansa jättää oman jälkensä Hämeenlinnan kaupunkisuunnitteluun.
- Siinä mielessä pidän vaikutusvallasta, että haluan ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla.
Päivi Saloranta haluaa pitää kaiken arkisen puurtamisen keskellä huolen myös siitä, että kaavoitustoimiston erinomaisessa työyhteisössä säilyy sekä vahva motivaatio että tekemisen ilo. Ja aina on löydyttävä pieni rakonen ripaukselle luovaa hulluutta. - - "



- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680 ]



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032620458


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792



JK 2. Vaan kuinkas sitten kävikään...

"Moottoritien kattamiselle ei ole toimivia vaihtoehtoja"
Kirjoittanut: P. Saloranta (Viikko-Häme 27.3.) 27.3.2008 klo 12.11


"Hämeenlinnan asemakaavatoimistossa oli kakkukahvien paikka, kun moottoritien kattamista koskeva suunnitelman valmistui pari viikkoa sitten", tietää kerota demarien ikioma piiriläpyskä Viikko-Häme 27.3.2008.

Ne kakkukahvit on syytä muistaa kaikkien niiden esim. Hämeenlinnan Keskikaupungin asukasyhdistyksessä toimivienkien, joiden "pään kääntämisessä" lienee viime vuosien mittaan onnistunut asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta...

Nyt kun asemakaavatoimiston ensimmäisten kakkukahvien saattelemana Laivarannan kaava mahtipontisine Rantapaviljonkeineen on jo edennyt kaupunginhallituksen kautta eteenpäin, on kaikkien historiallisesta kaupunkikuvasta kiinnostuneiden syytä voimistaa toimintaansa...



["Moottoritien kattamiselle ei ole toimivia vaihtoehtoja



Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta pitää moottoritien kattamista hyvänä ratkaisuna Hämeenlinnan keskustalle ja sen kehittymiselle. Hänen mukaansa muilla vaihtoehdoilla on vaikea tyydyttää keskustan liiketilojen pulaa. Hämeenlinnan keskustaan arvioidaan tarvittavan uutta liiketilaan noin 30 000-38 000 neliötä.

Hämeenlinnan asemakaavatoimistossa oli kakkukahvien paikka, kun moottoritien kattamista koskeva suunnitelman valmistui pari viikkoa sitten. Sen verran isosta hankkeesta on kyse.
Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta kuitenkin muistuttaa, että kyse ei ole Hämeenlinnan mittakaavassa mistään megahankkeesta. Saloranta pitää Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa moottoritien kattamissuunnitelmien noin 30 000 neliön liiketilaa varsin kohtuullisena verrattuna esimerkiksi noin 100 000 neliön kokoiseen Lempäälän Ideaparkiin.
Saloranta uskoo vahvasti moottoritien kattamisen toteutumiseen. Hän arvelee, että pääosin yksityisellä rahalla toteutettava hanke ei hiivu edes mahdollisen talouden hiljenemisen takia, koska rakentaminen tuolloin halpenisi.
Arvioiden mukaan moottoritien kate ja siihen liittyvien rakennusten rakentaminen vaatii yksityistä rahoitusta noin 150 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä kaupungin osuudeksi on arvioitu 10 miljoonaa euroa.
Jos summat alkavat hirvittää, Saloranta sanoo kattamisen ja siihen liittyvän rakentamisen onnistuvan osittain myös jaksotettuna pala kerrallaan. Ensimmäisessä vaiheessa pitäisi tehdä kauppakeskus ja pysäköintitila. Katteen päälle tulevat asuinrakennukset jaksotetaan muutamalle vuodelle, mutta ne olisi hyvä toteuttaa mahdollisimman nopeasti.
Salorannan mielestä moottoritien kattamiselle ei edes ole kunnon vaihtoehtoja, kun Hämeenlinnan keskustassa arvioidaan olevan noin 30 000-38 000 neliön tarve uudelle liiketilalle. Hän arvelee muiden ratkaisujen heilauttavan enemmän keskustan kaupallista tasapainoa.
- Moottoritien reuna-alue on osa ydinkeskustaa, kattamisen aiheuttamat ongelmat todennäköisesti jäisivät pienemmiksi kuin muissa vaihtoehdoissa. Kaiken tarvittavan liiketilan rakentaminen nykyisten keskustakortteleiden sisään olisi hankalaa ja uuden kauppakeskuksen rakntamisessa ydinkeskustan syrjään on omat riskinsä. Myös Tiiriö voisi vahvistua entisestään keskustan kustannukselle, jos kattaminen ei onnistu, Päivi Saloranta listaa.
Saloranta näkeekin moottoritien alueen rakentamisen piristysruiskeena koko keskustalle. Jonkinnäköistä liikkeiden edestakaisin muuttoliikettä hän kuitenkin arvelee syntyvän.
Moottoritien katteen yhteyteen on suunnitelmissa mietitty yhden päivittäistavarakaupan ja tavaratalon lisäksi muuta erikoistavarakauppoja. Saloranta arvelee, että keskustan kaupallisen vetovoiman elpyminen saattaisi houkutella takaisin Tiiriöön siirtynyttä erikoistavarakauppaa.
Eteläranta on keskustan kasvot
Kaupunki on valmistautunut myös soraääniin moottoritien kattamisessa. Päivi Saloranta uskoo hankkeen saavan jonkin verran kritiikkiä niin valtuustossa kuin myös keskustan asukasyhdistykseltä ja asukkailta.
Kyse on kuitenkin laajemmasta hankkeesta kuin vain moottoritien kattamisesta. Keskustan alueen muista kehittämissuunnitelmista on osa rakennettu moottoritien kattamisen toteutumisen mukaan. Näistä merkittävin ja isoin on Hämeenlinnan keskustan etelärannan rakentaminen.
- Keskustan eteläranta on valtava alue, joka reunustaa koko keskustaa ja on näkyy ensimmäisenä moottoritieltä kaupunkiin tultaessa. Tämä vuosi mietitään alueen rakentamiseen liittyviä tavoitteita ja ensi vuonna alkaa suunnittelu.
Etelärantaa koskeva suunnittelukilpailu ei Salorannan mukaan tuonut selvyyttä siihen, minkälainen kokonaisuus alueesta voisi tulla. Suunnittelutyöt tosin antoivat ideoita ja ajatuksia - uusia palasia palapeliin - mitä alueen osat voisivat olla. Isoja mietittäviä asioita ovat muun muassa nykyisen linja-autoaseman kohtalo, mahdollinen Paasikiventien linjauksen siirto ja Hämeenkaaren kohtalo.
Saloranta sanoo etelärannan suunnittelussa lähdettävän puhtaalta pöydältä. Ysi lähtökohta on säilyttää rannat virkistyskäytössä. Etelärannan suunnitteluun liittyen kaupunki järjestää kevään aikana neljä eri intressiryhmien ja asukkaiden kuulemistilaisuutta.
- Nyt on keskustelun paikka toiveista ja näkemyksistä. Itse pidän tärkeinä tavoitteina saada alueelle uutta keskusta-asumista. Matkakeskukselle on lopulta tehtävä jotain ja samalla saatava joukkoliikenne kuntoon. Myös pysäköinnin keskittäminen on osa kokonaisratkaisua, Saloranta listaa.
Saloranta pitää nykyistä Paasikiventietä ja sen linjausta ongelmallisena lähinnä kaupunkikuvan takia. Teknisesti tie on edelleen toimiva.

HEIKKI SIHTO"

Lähde: Viikko-Häme 27.3.2008]



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033916753



["Moottoritien kattaminen maksaa kaupungille kymmenen miljoonaa

{ 11.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat }


Rahat otetaan tonttien myynnistä. Rakentamien alkaa ehkä jo syksyllä.

Moottoritien kattaminen etenee nyt niin vauhdikkaasti, että parhaassa tapauksessa rakennustyöt alkavat jo tämän vuoden syksynä.

Kaupungin kontolle tulevat kustannukset ovat nyt nousseet alkuperäisestä seitsemästä miljoonasta kymmeneen miljoonaan.

Hämeenlinnan kaupunki ja NCC ovat neuvotelleet sopimuksen moottoritien kattamisesta sekä hankkeeseen liittyvien tehtävien ja kustannusten jaosta. Työt voivat alkaa jo syksyllä. Tosin edellytyksenä on, ettei asemakaavasta valiteta.
- - "



- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70964&main=25 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034358599

JK 3. M.o.t.


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775

- - >< http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71124

"Hämeenlinna
Alajärven rantamökit ympärivuotisiksi asunnoiksi

[15.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 16.4.2008]

Omakotitalo järven rannalla on monen suomalaisen unelma. Hämeenlinnan kaupunki päätti tehdä unelmista totta Alajärven rannalla Sammon tulevan kaupunginosan kyljessä.

Aiemmin tiukkaa linjaa vetänyt kaupunki on lieventänyt näkemystään rantarakentamisesta.

Alajärven Loimalahdella sijaitsevat mökkitontit aiotaan muuttaa ympärivuotiseen asumiskäyttöön. Kaupungin kaavoitustoimisto on valmistellut kaavamuutoksen, joka mahdollistaa alueella sijaitsevien loma-asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi.

Kyseessä on harvinainen tapaus, sillä tähän mennessä Hämeenlinnan kaupunki on vetänyt hyvin tiukkaa linjaa rantarakentamisessa. Asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta kertoo linjan lieventyneen pari vuotta sitten valtuuston periaatepäätöksen jälkeen.

Tuolloin päätettiin, että kaupunki voi sallia rantatontin käyttötarkoituksen muutoksen, mikäli alueelle laaditaan asemakaava ja rakennukset voidaan liittää kunnallistekniseen verkostoon. Käytännössä muutostoiveisiin suhtaudutaan siis myönteisesti sellaisilla rannoilla, joiden tuntumassa on asemakaavoitettuja asuinalueita.

- Esimerkiksi tässä tapauksessa Sammon uusi asuinalue tulee aivan Alajärven rantatonttien kylkeen. Silloin kaavamuutos on ihan järkevää, aloite siihen taisi tulla itse asiassa kaupungilta, Saloranta toteaa.

Arvo kohoaa, verot kiristyvät

Moni vapaa-ajan asunnon kaupungin tuntumasta omistava perhe pohtii jossain vaiheessa, voisiko mökille muuttaa pysyvästi asumaan. Salorannan mukaan toiveita loma-asuntojen muuttamisesta ympärivuotiseen käyttöön ei tule kaavoitustoimistoon kuitenkaan kovin usein.

- Kyse on ollut ihan hajapaikoista. Tälläkin hetkellä työn alla on vain yksi muutospyyntö Katumalla.

Vaikka kaupunki nyt onkin lieventänyt aiempaa kielteistä kantaansa, yksittäisiin erillistapauksiin suhtaudutaan silti jatkossakin pidättyväisesti.

- Kaavamuutos edellyttää, että kaikki ranta-alueen tontit ovat hakemuksessa mukana. Ei me voida muuttaa sieltä välistä yksittäisiä mökkejä, Saloranta kertoo.

Loma-asuntotonttien muuttamisesta vakituiseen käyttöön aiheutuu mökkien omistajille kustannuksia.

- Heille tulee velvoitteita kunnallistekniikkaan liittymisestä ja kiinteistöverotuskin voi vähän kiristyä. Mutta samalla myös tontin arvo kohoaa, Saloranta kertoo.

Vierestä myyntiin 60 uutta tonttia

Alajärven ranta-alueen kyljestä tulee syksyllä myyntiin 60 uutta omakotitonttia. Sampo II:n nimellä kulkeva asuinalue rakentuu Loimalahdentieltä pohjoiseen lähtevien kolmen kadun Sammonsuontien, Tervapadankadun ja Maanniityntien varaan.

Saloranta kertoo, että alueen asemakaavoitus on viivästynyt sadevesiongelman vuoksi, jota on ratkottu kaavoitustoimistossa jo melkein vuoden päivät. Vedet ohjataan pois tulevalta Sammon asuinalueelta Alajärven sijaan pohjoiseen Sammonojaan.

- Se tarkoittaa aika isoja maanrakennustöitä ja investointeja, Saloranta kertoo.

Kaavoituksen yhteydessä myös Alajärven rannassa sijaitseva Loimalahden leirikeskuksen tontti muutetaan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi. Salorannan mukaan kaavamuutos mahdollistaa esimerkiksi majoitustilojen laajentamisen. (HäSa)



Kaavoitustoimisto järjestää Sammon aluetta koskevan yleisötilaisuuden Nummen koululla torstaina 17. huhtikuuta kello 17 alkaen.

Riikka Happonen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71124


??????????????????


Hämeenlinnalla olisi ollut ja on toki edelleenkin ymmärtää "pienuuden ekonomian" tarjoamat kiistattomat edut ja ...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034064640

... mutta kun ...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868

... niin ...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034069514

http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032026413

... &quot;rattotytt&quot;? kirjoitti:

Otsikon kysymys herää, koska "hyvän arjen" Hämeenlinnan kaupunkisuunnittelullinen ja -kuvallinen jälki on koko lailla kamalaa!

On sitten kyseessä esim. Aulanko, Linnankasarmi, Laivaranta,Keinusaari, eteläranta tai moottoritien kattaminen...


Vehreydeltään ja kulttuurihistorialliselta
taustaltaan ainutlaatuisesta "pikku" kaupungista ollaan vimmalla vänkäämässä suurkaupunkia - ja samalla tuhoamassa kaikki ne arvot ja etuudet, joita nimenomaan pienuuden ekonomia olisi ollut ja on edelleenkin tarjomassa.

Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa näkyy 12.4.2008 mielipidekirjoituksessaan Tuula Walve -niminen ihminen osunut täysin nappiin kirjoittaessaan, että "Raha ratkaisee kaupungissamme".






- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-12/index.htm



"Raha ratkaisee
kaupungissamme


Yritetty on! Olen kirjoittanut ja laittanut nimeni adressiin, Aulangonniemeen tulee silti yksityisiä kesähuviloita. Sitä ennen kylpylä. Vähä vähältä on nakerrettu pala palalta puistoja asutukselle. Visamäkeläiset siis ovat ajaneet asiaansa luonnon puolesta, nyt Hattelmalan harjun liepeillä asuvat harjun puolesta. Turhaan! Vika on siinä kuuluisassa sylttytehtaassa.
Ensin kaavoitustoimistossa kaavoitetaan, ja siltä asia etenee kuin lumipallo lähtiessään vyörymään. Pelin voisivat puhaltaa poikki yhteiset valtuutetut. Mutta valtuusto on kuin kumileimasin, joka siunaa kaiken.
Kaavoitustoimisto tekee työtä, johon se on palkattu, ei siinä mitään, ja tonttimaata halutaan tietysti mahdollisimman läheltä keskustaa. Nyt jo aiotaan pienessä muutaman kymmenentuhannen asukkaan kaupungissa tukkia etelärannan keuhkot, siis rakentaa Hämeensaari täyteen. Sikäli omituista, että muualta tulleet sanovat tulleensa, koska Hämeenlinna on kaunis kaupunki rantojensa ja puistojensa ansiosta, ei siksi, että tämä on täynnä pilvenpiirtäjiä!
Nyt kun saamme uuden suuren kunnan, voi toivoa,
että tonttimaata riittää Lammilta saakka. Ei tarvitse jokaisen keskustan kaupunkipuiston pläntin olla tehokäytössä.
Mutta kuten sanoin, huutavan ääni ei paljon kuulu tässäkään kaupungissa. Joka vaaleissa me myös valitsemme samat päättäjät yhä uudestaan, he jotka näitä kaavapäätöksiä siunaavat. Se on jo sitten toinen asia, kuinka moni edes lopulta välittää luonto- ja maisema-asioista sen hölkäsen pöläystä. Eikä se ole kiinni rahasta eikä koulutuksesta.



Tuula Walve


Kuvat & teksti:
HUVILAKYLÄ. Aulangoniemeen on tulossa yksityisiä loma-asuntoja.

Lähde: Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 12.4.2008, s. 6


- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-12/index.htm


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034015868

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034117153


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034120235



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034146747

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033786580


?????????????????

JK. Ettei muka "aina toimita rahoin ehdoilla"?!?


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792



[- - > http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034124899



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034062829



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034069514



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868

Lue lisää

... moottoritien kattaminen eli keskustan länsireunan rakentaminen etenee Hämeenlinnassa."

Mikäli siis HML:n kaupunginvaltuusto hyväksynee ensi maanantaina rakentamista koskevan kaupungin ja rakennusyhtiö NCC:n sopimuksen...


- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-16/index.htm




"Länsireuna alkuun ehkä jo syksyllä





Moottoritien kattaminen eli keskustan länsireunan rakentaminen etenee Hämeenlinnassa.


Kaupunginvaltuusto hyväksynee ensi maanantaina rakentamista koskevan kaupungin ja rakennusyhtiö NCC:n sopimuksen.

Uuteen kortteliin liittyvät katutyöt alkavat mahdollisesti jo ensi syksynä. Ainakin siihen on kaikki tekniset valmiudet teknisen viraston toimialajohtajan Jouko Kettusen mukaan.
– Mikäli asemakaava tulee hyväksytyksi ja vahvistuu ilman valituksia, on hankkeen toteutukseen mahdollista ryhtyä jo syksyllä 2008, kertoo Kettunen.

Varsinainen moottoritien kate ja siihen suoraan liittyvät liike- ja muut rakennukset nousevat kuitenkin paljon myöhemmin.
– Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupungin vastuulle jääviä katu-, silta- ja muita töitä rakennettavan korttelin ympärillä.
Kaupungin vastattavien töiden kustannusten arvioidaan nousevan 9,95 miljoonaan euroon. Katu- ja siltamuutosten osuus on 5,36 miljoonaa, rakennuttamisen ja varusteiden 2,27 ja moottoritierakentamisen 2,32 miljoonaa euroa.


Kaupunki ei ole vielä tehnyt länsireunan rakentamista koskevia rahoituspäätöksiä. Vajaan kymmenen miljoonan rahoitustarve ajoittuu seuraavien kahden vuoden ajalle.


Valtuustoon maanantaina tulevan sopimuksen mukaan NCC vastaa uuden korttelin sisäpuolen rakentamisesta. Kaupunki vastaa korttelia ympäröivien katujen lisäksi moottoritien päälle rakennettavan tunnelin rakentamisesta.
– Tunnelin rakentamisesta kaupunki tekee vielä erikseen sopimuksen tiehallinnon kanssa, kertoo Jouko Kettunen.


Aikataulu päättyy vuoteen 2014


Kaupungin ja NCC:n sopima keskustan länsireunan rakentamisaikataulu päättyy vuoteen 2014.
NCC:n tulee hakea ensimmäistä rakennuslupaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja koko alueen tulee olla Jouko Kettusen mukaan valmis yhdeksän vuoden kuluttua siitä, kun alueen ensimmäinen rakennuslupa on saanut lainvoiman.

Koska hankkeen kesto on pitkä, sopimuksessa on Kettusen mukaan sovittu myös välitavoitteesta. Kauppakeskuksen ja sen tarvitsemien autopaikkojen sekä asemakaavassa yleiseen käyttöön osoitettujen alueiden pitää olla valmiita neljän vuoden kuluttua siitä, kun rakennuslupa on saanut lainvoiman. Rakentamattomat tontit pitää välivaiheen ajaksi päällystää väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi.


Sopimuksen noudattamisen vakuudeksi NCC antaa kaupungille 1,5 miljoonan euron vakuuden välitavoitteen saavuttamiseen asti ja loppuajaksi puolen miljoonan euron vakuuden. Tavoitteiden myöhästymisestä on sovittu 85 000 euron myöhästymissakko kultakin päättyneeltä kuukaudelta, kuitenkin enintään 12 kuukauden ajalta.


NCC:lle jää vielä asemakaavan hyväksymisestä yhdeksän kuukautta aikaa harkita hankkeseen ryhtymistä. Myös kaupungille jää oikeus purkaa sopimus sellaisten kohteiden osalta, jotka eivät ole alkaneet aikataulun mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta.

Rauno Lahti"

SIIHEN SE NOUSEE. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsittelee ensi maanantaina keskustan länsireunan rakentamista koskevaa sopimusta.


Lähde: HML:n Kaupunkiuutiset 16.4.2008, s. 3

- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-16/index.htm




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034063308


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034358599


[- ->> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61938&pykala=9

Kaupunginvaltuuston kokous 21.04.2008 18.00


Jatkolista
9 § SOPIMUS HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN RAKENTAMISESTA

Dnro KH: 991/2002


Kh 14.4.2008 § 10

(Valmistelija toimialajohtaja Jouko Kettunen, puh. 03 621 2274)

Kaupunginhallitus päätti 6.5.2002 käynnistää selvitystyön keskusta-alueen laajentamisesta ja moottoritien kattamisesta. Samalla kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen yhteistyöstä Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiön kanssa.

Selvitystyöt ja kumppanuuskilpailutus toivat vuoden 2003 alussa mukaan hankkeen varsinaisen toteuttajan NCC:n. Kaupunginhallitus teki tästä päätöksen 20.1.2003.

Laajojen selvitysten ja alueen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun jälkeen oli kesällä 2004 riittävä valmius tehdä tontinvaraus- ja esisopimus Hämeenlinnan ydinkeskustan länsireunan kehittämisestä ja markkinoinnista. Sopimuksen osapuolina olivat Hämeenlinnan kaupunki, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, NCC Property Development Oy ja NCC Rakennus Oy. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen 21.6.2004.

Asemakaavaluonnos on nyt valmistunut ja tekninen lautakunta on 10.3.2008 päättänyt puoltaa kaavoitustoimiston laatimaa ehdotusta keskustan länsireunan asemakaavan muutokseksi.

Tekninen virasto on yhdessä NCC Property Development Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n kanssa valmistellut edellä mainitun tontinvaraus- ja esisopimuksen korvaavaa yksityiskohtaisempaa sopimusta tonttien luovutuksesta sekä kaupungin ja NCC:n rakentamisvelvollisuuksista asemakaavan mahdollisesti toteutuessa. Sopimuksen keskeisiä pääpiirteitä ovat:

NCC Property Development Oy ja NCC Rakennus Oy toimivat yhteisvastuullisesti (NCC).

NCC vastaa katujen rajoittaman korttelin sisäpuolen rakentamisesta ja kaupunki tarvittavista katumuutoksista korttelin ympärillä. Lisäksi kaupunki rakentaa moottoritien päälle tunnelin sekä moottoritielle tarvittavat kolmannet kaistat ja liittymärampin. Tunnelin rakentamisesta kaupunki tekee vielä erikseen sopimuksen tiehallinnon kanssa. Käytännön rakennuttamistehtävät tunnelin osalta hoitaa NCC.

Tonttien yhteenlaskettu luovutushinta on tunnelin rakennuskustannukset lisättynä 600.000 eurolla, kuitenkin vähintään tonttien käypä markkina-arvo. Markkina-arvo selvitetään pyytämällä kahdelta riippumattomalta asiantuntija-arvioitsijalta arviot ja markkina-arvona pidetään näiden arvioiden keskiarvoa.

Koska tunnelin hintaa ei tiedetä tarkasti ennen sen valmistumista, tehdään tonttien luovutuksesta esisopimus asemakaavan vahvistuttua. Tällä sopimuksella kaupunki saa rahoitettua tunnelin rakentamisen jo sen rakennusaikana.

Hankkeen molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisesti hyväksyttyyn aikatauluun (sopimuksen liite). NCC:n tulee hakea ensimmäistä rakennuslupaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja koko alueen tulee olla kaikilta osin valmis viimeistään yhdeksän vuoden kuluttua siitä, kun alueen ensimmäinen rakennuslupa on saanut lainvoiman.

Koska hankkeen kesto on pitkä, sopimuksessa on sovittu myös välitavoitteesta. Kauppakeskus ja sen tarvitsemat autopaikat sekä asemakaavassa yleiseen käyttöön osoitetut alueet tulee olla valmiina viimeistään neljän vuoden kuluttua rakennusluvan saatua lainvoiman. Rakentamattomien tonttien osalta edellytetään tässä vaiheessa, että ne on päällystetty väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi.

Sopimuksen noudattamisen vakuudeksi NCC antaa kaupungille 1.500.000 euron vakuuden välitavoitteen saavuttamiseen asti ja hankkeen loppuajaksi 500.000 euron vakuuden. Tavoitteiden myöhästymisestä on määrätty 85.000 euron viivästymissakko kultakin päättyneeltä kuukaudelta, kuitenkin enintään yhteensä 12 kuukauden ajalta.

