Olen nukuttanut poikaani vieressäni syntymästään lähtien, sillä itselleni se tyyli sopii paremmin, kuin pinnasänkyyn laitto. Pinniksessä poika ei saa kunnolla nukuttua, ainoastaan joskuspäivisin, jos nukahtaa tissille ja kannan sen sinne. Oma äitini jaksaasaarnata aina käydessään, että lasta ei kannata nukuttaa vieressä, ettei opi ikinä omaan sänkyyn ja kun ei hänkään ole meitä lapsiaan nukuttanut koskaan vieressä, niin minäkään en saisi nyt omaa lastani. Puhuu myös. kuinka pian kellahdan yöllä lapseni päälle, eikä usko, jos väitän vastaan. Sanoo myös, että " ei sitä ennenkään ole lapsia vieressä nukutettu öitä".. Eikö ?
Olisiko kenelläkään laittaa nyt tähän hätään vaikkapa jotain sivua äidilleni luettavaksi perhepedin puolesta, kun äitini ei minua kuuntele ja itse alan saada jo päänsärkyä hänen ohjeistaan.
Millä todistaisin esim. että tällaista on ennenkin tehty, että vauva on nukkunut äidin vieressä ?
Kiitos vastaajille!
Olisiko kenelläkään laittaa nyt tähän hätään vaikkapa jotain sivua äidilleni luettavaksi perhepedin puolesta, kun äitini ei minua kuuntele ja itse alan saada jo päänsärkyä hänen ohjeistaan.
Millä todistaisin esim. että tällaista on ennenkin tehty, että vauva on nukkunut äidin vieressä ?
Kiitos vastaajille!
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mä olen kanssa ehdottoman antiperhepeti-ihminen monesta syystä. Haluan nukkua mieheni vieressä, en halua heräillä lapseni liikkeisiin, haluan harrastaa spontaania seksiä, seksi on mielestäni parasta ja mukavinta sängyssä, ja haluan että lapsi oppii alusta lähtien omaan petiinsä. Mä koen, että tarvin mieheni kanssa oman reviirin, jossa saamme olla kaksin ilman tenavaa. Muualla se on aina jaloissa pyörimässä.
En kuitenkaan ymmärrä, miksi annat äitisi jutuille noin suuren painoarvon. Ja miksi sun tarvitsee etsiä sille asiasta tähden joitakin artikkeleita? Olet iso akka, joka voi ilman tieteellisiä julkaisujakin sanoa äidille, että minä teen omat ratkaisuni. Jos lapsesi nukkuu huonosti omassa petissä, niin eihän sun äitisi ole silloinkaan sua tukemassa ja auttamassa, kun koko perhe on väsynyt. Ota nyt tahto omaan kauniiseen käteen! :)
jaa no sen voin mainita että "lapsi pitää ehdottomasti nukkua omassa sängyssään" on länsimainen tapa. 70-80 luvulla ei sairaalloissakaan ollut vierihoitoa vaan mukulat vietiin eri huoneeseen nukkumaan.
Tässä nyt joatin tietoa.
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=95&Itemid=139
Teksti on aika pitkä mutta tämä kohta on aika suuntaa antava ja sen voisit näyttää äidillesi..
: "Äidin ja lapsen erillään nukkuminen on uusi länsimainen tapa. Edelleenkin suurimmassa osassa maailmaa lapset nukkuvat äitiensä tai perheittensä kanssa yhdessä. Länsimaissa erillään nukkuminen yleistyi 1800-luvulla ja aluksi vain ylemmissä sosiaaliluokissa. Erillään nukkuminen on ennen kaikkea sosiaalinen tapa, joka ei pohjaudu ihmisen biologisiin tarpeisiin. Muihin nisäkkäisiin verrattuna ihmisvauva on neurologisesti kypsymätön, ja siksi jatkuva läheisyys äidin kanssa päivin ja öin on tarpeen maksimoimaan eloonjäämisen ja hyvinvoinnin. Vauvan kevyempi uni, lyhyemmät unisyklit ja tiheämmät heräämiset palvelevat kaikki näitä tarpeita. Äidin läheisyys ja välitön tarpeidentyydytys niinikään turvaavat elämän alkutaivalta."
