Kuten tässä lukee!Jopa paska-kuski tienaa paremmin!Hävettää,vituttaa!
Työntekijät kiilaavat koulutettujen ohi palkoissa
12.2. 06:01 Työntekijät ansaitsevat nykyään jo niin hyvin, että he ohittavat tienesteissä monet paremmin koulutetut. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajat sekä palomiehet pärjäävät palkkakisassa hyvin.
Putki- ja sähköasentajat hankkivat työ- ja opiskelu-uransa aikana enemmän kuin psykologi ja melkein yhtä paljon kuin insinööri tai lehtori. Palomies jää puolestaan vain hieman psykologin taakse.
Diplomi-insinöörit ja ekonomit ovat palkkavertailussa omaa luokkaansa. Kirjastonhoitaja sen sijaan kuuluu akateemiseen kurjalistoon; hän jää palomiehen ja kampaajan taakse, mutta jonkin verran siivoojan yläpuolelle.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Rahatiedon Ilta-Sanomille ja Taloussanomille tekemästä selvityksestä.
Kokonaispalkat on laskettu ikävuosilta 20–59. Suomalaiset lähtevät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana.
Mukana on siis sekä opiskelu- että työaika. Kokonaispalkassa ovat mukana kaikki ansiot lukuun ottamatta lomarahoja.
Työntekijöiden asemaa vertailussa parantaa, että he käyvät kouluja lyhemmän ajan kuin esimerkiksi lehtorit ja insinöörit. Tällöin työntekijät ehtivät tienata pidempään kuin muut. Lisäksi nettotuloissa eroja tasoittaa verotus.
Putkimies lyö psykologin
Klikkaa graafi auki tästä.
Koulutuksen pituus näkyy selvästi ansioissa, jos palkkavertailu katkaistaan aikaisin, esimerkiksi 13 vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta.
Tällöin rakennusmestari nousee palkkavertailun ykköseksi ennen putki- ja sähköasentajaa. Vasta heidän jälkeensä tulevat diplomi-insinööri ja ekonomi.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon opintolainoja. Jos ne laskettaisiin mukaan, työntekijät nousisivat oheisessa taulukossa ylöspäin. Lyhyt koulutusaika pienentää opintolainojen määrää.
Mukaan on laskettu ensimmäiseltä opiskeluvuodelta opintoraha ja toisesta vuodesta lähtien suurin työtulo, joka sallitaan täyden opintorahan saamiseksi.
Laskelmissa siivoojat menevät suoraan töihin ilman koulutusta. Miehillä armeija pidentää opiskeluun ja töihin menoa. Putki- ja sähköasentajat asuvat kotona opiskeluajan, joten he eivät saa opintoetuja.
Laskelmat kuvaavat reaaliansioita. Oletuksena on, että ne kasvavat 1,5 prosenttia vuodessa. Tällöin inflaatio on puhdistettu numeroista pois.
Oheisessa taulukossa on oletettu, että verotus säilyy nykytasolla. Laskelmat perustuvat vuoden 2006 kokonaisansioihin.
Diplomi-insinööri, ekonomi, lehtori, psykologi ja kirjastonhoitaja ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, jonka pituus vaihtelee neljästä kuuteen vuoteen. Insinööri ja rakennusmestarin ammattikorkeakoulu kestää 3,5–4 vuotta.
Muissa ammateissa koulutuksen kesto on kolme vuotta. Siivooja menee suoraan töihin.
Suomen Rahatieto on kerännyt laskelmia varten tiedot kuntatyönantajan palkkatilastoista ja ammattiliitoista.
Työntekijät kiilaavat koulutettujen ohi palkoissa
12.2. 06:01 Työntekijät ansaitsevat nykyään jo niin hyvin, että he ohittavat tienesteissä monet paremmin koulutetut. Esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajat sekä palomiehet pärjäävät palkkakisassa hyvin.
Putki- ja sähköasentajat hankkivat työ- ja opiskelu-uransa aikana enemmän kuin psykologi ja melkein yhtä paljon kuin insinööri tai lehtori. Palomies jää puolestaan vain hieman psykologin taakse.
Diplomi-insinöörit ja ekonomit ovat palkkavertailussa omaa luokkaansa. Kirjastonhoitaja sen sijaan kuuluu akateemiseen kurjalistoon; hän jää palomiehen ja kampaajan taakse, mutta jonkin verran siivoojan yläpuolelle.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Rahatiedon Ilta-Sanomille ja Taloussanomille tekemästä selvityksestä.
Kokonaispalkat on laskettu ikävuosilta 20–59. Suomalaiset lähtevät eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana.
Mukana on siis sekä opiskelu- että työaika. Kokonaispalkassa ovat mukana kaikki ansiot lukuun ottamatta lomarahoja.