NCC:llä on mahdollisuus vielä tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen harkita hankkeeseen ryhtymistä, kuitenkin enintään yhdeksän kuukauden ajan asemakaavan vahvistumisesta. Kaupungilla on myös oikeus purkaa sopimus sellaisten kohteiden osalta, jotka eivät ole alkaneet sovitun aikataulun mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta.

Sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan yhteisesti hyväksyttyä aikataulua, jota voidaan hankkeen kuluessa yhteisesti tarkistaa, jos olosuhteet oleellisesti muuttuvat. Samoin sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksen liitteenä olevia yleissuunnitelmia sekä myöhemmin valmistuvaa lähiympäristön suunnitelmaa.

Sopimus tulee kaupunkia ja NCC:tä sitovaksi, kun näiden asianomaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet ja kaupungin päätökset ovat saaneet lainvoiman. NCC:n osalta sopimuksen voimaantulo edellyttää lisäksi NCC AB:n hallituksen hyväksymisen.

Mikäli asemakaava tulee hyväksytyksi ja vahvistuu ilman valituksia, on hankkeen toteutukseen mahdollista ryhtyä jo syksyllä 2008. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tulee tehdä toteutettavan korttelin ympärillä olevien katujen muutokset, moottoritien ylittävien siltojen uusimiset sekä moottoritien liittymärampin ja kolmansien kaistojen rakentaminen. Nämä työt ovat kaupungin vastuulla. Kaiken kaikkiaan kaupungin vastuulle on tässä sopimuksessa jäänyt tehtäviä ja kustannuksia (arviot) seuraavasti:

Tarvittavat katu- ja siltamuutokset 5,36 M€

Rakennuttaminen ja varusteet 2,27 M€

Moottoritierakentaminen 2,32 M€

Kaupungille jäävät kustannukset ovat arvioiden mukaan yhteensä n. 9,95 M€. Moottoritierampin rakennuskustannuksiin tiehallinto on alustavasti luvannut osallistua 0,2 M€:lla ja tämä on otettu huomioon kokonaiskustannuksissa. Tämän lisäksi on vielä sopimatta tiehallinnon osuus moottoritien kolmansien kaistojen rakentamiskustannuksista. Nämä kustannukset sisältyvät kokonaisuudessaan edellä oleviin kaupungin kustannuksiin.

Sopimus Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta ja sen liitteet 1, 2, 5, 8 ja 9 liitteenä 3/Kh 14.4.2008. Allekirjoitettu (9.4.2008) alkuperäinen sopimus kaikkine liitteineen on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston asiakirjoissa ja nähtävänä kokouksissa ja kaupunginkansliassa.

Yhteenveto asian käsittelystä kaupungin toimielimissä 6.5.2002 - 10.3.2008 on liitteenä 4/Kh 14.4.2008

Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy 9.4.2008 allekirjoitetun sopimuksen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta.

Keskustelun kuluessa Kirsi Ojansuu teki seuraavan päätösehdotuksesta poikkeavan esityksen.

"Esitän, että kaupunginhallitus ei hyväksy 9.4.2008 allekirjoitettua sopimusta. Kaikki keskustan länsireunan rakentamiseen suunnitellut liiketilat ja asunnot voidaan rakentaa sekä etelärannan alueelle että täydennysrakentamalla nykyistä keskustaa. Näin tätä riskialtista ja massiivista moottoritien katetta ei tarvita."

Koska esitystä ei kukaan kannattanut puheenjohtaja totesi sen rauenneeksi.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy 9.4.2008 allekirjoitetun sopimuksen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta.

Ojansuu jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Eriävän mielipiteen perustelut: "Kaikki keskustan länsireunan rakentamiseen suunnitellut liiketilat ja asunnot voidaan rakentaa sekä etelärannan alueelle että täydennysrakentamalla nykyistä keskustaa. Näin tätä riskialtista ja massiivista moottoritien katetta ei tarvita."

Lisätietoja antaa toimialajohtaja Jouko Kettunen, puh. 621 2274.

- - - -

Kv 21.4.2008 § 9
http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61938&pykala=9 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

... jo syksyllä 2008... kirjoitti:

... moottoritien kattaminen eli keskustan länsireunan rakentaminen etenee Hämeenlinnassa."

Mikäli siis HML:n kaupunginvaltuusto hyväksynee ensi maanantaina rakentamista koskevan kaupungin ja rakennusyhtiö NCC:n sopimuksen...


- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-16/index.htm




"Länsireuna alkuun ehkä jo syksyllä





Moottoritien kattaminen eli keskustan länsireunan rakentaminen etenee Hämeenlinnassa.


Kaupunginvaltuusto hyväksynee ensi maanantaina rakentamista koskevan kaupungin ja rakennusyhtiö NCC:n sopimuksen.

Uuteen kortteliin liittyvät katutyöt alkavat mahdollisesti jo ensi syksynä. Ainakin siihen on kaikki tekniset valmiudet teknisen viraston toimialajohtajan Jouko Kettusen mukaan.
– Mikäli asemakaava tulee hyväksytyksi ja vahvistuu ilman valituksia, on hankkeen toteutukseen mahdollista ryhtyä jo syksyllä 2008, kertoo Kettunen.

Varsinainen moottoritien kate ja siihen suoraan liittyvät liike- ja muut rakennukset nousevat kuitenkin paljon myöhemmin.
– Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupungin vastuulle jääviä katu-, silta- ja muita töitä rakennettavan korttelin ympärillä.
Kaupungin vastattavien töiden kustannusten arvioidaan nousevan 9,95 miljoonaan euroon. Katu- ja siltamuutosten osuus on 5,36 miljoonaa, rakennuttamisen ja varusteiden 2,27 ja moottoritierakentamisen 2,32 miljoonaa euroa.


Kaupunki ei ole vielä tehnyt länsireunan rakentamista koskevia rahoituspäätöksiä. Vajaan kymmenen miljoonan rahoitustarve ajoittuu seuraavien kahden vuoden ajalle.


Valtuustoon maanantaina tulevan sopimuksen mukaan NCC vastaa uuden korttelin sisäpuolen rakentamisesta. Kaupunki vastaa korttelia ympäröivien katujen lisäksi moottoritien päälle rakennettavan tunnelin rakentamisesta.
– Tunnelin rakentamisesta kaupunki tekee vielä erikseen sopimuksen tiehallinnon kanssa, kertoo Jouko Kettunen.


Aikataulu päättyy vuoteen 2014


Kaupungin ja NCC:n sopima keskustan länsireunan rakentamisaikataulu päättyy vuoteen 2014.
NCC:n tulee hakea ensimmäistä rakennuslupaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja koko alueen tulee olla Jouko Kettusen mukaan valmis yhdeksän vuoden kuluttua siitä, kun alueen ensimmäinen rakennuslupa on saanut lainvoiman.

Koska hankkeen kesto on pitkä, sopimuksessa on Kettusen mukaan sovittu myös välitavoitteesta. Kauppakeskuksen ja sen tarvitsemien autopaikkojen sekä asemakaavassa yleiseen käyttöön osoitettujen alueiden pitää olla valmiita neljän vuoden kuluttua siitä, kun rakennuslupa on saanut lainvoiman. Rakentamattomat tontit pitää välivaiheen ajaksi päällystää väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi.


Sopimuksen noudattamisen vakuudeksi NCC antaa kaupungille 1,5 miljoonan euron vakuuden välitavoitteen saavuttamiseen asti ja loppuajaksi puolen miljoonan euron vakuuden. Tavoitteiden myöhästymisestä on sovittu 85 000 euron myöhästymissakko kultakin päättyneeltä kuukaudelta, kuitenkin enintään 12 kuukauden ajalta.


NCC:lle jää vielä asemakaavan hyväksymisestä yhdeksän kuukautta aikaa harkita hankkeseen ryhtymistä. Myös kaupungille jää oikeus purkaa sopimus sellaisten kohteiden osalta, jotka eivät ole alkaneet aikataulun mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta.

Rauno Lahti"

SIIHEN SE NOUSEE. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsittelee ensi maanantaina keskustan länsireunan rakentamista koskevaa sopimusta.


Lähde: HML:n Kaupunkiuutiset 16.4.2008, s. 3

- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-16/index.htm




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034063308


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034358599


[- ->> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61938&pykala=9

Kaupunginvaltuuston kokous 21.04.2008 18.00


Jatkolista
9 § SOPIMUS HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN RAKENTAMISESTA

Dnro KH: 991/2002


Kh 14.4.2008 § 10

(Valmistelija toimialajohtaja Jouko Kettunen, puh. 03 621 2274)

Kaupunginhallitus päätti 6.5.2002 käynnistää selvitystyön keskusta-alueen laajentamisesta ja moottoritien kattamisesta. Samalla kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen yhteistyöstä Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiön kanssa.

Selvitystyöt ja kumppanuuskilpailutus toivat vuoden 2003 alussa mukaan hankkeen varsinaisen toteuttajan NCC:n. Kaupunginhallitus teki tästä päätöksen 20.1.2003.

Laajojen selvitysten ja alueen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun jälkeen oli kesällä 2004 riittävä valmius tehdä tontinvaraus- ja esisopimus Hämeenlinnan ydinkeskustan länsireunan kehittämisestä ja markkinoinnista. Sopimuksen osapuolina olivat Hämeenlinnan kaupunki, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, NCC Property Development Oy ja NCC Rakennus Oy. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen 21.6.2004.

Asemakaavaluonnos on nyt valmistunut ja tekninen lautakunta on 10.3.2008 päättänyt puoltaa kaavoitustoimiston laatimaa ehdotusta keskustan länsireunan asemakaavan muutokseksi.

Tekninen virasto on yhdessä NCC Property Development Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n kanssa valmistellut edellä mainitun tontinvaraus- ja esisopimuksen korvaavaa yksityiskohtaisempaa sopimusta tonttien luovutuksesta sekä kaupungin ja NCC:n rakentamisvelvollisuuksista asemakaavan mahdollisesti toteutuessa. Sopimuksen keskeisiä pääpiirteitä ovat:

NCC Property Development Oy ja NCC Rakennus Oy toimivat yhteisvastuullisesti (NCC).

NCC vastaa katujen rajoittaman korttelin sisäpuolen rakentamisesta ja kaupunki tarvittavista katumuutoksista korttelin ympärillä. Lisäksi kaupunki rakentaa moottoritien päälle tunnelin sekä moottoritielle tarvittavat kolmannet kaistat ja liittymärampin. Tunnelin rakentamisesta kaupunki tekee vielä erikseen sopimuksen tiehallinnon kanssa. Käytännön rakennuttamistehtävät tunnelin osalta hoitaa NCC.

Tonttien yhteenlaskettu luovutushinta on tunnelin rakennuskustannukset lisättynä 600.000 eurolla, kuitenkin vähintään tonttien käypä markkina-arvo. Markkina-arvo selvitetään pyytämällä kahdelta riippumattomalta asiantuntija-arvioitsijalta arviot ja markkina-arvona pidetään näiden arvioiden keskiarvoa.

Koska tunnelin hintaa ei tiedetä tarkasti ennen sen valmistumista, tehdään tonttien luovutuksesta esisopimus asemakaavan vahvistuttua. Tällä sopimuksella kaupunki saa rahoitettua tunnelin rakentamisen jo sen rakennusaikana.

Hankkeen molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisesti hyväksyttyyn aikatauluun (sopimuksen liite). NCC:n tulee hakea ensimmäistä rakennuslupaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja koko alueen tulee olla kaikilta osin valmis viimeistään yhdeksän vuoden kuluttua siitä, kun alueen ensimmäinen rakennuslupa on saanut lainvoiman.

Koska hankkeen kesto on pitkä, sopimuksessa on sovittu myös välitavoitteesta. Kauppakeskus ja sen tarvitsemat autopaikat sekä asemakaavassa yleiseen käyttöön osoitetut alueet tulee olla valmiina viimeistään neljän vuoden kuluttua rakennusluvan saatua lainvoiman. Rakentamattomien tonttien osalta edellytetään tässä vaiheessa, että ne on päällystetty väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi.

Sopimuksen noudattamisen vakuudeksi NCC antaa kaupungille 1.500.000 euron vakuuden välitavoitteen saavuttamiseen asti ja hankkeen loppuajaksi 500.000 euron vakuuden. Tavoitteiden myöhästymisestä on määrätty 85.000 euron viivästymissakko kultakin päättyneeltä kuukaudelta, kuitenkin enintään yhteensä 12 kuukauden ajalta.

NCC:llä on mahdollisuus vielä tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen harkita hankkeeseen ryhtymistä, kuitenkin enintään yhdeksän kuukauden ajan asemakaavan vahvistumisesta. Kaupungilla on myös oikeus purkaa sopimus sellaisten kohteiden osalta, jotka eivät ole alkaneet sovitun aikataulun mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta.

Sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan yhteisesti hyväksyttyä aikataulua, jota voidaan hankkeen kuluessa yhteisesti tarkistaa, jos olosuhteet oleellisesti muuttuvat. Samoin sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksen liitteenä olevia yleissuunnitelmia sekä myöhemmin valmistuvaa lähiympäristön suunnitelmaa.

Sopimus tulee kaupunkia ja NCC:tä sitovaksi, kun näiden asianomaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet ja kaupungin päätökset ovat saaneet lainvoiman. NCC:n osalta sopimuksen voimaantulo edellyttää lisäksi NCC AB:n hallituksen hyväksymisen.

Mikäli asemakaava tulee hyväksytyksi ja vahvistuu ilman valituksia, on hankkeen toteutukseen mahdollista ryhtyä jo syksyllä 2008. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tulee tehdä toteutettavan korttelin ympärillä olevien katujen muutokset, moottoritien ylittävien siltojen uusimiset sekä moottoritien liittymärampin ja kolmansien kaistojen rakentaminen. Nämä työt ovat kaupungin vastuulla. Kaiken kaikkiaan kaupungin vastuulle on tässä sopimuksessa jäänyt tehtäviä ja kustannuksia (arviot) seuraavasti:

Tarvittavat katu- ja siltamuutokset 5,36 M€

Rakennuttaminen ja varusteet 2,27 M€

Moottoritierakentaminen 2,32 M€

Kaupungille jäävät kustannukset ovat arvioiden mukaan yhteensä n. 9,95 M€. Moottoritierampin rakennuskustannuksiin tiehallinto on alustavasti luvannut osallistua 0,2 M€:lla ja tämä on otettu huomioon kokonaiskustannuksissa. Tämän lisäksi on vielä sopimatta tiehallinnon osuus moottoritien kolmansien kaistojen rakentamiskustannuksista. Nämä kustannukset sisältyvät kokonaisuudessaan edellä oleviin kaupungin kustannuksiin.

Sopimus Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta ja sen liitteet 1, 2, 5, 8 ja 9 liitteenä 3/Kh 14.4.2008. Allekirjoitettu (9.4.2008) alkuperäinen sopimus kaikkine liitteineen on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston asiakirjoissa ja nähtävänä kokouksissa ja kaupunginkansliassa.

Yhteenveto asian käsittelystä kaupungin toimielimissä 6.5.2002 - 10.3.2008 on liitteenä 4/Kh 14.4.2008

Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy 9.4.2008 allekirjoitetun sopimuksen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta.

Keskustelun kuluessa Kirsi Ojansuu teki seuraavan päätösehdotuksesta poikkeavan esityksen.

"Esitän, että kaupunginhallitus ei hyväksy 9.4.2008 allekirjoitettua sopimusta. Kaikki keskustan länsireunan rakentamiseen suunnitellut liiketilat ja asunnot voidaan rakentaa sekä etelärannan alueelle että täydennysrakentamalla nykyistä keskustaa. Näin tätä riskialtista ja massiivista moottoritien katetta ei tarvita."

Koska esitystä ei kukaan kannattanut puheenjohtaja totesi sen rauenneeksi.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy 9.4.2008 allekirjoitetun sopimuksen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta.

Ojansuu jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Eriävän mielipiteen perustelut: "Kaikki keskustan länsireunan rakentamiseen suunnitellut liiketilat ja asunnot voidaan rakentaa sekä etelärannan alueelle että täydennysrakentamalla nykyistä keskustaa. Näin tätä riskialtista ja massiivista moottoritien katetta ei tarvita."

Lisätietoja antaa toimialajohtaja Jouko Kettunen, puh. 621 2274.

- - - -

Kv 21.4.2008 § 9
http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61938&pykala=9 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

Lue lisää

"Moottoritien kattamisesta on keskusteltu paljon ja yleinen mielipide näyttää olevan, ettei koko hommassa ole mitään järkeä. Hämeenlinnan kaupunginhallitus runnoo kaikesta vastustuksesta huolimatta hanketta läpi", tiedetään ja tajutaan jo tulevan Suur-Hämeenlinnan laitamillakin...

- - >
http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71251&main=76




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792



- - >> http://paatokset.hattula.fi/index.php?id=249&pykala=53

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034357436


JK. Loppujen lopuksi: tästähän lienee kysymys?


/// [ - - > http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002&pykala=7
]

Kaupunginhallituksen kokous 07.04.2008 14.00

7 § SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN 2008 KÄYTTÖSUUNNITELMAN RIITTÄVYYS, SÄÄSTÖTOIMET JA MAHDOLLISUUS NS. PUSKURIRAHASTON MUODOSTAMISEEN


- - Työllistämis- ja kuntouttamistoimenpiteiden tuloksellisuustavoitetta nostetaan entisestään ja toimeentulotukimäärärahaa leikataan edelleen 100 000 €.

Elatustuen tuloennustetta voidaan korottaa lopullisen 2007 tilinpäätöksen perusteella 50 000 €.

Lasten kotihoidon tuen varausta voidaan leikata 2007 lopullisten kustannusten perusteella 170 000 €.

Päivähoidon vuorohoitoa ja kesäpäivystystä tiukentamalla, toimintaa tehostamalla sekä tehtyjä varauksia karsimalla leikataan varhaiskasvatuspalvelujen menoja 300 000 €.

Perheneuvonnan varauksista leikataan 21 000 €.

Lintukodon nuorisotilasta luovutaan ja pidetään yksi nuorisotyön osa-aikainen vakanssi täyttämättä. Säästöä kertyy 12 000 €.

Kotipalvelusta jätetään kultakin alueelta yksi lähihoitajan vapautuva vakanssi täyttämättä. Kustannussäästö arviolta 100 000 €.

Omaishoidon tuen määrärahaa leikataan 100 000 €. Tähän saakka tukea on maksettu jonottamatta kaikille tarvitsijoille. Säästötoimenpiteen seurauksena syntyy uudelleen pieni jono tuen piiriin pyrkijöistä.

Keinusaaren palvelukeskusta ja Tullikamaria ei oteta perusturvan omana toimintana käyttöön 2008. Palvelukeskusta pyöritetään Pysäkin toimesta kaupungin saamien perintövarojen turvin. Näin saatava säästö on 64 000 €.

Keinusaaren palvelutalon kalustamista karsitaan ja Tullikamarin kalustamisesta luovutaan. Säästövaikutus on 97 000 €.

Vanhainkotien menoja leikataan mm. sijaiskäytäntöjä tiukentamalla 100 000 - -

http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61002&pykala=7

]

///

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034191775


Mielipide
Moottoritien kattamisrahat peruspalveluihin

[17.04.2008 23.31 / Hämeen Sanomat 18.4.2008]

Moottoritien kattamisesta on keskusteltu paljon ja yleinen mielipide näyttää olevan, ettei koko hommassa ole mitään järkeä. Hämeenlinnan kaupunginhallitus runnoo kaikesta vastustuksesta huolimatta hanketta läpi.

Herää kysymys, onko joillakin päättäjillä henkilökohtaisia intressejä pelissä. Hämeenlinnassa on tarpeeksi maata, johon ei tarvita kattamista eikä sen aiheuttamia turhia lisäkuluja.

Kaupungin keskusta-alueen keinotekoinen ylläpito ei ole myöskään mitenkään kestävästi perusteltua.

Käyttäkää kattamishankkeen paukut alueen ihmisten hyväksi, älkää yritysten. Peruspalvelutkin olisi hyvä hoitaa ensin kuntoon.

Ihmettelijä
Kalvola"

-- > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71251&main=76

... jo syksyllä 2008... kirjoitti:

... moottoritien kattaminen eli keskustan länsireunan rakentaminen etenee Hämeenlinnassa."

Mikäli siis HML:n kaupunginvaltuusto hyväksynee ensi maanantaina rakentamista koskevan kaupungin ja rakennusyhtiö NCC:n sopimuksen...


- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-16/index.htm




"Länsireuna alkuun ehkä jo syksyllä





Moottoritien kattaminen eli keskustan länsireunan rakentaminen etenee Hämeenlinnassa.


Kaupunginvaltuusto hyväksynee ensi maanantaina rakentamista koskevan kaupungin ja rakennusyhtiö NCC:n sopimuksen.

Uuteen kortteliin liittyvät katutyöt alkavat mahdollisesti jo ensi syksynä. Ainakin siihen on kaikki tekniset valmiudet teknisen viraston toimialajohtajan Jouko Kettusen mukaan.
– Mikäli asemakaava tulee hyväksytyksi ja vahvistuu ilman valituksia, on hankkeen toteutukseen mahdollista ryhtyä jo syksyllä 2008, kertoo Kettunen.

Varsinainen moottoritien kate ja siihen suoraan liittyvät liike- ja muut rakennukset nousevat kuitenkin paljon myöhemmin.
– Ensimmäisessä vaiheessa tehdään kaupungin vastuulle jääviä katu-, silta- ja muita töitä rakennettavan korttelin ympärillä.
Kaupungin vastattavien töiden kustannusten arvioidaan nousevan 9,95 miljoonaan euroon. Katu- ja siltamuutosten osuus on 5,36 miljoonaa, rakennuttamisen ja varusteiden 2,27 ja moottoritierakentamisen 2,32 miljoonaa euroa.


Kaupunki ei ole vielä tehnyt länsireunan rakentamista koskevia rahoituspäätöksiä. Vajaan kymmenen miljoonan rahoitustarve ajoittuu seuraavien kahden vuoden ajalle.


Valtuustoon maanantaina tulevan sopimuksen mukaan NCC vastaa uuden korttelin sisäpuolen rakentamisesta. Kaupunki vastaa korttelia ympäröivien katujen lisäksi moottoritien päälle rakennettavan tunnelin rakentamisesta.
– Tunnelin rakentamisesta kaupunki tekee vielä erikseen sopimuksen tiehallinnon kanssa, kertoo Jouko Kettunen.


Aikataulu päättyy vuoteen 2014


Kaupungin ja NCC:n sopima keskustan länsireunan rakentamisaikataulu päättyy vuoteen 2014.
NCC:n tulee hakea ensimmäistä rakennuslupaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja koko alueen tulee olla Jouko Kettusen mukaan valmis yhdeksän vuoden kuluttua siitä, kun alueen ensimmäinen rakennuslupa on saanut lainvoiman.

Koska hankkeen kesto on pitkä, sopimuksessa on Kettusen mukaan sovittu myös välitavoitteesta. Kauppakeskuksen ja sen tarvitsemien autopaikkojen sekä asemakaavassa yleiseen käyttöön osoitettujen alueiden pitää olla valmiita neljän vuoden kuluttua siitä, kun rakennuslupa on saanut lainvoiman. Rakentamattomat tontit pitää välivaiheen ajaksi päällystää väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi.


Sopimuksen noudattamisen vakuudeksi NCC antaa kaupungille 1,5 miljoonan euron vakuuden välitavoitteen saavuttamiseen asti ja loppuajaksi puolen miljoonan euron vakuuden. Tavoitteiden myöhästymisestä on sovittu 85 000 euron myöhästymissakko kultakin päättyneeltä kuukaudelta, kuitenkin enintään 12 kuukauden ajalta.


NCC:lle jää vielä asemakaavan hyväksymisestä yhdeksän kuukautta aikaa harkita hankkeseen ryhtymistä. Myös kaupungille jää oikeus purkaa sopimus sellaisten kohteiden osalta, jotka eivät ole alkaneet aikataulun mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta.

Rauno Lahti"

SIIHEN SE NOUSEE. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsittelee ensi maanantaina keskustan länsireunan rakentamista koskevaa sopimusta.


Lähde: HML:n Kaupunkiuutiset 16.4.2008, s. 3

- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-16/index.htm




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034063308


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034358599


[- ->> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61938&pykala=9

Kaupunginvaltuuston kokous 21.04.2008 18.00


Jatkolista
9 § SOPIMUS HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN RAKENTAMISESTA

Dnro KH: 991/2002


Kh 14.4.2008 § 10

(Valmistelija toimialajohtaja Jouko Kettunen, puh. 03 621 2274)

Kaupunginhallitus päätti 6.5.2002 käynnistää selvitystyön keskusta-alueen laajentamisesta ja moottoritien kattamisesta. Samalla kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen yhteistyöstä Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiön kanssa.