Ja taas kerran en usko että on olemassa ns normaaleja lapsia jotka vielä 18-v nukkuvat perhepedissä.
muita kuin ehkä ns. hihhuleiden kirjoituksia. Fakta kun nyt on, että vauvallekin on parempi, jos hänet opetetaan omaan sänkyyn. Luepas vaikka uusin Vauva-lehti, jossa puhutaan vauvan uniongelmista ja niiden yleisimmistä syistä. Vaikka äidit ovat joskus ärsyttäviä, ovat he usein oikeassa.
Jos itse katsoo ja kokee asian hyväksi niin sen pitäisi riittää. Mulle ei ainakaan kukaan tule sanomaan missä nukutan lastani, olkoon se jokaisen perheen omassa päätäntävallassa. Ja sitä laatuaikaa miehen kanssa voi kyllä harrastaa vaikka missä ja vaikka milloin jos on vaan tarpeeksi mielikuvitusta. Kukin tyylillään, miksi sun pitäis sun äitiäs sillä asialla miellyttää, oothan kuitenkin täysikäinen ja kypsä vastaamaan teoistasi itse. Muistaakseni Kuusiston Ritvalla on jokunen mielipide asiasta, tätä ei kai lasketa hihhuliksi.
Jokainen tyylillään, niin yksinkertaista se on. En mäkään väitä, ettei seksiä voi harrastaa muualla kuin sängyssä. Olen vain niin ilmeisen tylsä ja estoinen, ettei mielestäni se ole riittävän mukavaa, kivaa ja vapaata kuin pehmeässä vuoteessa, puhtaissa lakanoissa.
Lapsen kehityksen ja nukkumisen kannalta hänen on permpi olla omassa sängyssään. Lasten uniongelmat ovat yleisiä ja suurin syy niihin on vanhempien epäjohdonmukainen käytös ja viereen nukuttaminen.
Anteeksi, ei ole tarkoitus loukata, mutta Vauva -lehti ei varmaankaan ole täysin yleispätevä julkaisu. Kaupallinen lehti se kai on. Oma järki käteen. Piti juuri sanomani, mutta joku edellinen ennätti, että hyvin harva kai parikymppisenä nukkuu tyttöystävänsä kanssa vanhempien vuoteessa. Meillä loppui yöhyppimiset siihen - ja kaikki nukkuivat paremmin - että otettiin kaikkien sängyt samaan huoneeseen. Sitten vanhin ilmoitti 4-vuotiaana, että hän haluaa omaan huoneeseen ja pienemmät julistivat samoin.
(Muistaakseni) samaisessa Vauva-lehdessä luki joitakin vuosia sitten, että ok, hyvä olisi nukuttaa omassa sängyssä, mutta jokainen menköön itseensä ja miettiköön, nukkuuko mielummin yksin pimeässä takavasemmalla vai kyhnöttääkö toisen lämpimässä kyljessä.
Ja seksiä voi kyllä harrastaa vaikka millaisissa paikoissa :) Ehkä piristääkin
ihan ammattiihminen ja löytyy paljonkin julkaisuja, nykyään kun tajutaan vähän paremmin, lapsen univaikeuksista.
Onnea vaan, jos teidän lapsillanne ei ole ollut uniongelmia, mutta se ei vielä kerro mitään siitä miten yleistä esim. yövalvominen on. Suuremmalla todennäköisyydellä lapsi, joka nukkuu perhepedissä kärsii uniongelmista kuin lapsi, joka on opetettu omaan sänkyyn. Ajattelin, ettäö vauva-lehti on kaikkien saatavilla, mutta, jos suhtaudut siihen noin, niin kokeilepas vaikka Lääkärilehteä. Mm. 19/2007 ja 20/2007 ovat käsitelleet tätä asiaa.
Mulla nukku esikoinen aina vieressä. Ei jaksanut nousta tunnin välein yöllä, kun oli kova heräilemään ensimmäiset PUOLI VUOTTA. Helpommalla pääsi kun poika oli vieressä ja nukkui kunnolla.
Kuopus sitten taas oli sellainen jo pienestä pitäen, että ei nukkunut kunnolla vieressä. Omassa sängyssä nukkui heti kokonaisia öitä, mutta vieressä heräili herkästi.
