Kysytään siis kerrankin näinpäin eli mikä teitä puhelinmyyjiä/myyjiä asiakkaassa/pokassa ärsyttää kaikista eniten?
Käytätkö asiakkaastasi aina kunnioittavaa asiakasnimikettä vai muuttuuko se päänpaukuttamisen jälkeen pokaksi vai onko se joku toinen nimike?
Käytätkö asiakkaastasi aina kunnioittavaa asiakasnimikettä vai muuttuuko se päänpaukuttamisen jälkeen pokaksi vai onko se joku toinen nimike?
Vastaukset 7
Vanhimmat
On päiviä, jolloin ei ärsytä mikään, vaikka asiakas luettelisi kaikki osaamansa kirosanat, haukkuisi p*skapääh*oraksi ja käskisi painua h*lvettiin ja lopuksi löisi luurin korvaan.
Sitten taas on päiviä jolloin unohtaa ammatillisuuden. Tarkoitan siitä, että ammatillisesti ajateltunahan asiakkaalla ei ole mitään minua vastaan, hän ei vain pidä puhelinmyynnistä, tai ei ole päässyt lähikontaktiin puolisonsa kanssa ja kiukuttelee siksi ja purkaa sen kiukkunsa minuun.
Joinakin päivinä sitä ottaa haukut henkilökohtaisemmin ja tulee paha mieli kun asiakas esimerkiksi vähättelee myyjän ihmisarvoa.
Tyypillinen epäkunnioittava vastaushan on "en voi nyt puhua kun olen TÖISSÄ", ja sanaa töissä korostetaan kuin minä en olisi töissä. Toinen mikä on päivästä riippuen huvittavaa tai ärsyttävää on se, että asiakas puhuu ummet ja lammet ja kun kuulee että lehtimyyjä on linjoilla, niin sitten onkin jo samaan aikaan kissa karannut, ruoka palaa hellalla ja bussista meinaa myöhästyä.
Tai sitten aletaan hirveän tohkeissaan selittää mulle asiakkaan tulevia laskuja. Miksei voi sanoa, jos ei tykkää lehdestä? Miksi tarvii pyöritellä minuuttitolkulla "tykkäisin niin tilata, mutta"...
Ja yksi mikä ottaa kupoliin välillä, on tämä: "oot kyllä tosi hyvä myyjä ja tykkään lehdestä ja on hyvä tarjous, toivottavasti seuraava tilaa sulta kun mä en voi millään ku mä en voi nyt kun pojan appiukon serkulle tulee se lehti".
JOS mä olisin oikeasti hänen mielestä hyvä myyjä, yhdistettynä muihin edellä mainittuihin ominaisuuksiin, niin johan toki se ei varmaan haittaisi että jollekin satojen kilometrien päässä asuvalle sukulaisen tutulle jonka luona käydään about 2x vuodessa, tulee se lehti.
Teen vain työtäni, mutta se tarvii myöntää että tää jos mikä on fiilistyötä. Osa kaupoista tulee toki ihan puhtaasti taidolla, että osaan perustella asioita ja puhua mukavan kuuloisesti, mutta huippumyynti-päivät tulee hyvällä fiiliksellä! Kun itellä on asiat hyvin, jaksaa kuulostaa hyvältä vaikka asiakkaat purkaisikin pahaa oloaan. Jos itse on väsynyt tai vihainen jo töihin tullessa, saattaa alkaa harmittaa helpommin.
Olikohan tämä avausviesti kirjoitettu uteliaisuudesta, muuten vaan vai kettuilu mielessä?
Mikäli avauksen kirjoittanut yritti vain löytää uusia vinkkejä hattuillakseen lehtimyyjille, voin sanoo et siinä vaiheessa kun on vuodenkin töissä ollut, on kyllä kuullut niin monenmoista kommenttia, ettei oikein jaksa enää edes yllättyä vaikka sanoisit ihan mitä tahansa. Helpommalla pääset sekä sinä että myyjä jos sanot heti suoraan ellei kiinnosta. Sitten pääsee nopeemmin soittaa sellaselle jota kiinnostaa.
Joskushan joku luulee olevansa nokkela, "jaa mulla on nyt vähän kiire kun istun tässä p*skalla ja täytyy pyyhkiä nopeesti ennen kuin paperi loppuu..."
--Olikohan tämä avausviesti kirjoitettu uteliaisuudesta, muuten vaan vai kettuilu mielessä?--
Ihan vilpittömästi udellen kyselin koska työtännehän tekin vaan teette. Joskus lankapuhelin aikaan kun lehtimyyjät soitteli niin sanoin heti että kiitos, mutta ei kiitos ja siltikin he jatkoivat että on tämä ja tämä hyvä lehti joka kannattaa tilata ja vasta sen jälkeen kun sanoin jotta meillä on työttömyyttä perheessä (lama-aika) niin sitten vasta lopetettiin puhelu. Tapoihini ei kuulu lyödä luuria korvaan tai kännykkäaikana painaa punaista nappia. Enkä myöskään ala haistattelemaan kenellekkään koska niin tekevät vain mummo ja vaari potkijat ja hakkaajat ja se on todella alaarvoista käytöstä.