Selvitystyöt ja kumppanuuskilpailutus toivat vuoden 2003 alussa mukaan hankkeen varsinaisen toteuttajan NCC:n. Kaupunginhallitus teki tästä päätöksen 20.1.2003.

Laajojen selvitysten ja alueen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun jälkeen oli kesällä 2004 riittävä valmius tehdä tontinvaraus- ja esisopimus Hämeenlinnan ydinkeskustan länsireunan kehittämisestä ja markkinoinnista. Sopimuksen osapuolina olivat Hämeenlinnan kaupunki, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, NCC Property Development Oy ja NCC Rakennus Oy. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen 21.6.2004.

Asemakaavaluonnos on nyt valmistunut ja tekninen lautakunta on 10.3.2008 päättänyt puoltaa kaavoitustoimiston laatimaa ehdotusta keskustan länsireunan asemakaavan muutokseksi.

Tekninen virasto on yhdessä NCC Property Development Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n kanssa valmistellut edellä mainitun tontinvaraus- ja esisopimuksen korvaavaa yksityiskohtaisempaa sopimusta tonttien luovutuksesta sekä kaupungin ja NCC:n rakentamisvelvollisuuksista asemakaavan mahdollisesti toteutuessa. Sopimuksen keskeisiä pääpiirteitä ovat:

NCC Property Development Oy ja NCC Rakennus Oy toimivat yhteisvastuullisesti (NCC).

NCC vastaa katujen rajoittaman korttelin sisäpuolen rakentamisesta ja kaupunki tarvittavista katumuutoksista korttelin ympärillä. Lisäksi kaupunki rakentaa moottoritien päälle tunnelin sekä moottoritielle tarvittavat kolmannet kaistat ja liittymärampin. Tunnelin rakentamisesta kaupunki tekee vielä erikseen sopimuksen tiehallinnon kanssa. Käytännön rakennuttamistehtävät tunnelin osalta hoitaa NCC.

Tonttien yhteenlaskettu luovutushinta on tunnelin rakennuskustannukset lisättynä 600.000 eurolla, kuitenkin vähintään tonttien käypä markkina-arvo. Markkina-arvo selvitetään pyytämällä kahdelta riippumattomalta asiantuntija-arvioitsijalta arviot ja markkina-arvona pidetään näiden arvioiden keskiarvoa.

Koska tunnelin hintaa ei tiedetä tarkasti ennen sen valmistumista, tehdään tonttien luovutuksesta esisopimus asemakaavan vahvistuttua. Tällä sopimuksella kaupunki saa rahoitettua tunnelin rakentamisen jo sen rakennusaikana.

Hankkeen molemmat osapuolet sitoutuvat yhteisesti hyväksyttyyn aikatauluun (sopimuksen liite). NCC:n tulee hakea ensimmäistä rakennuslupaa viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta ja koko alueen tulee olla kaikilta osin valmis viimeistään yhdeksän vuoden kuluttua siitä, kun alueen ensimmäinen rakennuslupa on saanut lainvoiman.

Koska hankkeen kesto on pitkä, sopimuksessa on sovittu myös välitavoitteesta. Kauppakeskus ja sen tarvitsemat autopaikat sekä asemakaavassa yleiseen käyttöön osoitetut alueet tulee olla valmiina viimeistään neljän vuoden kuluttua rakennusluvan saatua lainvoiman. Rakentamattomien tonttien osalta edellytetään tässä vaiheessa, että ne on päällystetty väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi.

Sopimuksen noudattamisen vakuudeksi NCC antaa kaupungille 1.500.000 euron vakuuden välitavoitteen saavuttamiseen asti ja hankkeen loppuajaksi 500.000 euron vakuuden. Tavoitteiden myöhästymisestä on määrätty 85.000 euron viivästymissakko kultakin päättyneeltä kuukaudelta, kuitenkin enintään yhteensä 12 kuukauden ajalta.

NCC:llä on mahdollisuus vielä tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen harkita hankkeeseen ryhtymistä, kuitenkin enintään yhdeksän kuukauden ajan asemakaavan vahvistumisesta. Kaupungilla on myös oikeus purkaa sopimus sellaisten kohteiden osalta, jotka eivät ole alkaneet sovitun aikataulun mukaisesti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kirjallisesta huomautuksesta.

Sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan yhteisesti hyväksyttyä aikataulua, jota voidaan hankkeen kuluessa yhteisesti tarkistaa, jos olosuhteet oleellisesti muuttuvat. Samoin sopimusosapuolet sitoutuvat noudattamaan sopimuksen liitteenä olevia yleissuunnitelmia sekä myöhemmin valmistuvaa lähiympäristön suunnitelmaa.

Sopimus tulee kaupunkia ja NCC:tä sitovaksi, kun näiden asianomaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet ja kaupungin päätökset ovat saaneet lainvoiman. NCC:n osalta sopimuksen voimaantulo edellyttää lisäksi NCC AB:n hallituksen hyväksymisen.

Mikäli asemakaava tulee hyväksytyksi ja vahvistuu ilman valituksia, on hankkeen toteutukseen mahdollista ryhtyä jo syksyllä 2008. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tulee tehdä toteutettavan korttelin ympärillä olevien katujen muutokset, moottoritien ylittävien siltojen uusimiset sekä moottoritien liittymärampin ja kolmansien kaistojen rakentaminen. Nämä työt ovat kaupungin vastuulla. Kaiken kaikkiaan kaupungin vastuulle on tässä sopimuksessa jäänyt tehtäviä ja kustannuksia (arviot) seuraavasti:

Tarvittavat katu- ja siltamuutokset 5,36 M€

Rakennuttaminen ja varusteet 2,27 M€

Moottoritierakentaminen 2,32 M€

Kaupungille jäävät kustannukset ovat arvioiden mukaan yhteensä n. 9,95 M€. Moottoritierampin rakennuskustannuksiin tiehallinto on alustavasti luvannut osallistua 0,2 M€:lla ja tämä on otettu huomioon kokonaiskustannuksissa. Tämän lisäksi on vielä sopimatta tiehallinnon osuus moottoritien kolmansien kaistojen rakentamiskustannuksista. Nämä kustannukset sisältyvät kokonaisuudessaan edellä oleviin kaupungin kustannuksiin.

Sopimus Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta ja sen liitteet 1, 2, 5, 8 ja 9 liitteenä 3/Kh 14.4.2008. Allekirjoitettu (9.4.2008) alkuperäinen sopimus kaikkine liitteineen on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston asiakirjoissa ja nähtävänä kokouksissa ja kaupunginkansliassa.

Yhteenveto asian käsittelystä kaupungin toimielimissä 6.5.2002 - 10.3.2008 on liitteenä 4/Kh 14.4.2008

Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy 9.4.2008 allekirjoitetun sopimuksen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta.

Keskustelun kuluessa Kirsi Ojansuu teki seuraavan päätösehdotuksesta poikkeavan esityksen.

"Esitän, että kaupunginhallitus ei hyväksy 9.4.2008 allekirjoitettua sopimusta. Kaikki keskustan länsireunan rakentamiseen suunnitellut liiketilat ja asunnot voidaan rakentaa sekä etelärannan alueelle että täydennysrakentamalla nykyistä keskustaa. Näin tätä riskialtista ja massiivista moottoritien katetta ei tarvita."

Koska esitystä ei kukaan kannattanut puheenjohtaja totesi sen rauenneeksi.

Päätös: Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy 9.4.2008 allekirjoitetun sopimuksen Hämeenlinnan keskustan länsireunan rakentamisesta.

Ojansuu jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Eriävän mielipiteen perustelut: "Kaikki keskustan länsireunan rakentamiseen suunnitellut liiketilat ja asunnot voidaan rakentaa sekä etelärannan alueelle että täydennysrakentamalla nykyistä keskustaa. Näin tätä riskialtista ja massiivista moottoritien katetta ei tarvita."

Lisätietoja antaa toimialajohtaja Jouko Kettunen, puh. 621 2274.

- - - -

Kv 21.4.2008 § 9
http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=61938&pykala=9 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

Lue lisää

"Kaupungin keskustan rakentaminen koskettaa muitakin hämeenlinnalaisia kuin Kaivokadun asukkaita, jotka syksyllä keräsivät 815 nimen adressin moottoritien kattamista vastustamaan. Keskustan länsireuna siirtyy Kaivokadulta. Oikeastaan koko ”reuna” häviää", kirjoitetaan Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten pääkirjoituksessa otsikolla "Isoja päätöksiä - vähän puhetta?" (HKU 19.4.2008.)

Ja aivan oikein kirjoitetaankin!



- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-19/index.htm (s. 4)



"Isoja päätöksiä
– vähän puhetta?


Kaupunginvaltuusto käsittelee maanantai-iltana Hämeenlinnan kaupungin ja rakennusyhtiö NCC:n sopimusta keskustan länsireunan rakentamisesta. Päätös on iso ja siihen nähden
valtuustokäsittelyä on edeltänyt vähäinen keskustelu. Rakentamissopimuksen jälkeen on asemakaavan hyväksymisen vuoro.


Kaupungin keskustan rakentaminen koskettaa muitakin hämeenlinnalaisia kuin Kaivokadun asukkaita, jotka syksyllä keräsivät 815 nimen adressin moottoritien kattamista vastustamaan. Keskustan länsireuna siirtyy Kaivokadulta. Oikeastaan koko ”reuna” häviää. Moottoritien halkaisemasta kaupungista tulee yhtenäisempi.

Jos kaavasta ei valiteta ja se saa kesällä lainvoiman, katutyöt alkavat uuden korttelin ympärillä jo ensi syksynä. Samaan aikaan on tarkoitus aloittaa myös varsinaisen moottoritien katteen rakennustyöt.Valittamalla rakentamista voi viivästyttää. Siitä kaupungille eli veronmaksajille koituu lähinnä lisäkustannuksia. Siitä huolimatta kaivokatulaisten huolen ymmärtää. Heidän ikkunoidensa alla on alkamassa vuosien työmaa.

Vihreiden Kirsi Ojansuu esitti kaupunginhallituksessa, ettei sopimusta hyväksyttäisi ja jätti eriävän mielipiteen. Hänen mukaansa ”näin riskialtista ja massiivista” katetta ei tarvita.Valtuustossa vihreitä on muitakin, mutta ilmeisen selvää äänestystulosta kiinnostavampaa on, millainen keskustelu asiasta sukeutuu.

Keskustelun pitää demokratiassa viedä asioita eteenpäin, ei vain huolellisen viranomaisvalmistelun ja laajan poliittisen yhteisymmärryksen kuten Hämeenlinnassa.
Kenenkään ei pidä päästä sanomaan, että taas vaihtoehtoja oli vain yksi ja se oli pakko valita. Näinhän ei länsireunan rakentamisessakaan ole ollut asianlaita.

Ei ole virran vika, jos se vie Hämeenlinnassa oikeaan suuntaan.
Uusi Hämeenlinna tarvitsee maayhteyden Kalvolaan, mutta Hattula pitää kiinni maistaan. Mitähän maakiistasta ajattelevat tavalliset hattulalaiset?


Lähde. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 19.4.2008, s. 4

- - > http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-04-19/index.htm

JK 1. Ydinkysymys länsireunaa koskevassa kaavartkaisusa on tämä...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792

JK 2. Ja kaupungin kaavoitusta johtavilta viranhaltijoilta sietää kysellä, missä mahtaa olla ns. pihvi...




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032620458

JK 3. Eli oikeastaan sanan varsinaisessa merkityksessä totuus siitä, onkohan sitä ihan oikein haluttu "ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla"....


http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680

JK 4. Niin vanhassa kuin uudessakin Hämeenlinnassa taitaa olla...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821

JK 5. Hyvän turvan vastuuttomimmillekin päätöksille takaa se, että...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868



JK 6. Tkuin HKUn pääkirjoitus antaa ymmärtää, kyllä hämeenlinnalaisistaikin ratkaisuista on yritetty keskustella - tosin ei ehkä niinkään valtuustossa ja lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa, mutta muualla toki...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000001609&posting=22000000033352252



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034010002

"Suurin osa moottoritien katteen puolustajista pysyi valtuustosalissa hiljaa ja antoi muutamien aktiivisten vastailla vastustajien näkemyksiin", kirjoittaa Hämeen Sanomat Hämeenlinnan kaupunkikuvan ja -kulttuurin rappion illasta 21.4.2008, jolloin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa moottoritien kattamista eli tosiasiallisesti ns. länsirannan kaavaa koskeva kaupunginvaltuutettu "Ojansuun muutosesitys kaatui äänin 37-12. Hän, Kylliäinen ja Salovaara ilmoittivat jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Salovaara totesi kuuluvansa myös mahdollisesti niihin, jotka tulevat aikanaan valittamaan asemakaavamuutoksesta".





- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71394


"Hämeenlinna
Valtuusto kiisteli katteen ulkonäöstä ja merkityksestä kaupungille

[ 21.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 22.4.2008 ]

Sopimus moottoritien katteen rakentamisesta siunattiin äänin 37-12.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina sopimuksen keskustan länsireunan eli moottoritien katteen rakentamisesta. Sopimuksen mukaan NCC rakentaa katujen rajoittaman korttelin sisäpuolen ja kaupunki tunnelin sekä alueen ympärillä olevat kadut.

NCC maksaa kaupungille asuinrakennusten ja liikekeskuksen tonteista 600 000 euroa sekä tunnelin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Mikäli valtuusto ei vahvista katteen asemakaavaa, sopimus raukeaa.

Sopimus katteen rakentamisesta kirvoitti valtuutetut käymään liki parituntisen keskustelun, joka tosin keskittyi itse sopimuksen sijaan katteen ulkonäkökysymyksiin ja merkitykseen kaupungille.

Vihreiden rintama piti

Koko vihreä valtuustoryhmä vastusti sopimuksen hyväksymistä. Kirsi Ojansuu (vihr.) esitti sopimuksen hylkäämistä liian riskialttiina ja massiivisena. Hänen mielestään tarvittavat asuin- ja liiketilat on mahdollista toteuttaa etelärantaan ja nykyisen keskustan sisälle.

- Tuollainen kolossi vie väistämättä asiakkaita keskustan muilta kaupoilta. Tämä hanke on riski myös siksi, että nyt kaikki munat ovat samassa korissa. Liike-elämä on halvaantunut vuonna 2002, kun kaikki odottavat katetta, Ojansuu totesi.

Hänen muutosesitystään kannattivat kaikki vihreät sekä Liisa Hallila (kesk.), Kylli Kylliäinen (kd.), Terttu Mertanen (kok.), Leena Pietilä (kesk.), Martti Salovaara (sepu) ja varavaltuutettu Anja Väntänen (vas.). Lisäksi Lea Savolainen (sd.) ja Jutta Äijälä (kok.) äänestivät tyhjää.

Ojansuun muutosesitys kaatui äänin 37-12. Hän, Kylliäinen ja Salovaara ilmoittivat jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Salovaara totesi kuuluvansa myös mahdollisesti niihin, jotka tulevat aikanaan valittamaan asemakaavamuutoksesta.

Kaava käsitellään erikseen

Suurin osa moottoritien katteen puolustajista pysyi valtuustosalissa hiljaa ja antoi muutamien aktiivisten vastailla vastustajien näkemyksiin.

Valtuuston sosiaalisiiven edustajaksi ilmoittautuva Reijo Martikainen (vas.) kertoi suojelevansa mieluummin rantamaisemaa kuin moottoritietä ja parkkipaikkoja. Tarja Vikman (sd.), Timo Lahtinen (sd.) ja Antti Korpimaa (kok.) muistuttivat, että hanke tuo kaupunkiin paljon rahaa ja työpaikkoja. Soili Hakalan (kd.) mielestä olisi populistista suositella tässä vaiheessa junan kyydistä hyppäämistä.

Iisakki Kiemunki (sd.) ihmetteli, mikseivät asialistan valmistelijat noudattaneet valtuuston lokakuussa 2006 hyväksymää pontta, jonka mukaan sopimus tuotaisiin valtuuston käsiteltäväksi yhtä aikaa asemakaavamuutoksen kanssa. Hän myös ihmetteli, missä alueen asemakaava viipyy.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén vastasi kysymykseen sanomalla, ettei kaavaa ole voitu tuoda valtuuston hyväksyttäväksi sen vuoksi, että se on parhaillaan vielä nähtävillä. Moottoritien katteen asemakaavamuutos tulee valtuuston käsiteltäväksi myöhemmin kevätkesällä. (HäSa)

Riikka Happonen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71394



JK 1. Kehityskö kehittyy eli voiko Iisakkikin olla ihan oikealla asialla!!!

"Iisakki Kiemunki (sd.) ihmetteli, mikseivät asialistan valmistelijat noudattaneet valtuuston lokakuussa 2006 hyväksymää pontta, jonka mukaan sopimus tuotaisiin valtuuston käsiteltäväksi yhtä aikaa asemakaavamuutoksen kanssa. Hän myös ihmetteli, missä alueen asemakaava viipyy.

Näin näyttää voivan olla asianlaita, vaikka juuri Iisakki K. on ollut yksi isommista (tyhjän) kailottajista, kun Hämeenlinnan kaupunginjohtajaa on muka kyselty herraksi isompiin ympyröihin...

Vakavasti ottaen, mihinköhän?

"Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén vastasi kysymykseen sanomalla, ettei kaavaa ole voitu tuoda valtuuston hyväksyttäväksi sen vuoksi, että se on parhaillaan vielä nähtävillä. Moottoritien katteen asemakaavamuutos tulee valtuuston käsiteltäväksi myöhemmin kevätkesällä", tietää siis kertoa 22.4.2008 HäSa & Happonen.


JK 2. Ojansuun "muutosesitystä kannattivat kaikki vihreät sekä Liisa Hallila (kesk.), Kylli Kylliäinen (kd.), Terttu Mertanen (kok.), Leena Pietilä (kesk.), Martti Salovaara (sepu) ja varavaltuutettu Anja Väntänen (vas.). Lisäksi Lea Savolainen (sd.) ja Jutta Äijälä (kok.) äänestivät tyhjää - - Valtuuston sosiaalisiiven edustajaksi ilmoittautuva Reijo Martikainen (vas.) kertoi suojelevansa mieluummin rantamaisemaa kuin moottoritietä ja parkkipaikkoja. Tarja Vikman (sd.), Timo Lahtinen (sd.) ja Antti Korpimaa (kok.) muistuttivat, että hanke tuo kaupunkiin paljon rahaa ja työpaikkoja. Soili Hakalan (kd.) mielestä olisi populistista suositella tässä vaiheessa junan kyydistä hyppäämistä."

Reijo Martikaisen (vas.) "sosiaalisiipeily" on mitä selvin osoitus siitä, Hämeenlinnan yksi keskeisimpiä kirouksia on se, että sen valtuustosta puuttuu tätä nykyä kokonaan kunnollinen köyhiä ja syrjäytettyjä ja samalla kansan kulttuuria ja historiallista kaupunkikuvaa puolustava poliittinen voima. Soili Hakalan kristillisyydeen voi puolestaan kuitata sillä, että on todellakin "tässä vaiheessa" populistista eli aivan sama hypätäkö junaan vai junan alle; hämeenlinnalaisillahan ei ole ollut enää pitkään aikaa pelkoa siitä, että edes pääsisi hyppäämään esim. pendolinoon...


JK 3. Mutta mitä ajatella valtuutettu Lea Savolaisen (sd.) tyhjää äänestävästä "voimattomuudesta"?

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=47308&main=76

"Mielipide
Pahinta on voimattomuus

19.12.2006 23.38

Professori Matti Virén arvioi kirjassaan "Valta kunnassa" kunnallispolitiikan nykytilaa. Arviot eivät ole imartelevia menettelytavoille, jotka pieni eliitti on halunnut ottaa käyttöön. Hän puhuu kaveriporukoista. Tämä elitistinen kaveriporukka on olemassa myös Hämeenlinnan kunnallisessa hallinnossa ja politiikassa.

Kaveriporukka on valittuja ja he pyörittävät asioita juuri sillä etiikalla ja moraalilla, joka pöyhkeille itsevaltiaille on tyypillistä. Ei tarvitse kuunnella ketään, ei tarvitse perustella mitään. Saa olla ylimielinen. Saa sylkeä silmille tyhmiä luottamushenkilöitä. Tyhmyys on osoitettu heidän mittareillaan.

Heillä on lakeijansa, hiljainen ja nöyrä joukko, joka ei uskalla kyseenalaistaa mitään. He istuvat kerta toisensa jälkeen kokouksissa sanomatta mitään. He vaikenevat, koska ovat menettäneet vapautensa olla jotakin mieltä.

Vapaus menee, kun on kiitollisuuden velassa. Velka syntyy, kun saa erityiskohtelua osakseen. Saa hyvällä palkalla tehtäväkseen projektin, jota kukaan ei tarvitse. Saa palkkiopaikan, kun ei enää selviydy työstä, jota tarvitaan. Pistää hiljaiseksi ja toisaalta kärkkääksi arvostelemaan niitä, jotka peräävät perusteluja.

Velkaa syntyy, kun ilman turhan tarkkoja pätevyysvaatimuksia ja julkista hakua saa itselleen, sukulaiselleen tai salarakkaalleen oivan vakihomman. Velkaa syntyy, kun läpisormien katsotaan asioita, joista toiset joutuvat tilille. Niin se on.

Päätöksiä on delegoitu virkamiehille, mikä sinänsä on tarkoituksen mukaista. Mutta virkamies-päätökset tulee rajata selkeästi ja saattaa tiedoksi luottamushenkilötaholle. Silloin säilyy sisäinen kontrolli ja vältytään mielivallalta, jossa kuntalaisten yhdenvertaisuus ja oikeudenmukainen kohtelu näyttää unohtuvan.

Kuulun ihmisenä ja luottamushenkilönä paarialuokkaan näiden vallankäyttäjien silmissä. Ymmärrän sen. Joitakin kohtalotovereita on valtuustossa. Tarkastuslautakunnan jäsen, valtuutettu Liisa Hallila (kesk.) yritti juuri saada vastausta erääseen yksittäispäätökseen lehdistössä. Meille ei tarvitse vastata koko totuutta, kun asiallisesti kysymme perusteluita. Ei lopputuloksen tarvitse muuttua, mutta totuudelliset perustelut pitää osata antaa. Se on vähimmäisvaatimus virkamiehelle. Luottamushenkilön oikeus on kysyä.

Pahinta on voimattomuus. Vaikka voidaan osoittaa epäkurantti toiminta, niin mitään ei tapahdu.

Olet vain hankala. Ollaan tilanteessa, jossa mihinkään ei voi luottaa. Voi olla, että valmistelu on luottamuksen arvoinen. Yhtä hyvin se ei sitä olekaan.

Helena Anhavan sanoin: "Vapaus on vapautta reagoida vääryyteen."

Vapauttani vaalien:

Lea Savolainen
valtuutettu (sd.)
Hämeenlinna"


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=47308&main=76



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026835624


JK 4. Ei kovin kunniallista kunnallispoliittisen uran loppua liene luvassa Hämeenlinnan lähes ainoalle (edes toisinaan ajattelevalle) demarille, joka jostakin aivan käsittämättömästä syystä ahersi "rautarouvana" silloin, kun kahdelle sangen keskinkertaiselle herrahenkilölle oltiin järjestelemässä sangen lokoisia päiviä - myös tulevien suurkuntalaisten kustannuksella...

[- - > http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=51216&pykala=18 ]



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026993462




[- - > "Väärin vakinaistettu

- - No, tekihän sen rautarouva Lea Savolainen (sd.) taannoin valtuustossa, mutta tuolloin aloitteen allekirjoitti vain muutama demari.

Nyt kokoomuskin hyrisee tyytyväisyyttään, vaikka ykkösjohtajan posti on sinetöity demareille niin pitkäksi ajaksi, kun Tapani Hellstén (sd.) sillä viihtyy. - - "

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=54549

]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032003555


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034069514

HML:n toimintamalli! kirjoitti:

"Suurin osa moottoritien katteen puolustajista pysyi valtuustosalissa hiljaa ja antoi muutamien aktiivisten vastailla vastustajien näkemyksiin", kirjoittaa Hämeen Sanomat Hämeenlinnan kaupunkikuvan ja -kulttuurin rappion illasta 21.4.2008, jolloin Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa moottoritien kattamista eli tosiasiallisesti ns. länsirannan kaavaa koskeva kaupunginvaltuutettu "Ojansuun muutosesitys kaatui äänin 37-12. Hän, Kylliäinen ja Salovaara ilmoittivat jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Salovaara totesi kuuluvansa myös mahdollisesti niihin, jotka tulevat aikanaan valittamaan asemakaavamuutoksesta".





- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71394


"Hämeenlinna
Valtuusto kiisteli katteen ulkonäöstä ja merkityksestä kaupungille

[ 21.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 22.4.2008 ]

Sopimus moottoritien katteen rakentamisesta siunattiin äänin 37-12.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina sopimuksen keskustan länsireunan eli moottoritien katteen rakentamisesta. Sopimuksen mukaan NCC rakentaa katujen rajoittaman korttelin sisäpuolen ja kaupunki tunnelin sekä alueen ympärillä olevat kadut.

NCC maksaa kaupungille asuinrakennusten ja liikekeskuksen tonteista 600 000 euroa sekä tunnelin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Mikäli valtuusto ei vahvista katteen asemakaavaa, sopimus raukeaa.

Sopimus katteen rakentamisesta kirvoitti valtuutetut käymään liki parituntisen keskustelun, joka tosin keskittyi itse sopimuksen sijaan katteen ulkonäkökysymyksiin ja merkitykseen kaupungille.

Vihreiden rintama piti

Koko vihreä valtuustoryhmä vastusti sopimuksen hyväksymistä. Kirsi Ojansuu (vihr.) esitti sopimuksen hylkäämistä liian riskialttiina ja massiivisena. Hänen mielestään tarvittavat asuin- ja liiketilat on mahdollista toteuttaa etelärantaan ja nykyisen keskustan sisälle.

- Tuollainen kolossi vie väistämättä asiakkaita keskustan muilta kaupoilta. Tämä hanke on riski myös siksi, että nyt kaikki munat ovat samassa korissa. Liike-elämä on halvaantunut vuonna 2002, kun kaikki odottavat katetta, Ojansuu totesi.

Hänen muutosesitystään kannattivat kaikki vihreät sekä Liisa Hallila (kesk.), Kylli Kylliäinen (kd.), Terttu Mertanen (kok.), Leena Pietilä (kesk.), Martti Salovaara (sepu) ja varavaltuutettu Anja Väntänen (vas.). Lisäksi Lea Savolainen (sd.) ja Jutta Äijälä (kok.) äänestivät tyhjää.

Ojansuun muutosesitys kaatui äänin 37-12. Hän, Kylliäinen ja Salovaara ilmoittivat jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Salovaara totesi kuuluvansa myös mahdollisesti niihin, jotka tulevat aikanaan valittamaan asemakaavamuutoksesta.

Kaava käsitellään erikseen

Suurin osa moottoritien katteen puolustajista pysyi valtuustosalissa hiljaa ja antoi muutamien aktiivisten vastailla vastustajien näkemyksiin.

Valtuuston sosiaalisiiven edustajaksi ilmoittautuva Reijo Martikainen (vas.) kertoi suojelevansa mieluummin rantamaisemaa kuin moottoritietä ja parkkipaikkoja. Tarja Vikman (sd.), Timo Lahtinen (sd.) ja Antti Korpimaa (kok.) muistuttivat, että hanke tuo kaupunkiin paljon rahaa ja työpaikkoja. Soili Hakalan (kd.) mielestä olisi populistista suositella tässä vaiheessa junan kyydistä hyppäämistä.

Iisakki Kiemunki (sd.) ihmetteli, mikseivät asialistan valmistelijat noudattaneet valtuuston lokakuussa 2006 hyväksymää pontta, jonka mukaan sopimus tuotaisiin valtuuston käsiteltäväksi yhtä aikaa asemakaavamuutoksen kanssa. Hän myös ihmetteli, missä alueen asemakaava viipyy.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén vastasi kysymykseen sanomalla, ettei kaavaa ole voitu tuoda valtuuston hyväksyttäväksi sen vuoksi, että se on parhaillaan vielä nähtävillä. Moottoritien katteen asemakaavamuutos tulee valtuuston käsiteltäväksi myöhemmin kevätkesällä. (HäSa)

Riikka Happonen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71394



JK 1. Kehityskö kehittyy eli voiko Iisakkikin olla ihan oikealla asialla!!!

"Iisakki Kiemunki (sd.) ihmetteli, mikseivät asialistan valmistelijat noudattaneet valtuuston lokakuussa 2006 hyväksymää pontta, jonka mukaan sopimus tuotaisiin valtuuston käsiteltäväksi yhtä aikaa asemakaavamuutoksen kanssa. Hän myös ihmetteli, missä alueen asemakaava viipyy.

Näin näyttää voivan olla asianlaita, vaikka juuri Iisakki K. on ollut yksi isommista (tyhjän) kailottajista, kun Hämeenlinnan kaupunginjohtajaa on muka kyselty herraksi isompiin ympyröihin...

Vakavasti ottaen, mihinköhän?

"Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén vastasi kysymykseen sanomalla, ettei kaavaa ole voitu tuoda valtuuston hyväksyttäväksi sen vuoksi, että se on parhaillaan vielä nähtävillä. Moottoritien katteen asemakaavamuutos tulee valtuuston käsiteltäväksi myöhemmin kevätkesällä", tietää siis kertoa 22.4.2008 HäSa & Happonen.


JK 2. Ojansuun "muutosesitystä kannattivat kaikki vihreät sekä Liisa Hallila (kesk.), Kylli Kylliäinen (kd.), Terttu Mertanen (kok.), Leena Pietilä (kesk.), Martti Salovaara (sepu) ja varavaltuutettu Anja Väntänen (vas.). Lisäksi Lea Savolainen (sd.) ja Jutta Äijälä (kok.) äänestivät tyhjää - - Valtuuston sosiaalisiiven edustajaksi ilmoittautuva Reijo Martikainen (vas.) kertoi suojelevansa mieluummin rantamaisemaa kuin moottoritietä ja parkkipaikkoja. Tarja Vikman (sd.), Timo Lahtinen (sd.) ja Antti Korpimaa (kok.) muistuttivat, että hanke tuo kaupunkiin paljon rahaa ja työpaikkoja. Soili Hakalan (kd.) mielestä olisi populistista suositella tässä vaiheessa junan kyydistä hyppäämistä."

Reijo Martikaisen (vas.) "sosiaalisiipeily" on mitä selvin osoitus siitä, Hämeenlinnan yksi keskeisimpiä kirouksia on se, että sen valtuustosta puuttuu tätä nykyä kokonaan kunnollinen köyhiä ja syrjäytettyjä ja samalla kansan kulttuuria ja historiallista kaupunkikuvaa puolustava poliittinen voima. Soili Hakalan kristillisyydeen voi puolestaan kuitata sillä, että on todellakin "tässä vaiheessa" populistista eli aivan sama hypätäkö junaan vai junan alle; hämeenlinnalaisillahan ei ole ollut enää pitkään aikaa pelkoa siitä, että edes pääsisi hyppäämään esim. pendolinoon...


JK 3. Mutta mitä ajatella valtuutettu Lea Savolaisen (sd.) tyhjää äänestävästä "voimattomuudesta"?

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=47308&main=76

"Mielipide
Pahinta on voimattomuus

19.12.2006 23.38

Professori Matti Virén arvioi kirjassaan "Valta kunnassa" kunnallispolitiikan nykytilaa. Arviot eivät ole imartelevia menettelytavoille, jotka pieni eliitti on halunnut ottaa käyttöön. Hän puhuu kaveriporukoista. Tämä elitistinen kaveriporukka on olemassa myös Hämeenlinnan kunnallisessa hallinnossa ja politiikassa.

Kaveriporukka on valittuja ja he pyörittävät asioita juuri sillä etiikalla ja moraalilla, joka pöyhkeille itsevaltiaille on tyypillistä. Ei tarvitse kuunnella ketään, ei tarvitse perustella mitään. Saa olla ylimielinen. Saa sylkeä silmille tyhmiä luottamushenkilöitä. Tyhmyys on osoitettu heidän mittareillaan.

Heillä on lakeijansa, hiljainen ja nöyrä joukko, joka ei uskalla kyseenalaistaa mitään. He istuvat kerta toisensa jälkeen kokouksissa sanomatta mitään. He vaikenevat, koska ovat menettäneet vapautensa olla jotakin mieltä.

Vapaus menee, kun on kiitollisuuden velassa. Velka syntyy, kun saa erityiskohtelua osakseen. Saa hyvällä palkalla tehtäväkseen projektin, jota kukaan ei tarvitse. Saa palkkiopaikan, kun ei enää selviydy työstä, jota tarvitaan. Pistää hiljaiseksi ja toisaalta kärkkääksi arvostelemaan niitä, jotka peräävät perusteluja.

Velkaa syntyy, kun ilman turhan tarkkoja pätevyysvaatimuksia ja julkista hakua saa itselleen, sukulaiselleen tai salarakkaalleen oivan vakihomman. Velkaa syntyy, kun läpisormien katsotaan asioita, joista toiset joutuvat tilille. Niin se on.

Päätöksiä on delegoitu virkamiehille, mikä sinänsä on tarkoituksen mukaista. Mutta virkamies-päätökset tulee rajata selkeästi ja saattaa tiedoksi luottamushenkilötaholle. Silloin säilyy sisäinen kontrolli ja vältytään mielivallalta, jossa kuntalaisten yhdenvertaisuus ja oikeudenmukainen kohtelu näyttää unohtuvan.

Kuulun ihmisenä ja luottamushenkilönä paarialuokkaan näiden vallankäyttäjien silmissä. Ymmärrän sen. Joitakin kohtalotovereita on valtuustossa. Tarkastuslautakunnan jäsen, valtuutettu Liisa Hallila (kesk.) yritti juuri saada vastausta erääseen yksittäispäätökseen lehdistössä. Meille ei tarvitse vastata koko totuutta, kun asiallisesti kysymme perusteluita. Ei lopputuloksen tarvitse muuttua, mutta totuudelliset perustelut pitää osata antaa. Se on vähimmäisvaatimus virkamiehelle. Luottamushenkilön oikeus on kysyä.

Pahinta on voimattomuus. Vaikka voidaan osoittaa epäkurantti toiminta, niin mitään ei tapahdu.

Olet vain hankala. Ollaan tilanteessa, jossa mihinkään ei voi luottaa. Voi olla, että valmistelu on luottamuksen arvoinen. Yhtä hyvin se ei sitä olekaan.

Helena Anhavan sanoin: "Vapaus on vapautta reagoida vääryyteen."

Vapauttani vaalien:

Lea Savolainen
valtuutettu (sd.)
Hämeenlinna"


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=47308&main=76



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026835624


JK 4. Ei kovin kunniallista kunnallispoliittisen uran loppua liene luvassa Hämeenlinnan lähes ainoalle (edes toisinaan ajattelevalle) demarille, joka jostakin aivan käsittämättömästä syystä ahersi "rautarouvana" silloin, kun kahdelle sangen keskinkertaiselle herrahenkilölle oltiin järjestelemässä sangen lokoisia päiviä - myös tulevien suurkuntalaisten kustannuksella...

[- - > http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=51216&pykala=18 ]



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034090821


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000026993462




[- - > "Väärin vakinaistettu

- - No, tekihän sen rautarouva Lea Savolainen (sd.) taannoin valtuustossa, mutta tuolloin aloitteen allekirjoitti vain muutama demari.

Nyt kokoomuskin hyrisee tyytyväisyyttään, vaikka ykkösjohtajan posti on sinetöity demareille niin pitkäksi ajaksi, kun Tapani Hellstén (sd.) sillä viihtyy. - - "

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=54549

]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032003555


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034069514

Lue lisää

Kuten ainakin muualla paitsi ei sitten ehkä vielä Hämeenlinnassa tiedetä, suuruudenhulluuteen sairastunutta kaupunkia johtaa kaksi kohtalaisen keskinkertaista johtajaa - yksi demari ja toinen sitten ihan oikea porvari.

Apunaan heillä on kahden suurimman valtuustoryhmän "terävimmät" kärjet, kuten kaiketi lienee sitten luonnehdittava laadunvalvoja Niemistön ja mylläri Hassisen tasoisia ja tapaisia demareita ja vaikkapa käräjätuomari Lintumäen ja projektikoordinaattori Raution tasoisia ikiaikaisiksi valtuutetuiksi jääviä pikku- ja aivan oikeitakin porvareita...


Ja tietysti kaiken takana on - ei nyt ihan nainen, vaikka Aina onkin - seutukunnan yhden ja sen ain(o)an totuuden toitottaja - Hämeen Sanomat, joten moottoritien kattamista koskevan NCC-sopimuksen saamaa ylenpalttisen hurraavaa ja kritiikitöntä vastaanottoa lehden pääkirjoituspalstalla ei ole kummasteleminen. Mutta se, että päätoimittajan lisäksi vielä valjastetaan rivitoimittajakin alanurkkailemaan saman aiheen tiimoilta mitäänsanomattomuuksia ja tyhjänpäiväisyyksiä tyyliin "Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki ole" ylittää jo kaiken kohtuuden...


?????????????????


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71446&main=22

"Pääkirjoitus

Moottoritien kate kestävää kehitystä


[ 22.04.2008 23.11 / Hämeenlinna 23.4.2008 ]

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto näytti maanantaina vihreää valoa moottoritien kattamiselle. Valtuusto hyväksyi sopimuksen, joka jakaa rakennusyhtiö NCC:n ja kaupungin kesken alueen työt.

Paljon puhuttu hanke on hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi valtuusto ottaa, vielä ennen kesälomia, kantaa alueen asemakaavaan.

Koska kaupunkikeskustan länireunan asemakaavaa on suunniteltu poikkeuksellisen huolellisesti, kaupunginvaltuusto tuskin vetää tässä asiassa käsijarrua päälle viime hetkellä.

Jos NCC luottaa kohteen rakentamisen kannattavuudesta tekemiinsä laskelmiin, moottoritien katteen rakentaminen voi alkaa lähitulevaisuudessa.

Tässäkään tapauksessa ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Jos kaavasta valitetaan, töiden käynnistäminen lykkääntyy.

Tähän asti keskeistä on ollut se, että Hämeenlinnan kaupunki on ottanut NCC:n suunnitelmat vakavalla mielellä ja tehnyt voitavansa hankkeen toteuttamiseksi.

Hämeenlinnan kaupungin osuus kustannuksista on kymmenisen miljoonaa euroa. Summa on pieni verrattuna tuloihin, jota kaupungin kassaan kertyy sekä rakentamisesta että valmiista kauppakeskuksesta.

Edelleenkin kaupungilla kiertää väitteitä, joiden mukaan Hämeenlinna olisi sijoittamassa rahojaan aivan väärään, ja kaiken lisäksi suuren riskin, kohteeseen.

Riskin hankkeen kannattavuudesta kantaa yksityinen pääoma. Vasemmistoliiton valtuutettu Reijo Martikainen murjaisikin osuvasti valtuustossa, ettei hän osaa ottaa asiassa harteilleen kapitalistien murheita.

Valtuusto äänesti kaupungin ja NCC:n sopimuksesta, missä ei ole mitään ihmettelemistä. Kansanvallassa erimielisyys ei ole kiellettyä vaan jopa suotavaa.

Vihreiden ryhmä vastusti valtuustossa hanketta perusteilla, jotka eivät kuitenkaan kestä kriittistä ruodintaa. Kummallista on yksin se, että kansanedustaja-valtuutettu Kirsi Ojansuu leimasi sopimuksen kaupungille liian suureksi riskiksi.

Taloudellisesti moottoritien kattaminen on Hämeenlinnalle lähinnä lottovoitto.

Vihreiden punainen valo kertoo tyhjentävästi puolueen valtuutettujen vanhakantaisesta, muutoksia vastustavasta ajattelusta.

Tässä ollaan: Hämeenlinnan vihreät suojelevat moottoritietä. Muutama vuosi sitten he vastustivat tien jatkamista Tampereelle.

Moottoritien kate on kestävää kehitystä. Kauppakeskus vahvistaa Hämeenlinnan - ja sen keskustan - asemaa kaupan keskuksena.

Hämeenlinnalaisille syntyy lisää työpaikkoja, työmatkailu muualle vähenee. Samoin vähenee liikenne ostoksille Helsinkiin ja Tampereelle.

Työpaikat luovat taloudellista hyvää ja tuovat kaupungin kassaan lisää rahaa - vaikkapa juuri Ojansuun murheena olevien taideaineiden opetuksen turvaamiseksi.

Täysin harhaista on kuvitella, että NCC rakentaisi kauppakeskuksen muualle kuin moottoritien päälle.

Tässä ollaan: Hämeenlinnan vihreät suojelevat moottoritietä."


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71446&main=22


??????????????????

- - > http://www.hameensanomat.fi/categoryarticle.jsp?main=22&category=24


"Alanurkka

Valtuustoteatteri kaipaa yleisöä


Joskus politiikka on teatteria parhaimmillaan. Toisinaan valtuustonäytelmä sujuu sen sijaan turhankin ennalta-arvattavan käsikirjoituksen mukaan.

Hämeenlinnan Raatihuoneessa kuultiin maanantai-iltana vilkas ja värikäs keskustelu moottoritien katteesta. Äänestyksen lopputulos tuli tuskin kuitenkaan kenellekään yllätyksenä.

Osa päättäjistä piti katetta rumana, tylsänä kolossina, kun taas toiset äityivät kehumaan kannen kauppakeskuksen arkkitehtuuria jopa uudistuvan Hämeenlinnan maamerkiksi.

Parhaimmat puhujat osaavat vuorosanansa ulkoa ja täydentävät ilmaisuaan improvisoiduin sanankääntein. Sen seuraaminen käy viihteestä.



Puheroolia ei riitä kaikille. Toiset tyytyvät suosiolla osaansa sivustakatsojina.

Kuten tavallista, suurin osa napinpainajista istui maanantainakin salissa hiljaa. Äänessä on kokouksesta toiseen se sama joukko, jolta tuntuu löytyvän mielipide lähes asiaan kuin asiaan.

Ikäväähän se olisikin, jos kokoukset venyisivät alvariinsa kolme-nelituntisiksi vain siksi, että jokainen saa kertoa mielipiteensä. Toisaalta joskus olisi mukavaa kuulla jonkun vähemmän esillä olevankin perusteluja näkemyksilleen.

Eikö julkisen valtuuston kokouksen yksi tarkoitus ole juuri esitellä poliitikkojen näkemyksiä äänestäjilleen? Osoittaisi ryhmyreiltä viisautta, jos puhevastuita joskus jaettaisiin myös vähemmän äänessä olleille.



Kuiskaajia ei valtuustossa tarvita. Joskus sooloilullekin on sijaa.

Maanantai-iltana jotkut valtuutetut purkivat turhautumistaan tuntien itsensä pelkiksi kumileimasimiksi. Se on ymmärrettävää, jos vuosikausien sinnikäs vastustaminen ei näytä tuottavan tulosta enemmistön äänestäessä toisin.

Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki kuitenkaan ole. Istuuhan heistä suurin osa myös lautakunnissa, joissa päätöksiä valmistellaan. Vaikuttaa voi myös kulisseissa.

Eikä sitä vihreää nappulaa ole pakko painaa ryhmän mukana, jos omatunto sanoo toisin. Moottoritien kattamisasiassa ryhmäkuri piti vain vihreillä. Kaikissa muissa puolueissa joku lipesi porukasta - tosin demareilla vain tyhjää äänestänyt Lea Savolainen, joka ei kai valtuustoryhmään varsinaisesti kuulukaan.



Vain yksi puuttuu: yleisö.

Ehkä yllättävintä maanantai-iltana oli huomata, ettei sinänsä kuuma aihe houkutellut paikalle juurikaan katsojia. Vakioseuraajien lisäksi penkkiä kulutti lähinnä ryhmä koululaisia, jotka poistuivat paikalta heti, kun pakollinen tunti tuli täyteen.

Ehkäpä katehankkeen sadat vastustajatkin jo arvasivat lopputuloksen, eivätkä vaivautuneet paikalle seuraamaan keskustelua. Saa nähdä, tuoko asemakaavamuutoksen käsittely lehtereille suuremman ryntäyksen.

Sillä mitäpä olisi näytelmä ilman (maksavaa) yleisöä? Ei juuri mitään.

riikka.happonen(at)hameensanomat.fi

Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki ole."

- - > http://www.hameensanomat.fi/categoryarticle.jsp?main=22&category=24


JK. Valtuutettu Reijo Martikainen (vas.) näkyy muutamassa vuodessa nousseen Hämeen Sanomien todelliseksi ottopojaksi!

Se nyt ei ole mikään uutinen, "ettei hän osaa ottaa asiassa harteilleen kapitalistien murheita", kuten ei kyllä sekään, ettei mainittu Martikainen (vas.) ole tainnut enää pitkiin aikoihin osata ottaa harteilleen myöskään perinteisten äänestäjiensä murheita?



Syksyn kunnallisvaaleissa, 26. lokakuuta 2008,

[- - > http://www.vaalit.fi/14167.htm ]

lieneekin työväenmiehillä ja ahkerilla naisilla oma näytön paikkansa eli ei ainoastaan aihe vaan täysi syy muistuttaa hyvin merkittävästä ja merkityksellisestä erosta, joka on perinteisesti ollut ja on aina oleva työväenliikkeen miehillä ja työväen liikemiehillä...



”Toverit, varokaa,
katsokaa vähän
mistä aplodit tulevat.”

(Pentti Saaritsa: Syksyn runot, 1973)


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034595680


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032026413


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

Hämeenlinnassa? kirjoitti:

Kuten ainakin muualla paitsi ei sitten ehkä vielä Hämeenlinnassa tiedetä, suuruudenhulluuteen sairastunutta kaupunkia johtaa kaksi kohtalaisen keskinkertaista johtajaa - yksi demari ja toinen sitten ihan oikea porvari.

Apunaan heillä on kahden suurimman valtuustoryhmän "terävimmät" kärjet, kuten kaiketi lienee sitten luonnehdittava laadunvalvoja Niemistön ja mylläri Hassisen tasoisia ja tapaisia demareita ja vaikkapa käräjätuomari Lintumäen ja projektikoordinaattori Raution tasoisia ikiaikaisiksi valtuutetuiksi jääviä pikku- ja aivan oikeitakin porvareita...


Ja tietysti kaiken takana on - ei nyt ihan nainen, vaikka Aina onkin - seutukunnan yhden ja sen ain(o)an totuuden toitottaja - Hämeen Sanomat, joten moottoritien kattamista koskevan NCC-sopimuksen saamaa ylenpalttisen hurraavaa ja kritiikitöntä vastaanottoa lehden pääkirjoituspalstalla ei ole kummasteleminen. Mutta se, että päätoimittajan lisäksi vielä valjastetaan rivitoimittajakin alanurkkailemaan saman aiheen tiimoilta mitäänsanomattomuuksia ja tyhjänpäiväisyyksiä tyyliin "Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki ole" ylittää jo kaiken kohtuuden...


?????????????????


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71446&main=22

"Pääkirjoitus

Moottoritien kate kestävää kehitystä


[ 22.04.2008 23.11 / Hämeenlinna 23.4.2008 ]

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto näytti maanantaina vihreää valoa moottoritien kattamiselle. Valtuusto hyväksyi sopimuksen, joka jakaa rakennusyhtiö NCC:n ja kaupungin kesken alueen työt.

Paljon puhuttu hanke on hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi valtuusto ottaa, vielä ennen kesälomia, kantaa alueen asemakaavaan.

Koska kaupunkikeskustan länireunan asemakaavaa on suunniteltu poikkeuksellisen huolellisesti, kaupunginvaltuusto tuskin vetää tässä asiassa käsijarrua päälle viime hetkellä.

Jos NCC luottaa kohteen rakentamisen kannattavuudesta tekemiinsä laskelmiin, moottoritien katteen rakentaminen voi alkaa lähitulevaisuudessa.

Tässäkään tapauksessa ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Jos kaavasta valitetaan, töiden käynnistäminen lykkääntyy.

Tähän asti keskeistä on ollut se, että Hämeenlinnan kaupunki on ottanut NCC:n suunnitelmat vakavalla mielellä ja tehnyt voitavansa hankkeen toteuttamiseksi.

Hämeenlinnan kaupungin osuus kustannuksista on kymmenisen miljoonaa euroa. Summa on pieni verrattuna tuloihin, jota kaupungin kassaan kertyy sekä rakentamisesta että valmiista kauppakeskuksesta.

Edelleenkin kaupungilla kiertää väitteitä, joiden mukaan Hämeenlinna olisi sijoittamassa rahojaan aivan väärään, ja kaiken lisäksi suuren riskin, kohteeseen.