Sitä on KENENKÄÄN turha mennä sanomaan, että meillä toimitaan näin ja meillä näin ja muut toimii väärin, kun LAPSET VAAN ON ERILAISIA. Jos teillä toimii parhaiten vieressä nukkuminen niin pidä lapsi siinä ja älä välitä muiden mielipiteistä! Äidillekin voi sanoa suorat sanat. Nimittäin sekin kantsii tehdä heti, ettei ole sitten joka asiassa omia "faktojaan" syöttämässä.
missä ja miten lastasi nukutat, hoidat ja kuinka hänet kasvatat. Sanot äidillesi, että hän on kasvattanut omat lapsensa, sinä kasvatat omasi parhaaksi katsomallasi tavalla eikä hänellä ole oikeutta ladella sinulle sääntöjä, ainahan neuvoja voi antaa, mutta se onkin toinen juttu se.
Minulla on kolme lasta, ja kaikkien kohdalla on toimittu ihan lapsen ehdoilla. Kaksi vanhempaa ovat nukkuneet omissa sängyissään alusta alkaen, kuopus taas perhepedissä 7kk:n iästä kolmeen vuoteen saakka. Omaan sänkyynsä siirtyi , kun oli siihen valmis, ja jäi sinne heti. Toki välillä tuntui, että parempihan sen lapsen olisi nukkua siellä omassaan, että olisi itselläkin enemmän tilaa, mutta toisaalta sitä lapsen läheisyyttäkin oppi kaipaamaan.
Lapsen päälle ei noin vaan kellahdeta yöllä normaalioloissa, se on ihan liioittelua.
Monessa kulttuurissa on itsestäänselvää, että vauva nukkuu perhepedissä, suomessa vaan nyt sattuu olemaan tällainen syvälle juurtunut perinne, joka on tuonut mukanaan jos jonkinlaista vastustusta perhepetiä kohtaan.
Kuten täällä on jo sanottukin, olet aikuinen ihminen ja päätät itse.
kaikki ovat elämänsä ensivuodet (3-5 vuotta kukin)nukkuneet perhepedissä, eikä ole ollut univaikeuksia tai myöhemmin vaikeuksia sopeutua omassa sängyssä nukkumiseen.
Suomessa tiettävästi ei ole pariin vuosisataan kukaan äiti nukkunut lastaan tulehduksiin ja sitäkin vanhemmat jutut ovat jotakuinkin kyseenalaisia eli tuostakaan en kantaisi huolta.
Mitä tulee "ei ennenkään" juttuihin niin ennenhän sitä nimenomaan enemmän nukuttiin niin samassa huoneessa kuin samassa pedissäkin, joskaan en ymmärrä miksi sen pitäisi sanella nykyisiä käytäntöjä suuntaan tai toiseen.
Ei siis mielestäni kannata vertailla muihin vaan etsiä se oma nimenomaan teidän perheellenne sopiva nukkumiskäytäntö ja antaa piupaut paremmintietäjille.
>>Suomessa tiettävästi ei ole pariin vuosisataan kukaan äiti nukkunut lastaan tulehduksiin ja sitäkin vanhemmat jutut ovat jotakuinkin kyseenalaisia eli tuostakaan en kantaisi huolta.
Oman opiskelukaverini lukiokaverin perheessä on sattunut myös vastaavanlainen tapaus. Eli äiti ei yksinkertaisesti herännyt, vaan oli nukkunut koko yön lapsensa käsitaipeen päällä ja siitä seurasi kuolio jne. Eli lapsi kuoli. Eikä siitä ole kauaa kuin vastaavanlaisesta tapauksesta raportoitiin myös iltapäivälehdissä, oma tyttöni oli jo silloin olemassa.
sairaalassa on muuan tuttu joka on tehnyt tutkimuksen tuosta ja tietoni perustuvat hänen lausumiinsa.
Usein lapsen päälle nukkumista tarjotaan "ensisyynä" maallikoilta ennen kuin toisin todistava ruumiinavausraportti tulee.
aiheesta
http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2547,6444,6445,7649
http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml
http://blogit.hernekeppi.fi/index.php?itemid=204
Iät ja ajat ollaan nukuttu perhepedeissä ja siskonpedeissä. Minulla on kolme lasta ja kaikki ovat nukkuneet enemmän tai vähemmän vieressämme tai keskellämme n. 7 -vuotiaaksi asti. Lapset ovat nauttineet lämmöstä ja läheisyydestä, samoin me vanhemmat. Mitä pahaa on läheisyydessä tai turvallisuuden tunteessa tai siinä hyvässä olossa jonka äiti-lapsi kokevat tuhistessaan ja nukkuessaan vierekkäin?