Lehtityö on työtä siinä missä mikä tahansa työ onko se sitten parempi olla vaikka työttömänä ja nauttia rauhassa ansiosidonnaista kun ruveta lehtimyyjäksi ilmeisesti...
Niin, sitäkään ei saa ellei ensin ole ollut töissä - vaikka vihattuna puhelinmyyjänä;)
Onneksi on kyllä suurin osa ihmisistä sellaisia jotka tajuaa että teemme vain työtämme.
Joskus meinaa hakata päätä seinään, kun asiakas inttää "euro pois hinnasta niin tilaan". Hitsi. Jos niin saisi tehdä, ihan varmasti maksaisin sen euron vaikka omista rahoistani, jos oikeesti on tilaus siitä kiinni. Mut vähän paha faxata uusia tilauksia 1 euron kolikko ;)
Ja kun nyt purkautumisen makuun päästiin, se on myös joskus pelottavaa kun joskus kysytään mun nimeä ja työnantajaa uudestaan (sanon sen joka tapauksessa, mutta jotkut skeptisemmät haluaa kirjoittaa sen ylös). Totta kai sanon sen, mutta välillä menee kylmät väreet selkää pitkin kun joku aiempiin puhelinmyyjältä tilauskokemuksiinsa pettynyt asiakas sanoo "kirjoitan sen ylös että tiedän kenet haukkua jos kaikki ei mene kuten sovittu". Huh, onneksi kukaan ei ole ottanut yhteyttä.
Totta kai myyjänäkin toivon että kaikki menee sovitusti, asiakas saa lehtensä ja kaupanpäällisensä ajallaan. Mutta jos kaupanpäällisiä on vaikka yksi viallinen yksilö jostain syystä, ja se menee vaikka jollekin pikkumökin Iisakille, niin ihan turhaan Iisakki kaivais MUN nimen esiin ja lähettää verikoirat perään. Järkevämpää olisi soittaa vaikka lehden asiakaspalveluun.
--Järkevämpää olisi soittaa vaikka lehden asiakaspalveluun.--
...näinhän sen täytyy toimiakkin lehtifirmahan siinä on suuremmassa vastuussa ja heidän suurten johtajien tulee hoitaa "verikoirien tappo" eli rautaa rajalle ;-) Sinä olet työsi tehnyt ja kaupat kloussattu se on sitten johtoportaan murhe siitä eteenpäin.
Ota oikeesti selvää kuka teillä on se niinsanottu vastuuhenkilö joka vastaa myös myyjiensä tekemistä töppäyksistä. Silloin voit antaa hänen nimensä ja puhelinnumeron johonka "verikoirat" voivat soitella ihan rauhassa. Kannattaa ottaa myös selville kuka on teidän firman pääluottamusmies se on se taho joka selvittää ongelmatapaukset vaikka sitten viimekädessä raastuvassa.
koska olen 6 v hommia tehnyt ja osaan jo suhtautua kaikkeen aika ammattimaisesti.
Yleisesti kuitenkin niin työssä kuin muussaakin elämässä ihmiset jotka eivät osaa käyttäytyä tai ovat huvikseen ilkeitä. Toisaalta voin hymähtäen todeta että nämä tyypit vaikeuttavat asenteellaan omaa elämäänsä paljon enemmmän kuin minun - jos kaikesta pitää ajatella pahansuovasti.
Tsemppiä kaikille myyntityötä tekeville - teemme kovaa työtä johon ei kaikista ole, väittävät kateelliset hommaa väheksyjät mitä tahansa.
jos asiakas keskeyttää koko ajan eikä anna puhua asiaa loppuun. Toinen ärsyttävä asia on se klassikko, eli asiakas lyö luurin korvaan aivan yhtäkkiä. Senkin voisi hoitaa paremmin niinkin, että sanoo ettei kiinnosta ja laittaa vaikka luurin korvaan sitten. Sitten tietenkin se ärsyttää että jos asiakas alkaa vääntämään omia tuhmia juttujaan joilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Pari viikoa sitten minulle kävi niin, että mies langan päässä alkoi selittämään kuinka hän on kynekoligi ja haluaa tutkia minua...
muiden vastaukset tuli ilmeisesti lehtimyyntiä koskien, itse teen puhelinoperaattorille töitä mutta yhtä ärsyttäviä ne asiakkaat välillä on..
yleensä olen aina ystävällinen ja asiakkaat joilla on huonopäivä ja siitä syystä purkaa minuun saa olla huonolla tuulella,en sen yleensä anna vaikuttaa.. mutta siinä kohtaa kun asiakas alkaa vinkumaan että "anna 100€ puheaikaa ja blaa blaa..." alkaa näkyä punaista... välillä tuntuu että ihmiset luulee että operaattorien työntekijät on joitain ylijumalia joilla on valtuus antaa asiakkaalle alennusta niin paljon kun huvittaa..