Riskin hankkeen kannattavuudesta kantaa yksityinen pääoma. Vasemmistoliiton valtuutettu Reijo Martikainen murjaisikin osuvasti valtuustossa, ettei hän osaa ottaa asiassa harteilleen kapitalistien murheita.

Valtuusto äänesti kaupungin ja NCC:n sopimuksesta, missä ei ole mitään ihmettelemistä. Kansanvallassa erimielisyys ei ole kiellettyä vaan jopa suotavaa.

Vihreiden ryhmä vastusti valtuustossa hanketta perusteilla, jotka eivät kuitenkaan kestä kriittistä ruodintaa. Kummallista on yksin se, että kansanedustaja-valtuutettu Kirsi Ojansuu leimasi sopimuksen kaupungille liian suureksi riskiksi.

Taloudellisesti moottoritien kattaminen on Hämeenlinnalle lähinnä lottovoitto.

Vihreiden punainen valo kertoo tyhjentävästi puolueen valtuutettujen vanhakantaisesta, muutoksia vastustavasta ajattelusta.

Tässä ollaan: Hämeenlinnan vihreät suojelevat moottoritietä. Muutama vuosi sitten he vastustivat tien jatkamista Tampereelle.

Moottoritien kate on kestävää kehitystä. Kauppakeskus vahvistaa Hämeenlinnan - ja sen keskustan - asemaa kaupan keskuksena.

Hämeenlinnalaisille syntyy lisää työpaikkoja, työmatkailu muualle vähenee. Samoin vähenee liikenne ostoksille Helsinkiin ja Tampereelle.

Työpaikat luovat taloudellista hyvää ja tuovat kaupungin kassaan lisää rahaa - vaikkapa juuri Ojansuun murheena olevien taideaineiden opetuksen turvaamiseksi.

Täysin harhaista on kuvitella, että NCC rakentaisi kauppakeskuksen muualle kuin moottoritien päälle.

Tässä ollaan: Hämeenlinnan vihreät suojelevat moottoritietä."


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71446&main=22


??????????????????

- - > http://www.hameensanomat.fi/categoryarticle.jsp?main=22&category=24


"Alanurkka

Valtuustoteatteri kaipaa yleisöä


Joskus politiikka on teatteria parhaimmillaan. Toisinaan valtuustonäytelmä sujuu sen sijaan turhankin ennalta-arvattavan käsikirjoituksen mukaan.

Hämeenlinnan Raatihuoneessa kuultiin maanantai-iltana vilkas ja värikäs keskustelu moottoritien katteesta. Äänestyksen lopputulos tuli tuskin kuitenkaan kenellekään yllätyksenä.

Osa päättäjistä piti katetta rumana, tylsänä kolossina, kun taas toiset äityivät kehumaan kannen kauppakeskuksen arkkitehtuuria jopa uudistuvan Hämeenlinnan maamerkiksi.

Parhaimmat puhujat osaavat vuorosanansa ulkoa ja täydentävät ilmaisuaan improvisoiduin sanankääntein. Sen seuraaminen käy viihteestä.



Puheroolia ei riitä kaikille. Toiset tyytyvät suosiolla osaansa sivustakatsojina.

Kuten tavallista, suurin osa napinpainajista istui maanantainakin salissa hiljaa. Äänessä on kokouksesta toiseen se sama joukko, jolta tuntuu löytyvän mielipide lähes asiaan kuin asiaan.

Ikäväähän se olisikin, jos kokoukset venyisivät alvariinsa kolme-nelituntisiksi vain siksi, että jokainen saa kertoa mielipiteensä. Toisaalta joskus olisi mukavaa kuulla jonkun vähemmän esillä olevankin perusteluja näkemyksilleen.

Eikö julkisen valtuuston kokouksen yksi tarkoitus ole juuri esitellä poliitikkojen näkemyksiä äänestäjilleen? Osoittaisi ryhmyreiltä viisautta, jos puhevastuita joskus jaettaisiin myös vähemmän äänessä olleille.



Kuiskaajia ei valtuustossa tarvita. Joskus sooloilullekin on sijaa.

Maanantai-iltana jotkut valtuutetut purkivat turhautumistaan tuntien itsensä pelkiksi kumileimasimiksi. Se on ymmärrettävää, jos vuosikausien sinnikäs vastustaminen ei näytä tuottavan tulosta enemmistön äänestäessä toisin.

Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki kuitenkaan ole. Istuuhan heistä suurin osa myös lautakunnissa, joissa päätöksiä valmistellaan. Vaikuttaa voi myös kulisseissa.

Eikä sitä vihreää nappulaa ole pakko painaa ryhmän mukana, jos omatunto sanoo toisin. Moottoritien kattamisasiassa ryhmäkuri piti vain vihreillä. Kaikissa muissa puolueissa joku lipesi porukasta - tosin demareilla vain tyhjää äänestänyt Lea Savolainen, joka ei kai valtuustoryhmään varsinaisesti kuulukaan.



Vain yksi puuttuu: yleisö.

Ehkä yllättävintä maanantai-iltana oli huomata, ettei sinänsä kuuma aihe houkutellut paikalle juurikaan katsojia. Vakioseuraajien lisäksi penkkiä kulutti lähinnä ryhmä koululaisia, jotka poistuivat paikalta heti, kun pakollinen tunti tuli täyteen.

Ehkäpä katehankkeen sadat vastustajatkin jo arvasivat lopputuloksen, eivätkä vaivautuneet paikalle seuraamaan keskustelua. Saa nähdä, tuoko asemakaavamuutoksen käsittely lehtereille suuremman ryntäyksen.

Sillä mitäpä olisi näytelmä ilman (maksavaa) yleisöä? Ei juuri mitään.

riikka.happonen(at)hameensanomat.fi

Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki ole."

- - > http://www.hameensanomat.fi/categoryarticle.jsp?main=22&category=24


JK. Valtuutettu Reijo Martikainen (vas.) näkyy muutamassa vuodessa nousseen Hämeen Sanomien todelliseksi ottopojaksi!

Se nyt ei ole mikään uutinen, "ettei hän osaa ottaa asiassa harteilleen kapitalistien murheita", kuten ei kyllä sekään, ettei mainittu Martikainen (vas.) ole tainnut enää pitkiin aikoihin osata ottaa harteilleen myöskään perinteisten äänestäjiensä murheita?



Syksyn kunnallisvaaleissa, 26. lokakuuta 2008,

[- - > http://www.vaalit.fi/14167.htm ]

lieneekin työväenmiehillä ja ahkerilla naisilla oma näytön paikkansa eli ei ainoastaan aihe vaan täysi syy muistuttaa hyvin merkittävästä ja merkityksellisestä erosta, joka on perinteisesti ollut ja on aina oleva työväenliikkeen miehillä ja työväen liikemiehillä...



”Toverit, varokaa,
katsokaa vähän
mistä aplodit tulevat.”

(Pentti Saaritsa: Syksyn runot, 1973)


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034595680


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032026413


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

Lue lisää

"Kattamispäätös ei ole läpihuutojuttu", otsikoi Hämeenlinnan kaupunkiuutiset kakkosjuttunsa maanantai-illan 21.4.2008 kaupunginvaltuuston kokouksesta.

Ja miksiköhän ei, sille lienee omistettavissa pienehkö muistelu.




- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71446&main=22




"Turha väittää, että Hämeenlinnan kupunginvaltuustossa istuisi ryppyotsaista porukkaa", hehkuttaa Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten veres päätoimittaja-toimitusjohtaja Rauno Lahti lehden 23.4.2008 ilmestyneen numeron kaupunginvaltuustojutussa (HKU 23.4.2008, s. 14):

Aiheen näkemykselleen RL on saanut siitä, että Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston terävin demarinuija Jorma Hassinen - niin myllärinä kuin sittemmin Hämeenlinnan Jäähallit Oy:n toimitusjohtajanakin tunnettu

[- - > http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032472490 ]

[- - > http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031906743
]


- luovutti Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston terävimmälle porvarinuijalle eli valtuuston puheenjohtaja Harri Lintumäelle - tunnettu erityisesti myös sekä käräjätuomarina että HPK:n puheenjohtajana - "vasaran, nauloja ja rukkaset".

Sen jälkeen olikin sitten myllärin luovuttelun ymv. ojentelun saattelemana aika siirtyä rakentamisteeman varsinaiseen "vaiheeseen": rakennusyhtiö NCC:n kanssa piti saatavan äkisti eli jo ennen asemakaavan hyväksymistä sovituksi keskustan länsireunan rakentamisesta, mikä tosi asiassa ei tarkoita ensi vaiheessa muuta kuin moottoritien kattamista, toisessa vaiheessa Paasikiventien siirtämistä ja seuraavassa vaiheessa ns. etelärannan rakentamista eliittikäyttöön eli mm. Hämeenkaaren purkamista...

Ja kun varsinaisiin rakentamisaskareisiin piti päästämän, mikä onkaan porvareille paras ja uskollisin apuri? Tietysti mielellään "vanhana rakentajana" esiintyvä valtuutettu Reijo Martikainen (vas,), joka "uskoo NCC:n laskevan, kannattaako moottoritien päälle rakentaa". Vasemmistouskonsa ties jo milloin menettäneen menettäneellä Martikaisella kuuluu Kaupunkiuutisten jutun mukaan olleen (sentään vielä eli edes) "posket punaisina", kun hän sai sitten kuulla semmoistenkin "työväen presidentin" puoluetoverien kuin Jarmo Kulmalan (kok.) ja Antti Korpimaan (kok.) vuolaita kehuskeluja...

Kun valtuutettu Jarmo Kulmala - tuo hämeenlinnalaisen jääviystulkinnan yksi omituisimpia ilmenemismuotoja - yltyi ylistämään, että "Hämeenlinnan kaavoitustoimi on ohjannut työtä asiantuntemuksella", sietää hämeenlinnalaisten vasurien kyllä itse tykönään ruveta miettimään, minkämoisia kyitä se onkaan erehtynyt povellaan pitämään?

[ http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680


- - > http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033916753


- - >> http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753 ]

*******


"Pääkirjoitus
Moottoritien kate kestävää kehitystä

[ 22.04.2008 23.11 / Hämeenlinna 23.4.2008 ]

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto näytti maanantaina vihreää valoa moottoritien kattamiselle. Valtuusto hyväksyi sopimuksen, joka jakaa rakennusyhtiö NCC:n ja kaupungin kesken alueen työt.

Paljon puhuttu hanke on hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi valtuusto ottaa, vielä ennen kesälomia, kantaa alueen asemakaavaan.

Koska kaupunkikeskustan länireunan asemakaavaa on suunniteltu poikkeuksellisen huolellisesti, kaupunginvaltuusto tuskin vetää tässä asiassa käsijarrua päälle viime hetkellä.

Jos NCC luottaa kohteen rakentamisen kannattavuudesta tekemiinsä laskelmiin, moottoritien katteen rakentaminen voi alkaa lähitulevaisuudessa.

Tässäkään tapauksessa ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Jos kaavasta valitetaan, töiden käynnistäminen lykkääntyy.

Tähän asti keskeistä on ollut se, että Hämeenlinnan kaupunki on ottanut NCC:n suunnitelmat vakavalla mielellä ja tehnyt voitavansa hankkeen toteuttamiseksi.

Hämeenlinnan kaupungin osuus kustannuksista on kymmenisen miljoonaa euroa. Summa on pieni verrattuna tuloihin, jota kaupungin kassaan kertyy sekä rakentamisesta että valmiista kauppakeskuksesta.

Edelleenkin kaupungilla kiertää väitteitä, joiden mukaan Hämeenlinna olisi sijoittamassa rahojaan aivan väärään, ja kaiken lisäksi suuren riskin, kohteeseen.

Riskin hankkeen kannattavuudesta kantaa yksityinen pääoma. Vasemmistoliiton valtuutettu Reijo Martikainen murjaisikin osuvasti valtuustossa, ettei hän osaa ottaa asiassa harteilleen kapitalistien murheita.

Valtuusto äänesti kaupungin ja NCC:n sopimuksesta, missä ei ole mitään ihmettelemistä. Kansanvallassa erimielisyys ei ole kiellettyä vaan jopa suotavaa.

Vihreiden ryhmä vastusti valtuustossa hanketta perusteilla, jotka eivät kuitenkaan kestä kriittistä ruodintaa. Kummallista on yksin se, että kansanedustaja-valtuutettu Kirsi Ojansuu leimasi sopimuksen kaupungille liian suureksi riskiksi.

Taloudellisesti moottoritien kattaminen on Hämeenlinnalle lähinnä lottovoitto.

Vihreiden punainen valo kertoo tyhjentävästi puolueen valtuutettujen vanhakantaisesta, muutoksia vastustavasta ajattelusta.

Tässä ollaan: Hämeenlinnan vihreät suojelevat moottoritietä. Muutama vuosi sitten he vastustivat tien jatkamista Tampereelle.

Moottoritien kate on kestävää kehitystä. Kauppakeskus vahvistaa Hämeenlinnan - ja sen keskustan - asemaa kaupan keskuksena.

Hämeenlinnalaisille syntyy lisää työpaikkoja, työmatkailu muualle vähenee. Samoin vähenee liikenne ostoksille Helsinkiin ja Tampereelle.

Työpaikat luovat taloudellista hyvää ja tuovat kaupungin kassaan lisää rahaa - vaikkapa juuri Ojansuun murheena olevien taideaineiden opetuksen turvaamiseksi.

Täysin harhaista on kuvitella, että NCC rakentaisi kauppakeskuksen muualle kuin moottoritien päälle.

Tässä ollaan: Hämeenlinnan vihreät suojelevat moottoritietä."

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71446&main=22

§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71394

"Hämeenlinna
Valtuusto kiisteli katteen ulkonäöstä ja merkityksestä kaupungille

[ 21.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat ]

Sopimus moottoritien katteen rakentamisesta siunattiin äänin 37-12.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina sopimuksen keskustan länsireunan eli moottoritien katteen rakentamisesta. Sopimuksen mukaan NCC rakentaa katujen rajoittaman korttelin sisäpuolen ja kaupunki tunnelin sekä alueen ympärillä olevat kadut.

NCC maksaa kaupungille asuinrakennusten ja liikekeskuksen tonteista 600 000 euroa sekä tunnelin rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Mikäli valtuusto ei vahvista katteen asemakaavaa, sopimus raukeaa.

Sopimus katteen rakentamisesta kirvoitti valtuutetut käymään liki parituntisen keskustelun, joka tosin keskittyi itse sopimuksen sijaan katteen ulkonäkökysymyksiin ja merkitykseen kaupungille.

Vihreiden rintama piti

Koko vihreä valtuustoryhmä vastusti sopimuksen hyväksymistä. Kirsi Ojansuu (vihr.) esitti sopimuksen hylkäämistä liian riskialttiina ja massiivisena. Hänen mielestään tarvittavat asuin- ja liiketilat on mahdollista toteuttaa etelärantaan ja nykyisen keskustan sisälle.

- Tuollainen kolossi vie väistämättä asiakkaita keskustan muilta kaupoilta. Tämä hanke on riski myös siksi, että nyt kaikki munat ovat samassa korissa. Liike-elämä on halvaantunut vuonna 2002, kun kaikki odottavat katetta, Ojansuu totesi.

Hänen muutosesitystään kannattivat kaikki vihreät sekä Liisa Hallila (kesk.), Kylli Kylliäinen (kd.), Terttu Mertanen (kok.), Leena Pietilä (kesk.), Martti Salovaara (sepu) ja varavaltuutettu Anja Väntänen (vas.). Lisäksi Lea Savolainen (sd.) ja Jutta Äijälä (kok.) äänestivät tyhjää.

Ojansuun muutosesitys kaatui äänin 37-12. Hän, Kylliäinen ja Salovaara ilmoittivat jättävänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Salovaara totesi kuuluvansa myös mahdollisesti niihin, jotka tulevat aikanaan valittamaan asemakaavamuutoksesta.

Kaava käsitellään erikseen

Suurin osa moottoritien katteen puolustajista pysyi valtuustosalissa hiljaa ja antoi muutamien aktiivisten vastailla vastustajien näkemyksiin.

Valtuuston sosiaalisiiven edustajaksi ilmoittautuva Reijo Martikainen (vas.) kertoi suojelevansa mieluummin rantamaisemaa kuin moottoritietä ja parkkipaikkoja. Tarja Vikman (sd.), Timo Lahtinen (sd.) ja Antti Korpimaa (kok.) muistuttivat, että hanke tuo kaupunkiin paljon rahaa ja työpaikkoja. Soili Hakalan (kd.) mielestä olisi populistista suositella tässä vaiheessa junan kyydistä hyppäämistä.

Iisakki Kiemunki (sd.) ihmetteli, mikseivät asialistan valmistelijat noudattaneet valtuuston lokakuussa 2006 hyväksymää pontta, jonka mukaan sopimus tuotaisiin valtuuston käsiteltäväksi yhtä aikaa asemakaavamuutoksen kanssa. Hän myös ihmetteli, missä alueen asemakaava viipyy.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén vastasi kysymykseen sanomalla, ettei kaavaa ole voitu tuoda valtuuston hyväksyttäväksi sen vuoksi, että se on parhaillaan vielä nähtävillä. Moottoritien katteen asemakaavamuutos tulee valtuuston käsiteltäväksi myöhemmin kevätkesällä. (HäSa)

Riikka Happonen"

- - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71394


??????????????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70964


"Kotimaa
Moottoritien kattaminen maksaa kaupungille kymmenen miljoonaa

[ 11.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat ]

Rahat otetaan tonttien myynnistä. Rakentamien alkaa ehkä jo syksyllä.

Moottoritien kattaminen etenee nyt niin vauhdikkaasti, että parhaassa tapauksessa rakennustyöt alkavat jo tämän vuoden syksynä.

Kaupungin kontolle tulevat kustannukset ovat nyt nousseet alkuperäisestä seitsemästä miljoonasta kymmeneen miljoonaan.

Hämeenlinnan kaupunki ja NCC ovat neuvotelleet sopimuksen moottoritien kattamisesta sekä hankkeeseen liittyvien tehtävien ja kustannusten jaosta. Työt voivat alkaa jo syksyllä. Tosin edellytyksenä on, ettei asemakaavasta valiteta.

Hämeenlinnan osalle lasketaan tulevan noin 10 miljoonan euron kustannukset, joita on aikomus kattaa alueen tonttien myyntihinnalla. Sopimuksen mukaan tonttien luovutushinta on tunnelin rakennuskustannukset lisättynä 600 000 eurolla.

Kaupungin vastuulle tulee tunnelin rakentaminen moottoritien päälle, moottoritiellä tarvittavat kolmannet kaistat sekä liittymäramppi. Lisäksi kaupunki vastaa liikennejärjestelyistä moottoritien ympärillä. NCC vastaa kaikesta, mitä tulee tunnelin päälle.

Kaupungin vastuulla olevista töistä katu- ja siltamuutosten arvioidaan maksavan 5,40 miljoonaa euroa, tunnelin rakentamisen 2,30 miljoonaa euroa ja moottoritien muutosten 2,30 miljoonaa.

Summaan sisältyvät moottoritien kolmannet kaistat, joiden kustannusjaosta tiehallinnon kanssa ei ole vielä sovittu.

Kauppakeskus auki 2011

Koska tunnelin hintaa ei tiedetä tarkasti ennen sen valmistumista, tonttien luovutuksesta tehdään esisopimus asemakaavan vahvistuttua.

NCC maksaa kaupungille 1,5 miljoonan euron vakuuden siihen asti, että kauppakeskus on valmis. Suunnitelman mukaan avajaiset vietetään 30. syyskuuta 2011.

Koska hanke on pitkäkestoinen, kauppakeskuksen valmistuminen on sovittu sen välitavoitteeksi. Sen tulisi olla valmis viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun alueen asemakaava on saanut lainvoiman.

NCC:ltä edellytetään kauppakeskuksen valmistuessa, että rakentamattomat tontit päällystetään väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi. Ensimmäisen asuinkerrostalon tai vaihtoehtoisesti hotellin rakentaminen voi alkaa 2010 ja viimeisen pitäisi valmistua 2014. Alueelle kaavaillaan paria sataa asuntoa.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus käsittelee sopimusta maanantaina. Se tulee myös valtuuston hyväksyttäväksi. Moottoritien katteen kaava, eli ydinkeskustan länsilaajeneminen on niinikään tulossa valtuuston käsittelyyn kevään kuluessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70964



??????????????????????

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70959

"Kanta-Häme
Moottoritien kattaminen alkaa pian

[11.04.2008 15.13 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinnan kaupunki ja NCC ovat neuvotelleet sopimuksen moottoritien kattamisesta sekä tehtävien ja kustannusten jaosta. Työt voivat alkaa jo syksyllä. Tosin edellytyksenä on, ettei asemakaavasta valiteta.

Hämeenlinnan osalle lasketaan tulevan noin 10 miljoonan euron kustannukset, jotka on aikomus kattaa alueen tonttien myyntihinnalla. Sopimuksen mukaan tonttien luovutushinta on tunnelin rakennuskustannukset lisättynä 600 000 eurolla.

Kaupungin vastuulle tulee tunnelin rakentaminen moottoritien päälle, moottoritiellä tarvittavat kolmannet kaistat sekä liittymäramppi. NCC vastaa kaikesta, mitä tulee tunnelin päälle.

Koska tunnelin hintaa ei tiedetä tarkasti ennen sen valmistumista, tonttien luovutuksesta tehdään esisopimus asemakaavan vahvistuttua.

NCC maksaa kaupungille 1,5 miljoonan euron vakuuden siihen asti, että kauppakeskus on valmis. Suunnitelman mukaan avajaiset vietetään 30. syyskuuta 2011. Hämeenlinnan kaupunginhallitus käsittelee sopimusta maanantaina. Se tulee myös valtuuston hyväksyttäväksi. (HäSa)"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70959



?????????????????????

- - - >< http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71251&main=76

"Mielipide
Moottoritien kattamisrahat peruspalveluihin

[ 17.04.2008 23.31 / Hämeen Sanomat 18.4.2008 ]

Moottoritien kattamisesta on keskusteltu paljon ja yleinen mielipide näyttää olevan, ettei koko hommassa ole mitään järkeä. Hämeenlinnan kaupunginhallitus runnoo kaikesta vastustuksesta huolimatta hanketta läpi.

Herää kysymys, onko joillakin päättäjillä henkilökohtaisia intressejä pelissä. Hämeenlinnassa on tarpeeksi maata, johon ei tarvita kattamista eikä sen aiheuttamia turhia lisäkuluja.

Kaupungin keskusta-alueen keinotekoinen ylläpito ei ole myöskään mitenkään kestävästi perusteltua.

Käyttäkää kattamishankkeen paukut alueen ihmisten hyväksi, älkää yritysten. Peruspalvelutkin olisi hyvä hoitaa ensin kuntoon.

Ihmettelijä
Kalvola"


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71251&main=76

?????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71457&main=76

"Mielipide
Ikuisia ratkaisuja

[ 22.04.2008 23.31 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinnan moottoritien kattaminen ja länsireunan rakennussuunitelma etenee hurjaa vauhtia vastustuksesta huolimatta. Kaivokadun varteen noussee neljä-viisi korkeaa kerrostaloa, jotka vääjäämättä tuhoavat naapuruston maisemat.

Kolmisenkymmentävuotta sitten rakennuttajan esitteessä luki seuraavaa:

" As. Kaivokatu 4-6 rakennetaan Hämeenlinnan keskikaupungille rauhalliseen ja viihtyisään asuinympäristöön puiston varrelle. Huoneistosta avautuu kaunis, avara ja esteetön näköala laajalle alueelle kaupunkia. Tämä näköala tulee aina säilymään".

Hämeen Sanomissa 19.4. kaupunginjohtaja Tapani Hellstén, joka on yksi länsireunan suunnitelman kannattaja, ilmoittaa kantanaan Sairionrannan alikulkuvaihtoehdosta, vaikka tekla ehdotti ylikulkusiltaa:

"Vaikka alikulkusilta maksaa vähän enemmän, se on ainoa vaihtoehto. Ratkaisu on ikuinen, keskeisellä paikalla.

On ajateltava sitäkin, mitä uuden asuinalueen asukkaat ajattelevat, jos heidän maisemaansa tulee seitsemän metriä korkea ylikulku. Hellsténin mielestä silta ei etenkää sopisi yhteen linnamaiseman kanssa"

Kuinka tämä eriarvoisuus on ymmärrettävä?

Asiasta ymmällään"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71457&main=76



???????????????????


Long live Liisa Vartiainen!!!


