hakeutuu niin usein sadistisiin hommiin, kuten työvoimaneuvojiksi, lastenvalvojiksi, sosiaalivirkailijoiksi...? Onko heillä tarve purkaa miesasiakkaisiin kaikki se pettymys, jonka avioliitto itseään pätevämmän ja paremmin menestyvän miehen kanssa on aiheuttanut?
Miksi 50+ -naisia
torivahti
21939
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
samasta saavat kärsiä naispuolisetkin,käyttävät
kostona valtaansa,oman elämänsä epäonnistumisesta.
ole hakeutuneet sadistisiin tehtäviin nyt vaan nuorina naisina joutuneet tyytymään matalapalkka-alojen työpaikkoihin ja siellä edelleen heidän on pakko uurastaa, kun miehet, jos sellaiseen haksahtivat, joutivat kelvottomina lähtemään ja elanto vielä yli 50-vuotiaanakin on jostain työstä revittävä.
osa-sellaiselle vaan ei,roikutaan vain vielä työelämässä vaikka voimia ei enää olisi.
Luulisi että ei ole rahastakaan kiinni talot ja muut maksettu.
Antaisivat nuorille jo mahdollisuuden,hoitoaloillakin on paljon tälläisia.
Vanha vanhaa hoitaa...
virastoissa voi olla töissä 68 ikävuoteensa asti. Miksi pitäisi jo 20 vuotta aikaisemmin, terveenä ja työhaluisena, alkaa lonkkaa vetämään?
töihin otetaan nykyisin 50 ikäisiä?
Kyllä ne samat naiset on olleet samoissa hommissaan jo vuosikymmenet. Yleensä naisilla on parempi koulutus näihin paikkoihin, joihin voi jokainen mieskin vapaasti hakea.
niihin hommiin, ainakaan meidän pikkukaupungissamme. Vaikka olisivat pätevämpiä koulutukseltaan ja työkokemukseltaan. Katsos, kun kaikien näiden virastojen johtajat(taret) ovat 50 naisia...
valituksen, jos katsoo tulleensa syrjityksi työhönottotilanteessa.
Ei niistä paikoista koskaan kukaan yksityinen ihminen päätä.
Virastojen johtajat ovat itsekin pikkutekijöitä byrokratiassa.
vaan tulos on puhdas nolla. Käsittelyajat eri valituslautakunnissa ovat seitsemästä kuukaudesta kahteen vuoteen. Jos vielä sen jälkeen valittaa hallinto-oikeuteen asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi, mutta uusi päätös ei välttämättä ole erilainen, vain perustelut muutetaan.
hakeutuu semmosiin työalaan johon miehet ei itse halua/kelpaa niin yksinkertanen asia
Ja ovat heikomman puolella. Lastenvalvojat ovat lasten puolella, sosiaalivirkailijat tulkkaavat lakeja ja välittävät rahaa kunnalta köyhälle. Työvoimaneuvojat neuvovat, sillä mitä muuta neuvominen on kuin avunantoa.
olla sama katkeroitunut heppu,joka syytti meitä naisia myös Kanervan potkuista... Mee hyvä mies terapiaan,ei me naiset niin kauheita olla :)) Ja yleensä sä saat sellaista palvelua,kuin itse tilaat :)) Jos meet nokka solmussa asioimaan ,niin kukapa sitä jaksaa hymyssä suin olla :)))
mutta Kanervan potkut on minulle yx hailee. Enhän minä naisia vihaa. Ihmettelen vain, miksi juuri 50 -naiset on niitä pahimpia änkyröitä kaikissa virastoissa. Vai onkohan meidän pikkukaupunki poikkeus? Onkohan tänne tullut joku laskeuma, joka vaikuttaa vaihdevuosiin? :-)
sitten on niin käynyt,:)).. Mutta mitä edellä kirjoitin pitää paikkaansa. Jos itse hymyilet ja olet ystis,niin palvelu myös ystävällistä, koska metsä vastaa,niinkuin sinne huudetaan :))
Viimeksi kun menin verovirkailijan (50 nainen) luo naureskellen heidän tekemänsä päätöksen perusteluille, kohtelu oli todella jäätävää... Vaan ehkäpä se on pelkkää sattumaa, että viikon sisällä on saanut kolmelta 50 naiselta tylyä kohtelua... Oliskohan vika omassa pärstäkertoimessa? Pitäisköhän ajaa talviparta pois? Eihän sitä enää lämmikkeenäkään tänä keväänä tarvitse..? :-)
on sulla huono tuuri tai sielä teidän kylällä on tyytymättömiä akkoja :)) Mitäs te ukot ootte niille tehneet,jos ei edes keväällä hymy irtoa :)))
Ei se näin kulje. Usein olen huomannut että siinä on paeemminkin jonkun naiseuden osan vaje niillä ihmisillä.