Työntekijöiden asemaa vertailussa parantaa, että he käyvät kouluja lyhemmän ajan kuin esimerkiksi lehtorit ja insinöörit. Tällöin työntekijät ehtivät tienata pidempään kuin muut. Lisäksi nettotuloissa eroja tasoittaa verotus.
Putkimies lyö psykologin
Klikkaa graafi auki tästä.
Koulutuksen pituus näkyy selvästi ansioissa, jos palkkavertailu katkaistaan aikaisin, esimerkiksi 13 vuoden kuluttua koulutuksen alkamisesta.
Tällöin rakennusmestari nousee palkkavertailun ykköseksi ennen putki- ja sähköasentajaa. Vasta heidän jälkeensä tulevat diplomi-insinööri ja ekonomi.
Laskelmissa ei ole otettu huomioon opintolainoja. Jos ne laskettaisiin mukaan, työntekijät nousisivat oheisessa taulukossa ylöspäin. Lyhyt koulutusaika pienentää opintolainojen määrää.
Mukaan on laskettu ensimmäiseltä opiskeluvuodelta opintoraha ja toisesta vuodesta lähtien suurin työtulo, joka sallitaan täyden opintorahan saamiseksi.
Laskelmissa siivoojat menevät suoraan töihin ilman koulutusta. Miehillä armeija pidentää opiskeluun ja töihin menoa. Putki- ja sähköasentajat asuvat kotona opiskeluajan, joten he eivät saa opintoetuja.
Laskelmat kuvaavat reaaliansioita. Oletuksena on, että ne kasvavat 1,5 prosenttia vuodessa. Tällöin inflaatio on puhdistettu numeroista pois.
Oheisessa taulukossa on oletettu, että verotus säilyy nykytasolla. Laskelmat perustuvat vuoden 2006 kokonaisansioihin.
Diplomi-insinööri, ekonomi, lehtori, psykologi ja kirjastonhoitaja ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, jonka pituus vaihtelee neljästä kuuteen vuoteen. Insinööri ja rakennusmestarin ammattikorkeakoulu kestää 3,5–4 vuotta.
Muissa ammateissa koulutuksen kesto on kolme vuotta. Siivooja menee suoraan töihin.
Suomen Rahatieto on kerännyt laskelmia varten tiedot kuntatyönantajan palkkatilastoista ja ammattiliitoista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
On niitä vuokralaisia joka lähtöön.
Yks apukoulupelle ja taitaa olla joitain surkeita akateemisiakin joukossa.
Mutta Putkimies se vaan asuu uudessa omakotitalossa.
Niin tietysti...
peruskoulun jälkeen
1. lue pari vuotta rakennusmestariksi, tms.
2. Työttömäksi ja pimeisiin hommiin
3. rakenna samalla omaa taloa
4. voit asua maalla, ainoastaan korkeakoulutettujen täytyy hakea harvat duuninsa hintojenja kaavoituksen luvatusta maasta....
Jos kouluttautuu alalle, jolla raha ei liiku vaan toimijat ovat virkamiehiä tai virkamiehiin rinnastettavia toimijoita (tai ylipäätänsä julkisella sektorilla kuten opettajat, sotilaat, psykologit jne.), joudut ilmiselvään palkkakuoppaan.
Poikkeuksen muodostavat muutamat koulutetut alat, jossa: 1) raha liikkuu 2) vain tutkinnon suorittanut voi harjoittaa kyseistä liiketoimintaa. Eli lakimiehet, lääkärit ja esim. apteekkarit ovat melkein ainoita akateemisesti koulutettuja, jotka eivät ole pahassa palkkakuopassa!
Kehitysmaissa tämä ero on vielä räikeämpi: Yliopistojen professorit joutuvat ajamaan taksia elättääkseen perheensä, koska valtion palkat ovat surkuhupaisia! Ainoastaan rikkaissa maissa on varaa antaa julkisen sektorin työvoimalle vertailukelpoista palkkaa.
Paperitehtaan työntekijät ja raksalla toimivat erityisosaajat ovat sitä Suomen hyvin toimeentulevaa luokkaa, mutta fiksuina antavat kuvan itsestään "tavallisina duunareina", jotka tienaavat muka vähemmän kuin "herrasväki"! Ainoa positiivinen asia mitä putkimiehistä yms. voi sanoa on, että kaverit ovat usein yksityisyrittäjiä eli ottavat vastuuta itsestään ja täten eivät kuulu siihen ay-liikkeille uskolliseen aloitekyvyttömään demarikommarimassaan.
Johtuiskohan siitä että aika harva teistä tekee mitään tuottavaa työtä. Pikemminkin niin että tuotte kustannuksia ja ylimääräistä työtä yrityksiin, ja verorasitusta julkiselle puolelle.