??????????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71506&main=76

"Mielipide
Kelvoton ratkaisu


[ 23.04.2008 23.31 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokouksen keskustelua ja äänestystä moottoritien kattauksesta uutisoitiin tiistain Hämeen Sanomissa.

Kunnioittavat terveiset teille, jotka ette puoltaneet NCC-sopimuksen hyväksymistä.

Tämän sukupolven tehtävä kaupunkikuvan kannalta on huolehtia vielä jäljellä olevasta historiallisesta ilmeestä ja ympäristöön sopivasta maltillisesta rakentamisesta.

Moottoritien tien päälle suunniteltu kauppakeskus ei sitä ole.



Liisa Vartiainen
Hämeenlinna"

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71506&main=76





§§§§§§§§§§§§



JK. Hämeen Sanomien - ja aina mysö Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten - niin pyyteettömästi suosima kaupunginvaltuutettu ja perusturvalautakunnan jäsen Reijo Martikainen (vas.) on varmaan uskonut paitsi NCC:n laskentataitoihin myös siihen, että esim. PeabSeicon osaa laskea - ja myös Skanska ja jopa Markku Vasama???

>>>>>>>>>>>>>>>>>>

- - > http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033158099

- - > http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033759604



"- - kokoontumistilat ovat odottaneet tyhjillään elokuusta lähtien"
Kirjoittanut: Tullimakasiinissa ? 19.3.2008 klo 13.15

"Peruskorjattu rakennus seisoo nyt osin tyhjillään. Se on odottanut perusturvaa vuokralaisekseen remontin valmistumisesta viime elokuussa. Nyt perusturvalautakunnan puheenjohtaja Ulla Pullola (sd.) sanoo, ettei lautakunnalla ole varaa niin tähtitieteellisiin vuokriin", kirjoitetaan Hämeen Sanomissa Minna Canthin päivänä 19.3.2008.

"- - Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Ulla Pullola sanoo, ettei raha kertakaikkiaan riitä tällaisiin vuokriin. Raili Salminen uskoo, että jonkinlainen ratkaisu saattaisi vielä löytyä.

- Koska uudessa Keinukamarin talossa ei ole juurikaan päivätoimintaan sopivia tiloja, olisi ihanteellista, että Tullikamari otettaisiin siihen käyttöön. Alueelle keskittyy paljon iäkkäille ihmisille tarkoitettuja asuntoja. Suuri osa asukkaista on täysin toimintakykyisiä. Kyllä heille pitäisi palveluja olla tarjolla." - -



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031809085

[- - http://www.hameenlinna.fi/perusturvajaterveydenhuolto/index.php?id=6651 ]


JK 2. "Hämeenlinnassakin asia on nykyään kirkossa kuulutettu, kun siitä ovat demarit ja kokoomus sopineet. Niin kuin nyt kaupunginjohtajien vakinaistamisesta", kirjoitti Hanna Antila-Andersson HäSan alanurkassa 29.4.2007.

Siinäkin yhteydessä aseveliakselin uutterana tukimiehenä askarteli muuan itsensä ottopojaksi alentanut - tuskin silloinkaan muuta kuin vain "posket punaisina"?

[- - http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=54549 ]


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032026413


JK 3. "Huumoria saliin. Valtuutettu Jorma Hassinen luovutti Harri Lintumäelle remonttimiehen perussetin: vasarna, nauloja ja rukkaset", kerrotaan Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten kuvatekstissä 23.4.2008 (HKU 23.4.2008, s. 14).

Hämeenlinnalaisten - ja syksyn kunnallisvaaleissa etenkin kaikkien "uusien" hämeenlinnalaisten - kannattaa pysähtyä arvioimaan, keidenkä kustannuksella sitä lystiä oikein pidetään...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033530669


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000001609&posting=22000000033352252

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032620458

Hämeenlinnassa? kirjoitti:

Kuten ainakin muualla paitsi ei sitten ehkä vielä Hämeenlinnassa tiedetä, suuruudenhulluuteen sairastunutta kaupunkia johtaa kaksi kohtalaisen keskinkertaista johtajaa - yksi demari ja toinen sitten ihan oikea porvari.

Apunaan heillä on kahden suurimman valtuustoryhmän "terävimmät" kärjet, kuten kaiketi lienee sitten luonnehdittava laadunvalvoja Niemistön ja mylläri Hassisen tasoisia ja tapaisia demareita ja vaikkapa käräjätuomari Lintumäen ja projektikoordinaattori Raution tasoisia ikiaikaisiksi valtuutetuiksi jääviä pikku- ja aivan oikeitakin porvareita...


Ja tietysti kaiken takana on - ei nyt ihan nainen, vaikka Aina onkin - seutukunnan yhden ja sen ain(o)an totuuden toitottaja - Hämeen Sanomat, joten moottoritien kattamista koskevan NCC-sopimuksen saamaa ylenpalttisen hurraavaa ja kritiikitöntä vastaanottoa lehden pääkirjoituspalstalla ei ole kummasteleminen. Mutta se, että päätoimittajan lisäksi vielä valjastetaan rivitoimittajakin alanurkkailemaan saman aiheen tiimoilta mitäänsanomattomuuksia ja tyhjänpäiväisyyksiä tyyliin "Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki ole" ylittää jo kaiken kohtuuden...


?????????????????


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71446&main=22

"Pääkirjoitus

Moottoritien kate kestävää kehitystä


[ 22.04.2008 23.11 / Hämeenlinna 23.4.2008 ]

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto näytti maanantaina vihreää valoa moottoritien kattamiselle. Valtuusto hyväksyi sopimuksen, joka jakaa rakennusyhtiö NCC:n ja kaupungin kesken alueen työt.

Paljon puhuttu hanke on hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi valtuusto ottaa, vielä ennen kesälomia, kantaa alueen asemakaavaan.

Koska kaupunkikeskustan länireunan asemakaavaa on suunniteltu poikkeuksellisen huolellisesti, kaupunginvaltuusto tuskin vetää tässä asiassa käsijarrua päälle viime hetkellä.

Jos NCC luottaa kohteen rakentamisen kannattavuudesta tekemiinsä laskelmiin, moottoritien katteen rakentaminen voi alkaa lähitulevaisuudessa.

Tässäkään tapauksessa ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa. Jos kaavasta valitetaan, töiden käynnistäminen lykkääntyy.

Tähän asti keskeistä on ollut se, että Hämeenlinnan kaupunki on ottanut NCC:n suunnitelmat vakavalla mielellä ja tehnyt voitavansa hankkeen toteuttamiseksi.

Hämeenlinnan kaupungin osuus kustannuksista on kymmenisen miljoonaa euroa. Summa on pieni verrattuna tuloihin, jota kaupungin kassaan kertyy sekä rakentamisesta että valmiista kauppakeskuksesta.

Edelleenkin kaupungilla kiertää väitteitä, joiden mukaan Hämeenlinna olisi sijoittamassa rahojaan aivan väärään, ja kaiken lisäksi suuren riskin, kohteeseen.

Riskin hankkeen kannattavuudesta kantaa yksityinen pääoma. Vasemmistoliiton valtuutettu Reijo Martikainen murjaisikin osuvasti valtuustossa, ettei hän osaa ottaa asiassa harteilleen kapitalistien murheita.

Valtuusto äänesti kaupungin ja NCC:n sopimuksesta, missä ei ole mitään ihmettelemistä. Kansanvallassa erimielisyys ei ole kiellettyä vaan jopa suotavaa.

Vihreiden ryhmä vastusti valtuustossa hanketta perusteilla, jotka eivät kuitenkaan kestä kriittistä ruodintaa. Kummallista on yksin se, että kansanedustaja-valtuutettu Kirsi Ojansuu leimasi sopimuksen kaupungille liian suureksi riskiksi.

Taloudellisesti moottoritien kattaminen on Hämeenlinnalle lähinnä lottovoitto.

Vihreiden punainen valo kertoo tyhjentävästi puolueen valtuutettujen vanhakantaisesta, muutoksia vastustavasta ajattelusta.

Tässä ollaan: Hämeenlinnan vihreät suojelevat moottoritietä. Muutama vuosi sitten he vastustivat tien jatkamista Tampereelle.

Moottoritien kate on kestävää kehitystä. Kauppakeskus vahvistaa Hämeenlinnan - ja sen keskustan - asemaa kaupan keskuksena.

Hämeenlinnalaisille syntyy lisää työpaikkoja, työmatkailu muualle vähenee. Samoin vähenee liikenne ostoksille Helsinkiin ja Tampereelle.

Työpaikat luovat taloudellista hyvää ja tuovat kaupungin kassaan lisää rahaa - vaikkapa juuri Ojansuun murheena olevien taideaineiden opetuksen turvaamiseksi.

Täysin harhaista on kuvitella, että NCC rakentaisi kauppakeskuksen muualle kuin moottoritien päälle.

Tässä ollaan: Hämeenlinnan vihreät suojelevat moottoritietä."


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71446&main=22


??????????????????

- - > http://www.hameensanomat.fi/categoryarticle.jsp?main=22&category=24


"Alanurkka

Valtuustoteatteri kaipaa yleisöä


Joskus politiikka on teatteria parhaimmillaan. Toisinaan valtuustonäytelmä sujuu sen sijaan turhankin ennalta-arvattavan käsikirjoituksen mukaan.

Hämeenlinnan Raatihuoneessa kuultiin maanantai-iltana vilkas ja värikäs keskustelu moottoritien katteesta. Äänestyksen lopputulos tuli tuskin kuitenkaan kenellekään yllätyksenä.

Osa päättäjistä piti katetta rumana, tylsänä kolossina, kun taas toiset äityivät kehumaan kannen kauppakeskuksen arkkitehtuuria jopa uudistuvan Hämeenlinnan maamerkiksi.

Parhaimmat puhujat osaavat vuorosanansa ulkoa ja täydentävät ilmaisuaan improvisoiduin sanankääntein. Sen seuraaminen käy viihteestä.



Puheroolia ei riitä kaikille. Toiset tyytyvät suosiolla osaansa sivustakatsojina.

Kuten tavallista, suurin osa napinpainajista istui maanantainakin salissa hiljaa. Äänessä on kokouksesta toiseen se sama joukko, jolta tuntuu löytyvän mielipide lähes asiaan kuin asiaan.

Ikäväähän se olisikin, jos kokoukset venyisivät alvariinsa kolme-nelituntisiksi vain siksi, että jokainen saa kertoa mielipiteensä. Toisaalta joskus olisi mukavaa kuulla jonkun vähemmän esillä olevankin perusteluja näkemyksilleen.

Eikö julkisen valtuuston kokouksen yksi tarkoitus ole juuri esitellä poliitikkojen näkemyksiä äänestäjilleen? Osoittaisi ryhmyreiltä viisautta, jos puhevastuita joskus jaettaisiin myös vähemmän äänessä olleille.



Kuiskaajia ei valtuustossa tarvita. Joskus sooloilullekin on sijaa.

Maanantai-iltana jotkut valtuutetut purkivat turhautumistaan tuntien itsensä pelkiksi kumileimasimiksi. Se on ymmärrettävää, jos vuosikausien sinnikäs vastustaminen ei näytä tuottavan tulosta enemmistön äänestäessä toisin.

Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki kuitenkaan ole. Istuuhan heistä suurin osa myös lautakunnissa, joissa päätöksiä valmistellaan. Vaikuttaa voi myös kulisseissa.

Eikä sitä vihreää nappulaa ole pakko painaa ryhmän mukana, jos omatunto sanoo toisin. Moottoritien kattamisasiassa ryhmäkuri piti vain vihreillä. Kaikissa muissa puolueissa joku lipesi porukasta - tosin demareilla vain tyhjää äänestänyt Lea Savolainen, joka ei kai valtuustoryhmään varsinaisesti kuulukaan.



Vain yksi puuttuu: yleisö.

Ehkä yllättävintä maanantai-iltana oli huomata, ettei sinänsä kuuma aihe houkutellut paikalle juurikaan katsojia. Vakioseuraajien lisäksi penkkiä kulutti lähinnä ryhmä koululaisia, jotka poistuivat paikalta heti, kun pakollinen tunti tuli täyteen.

Ehkäpä katehankkeen sadat vastustajatkin jo arvasivat lopputuloksen, eivätkä vaivautuneet paikalle seuraamaan keskustelua. Saa nähdä, tuoko asemakaavamuutoksen käsittely lehtereille suuremman ryntäyksen.

Sillä mitäpä olisi näytelmä ilman (maksavaa) yleisöä? Ei juuri mitään.

riikka.happonen(at)hameensanomat.fi

Pelkkiä marionettinukkeja valtuutetut eivät toki ole."

- - > http://www.hameensanomat.fi/categoryarticle.jsp?main=22&category=24


JK. Valtuutettu Reijo Martikainen (vas.) näkyy muutamassa vuodessa nousseen Hämeen Sanomien todelliseksi ottopojaksi!

Se nyt ei ole mikään uutinen, "ettei hän osaa ottaa asiassa harteilleen kapitalistien murheita", kuten ei kyllä sekään, ettei mainittu Martikainen (vas.) ole tainnut enää pitkiin aikoihin osata ottaa harteilleen myöskään perinteisten äänestäjiensä murheita?



Syksyn kunnallisvaaleissa, 26. lokakuuta 2008,

[- - > http://www.vaalit.fi/14167.htm ]

lieneekin työväenmiehillä ja ahkerilla naisilla oma näytön paikkansa eli ei ainoastaan aihe vaan täysi syy muistuttaa hyvin merkittävästä ja merkityksellisestä erosta, joka on perinteisesti ollut ja on aina oleva työväenliikkeen miehillä ja työväen liikemiehillä...



”Toverit, varokaa,
katsokaa vähän
mistä aplodit tulevat.”

(Pentti Saaritsa: Syksyn runot, 1973)


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034595680


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032026413


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

Lue lisää

"- - asemakaavasuunnittelussa on erityisesti huomioitu paikan historialliset ja ympäristöarvot, jotka ovat ohjanneet tarkasti rakentamisen laatua", naurattaa - Hämeenlinnan toimintamallin mukaisesti - kaavoitustoimisto moottoritien kattamisesta jätettyihin muistutuksiin antamassaan vastineessa.


- - > >http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71585&main=25



"Hämeenlinna

Moottoritien kate maanantaina kaupunginhallituksessa


[25.04.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 26.4.2008 ]


Moottoritien katteen asemakaavamuutos etenee maanantaina kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Asemakaava oli julkisesti nähtävillä viime maanantaihin saakka ja siitä tehtiin sinä aikana yksi muistutus. Kolme viereisessä kerrostaloyhtiössä asuvaa asukasta vaatii kaavan hylkäämistä tai toteuttamista ydinkeskustaa tiivistämällä. He perustelevat näkemystään muun muassa hankkeen vaikutuksilla viereisen Kaivokadun asuinrakennukseen ja Hämeenlinnan arvoilla historiallisena kaupunkina.

Kaavoitustoimiston mukaan muistutus ei aiheuta toimenpiteitä asemakaavaan. Sen mukaan asemakaavaehdotuksen valmistelussa on otettu laajasti huomioon hankkeet taloudelliset, toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset seikat. Se toteaa vastineessaan, että asemakaavasuunnittelussa on erityisesti huomioitu paikan historialliset ja ympäristöarvot, jotka ovat ohjanneet tarkasti rakentamisen laatua. Myös asukkaita on kuultu laajasti.

Muistuttajat ovat huolissaan siitä, kuinka heidän kerrostalokiinteistönsä kestää vieressä tehtäviä paalutustöitä. Kaavoitustoimisto vastaa, ettei käytettävä paalutustekniikka ole vielä tiedossa, mutta junttapaalutukselle on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuten esimerkiksi porapaalutus.

Muistutuksessa vedottiin myös Kaivokatu 4-6 asuntojen myyjän 1970-luvulla esittämään lupaukseen näköalan säilymisellä. Kaavoitustoimiston vastineessa todetaan, ettei jatkuvasti uusiutuvan yhdyskuntarakenteen pysyvyyttä ole mahdollista koskaan taata.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén esittää kaupunginhallitukselle kaavan hyväksymistä. Lopullisesti asiasta päättää kaupunginvaltuusto. (HäSa)


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71585&main=25


????????????????????????????????????????


- - - >> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=62536&pykala=9



Kaupunginhallituksen kokous 28.04.2008 14.00

Esityslista



Dnro KH: 991/2002



9 § ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 37 SEKÄ LIIKENNE- JA KATUALUEET, 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 10 JA 21 SEKÄ ERITYIS-, LIIKENNE- JA KATUALUEET, 7. KAUPUNGINOSAN PUISTO-, SUOJAVIHER-, LIIKENNE- JA KATUALUEET SEKÄ 8. KAUPUNGINOSAN MUINAISMUISTO-, SUOJAVIHER-, LIIKENNE- JA KATUALUEET. 2322 KESKUSTAN LÄNSIREUNA



Tekla 10.3.2008 § 54

(Asemakaavan valmistelijat: arkkitehti Markku Kaila p. 621 2315 ja kaavoitusavustaja Irina Pohjola p. 621 2514).



Keskustan länsireunan suunnittelu on edennyt asemakaavoitukseen monivaiheisen valmistelujakson jälkeen. Ensimmäisen kerran asia tuli esille vuonna 2002, jolloin Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti käynnistää keskusta-alueen laajentamiseen ja moottoritien kattamiseen liittyvän selvitystyön. Päätös perustui kaupungin tavoitteeseen ydinkeskustan elinvoimaisuuden turvaamisesta, keskustan asuinympäristön laadun ja asukkaiden palvelujen parantamisesta. Samalla on tavoitteena ratkaista ydinkeskustan laajenemispaineet ja parantaa keskustan kaupallista asemaa. Selvitystyön tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet toteuttaa ja konkretisoida kaupungin tavoitteet keskustan länsireunassa.



Länsireunan suunnittelun tavoitteeksi asetettiin keskustan kaupallisen aseman vahvistaminen, torin, kävelykadun ja uuden kauppakeskuksen muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden luominen, lisätilan löytäminen keskusta-asumiselle ja moottoritien erottavan merkityksen häivyttäminen. Selvitystyön jälkeen prosessi on edennyt erilaisten perusselvitysten, vaihtoehtoisten mallien, arviointien ja arkkitehtuurikilpailun muodossa, samalla kun asiaa on käsitelty luottamuselimissä, avoimissa kansalaistilaisuuksissa ja julkisessa sanassa. Asemakaavoituksen aloittamista koskeva päätös tehtiin kaupunginhallituksessa 18.9.2006 §10 ja valtuustossa 2.10.2006 §9. Länsireunan suunnittelun merkittävyyttä kuvaa valmisteluvaiheen pituus sekä hanketta varten tehtyjen selvitysten laajuus. Vuosina 2002-2003 tarkasteltiin moottoritien kattamisvaihtoehtoja yleisellä tasolla, minkä jälkeen hankkeelle määriteltiin kaupunkikuvalliset ja maankäytön tavoitteet (kh 31.05.2004). Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin vuosien 2004-2005 vaihteessa. Sen jälkeen lähtöaineistoa tarkennettiin kaupallisella selvityksellä ja hankkeen toteutusta koskeneilla rakennettavuus-, kustannus- ja sopimusselvityksillä.



Asemakaavan sisällöllisiksi tavoitteiksi on yleisistä tavoitteista johdettu moottoritien erottamien kaupunginosien yhdistäminen ja ydinkeskustan kaupallisten lisätilojen sijoittaminen toiminnallisesti parhaalla mahdollisella tavalla, uuden ja viihtyisän keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen, liikenne- ja pysäköintiratkaisujen toimiva ratkaiseminen sekä korkeatasoisen ja vahvaa identiteettiä luovan kaupunkikuvan aikaansaaminen. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida arvokas, historiallinen ympäristö.



Suunnittelukohde on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta, yleiskaavassa liikenne-, katu-, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta ja voimassa olevassa asemakaavassa liikenne-, puisto- ja urheilualuetta. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen.



Länsireunan virallinen asemakaavaprosessi käynnistettiin vireilletulokuulutuksella 25.5.2006, viranomaisneuvottelulla 29.5.2006 ja avoimella yleisötilaisuudella 30.5.2006.

Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa edellytettiin perusselvitysten täydentämistä vertailulla, jossa vaihtoehtoina ovat ns. 0=vaihtoehto (nykytilanne ja uusi melusuojaus), tarvittavien kaupallisten sijoittaminen ydinkeskustan kortteleihin ja rakentaminen hankepaikalle.

Tätä varten työtä jatkettiin tarkentavan kaupallisen ja yleiskaavallisen selvityksen muodossa. Lisäksi kaavoituksen alkuvaiheessa todettiin tarve liikenneverkon laajemmalle tarkastelulle, melu- ja ilmanlaatuselvityksille, rakennus- ja asemakaavahistorialliselle analyysille sekä lähiympäristön laatutason turvaavalle suunnittelulle. Tunnelirakenteen osalta aloitettiin turvallisuusasiakirjan ja paloteknisen selvityksen laadinta. Asemakaavan pohjaksi oli myös tarpeen käynnistää katu- ja tiealueiden ja kunnallisteknisen verkoston yleissuunnittelu sekä jatkaa rakennusten suunnittelua. Erillisenä projektina suunnittelu- ja selvitystyön rinnalla on valmisteltu sopimusasiakirjaa, jossa määritellään hankkeen eri osapuolten vastuut ja kustannusjaot.



Asemakaavan laadintaa varten tarvittavia selvityksiä ja suunnitelmia koottiin syksyllä 2006 ja keväällä 2007. Asiakirja-aineisto valmistui pääosin keväällä 2007, jolloin niiden pohjalta laadittiin ensimmäinen asemakaavaluonnos. Keskeisimmät selvitykset ovat yleiskaavallinen arvio hankkeesta ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia sekä kauppakeskuksen kaupallisten vaikutusten arviointi. Yleiskaavallisessa arviossa käsitellään hanketta yhdyskuntarakenteen, asumisen tarpeiden ja palvelujen saatavuuden, liikenteen ja elinkeinoelämän kannalta. Arvion tarkastelukulmana on myös kaupallisten tilojen eri sijaintivaihtoehtojen vertailu. Arvioinnissa on nostettu esiin hankkeeseen liittyviä keskenään myös ristiriitaisia näkemyksiä ja pohdittu niitä mahdollisimman laajasta näkökulmasta. Työn tukena on kaupallisten vaikutusten arviointi, joka perustuu kaupungin perustavoitteeseen lisätä keskustan kaupallista tarjontaa arvioiden samalla eri sijaintivaihtoehtojen vaikutuksia. Molemmat selvitykset osoittavat että kauppakeskuksen eri sijoitusvaihtoehdoissa on löydettävissä sekä puoltavia että kriittisiä tekijöitä, samoin kuin vaihtelua tilojen täsmällisestä tarpeesta. Yleisesti kuitenkin ne osoittavat, että keskustaan tarvitaan lisää kaupallista tilaa, ratkaisujen välinen valinta perustuu kaupungin tavoitteeseen kehittää ydinkeskustaa kokonaisuutena, vaikuttavien asioiden arvottamiseen ja tärkeäksi koettujen muutosten edistämiseen. Yhteenvetona arvioinnit ja aiemmat selvitykset osoittavat, että esitetty hanke mahdollistaa kaupungin perustavoitteiden toteutumisen ja luo pohjan keskustarakenteelle, jossa uusi kauppakeskus, kävelykatu, tori ja Verkatehdas muodostavat ydinkeskustan toiminnallisen perustan ja pääakselin.



Asemakaavaehdotus perustuu ratkaisuun, jossa Turuntien, Paasikiventien, Kaivokadun ja Eureninkadun väliselle alueelle on osoitettu iso korttelialue ja sen alle liikennetunneli moottoritietä varten. Kortteli jakaantuu kauppakeskuksen tonttiin, sen poikki kulkeviin kevyen liikenteen väyliin ja aukioihin sekä Kaivokadun varrella oleviin kolmeen kerrostalotonttiin. Lisäksi Turuntien varteen on osoitettu asuin-liikerakennusten tontti. Lukiokadun ja Turuntien sillan välinen alue on moottoritien liikennealuetta ja yleiselle pysäköinnille osoitettua aluetta. Lisäksi kaavaan sisältyvät ympäröivät kadut viereisine risteyksineen ja lähialueineen, Raatihuoneenkadun päässä oleva, asuin- liikerakentamiselle osoitettu tontti sekä vanhan hautausmaan suojelualue.



Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 15,6 ha, ja maankäyttö jakaantuu asemakaavaehdotuksessa asuinkerrostalojen korttelialueisiin (0,5 ha), asuin- ja liikerakennusten korttelialueisiin (0,3 ha), liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (2,2 ha), liikennealueisiin (6,4 ha), muinaismuistoalueeseen (2,1 ha), erityisalueisiin (0,2 ha), puistoihin (0,2 ha) ja katualueisiin (3,7 ha). Asuinkerrostalojen rakennusoikeus on 16749 kem², mikä merkitsee alueelle noin 350 – 400 asukasta. Kauppakeskuksen rakennusoikeus on yhteensä 30745 kem², asumisen ja liiketilojen sekakortteleita on mahdollisuus sijoittaa suunnittelualueelle 4223 kem², josta 800 kem² sijoittuu Raatihuoneenkadun varressa olevaan kortteliin. Kauppakeskuskorttelialueelle osoitettu kokonaisrakennusoikeus on 50 917 kem², minkä lisäksi alueelle saa tehdä maanalaista pysäköintitilaa ja muita teknisiä tiloja.



Rakentamisen painopiste on Kaivokadun varressa, jonne on suunniteltu kaksikerroksinen pysäköintihalli ja sen päälle sijoittuvat asuintalot, joiden kerrosluku vaihtelee neljästä seitsemään. Moottoritien päälle suunniteltu kauppakeskus on kaksikerroksinen rakennus, jonka päällä ovat ilmastointikonehuoneet. Pääsisäänkäynnit ovat Tullinaukion puoleisessa päässä ja Raatihuoneenkadun päässä olevalta aukiolta. Muut sisäänkäynnit ovat Paasikiventien sillalta ja Paasiaukiolta. Lisäksi keskukseen on mahdollista tehdä Suomen kasarmialueelle jatkuva sisäänkäynti, samoin kuin itäreunan kujalle aukeavia liikkeitä. Kauppakeskuksen ja muiden rakennusten sopeutumisesta kaupunkikuvaan on asemakaavassa annettu erityismääräyksiä, jotka koskevat kauppakeskuksen porrastamista Eureninkadun puolella, julkisivumateriaalien laatua, värityksen ja materiaalien vaihtelua sekä ikkunapinnan määrää. Kaivokadun puolella on määritelty korkeimmat sallitut räystäskorkeudet ja alimpien kerrosten käsittely kadun varressa. Erityistä huomiota kaavassa on kiinnitetty sisäänkäyntinäkymiin, julkisivuihin moottoritielle, liittymiseen vanhoihin kasarmirakennuksiin ja Pikkutorin ympäristöön sekä Kaivokadun vastapäisiin asuntorakennuksiin avautuviin näkymiin.



Koska asuinrakennukset sijaitsevat pysäköintihallin yläpuolella, tehdään tonttien hallinnasta ja teknisistä järjestelyistä erilliset kiinteistöjen väliset sopimukset. Sen lisäksi kaavassa annetaan määräyksiä näiden tilojen ja väylien sijoituksesta, tonttien rajaamisesta ja muista huoltoon liittyvistä toiminnoista.



Korttelin sisään jäävien julkisten jalankulkuväylien ja aukioiden laatutasoa, liityntäkohtia vanhalle hautausmaalle ja muuhun lähiympäristöön sekä kadun istutuksia on määritelty sekä kaavamääräyksin että alueelle laadittavan lähiympäristösuunnitelman avulla. Alueen lähiympäristösuunnitelma on tarkoitus liittää tontinluovutusehtoihin.



Hankkeesta järjestetyssä toisessa viranomaisneuvottelussa 7.6.2007 todettiin, että hankkeeseen liittyviä selvityksiä on tehty riittävästi ja niiden taso on hyvä. Aineiston perusteella oli mahdollista tehdä päätös jatketaanko suunnittelua Länsireunan hankepaikalla vai tarkastellaanko kaupan sijoittumista keskustan kehittämisen, kaupallisen selvityksen ja yleiskaavallisen arvioinnin pohjalta uudelleen. Toisaalta neuvottelussa esitettiin keskustan etelärannan kilpailun tuloksien huomioimista. Lisäksi otettiin kantaa suunnittelun yksityiskohtiin ja jatkosuunnitteluun.



Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 24.9.2007, että valmistuneen aineiston perusteella keskustan kauppakeskuksen sekä siihen liittyvien toimintojen suunnittelua jatketaan länsireunan alueella ja antoi kaavoitustoimiston tehtäväksi länsireunan ja sen lähialueen asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen.



Kolmas laajempi kaavakokous viranomaisille järjestettiin 21.11.2007, jolloin museoviraston, Tiehallinnon, ympäristökeskuksen ja Hämeen liiton edustajat kommentoivat asemakaavaluonnosta eri näkökulmista.



Asemakaavamuutoksen toteutunut ja tavoiteaikataulu on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Työ on prosessin aikana jakaantunut eri ryhmien alaisuuteen koskien kaavallisia ja teknisiä ratkaisuja. Hanketta on koordinoitu kaupunkisuunnittelutyöryhmässä ja eri osapuolista koostuvassa ohjausryhmässä. Kaupunginhallitus ja –valtuusto ovat käsitelleet asiaa syksyllä 2006 ja vuoden 2007 maankäyttöseminaarissa.

Asukkaiden kuuleminen on tapahtunut kolmessa vaiheessa, vireilletulon yhteydessä 30.5.-13.6.2006, ensimmäisen laatimisvaiheen kuulemisen muodossa 8.6.-31.8.2007 sekä toisen laatimisvaiheen kuulemisen yhteydessä 19.11.-30.11.2007.

Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 30.5.2006. Paikalla oli yleisöä 32 henkilöä. Keskustelua käytiin sekä hankkeen teknisistä ja kaupunkikuvallisista yksityiskohdista, mutta myös laajemmin vaihtoehtoisista paikoista ja toiminnallisesta kestävyydestä. Yleisötilaisuuden jälkeen kaavoitustoimistoon on toimitettu kolme palautetta. Kahdessa palautteessa pidettiin ratkaisua ja kaupallisten tilojen saamista keskustaan hyvänä asiana. Kolmas palaute arvosteli kauppakeskuksen sijoittamista moottoritien päälle ja piti keskusta elävöittämisen ja kaupunkikuvan kannalta tärkeämpänä asumisen lisäämistä ja riittävän korkeaa rakentamista.

Toisessa, 7.6.2007 järjestetyssä yleisötilaisuudessa oli läsnä 40 kaupunkilaista. Keskustelua käytiin hankeen yksityiskohdista, rakennusten korkeuksista, kaupunkikuvasta ja yleensä vaikutuksista ympäristöön. Ensimmäisen laatimisvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaavoitustoimistoon on toimitettu seitsemän mielipidettä, kolmessa vastustetaan hanketta liian massiivisena ja paikkaan ja historialliseen ympäristöön soveltumattomana. Yhdessä mielipiteessä vastustetaan kerrostalojen rakentamista Kaivokadun varteen, yksi mielipide kannattaa hanketta, mutta esittää kehitysideoita hankkeen jatkosuunnittelulle. Viimeinen mielipide on läntisen maanpuolustusalueen esikunnalta, joka esittää kaikkien Suomen kasarmien Eureninkadun puoleisten liittymien säilyttämistä.



Täydennetty asemakaavamuutosluonnos liiteaineistoineen sekä hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli uudelleen nähtävillä 19.11.-30.11.2007 välisenä aikana kaavoitustoimistossa ja kaupungin Palvelupiste Kastellissa. Toisen laatimisvaiheen nähtävillä olon yhteydessä asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin eri hallintokunnilta sekä verkkotoimittajilta. Asemakaavaluonnoksesta saaduissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota vanhan hautausmaan ympäristön hoitoon, kauppakeskuksen avautumiseen ympäröiville kujille ja aukioille, pelastusteihin ja melusuojauksiin sekä eri verkkoyhtiöiden tarpeisiin.



Toisen laatimisvaiheen nähtävillä olon yhteydessä asemakaavaluonnosta sekä siihen liittyvää aineistoa esiteltiin kolmannessa yleisötilaisuudessa 21.11.2007. Raatihuoneella oli yleisöä runsaat 50 henkilöä. Keskustelussa asemakaavamuutosta kannattavat ja sitä vastustavat puheenvuorot jakaantuivat suurin piirtein tasan.



Kaupunginhallitukselle toimitettiin marraskuun 2007 lopussa yli 800 nimikirjoituksella varustettu adressi, jonka luovuttivat kolme osakasta Kaivokatu 4-6 asunto-osakeyhtiöstä. Noin 10 % adressin allekirjoittaneista on Hämeenlinnan ulkopuolelta. Adressissa vastustetaan hanketta, joka sulkee perinteisen avoimen maiseman ja viheralueen. Perusteluna vastustuksessa ovat alueen historialliset arvot, liikenteen lisääntyminen ja sitä kautta ilmanlaadun huononeminen ja melusaasteen lisääntyminen. Kauppakeskuksen parempana paikkana pidettiin Paasikiventien vartta.



Yleisöpalautteessa, lausunnoissa ja viranomaisneuvotteluissa esiin tulleita seikkoja on huomioitu mahdollisuuksien mukaan kaavaehdotuksen sisällössä. Esimerkkinä on Kaivokadun varsi, missä asuinrakennusten sijoittelua on väljennetty ja siten luotu naapuritaloista avoimempia näkymiä. Jatkotyön yhteydessä saatu palaute on käyty läpi ja pyritty ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan lopullisessa asemakaavaehdotuksessa. Kaavatyön yhteydessä tehdyt selvitykset osoittavat myös, että ilmanlaatu ei alueella tule merkittävästi muuttumaan hankkeen myötä. Lisäksi rakentaminen suojelee viereisiä kortteleita moottoritien liikenteeltä, mikä parantaa niiden tilannetta melun osalta.



Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Museovirastolta, Tiehallinnolta, Hämeen liitolta, Hämeen ympäristökeskukselta, Hattulan kunnalta, Janakkalan kunnalta sekä Kanta-Hämeen aluepelastuslaitokselta. Asemakaavaehdotuksesta saatiin kuusi lausuntoa. Annetuissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin:

(asemakaavamuutoksen laatijan vastine kursiivilla)



Museovirasto tuo esiin lausunnossaan, että kaavaehdotus tuottaa liian massiivista uudisrakenta- mista valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen viereen. Suunnitelma katkaisee visuaalisen yhteyden kaupungin keskustan ja Kaurialan väliltä eikä mahdollista nykyistä useampia poikittaisia kulkureittejä kaupunginosien välille.

Museoviraston mielestä esitetty kaavaehdotus ei toteuta kaikilta osin asemakaavalle asetettuja tavoitteita. Pienempiin osiin jaoteltu rakennusmassa moottoritien päällä olisi ympäröivään kaupunkikuvaan paremmin sopeutuva ja sen jatkuvuutta tukeva ratkaisu.

Muinaismuistoalueen (Vanha hautausmaa, SM-3- korttelialue) suojavaraus on 2 metriä muinaisjäännösalueen reunasta ja se tulee merkitä erillisellä viivalla asemakaavakarttaan.

Tontin 3-10-39 ma-1- asemakaavamerkintään tulee lisätä maininta kaupunkiarkeologisesta selvitystarpeesta hyvissä ajoin ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Museovirasto esittää Eureninkadun katulinjan oikaisemista niin, että Eureninpuisto voi jatkua koko kasarmialueen itäsivulla saman levyisenä tai ainakin merkittävästi leveämpänä kuin nyt on kaavaan merkitty. Puistovyöhyke suojelee sekä Suomen kasarmirakennuksia että toimii maise-mallisena erottajan massiiviseen uudisrakennukseen.

LPY-2 ja LPY-3 –merkintöjen kaupunkikuvalliset vaatimukset on yhdistettävä samanlaisiksi.



Kauppakeskuksen kookkaan rakennusmassan jäsentelyä sekä muuta kaupunkikuvallista ilmettä ohjataan asemakaavamääräysten lisäksi myös asemakaavaa täydentävillä ja erikseen laadittavilla lähiympäristösuunnitteluohjeilla.

Vanhan hautausmaan alueella jo nykyisin voimassa olevaan asemakaavan liittyneessä lausunnossa (616/603/1992) Museoviraston rakennushistorian laitos totesi, että Vanha Hautausmaa on otettu kaavaehdotuksessa huomioon Museoviraston aiemmin esittämien suojelutavoitteiden mukaisesti. Vanhan hautausmaan merkintää (SM-3) on nyt kaavaehdotuksessa tarkennettu voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Hautausmaan kulmaan rakennettavia kevyen liikenteen järjestelyjä koskevassa asemakaavamääräyksessä velvoitetaan, että alueelle on laadittava erillinen, alueen luonteen huomioiva suunnitelma, jota laadittaessa on oltava yhteydessä Museovirastoon.

Asemakaavakarttaan on lisätty korttelia 3-10 (AL-1- kortteli) koskeva yleismääräys, jonka mukaan ennen uudisrakentamista on neuvoteltava museoviraston kanssa kaupunkiarkeologisesta selvitystarpeesta.

Eurenkadun linjaus on ratkaistu jo alueen aikaisemmissa asemakaavoitus- ja liikennesuunnitteluvaiheissa. Mm. olemassa olevien Eureninkadun ja Paasikiventien siltarakenteiden sekä risteys- ja ramppijärjestelyjen vuoksi Eureninkadun katulinjausta ei pystytä oikaisemaan eikä puis-tovyöhykettä leventämään tässä asemakaavamuutoksessa.

LPY-2 ja LPY-3 –merkintöjen kaupunkikuvallisia vaatimuksia on muokattu sisällöltään samanlaisiksi.



Hämeen liitto toteaa lausunnossaan, että uudisrakentamisen vaativa sovitus maakunnallisen rakennusperinnön kannalta arvokkaaseen lähiympäristöön on tehty riittävän tarkoituksenmukaisesti. Sen sijaan joukkoliikenteen vaihtopaikkojen toteuttamismahdollisuus maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla jää epäselväksi.



Hämeen ympäristökeskus tuo esiin lausunnossaan seuraava:

Kaupallisen selvityksen perusteella voidaan arvioida, että kaupan tarvitsemien neliöiden kaavan mukainen ylimitoitus todennäköisesti heikentää nykyisen liikekeskustan kaupallisen toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan vaikutukset ulottuvat myös Hätilän palveluihin. Myös edellytykset uusien alueiden kaupallisten lähipalveluiden kehittämiseen todennäköisesti heikkenevät. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty, miten haitallisia vaikutuksia on tarkoitus kompensoida.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavaratkaisun arvioidaan muodostavan uuden kaupunkikuvallisen akselin, jonka toisena päätteenä on Verkatehdas ja toisena päätteenä suunniteltu kauppakeskus. Alkuperäinen tavoite kaupunginosia toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti yhdistävästä kaupunkirakenteesta jää nykyisten siltojen ja kauppakeskuksen läpikuljettavuuden varaan. Kaupunkikuvallisesti yhteys jää toteutumatta, sillä kauppakeskus sulkee visuaalisen ja kaupunkirakenteellisen yhteyden moottoritien itäpuolelle ja muodostaa selkeän keskustan päätteen.

Hämeenlinnan kaupunkirakenteen strategiatyössä (20.4.2005) esitetään periaatteita kaupunkirakenteen kehittämisen painopisteiksi. Nyt laaditun kaavan selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että kaava toteutuessaan on osin ristiriitainen strategiatyön tavoitteiden kanssa.

Strategiatyön tavoitteena on palveluakselin kehittäminen itäisistä kaupunginosista läntisiin hyvine lähipalveluineen sekä liikekeskustan vetovoimaisuuden kehittäminen.

Selvitysten, vaihtoehtotarkastelujen ja vaikutusten arviointien perusteella on todettavissa, että liikekeskustan kehittämisen tai palveluakselin lähipalveluiden kehittämisen kannalta valittu vaihtoehto ei ole ainoa eikä ylivertainen kaupallisen toiminnan lisäämiseksi keskusta-alueella. Kaavaratkaisua puoltanevat muut syyt, jotka olisi hyvä tuoda selkeästi esille ja arvioida myös suhteessa muihin vaihtoehtoihin.



Hämeenlinnan keskustan itäsuuntaan laajentuneeseen kaupunkirakenteeseen on muodostunut itä-länsisuuntaan Raatihuoneenkadun ja Viipurintien varrelle merkittävä julkisten ulkotilojen sarja, joka on samalla myös toiminnallinen akseli. Mm. Raatihuoneenkadun itäpään kevyen liikenteen yhteydet ovat parantuneet merkittävästi. Akselin varrella sijaitsevat mm. kävelykeskusta ydinkortteleineen, tori sekä itäpäähän syntynyt uusi vetovoimatekijä Verkatehdas kulttuuripalveluineen. Akselia pitkin kulkee myös rautatieasemalta keskustaan saapuva kevyt liikenne. Yksin asemakaavaratkaisulla pääakselia ei muodosteta vaan asemakaavamuutoksella voidaan vahvistaa keskustatoimintoja tukevasti jo olemassa olevan tärkeän kaupunkirakenteellisen tekijän länsisuuntaa. Kauppakeskuksesta voidaan muodostaa kiinnostava kaupunkikuvallinen pääte Raatihuoneenkadun länsipäähän, joka samalla merkitsee laajentuneen keskusta-alueen länsireunan.

Asemakaavaratkaisussa esitetyn, kaupunkia nyt halkaisevan moottoritieympäristön päälle rakentuvan uuden korttelirakenteen voi ajatella itsessään olevan kaupunkirakenteellinen, kaupunginosia yhdistävä tekijä. Uudessa korttelirakenteessa tullaan painottamaan erityisesti siltara-kenteilla itä-länsisuuntaisten kevyen liikenteen yhteyksien parantamista, mikä parantaa toiminnallisesti kaupunginosien toisiinsa liittymistä

Kauppakeskuksen uusi liiketilatarjonta edustanee monipuolisella valikoimalla liiketiloja erikoiskaupalle. Erityisesti suurempia, nykyaikaisia liiketiloja ei löydy nykyisin ydinkeskustan alueelta. Kauppakeskuksen uudet tilat yhdessä keskustan nykyisten liiketilojen kanssa muodostavat vetovoimaisen kilpailuaseman Tiiriöön syntyneeseen palvelukeskittymään nähden. Saavutettavuudeltaan ja sijainniltaan keskeisellä uudella palvelukeskittymällä hyvien liikenneyhteyksien äärellä pyritään tukkimaan erityisesti erikoiskaupan palvelujen ”vuotoa” keskustasta Tiiriöön. Liikekeskustan vetovoimaisuuden lisääminen pääosin erikoiskaupan tilaa lisäämällä ei välttämättä estä kaupallisten lähipalvelujen (esim. pienien päivittäistavarakauppojen) syntymistä muihin kaupunginosiin.



Tiehallinto tuo esiin lausunnossaan, että Hämeenlinnan kaupunki on tekemässä Hämeen tiepiirin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tiesuunnitelmaa valtatien ja siihen liittyvistä muista järjestelyistä. Tiesuunnitelman mukaan Paasikiventien eritasoliittymä täydennetään pohjoisen suuntaan lähtevällä rampilla. Tiesuunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on nykyisellä etelästä Paasikiventielle nousevalla rampilla olevan Hämeensaarentien katuliittymän katkaisu lausunnolla olevan asemakaavaehdotuksen mukaisesti. Liittymän poistuminen on huomioitava rampin, Paasikiventien ja Kaivokadun liittymän kaistajärjestelyissä ja valo-ohjauksessa sekä Hämeensaaren maankäytössä. Tiesuunnitelmaa ei voida hyväksyä ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä.

Tonttien ja katujen sekä muiden alueiden kuivatus on hoidettava omalla valtatien 3 kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden ja rakenteiden kuivatus eivät saa vahingoittaa valtatien 3 kuivatusta ja rakenteita. Tunnelin ja maankäytön rakentamisen aiheuttamien valtatien 3 kuivatusjärjestelmien, mm. sivu- ja laskuojien sekä tien muiden rakenteiden muutosten toteuttaminen kuuluu asemakaavan maankäytön toteuttajille.

Alueen mainokset eivät saa haitata liikennemerkkien havaittavuutta eivätkä liikenneturvallisuutta. Myöskään mahdolliset rakennusten julkisivujen mainospinnat eivät saa olla häiritseviä. Alueen sisäinen liikenne ei saa aiheuttaa häikäisyä valtatie 3 liikenteelle. Jos sisäinen liikenne aiheuttaa häikäisyhaittoja, voidaan tonttien haltijat velvoittaa aitaamaan tontit tai ehkäisemään häikäisyhaittoja esim. istutuksilla. Alueen ulkovalaistus sekä rakennusten julkisivujen valaistu on myös suunniteltava siten, ettei valaistus aiheuta häikäisyhaittoja valtatien 3 liikenteelle.

Mikäli asemakaavamääräyksin edellytetty, Kaivokadun varteen Lukiokadun ja Turuntien välille rakennettava liikennemelua absorboivasta seinästä heijastuu häiritsevästi melua, on rakentajan tehtävä tarvittavia muutoksia ja täydennyksiä seinärakenteelle.



Alueen mainosjärjestelyperiaatteista, julkisivuvalaistuksesta sekä alueen muusta ulkovalaistuksesta tullaan antamaan asemakaavaa täydentäviä ohjeita erikseen laadittavissa lähiympäristösuunnitelmassa.



Muissa lausunnoissa ei ollut huomautuksia.



Asemakaavakartan pienennös, asemakaavamerkinnät- ja määräykset sekä selostus liitteineen ovat listan liitteinä.

LIITE 3 / Tekla 10.3.2008, 54 §



Asemakaava-arkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta puoltaa kaavoitustoimiston ehdotusta Keskustan länsireunan, 1. kaupunginosan korttelin 37 sekä liikenne- ja katualueiden, 3. kaupunginosan kortteleiden 10 ja 21 sekä erityis-, liikenne- ja katualueiden, 7. kaupunginosan puisto-, suojaviher-, liikenne- ja katualueiden sekä 8. kaupunginosan muinaismuisto-, suojaviher-, liikenne- ja katualueiden asemakaavan muutokseksi.


Samalla todetaan, että asemakaavan muutoksen hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.



Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Päivi Sieppi esitti, että kaavaehdotusta ei puolleta, vaan asia palautetaan uudelleen valmisteluun, koska kaavaehdotus ei toteuta keskustan länsireunan suunnittelulle asetettuja tavoitteita. Ehdotus on jopa ristiriitainen asetettujen tavoitteiden samoin kuin kaupunkirakenteen strategiatyön tavoitteiden kanssa. Ehdotusta ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi sen raukeavan.



Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen ehdotuksen.



Lautakunnan jäsenet Päivi Sieppi ja Jutta Äijälä ilmoittivat päätöksen johdosta pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteensä.



- - - -



Kh 28.4.2008 § 9

Asemakaavan muutosta koskeva kuulutus on ollut säädetyllä tavalla julkipantuna ajan 20.3. - 21.4.2008 ja ehdotus samana aikana yleisesti nähtävänä kaavoitustoimistossa. Nähtävilläoloaikana on jätetty yksi muistutus. Liite 6/Kh 28.4.2008





Kaavoitustoimiston vastine länsireunan asemakaavan muutosehdotusta koskevaan muistutukseen (valmistelijat: asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta ja arkkitehti Markku Kaila)



Keskustan länsireunan asemakaavan muutosehdotuksen nähtävillä oloaikana on jätetty yksi muistutus, jonka on allekirjoittanut kolme henkilöä. Muistutuksessa otetaan kantaa hankkeen vaikutuksiin viereiseen Kaivokadun 4-6 asuinrakennukseen, yleisesti Hämeenlinnan arvoihin historiallisena kaupunkina sekä voimavarojen suuntaamiseen asemakaavaehdotuksen mukaiseen rakentamiseen.



Länsireunan arkkitehtuurikilpailun voittanut ehdotus nimettiin sen jatkotyöstövaiheessa vaihtoehdoksi A. Kattamisvaihtoehdolle laadittiin tuolloin myös kaksi vertailumallia. Ensimmäinen malli on ratkaisu, jossa moottoritie katetaan L-mallisella kauppakeskuksella (vertailumalli B). Toisessa mallissa kauppakeskus sijoitetaan Kaivokadun varteen ja moottoritie jää kattamatta (vertailumalli C). Lisäksi nousi esille ns. 0-vaihtoehdoksi nimetty ratkaisu, jossa alueelle ei osoiteta maankäyttöä, vaan sinne voidaan toteuttaa pysäköintiä ja tarvittavat liikenne- ja melurakenteet.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto on moottoritien kattamista koskevissa kokouksissaan valinnut suunnittelun lähtökohdaksi mallin, jossa suunnittelualueelle sijoitetaan myös rakentamista (kv / 02.10.2006).