On joidenkin liikaa oppineiden teesi se, että lapselle pitää olla oma sänky ja vanhemmilla oma ja niitä ei saa sekoittaa. Jyrkimmät puhuvat jopa lapsen laittamisesta ihan pienenä omaan huoseeseen nukkumaan. Typerää ja turhaa vouhotusta.
Lapset kyllä oppivat, jopa paremmin, nukkumaan omissa huoneissaan ja sängyissään, kun ovat siihen valmiita ja halukkaita, onhan perusturvallisuus luotu aikaisemmin.
Nukukkaa ihmeessa perhepedissä; lapsuusaika on lyhyt ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti ja luoda hyvä pohja tulevaisuuteen.
Meillä nukutaan perhepedissä. Mieheni kuoli kaksi vuotta sitten ja tapasin ihanan miehen netissä. Nyt olemme asuneet jo vuoden yhdessä ja mieheni nimenomaan tuota perhepetiä tahtoo. Poikani nukkuu välissämme eikä seksielämämme ole tämän vuoksi kovin vilkasta. Mieheni rakastaa myös minun poikaani, kuin oikea isä. Pojaltani ei tule rakkautta puuttumaan, miehenikin nukkuu ihan kiinni pojassani. Työttömänä hänellä on viikonloppuisin aikaa jäädä pidempäänkin poikani kanssa nukkumaan kun itse menen töihin. Minua huolettaa mieheni kuoleman jälkeen se, että poikani ei enää puhu paljon mitään. Hän myöskin häpeilee näyttää pippeliään minulle eikä halua että olen vessassa samaan aikaan. Liekö jo tulemassa isommaksi kun ujostelee?
Provo-osasto kuuluu muualle
Miten niin muka? Olen tavallinen, työssäkäyvä äiti. Ei työntekoni tee minua ilkeäksi tai pahansuovaksi, itse näköjään olet. En ymmärrä sinua ollenkaan. Miksi haukut minua? Mitä muka teen väärin? Minulla on nyt hyvä perhe ja sillä siisti. Me pidämme huolta omista asioistamme!
siltä että uudessa miehessäsi on jotain vikaa. Lapsi häpeilee sukupuolielintään eikä halua että olet samaan aikaan vessassa hänen kanssaan?? Olisikohan uudella isukilla osuutta asiaan.. pohdinpahan vaan..
Että miehesi voi hyvinkin käyttää pientä poikaasi seksuaalisesti hyväkseen?
Kuullostaa ainakin tutulta..
T.pedofiilin uhri
..syntymästään saakka. Helpottanut yösyöttöjä ja heräilyjä. Aikoinaan tarkisti vain, että olen vieressä, eikä alkanut itkemään, vaan nukahti uudelleen. Nyt neiti on jo 1,5-vuotias ja saa minun puolestani vieressä tuhista niin kauan kuin siltä tuntuu. Yritin alussa nukuttaa omaan sänkyyn, mutta lapseni nukkui rauhallisempaa unta vieressäni.
Jahka jonkin aikaa vielä kuluu, hankin hänelle oman sängyn, johon jossakin vaiheessa varmasti haluaa nukahtaa.
Meillä ei esikoinen koskaan ole suostunut vieressä nukkumaan.
Heräsi koko ajan jos joku vähänkin liikahti yms yms...
Sitten rupesi nukkumaan kun omaan sänkyyn pääsi ja sitten 7kk vanhana ei enää pystynyt samassa huoneessa nukkumaan heräsi ihan pieninpäänkin ääneen (ei mitään kivaa hommaa nukuttaa 20 kertaa yössä uudelleen) siirtyi sitten omaan huoneeseen.
Nyt toinen vauva tulee ensi kuussa ja saman lailla edetään jos yhtään tulee tuollaista.
Oma huonekkin on vauvalla odottamassa valmiina tuolla.
Meillä ei millään ilveellä samassa sängyssä olla voitu nukkua vaikka kuinka olisin halunnut.