Helppoa on päättää toisten asioista eikä nähä sermin taakse eikä lasten tulevaan elämään.
Pajon on surua ja menetyksiä, raskaita luopumisia ihmiset saaneet kokea.
Kostaako ihminen jotain?
Mielestäni eivät näe todellista inhimillistä hätää eivätkä omaa empatian saati sympatian mikä puuttuu osalta naisia kokonaan.
Jokaisen pitäisi nähdä pimeään puoleensa elämässä ennen kuin kuollessaan.
Äkkikuolemassa ei ollenkaan.
Uskon kuitenkin hyvyyteen maailmassa jos sen menettää on kaikki mennyttä ihmisellä.
kuunteleen työttömiä valittajia valehtelevia vanhempia ja toimettomia sosiaalipummeja naisilla on pidempi pinna.
miksi niin paljon miehiä hakeutuu sadistisiin hommiin?
Sinäpä osuit asian ytimeen, kun minä taas meuhkasin jouduttuani saman päivän aikan kolmen eri 50 naisen "yli kävelemäksi". Eipä siinä taida olla eroa, todellakaan. Sattuu vain niin, että nuo mainitsemani virastot ovat meidän kaupungissamme myös naisten johtamia. Mahtaako siinä olla eroa, kun menee peräämään oikeutta miesjohtoiselta virastolta? Taitaapa olla, että eroa ei ole. Valtion ja kunnan virastothan toimivat tavallaan lain yläpuolella, päätökset eivät ole lain vastaisia, kun ne määritellään "työvoimapoliittisiksi", "veropoliittisiksi", "sosiaalipoliittisiksi" päätöksiksi. No, oli kuitenkin helpottavaa purkaa kiukkuaan kirjallisessa muodossa. Tosin vastineet eivät olleet niin kiivaita kuin toivoin. Olisin halunnut riidellä. Nyt en enää halua. Juon viiniä.
ainakin Turussa on yksi"sosiaalitäti " tosi inhimillinen,sydämmellinen,oikea äitihahmo.Empaattinen ,on ilo asioida hänen kanssa,hän kylläkin on jäämässä eläkkeelle,vahinko!!!
Miten sinä tunnet asian niin hyvin, että voit tuollaisen väitöksen esittää?
Jos sinulla on kokemusta kaikista noista, en yhtään ihmettele, että koet heidät vastustajiksi.
Kannattaisiko sinun katsoa peiliin? Hankalat miesasiakkaat voivat olla tosi epäkiitollisia asiakkaita.
En todellakaan kadehdi virkailijoiden pientä palkkaa ja "onnea" päästä tekemään töitä kaikenlaisten asiakkaiden kanssa, joista tuskin kukaan on koskaan tyytyväinen. He joutuvat noudattamaan monenlaisia määräyksiä, lakeja, asetuksia ja kunnan johdon antamia ohjeita. Asiakkaat luulevat, että virkailijat voivat itse tehdä päätökset ja hyökkäävät varmaan usein ainakin sanallisesti virkailijoiden kimppuun. Varmaan siinä joskus hymy hyytyy, vaikka olisi kuinka kutsumustyössä.
Kuinka moni heistä saa kiitosta työstään, vaikka tekisi sitä sydämellä ja haluaisi vilpittömästi auttaa ihmisiä? Oletko itse kiittänyt joskus?
Hyvässä parisuhteessa eivät ihmiset kilpaile keskenään, vaan jakavat menestykset yhteisinä.;))