Asemakaavamuutostyön laatimisvaiheen aikana laadittiin yleiskaavallinen arviointi, jonka yhteydessä tarkasteltiin vaihtoehtoisia liiketilojen laajentamismahdollisuuksia Hämeenlinnan keskustassa. Tarkastelua varten laadittiin neljä kaupunkirakenteellista vertailuvaihtoehtoa (A – D) liikerakentamisen sijoittumisesta. Tässä kokonaistarkastelussa vaihtoehto A nimettiin 0-vaihtoehdoksi, jossa keskustan kehittämiseksi ei tehdä suuria muutoksia nykytilanteeseen verrattuna, vaan rakentaminen kohdistuu ydinkeskustan keskeisiin kortteleihin. Ydinkeskustan keskeisissä kortteleissa tehtäisiin kuitenkin täydennysrakentamista. Kaupunkirakenteelliset vertailuvaihtoehdot on käsitelty asemakaavamuutoksen selostuksessa, johon on voinut tutustua nähtävilläolojen aikana, yleisötilaisuuksissa sekä kaavoitustoimiston nettisivuilla.



Asemakaavamuutostyön aikana laaditut arvioinnit ja aiemmat selvitykset osoittivat, että kaupunkirakenteellinen vaihtoehto B eli arkkitehtuurikilpailun tuloksen mukainen vaihtoehto mahdollistaa kaupungin perustavoitteiden toteutumisen ja luo pohjan keskustarakenteelle, jossa uusi kauppakeskus, kävelykatu, tori ja Verkatehdas muodostavat kaupunkikeskustan toiminnallisen perustan ja pääakselin.

Tekninen lautakunta päätti 24.9.2007, että valmistuneen aineiston perusteella kauppakeskuksen sekä siihen liittyvien toimintojen suunnittelua jatketaan länsireunan alueella vaihtoehdon B pohjalta.



Kaupungin investoinnit hankkeen osalta kohdistuvat pääosin siltojen, liikenneratkaisujen ja kunnallisteknisen verkoston rakentamiseen ja peruskorjaukseen. Näistä osa aiheutuu suoraan hankkeen toteutuksesta, mutta suuri osa tulee ajankohtaiseksi muutenkin kunnostustarpeiden mukaisesti lähivuosina.


As Oy Kaivokatu 4-6:n kohdalla Kaivokadun ja moottoritien välinen alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa pääosin yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) ja lisäksi moottorintien varrelle on osoitettu n. 10 metrin levyinen kaista puistoalueeksi (P). Muistutuksessa on vedottu asuntojen markkinoinnissa 1970-luvulla myyjän esittämään lupaukseen näköalan säilyttämiseksi.

Yhdyskuntarakenne on kuitenkin jatkuvasti muuttuva ja uusiutuva kokonaisuus, jonka pysyvyyttä ei ole mahdollista taata.



Muistutuksessa esiin tuodulle junttapaalutukselle on olemassa vaihtoehtoja mm. porapaalutus. Käytettävää paalutustekniikkaa ei vielä tiedetä, mutta olemassaolevan rakenteen turvaaminen on rakentamisen peruslähtökohta ja rakentajan vastuulla.



Ydinkeskustan alueella ei tällä hetkellä ole olemassa suuria, nykyaikaisia liiketiloja. Asemakaavaratkaisun mahdollistaman kauppakeskuksen uudet tilat yhdessä keskustan nykyisten liiketilojen kanssa muodostavat vetovoimaisen kilpailuaseman Tiiriöön syntyneeseen palvelukeskittymään nähden. Saavutettavuudeltaan ja sijainniltaan keskeisellä uudella palvelukeskittymällä pyritään tukkimaan erityisesti erikoiskaupan palvelujen ”vuotoa” pois keskustasta Tiiriöön. Hanke tukee siten kokonaisuudessaan kaupungin kaupallisia tavoitteita, jotka sisältyvät Hämeenlinnan Asumiskaupunki –strategiaan. Asemakaavasuunnittelussa ja kaavan sisällössä on erityisesti huomioitu paikan historialliset ja ympäristölliset arvot ja sen vuoksi ohjattu erittäin tarkasti rakentamisen laatua. Laadullinen ohjaus tarkentuu asemakaavoitusta seuraavassa lähiympäristön suunnittelussa, jolloin turvataan alueen viihtyisyys.



Johtopäätökset



Keskustan länsireunan asemakaavaehdotus perustuu kaupunginvaltuuston tavoitteisiin keskustan kaupallisen elinvoimaisuuden lisäämiseksi, kaupunginosien yhdistämiseen ja moottoritien varren liikenne- ja melusuojausten ratkaisemiseen. Asemakaavaehdotuksen valmistelussa on laajasti otettu huomioon hankkeen taloudelliset, toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset seikat ja noudatettu laajaa asukkaiden kuulemista. Näin ollen vaatimusta kaavaehdotuksen hylkäämisestä tai ns. 0 –vaihtoehdon valmistelua ei voida pitää perusteltuna.





Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto



1. hyväksyy Keskustan länsireunan, 1. kaupunginosan korttelin 37 sekä liikenne- ja katualueiden, 3. kaupunginosan kortteleiden 10 ja 21 sekä erityis-, liikenne- ja katualueiden, 7. kaupunginosan puisto-, suoja-viher-, liikenne- ja katualueiden sekä 8. kaupunginosan muinaismuisto-, suojaviher-, liikenne- ja katualueiden asemakaavan muutoksen 5.3.2008 päivätyn asemakaavakartan nro 2322 mukaisena ja


2. ilmoittaa päätöksestään Hämeen ympäristökeskukselle, kiinteistöinsinöörille ja rakennuslautakunnalle.



- - >> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=62536&pykala=9



>>>>>>>>>>>>>>>>>


JK. "Halu vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen"????


1)

- - >> "Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta työtä leimaa:
Halu vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen - -


- - Moottoritien kattaminen voi olla kaupallisesti järkevä ja teknisesti toimiva ratkaisu, mutta kohteen pitää myös sopia muuhun kaupunkiympäristöön. - -

Saloranta myöntää ettei moottoritien kattaminen kuulu hänen lempihankkeisiinsa. Alueen kaavoituksesta vastuussa olevana hän harmittelee sitä, että kattamisesta on tehtävä päätös jo tänä syksynä. - -

- - Siinä mielessä pidän vaikutusvallasta, että haluan ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla.- - "




http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680




2)

- - >> "Moottoritien kattamiselle ei ole toimivia vaihtoehtoja"


" - - Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta pitää moottoritien kattamista hyvänä ratkaisuna Hämeenlinnan keskustalle ja sen kehittymiselle.

- - Saloranta pitää nykyistä Paasikiventietä ja sen linjausta ongelmallisena lähinnä kaupunkikuvan takia. Teknisesti tie on edelleen toimiva."

(HML:n asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta Viikko-Hämeessä 27.3.2008)


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033916753


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033552128

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034010533




http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792




[- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71506&main=76 ]

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034653207

"- - Kaivokadulla asuvien maisema muuttuu ikiajoiksi, kun moottoritien päälle rakennetaan ostoskeskus ja muutama asuintalo.

- Maisema muuttuu. Tuskinpa kukaan parkkipaikkaa tai moottoritietä kaipaa, mutta kaukomaisema häviää, arkkitehti Markku Kaila myöntää.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kaupunkien keskustoissa yleensä on tiivistä rakentamista.

- Olemme pyrkineet keventämään Kaivokadun puolelta näkymää siten, että asuintalojen väliin tilaa ja ylin kerros on sisäänvedetty. Siihen ei tule yhtenäistä muuria.

Museovirasto on tuntenut enemmän huolta moottoritien toisesta laidasta, Eureninkadun puolella", tietää Hämeen Sanomat kertoa maanantaina 5.5.2008 Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston käsittelyyn kiireen vilkkaa tuotavasta ja moottoritien kattamiseen tähtäävästä asemakaavamuutoksesta.





- - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71892


"Hämeenlinna

Keskustan ja Kaurialan väliin kasvaa uusi kaupunginosa


[ 03.05.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 4.5.2008 ]




Siitä ei saa tulla rupi, vaan ympäristöä elävöittävä alue.

Kaivokadulla asuvien maisema muuttuu ikiajoiksi, kun moottoritien päälle rakennetaan ostoskeskus ja muutama asuintalo.

- Maisema muuttuu. Tuskinpa kukaan parkkipaikkaa tai moottoritietä kaipaa, mutta kaukomaisema häviää, arkkitehti Markku Kaila myöntää.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kaupunkien keskustoissa yleensä on tiivistä rakentamista.

- Olemme pyrkineet keventämään Kaivokadun puolelta näkymää siten, että asuintalojen väliin tilaa ja ylin kerros on sisäänvedetty. Siihen ei tule yhtenäistä muuria.

Museovirasto on tuntenut enemmän huolta moottoritien toisesta laidasta, Eureninkadun puolella.

- Rakennussuunnittelun yhteydessä pidämme huolen siitä, ettei sille puolelle tule mitään tyypillistä tavaratalon takapihaa. Myös korkeuseroa pystytään pehmentämään erilaisin ratkaisuin, asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta lupaa.

Näkymä kauppakeskuksen läpi

Korkeuseroista on puhuttu paljon moottoritien kattamisen yhteydessä. Päivi Saloranta ja Markku Kaila ovat nyt tyytyväisiä kaavaesityksen ratkaisuihin. Suurimmillaan ero on Palokunnankadun päässä.

- Sinne tulee parkkihallien sisäänajo, mutta sen yläpuolelle jää avoin näkymä läpi koko kauppakeskuksen. Saadaan ruutukaava-alue jatkumaan moottoritien yli. Ehkä joskus on mahdollista tehdä siitä kulkureittikin läpi kauppakeskuksen.

Monet epäilevät, että vapaa näkymä Turuntietä myöten kohti Kaurialaa kärsii ja Vanha hautausmaa joutuu kauppakeskuksen takapihaksi.

Arkkitehti Markku Kaila muistuttaa, että tässä asiassa on tehty paljon töitä.

- Se säilyy Kaurialaa kohti. Vanha hautausmaa taas voi nousta tässä yhteydessä uuteen loistoon. Nyt se on aliarvostettu. Uuden kauppakeskuksen ja asuintalojen tuntumassa sen arvo korostuu. Jos se kunnostetaan, siitä tulee vihreä keidas kaupungin vilskeessä.

Katteen kaakkoiskulmaan tulee aukio ja toinen koilliskulmaan. Niiden välillä kulkee kuja, jota voi myös pyöräillä. Kauppakeskuksen pääsisäänkäynnit tulevat näiden aukioiden tuntumaan. Siitä tulee saman tyyppinen, kuin ruotsinlaivoista. Keskelle tulee käytävä, jonka molemmilla laidoilla on houkuttelevia puoteja kahdessa kerroksessa.

Keskusta kiinnostaa nyt

Markku Kaila laskee, että kauppakeskuksen koko tulee olemaan noin viidesosa Ideaparkista.

- Kaavoittajan on tietysti vaikea ennustaa, mitkä kaupan tarpeet ovat tulevaisuudessa. Kaikkien tutkimusten mukaan Hämeenlinnan seudulta karkaa ostovoimaa muualle. Erityisesti erikoistavarakaupalle olisi täällä kysyntää. Onko tarve 20 000 vai 30 000 kerrosneliötä, siitä on erilaisia näkemyksiä.

Päivi Salorannan mielestä on hyvä, että keskustan länsilaidan kaava on nyt nostanut keskustan suunnittelun laajemminkin kansalaiskeskusteluun.

- Myös eteläreunan tulevaisuudesta asukkailta on saatu mielipiteitä ja hyvä niin.

Markku Kaila muistuttaa, että keskustan kehittäminen on kymmenkunta vuotta ollut Tiiriön varjossa.

- Nyt on korkea aika tehdä myös keskustalle jotain.

Hanna Antila-Andersson "


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=71892


JK 1. "Päivi Salorannan mielestä on hyvä, että keskustan länsilaidan kaava on nyt nostanut keskustan suunnittelun laajemminkin kansalaiskeskusteluun.

- Myös eteläreunan tulevaisuudesta asukkailta on saatu mielipiteitä ja hyvä niin."


JK 2. tuollaista siis tarkoittanee Hämeenlinnan toimintamallissa "halu vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen..."



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033521792



"- - Asemakaava-arkkitehti haluaa asukkaan kokevan, että häntä kuunnellaan aidosti ja ettei hänen mielipidettään suinkaan jyrätä strategisten suunnitelmien alle. Toisaalta joku saattaa tulla toimistolle tuohtuneena esittämään asiaansa, mutta muuttaa näkemyksensä hedelmällisen keskustelun tuloksena. Kaavoitustyön on oltava Salorannan mielestä alati läpinäkyvää, vaikka se koostuu monesta yksityiskohdasta, ettei sitä ole usein kovinkaan helppoa paketoida kaupunkilaiselle ymmärrettävään muotoon. - -

- - Vaikka Salorannan ammatillisesti pätevän otteen seuralaisena tuntuu olevan aimo annos vaatimattomuutta, hän myöntää haluavansa jättää oman jälkensä Hämeenlinnan kaupunkisuunnitteluun.
- Siinä mielessä pidän vaikutusvallasta, että haluan ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla.- -"

Lähde: Kunta-lehti OnLine

http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753

???????????

///"Mielipide

Mistä kiire moukaroida
keskustan etelärantaa?
03.01.2008 23.31


Vuoden viimeisessä Hämeen Sanomien numerossa oli laaja artikkeli Hämeenlinnan keskustan suunnittelusta.

Keskustassa asuvana ei voi kuin hämmästellä sitä kiirettä ja intoa, jolla kaupungin etelärantaa halutaan moukaroida.

Paasikiventien liikenne sujuu ja rannan kävelytie on mitä kaunein. Kadun reunoilla kasvavat puut ja pensaat luovat vihreää tunnelmaa ja lisäksi suojaavat sen varrella olevia asuintaloja melulta ja pölyltä.

Uusissa suunnitelmissa tie tulee kulkemaan asuintalojen ikkunoiden alitse ja lisäksi sen alle jää kolme parkkipaikkaa ja lasten leikkipuisto. Järjetöntä!

Ensisijaisena kehittämiskohteena tulisi olla keskustan pysäköintipaikkojen tuntuva lisääminen. Toisin sanoen torinaluspysäköinnin suunnittelu kiireesti uudelleen käsittelyyn.

Moottoritien kattaminen olisi lisäksi syytä unohtaa ja siirtää suunnittelu Anttilan ja Kauppakeskus Tavastilan yhdistämiseen. Kaikki eivät halua eikä kaikilla ole edes mahdollisuutta tehdä päivittäisiä ostoksia Tiiriön "ostosparatiisissa ".

Erikoista on, että kaupunki haluaa siirtää asukaskeskustelun siihen vaiheeseen, kun suunnitelmat ovat jo pitkällä. Näin toimien asukkaita ei saada kiinnostumaan kaavoitusasioista, saati osallistumaan niistä käytävään keskusteluun.

Järkeä suunnitteluun

Hämeenlinna"



Lähde: HäSa 4.1.2008

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66799


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032620458


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034745884



//"

Kotimaa

Moottoritien kattaminen maksaa kaupungille kymmenen miljoonaa
11.04.2008 23.01


Rahat otetaan tonttien myynnistä. Rakentamien alkaa ehkä jo syksyllä.

Moottoritien kattaminen etenee nyt niin vauhdikkaasti, että parhaassa tapauksessa rakennustyöt alkavat jo tämän vuoden syksynä.

Kaupungin kontolle tulevat kustannukset ovat nyt nousseet alkuperäisestä seitsemästä miljoonasta kymmeneen miljoonaan.

Hämeenlinnan kaupunki ja NCC ovat neuvotelleet sopimuksen moottoritien kattamisesta sekä hankkeeseen liittyvien tehtävien ja kustannusten jaosta. Työt voivat alkaa jo syksyllä. Tosin edellytyksenä on, ettei asemakaavasta valiteta.

Hämeenlinnan osalle lasketaan tulevan noin 10 miljoonan euron kustannukset, joita on aikomus kattaa alueen tonttien myyntihinnalla. Sopimuksen mukaan tonttien luovutushinta on tunnelin rakennuskustannukset lisättynä 600 000 eurolla.

Kaupungin vastuulle tulee tunnelin rakentaminen moottoritien päälle, moottoritiellä tarvittavat kolmannet kaistat sekä liittymäramppi. Lisäksi kaupunki vastaa liikennejärjestelyistä moottoritien ympärillä. NCC vastaa kaikesta, mitä tulee tunnelin päälle.

Kaupungin vastuulla olevista töistä katu- ja siltamuutosten arvioidaan maksavan 5,40 miljoonaa euroa, tunnelin rakentamisen 2,30 miljoonaa euroa ja moottoritien muutosten 2,30 miljoonaa.

Summaan sisältyvät moottoritien kolmannet kaistat, joiden kustannusjaosta tiehallinnon kanssa ei ole vielä sovittu.

Kauppakeskus auki 2011

Koska tunnelin hintaa ei tiedetä tarkasti ennen sen valmistumista, tonttien luovutuksesta tehdään esisopimus asemakaavan vahvistuttua.

NCC maksaa kaupungille 1,5 miljoonan euron vakuuden siihen asti, että kauppakeskus on valmis. Suunnitelman mukaan avajaiset vietetään 30. syyskuuta 2011.

Koska hanke on pitkäkestoinen, kauppakeskuksen valmistuminen on sovittu sen välitavoitteeksi. Sen tulisi olla valmis viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun alueen asemakaava on saanut lainvoiman.

NCC:ltä edellytetään kauppakeskuksen valmistuessa, että rakentamattomat tontit päällystetään väliaikaisiksi keskusta-aukioiksi. Ensimmäisen asuinkerrostalon tai vaihtoehtoisesti hotellin rakentaminen voi alkaa 2010 ja viimeisen pitäisi valmistua 2014. Alueelle kaavaillaan paria sataa asuntoa.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus käsittelee sopimusta maanantaina. Se tulee myös valtuuston hyväksyttäväksi. Moottoritien katteen kaava, eli ydinkeskustan länsilaajeneminen on niinikään tulossa valtuuston käsittelyyn kevään kuluessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"


//

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=70964&main=25



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000034358599

Tässä noin neljä vuotta vanha keskutelu, jossa on muutamia helmiä, jos vaan jaksaa skrollata aina näitten häiriömielipiteiden ohi. Miten sattuikin vanhan silmään.Leikkaamalla ja liimaamalla saisi ihan kelpo stoorin.

lomaa!" Vanhalla kansanviisaudella taitaa olla ollut Hämeenlinnassa pitkät perinteet?


"Uuden" Hämeenlinnan "vanha toimintamalli" takaa sen, että "herrana
hyvä olla, näkyy keskustelunavauksessa kirjoitetun 3.4.2008, tuolloin runsas neljä vuotta sitten Hämeen Sanomien uutiseen viitaten:


Hämeen Sanomien (2.4.2008) mukaan "Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo on näillä näkymin tavoitettavissa työpaikaltaan seuraavan kerran elokuun alussa" - -


- - Tästä on sovittu johtajasopimusten yhteydessä. Viime vuoden alkupuolella minä olin reilun kuukauden lomalla ja sivumennen sanoen kaksi kuukautta on vielä varastossa.

Tänä vuonna on Juhan vuoro. Hän käyttää siihen vuosilomiaan ja säästövapaitaan", valistaa kaiketi "Hämeenlinnan toimintamallista" muitakin kuin vain nykyisiä hämeenlinnalaisia kaupunginjohtaja Tapahi Hellsten - ja jatkaa, että "suon sen Juhalle tosi mielelläni. Itselläni on hyvät kokemukset, kun sain viime vuoden alussa olla vähän pitempään lomalla ja irrottautua työkuvioista" - "


"Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo lomailee elokuuhun saakka. Pitkästä lomasta sovittiin reilusti yli vuosi sitten, kun johtajasopimuksia neuvoteltiin uusiksi", Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén muistuttaa Hämeen Sanomien www-uutispätkässä.


[- - > http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=70529 ]



"Isosuo jäi pitkälle lomalle


[ 01.04.2008 17.06 / Hämeen Sanomat ]


Vapaa-aika

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo lomailee elokuuhun saakka. Pitkästä lomasta sovittiin reilusti yli vuosi sitten, kun johtajasopimuksia neuvoteltiin uusiksi.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén muistuttaa, ettei kaupunginjohtajille koskaan tule täysin sopivaa aikaa pitää pitempää hengähdystaukoa.

- Vaikka uuden kunnan organisaation rakentaminen on kesken, tämä ei ole sen huonompi aika kuin joku muu ajankohta. Isoista kysymyksistä on jo sovittu. Ensi maanantaina valitaan johtajat, jotka ryhtyvät vetämään valmistelua. (HäSa)"


[- - >> http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=70529 ]


JK 1. Hämeenlinnan asukkaiden ja veronmaksajien kannattaisi kysellä, mikä ihmeen imagoporukka yllä mainituistakin johtajasopimuksista on oikein ollut päättämässä.


JK 2. Kuka tahansa palkkatyöstä elänyt voi itse tykönään laskeskella, millaisella "ylityötuntimäärällä" esimerkiksi kolmen kuukauden "lisäloma" on ollut saavutettavissa!

Ja eiköhän lähtökohtaisesti kaupunginjohtajien palkitsemistaso ole sitä luokkaa, ettei heidät perinteisestikin on luokiteltu kokonaispalkkaa nauttiviksi kultapossukerholaisiksi?

JK 3. "Joutilaisuus on paholaisen lempipaikka"!

"Laiskalla on aina kirjoitti:

lomaa!" Vanhalla kansanviisaudella taitaa olla ollut Hämeenlinnassa pitkät perinteet?


"Uuden" Hämeenlinnan "vanha toimintamalli" takaa sen, että "herrana
hyvä olla, näkyy keskustelunavauksessa kirjoitetun 3.4.2008, tuolloin runsas neljä vuotta sitten Hämeen Sanomien uutiseen viitaten:


Hämeen Sanomien (2.4.2008) mukaan "Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo on näillä näkymin tavoitettavissa työpaikaltaan seuraavan kerran elokuun alussa" - -


- - Tästä on sovittu johtajasopimusten yhteydessä. Viime vuoden alkupuolella minä olin reilun kuukauden lomalla ja sivumennen sanoen kaksi kuukautta on vielä varastossa.

Tänä vuonna on Juhan vuoro. Hän käyttää siihen vuosilomiaan ja säästövapaitaan", valistaa kaiketi "Hämeenlinnan toimintamallista" muitakin kuin vain nykyisiä hämeenlinnalaisia kaupunginjohtaja Tapahi Hellsten - ja jatkaa, että "suon sen Juhalle tosi mielelläni. Itselläni on hyvät kokemukset, kun sain viime vuoden alussa olla vähän pitempään lomalla ja irrottautua työkuvioista" - "


"Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo lomailee elokuuhun saakka. Pitkästä lomasta sovittiin reilusti yli vuosi sitten, kun johtajasopimuksia neuvoteltiin uusiksi", Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén muistuttaa Hämeen Sanomien www-uutispätkässä.


[- - > http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=70529 ]



"Isosuo jäi pitkälle lomalle


[ 01.04.2008 17.06 / Hämeen Sanomat ]


Vapaa-aika

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo lomailee elokuuhun saakka. Pitkästä lomasta sovittiin reilusti yli vuosi sitten, kun johtajasopimuksia neuvoteltiin uusiksi.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén muistuttaa, ettei kaupunginjohtajille koskaan tule täysin sopivaa aikaa pitää pitempää hengähdystaukoa.

- Vaikka uuden kunnan organisaation rakentaminen on kesken, tämä ei ole sen huonompi aika kuin joku muu ajankohta. Isoista kysymyksistä on jo sovittu. Ensi maanantaina valitaan johtajat, jotka ryhtyvät vetämään valmistelua. (HäSa)"


[- - >> http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=70529 ]


JK 1. Hämeenlinnan asukkaiden ja veronmaksajien kannattaisi kysellä, mikä ihmeen imagoporukka yllä mainituistakin johtajasopimuksista on oikein ollut päättämässä.


JK 2. Kuka tahansa palkkatyöstä elänyt voi itse tykönään laskeskella, millaisella "ylityötuntimäärällä" esimerkiksi kolmen kuukauden "lisäloma" on ollut saavutettavissa!

Ja eiköhän lähtökohtaisesti kaupunginjohtajien palkitsemistaso ole sitä luokkaa, ettei heidät perinteisestikin on luokiteltu kokonaispalkkaa nauttiviksi kultapossukerholaisiksi?

JK 3. "Joutilaisuus on paholaisen lempipaikka"!

Lue lisää