Metsänhoitotapojen vertaaminen

Kirjoituksissa näkyy olevan kovasti erilaisia mielipiteitä oikeista hoitotavoista.

Olen itse lähitulevaisuudessa metsän omistaja ja joudun päättämään teenkö metsänhoidon itse vaiko teetän sen muilla koneella tai käsin tehtynä.

Haluaisin tutustua molempiin vaihtoehtoihin. Perinteisen hoitotapaan olen tutustunut seuraamalla itselleni siirtyvien metsien hoitoa.


Nykyaikaiseen hoitotapaan haluaisin tutustua vähän retkeilemällä kys. metsissä.


Toivon, että vastaisitte tähän viestiin ja antaisitte vinkkejä metsistä, jotka on aikoinaan päätehakattu aukoksi ja maapohja olisi käsitelty ja taimet istutettu. Toivottavaa olisi, että metsä olisi nyt järeää lähellä päätehakkuuikää olevaa metsää ja että sitä olisi hoidettu MHY:n oppien mukaisesti koneilla. Haluaisin vähän mittailla kasvua, pituutta ja paksuutta sekä metsän kokonaiskuutioita.


Työni puolesta ajelen ympäri Suomea joten alueella ei ole paljonkaan merkitystä.
7690
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Ei voi sanoa, että olisi olemassa vain yksi oikea tapa hoitaa metsiä. Joten kannattaa ottaa huomioon monia asioita. Ja myös se mikä on perinteinen metsänhoitotapa on hyvä kysymys...

Metsänhoito on kehittynyt paljon lyhyessä ajassa, joten ei voi sanoa, että kovin helposti löytäisit päätehakkuu iässä olevan metän jota olisi hoidettu nykyajan hyvien metsänhoitosuositusten mukaan. Ja nykyaikaisia konehakkuita ei voi verrata muutaman kymmenen vuoden takaisiin hakkuisiin.

Ja tylysti sanottuna: epäilen, että pystyt lähelläkään luotettavaa tarkkuutta vertailemaan erilaisista metsistä tunnuksia jos et alaa ole opiskellut? Metsäpohjat on niin erilaisia eri alueilla ym.

Ja mieti paljonko painaa metsästä saatava tulos. jos aiot saada hieman rahaakin siitä metsästä niin avohakkuu uudistuksessa todella suositeltava asia. Jos moottorisahalla aiot hakkuut tehdä tai teettää, niin et kyllä työlle palkkaa saa.

Ja joka paikasta löytyy nykyaikaisesti hoidettuja metsiä. Jos näet koneen jossakin töissä niin mene katsomaan työjälkeä kun kone on lähtenyt. Ja muista, että silmän kannalta harvennusta kannattaa arvostella vasta parin vuoden päästä. Myös istutus on melko uusi asia ja taimet ovat kehittyneet todella paljon, joten älä ajattele, että oksaset räkämännyt joita on muutama kymmenen vuotta sitten istutettu olisi nykyajan metsänhoitosuositusten mukaista hvää metsänhoitoa.

Äänestä
  • Lainaus:

    "Myös istutus on melko uusi asia ja taimet ovat kehittyneet todella paljon, joten älä ajattele, että oksaset räkämännyt joita on muutama kymmenen vuotta sitten istutettu olisi nykyajan metsänhoitosuositusten mukaista hvää metsänhoitoa."


    Onko em. kommentti ymmärrettävä niin, että nämä paljon mainostetut ja ylistetyt päätehakkuut istutuksineen alkavat toimia vasta tulevaisuudessa. ....Niin että nämä tähänastiset istutusmetsät ruohoineen tosiaankin ovatkin vähän epäonnistuneita.... mutta että nyt on tulossa kunnon istutuksia ...???

    Äänestä

  • Metsänhenki kirjoitti:

    Lainaus:

    "Myös istutus on melko uusi asia ja taimet ovat kehittyneet todella paljon, joten älä ajattele, että oksaset räkämännyt joita on muutama kymmenen vuotta sitten istutettu olisi nykyajan metsänhoitosuositusten mukaista hvää metsänhoitoa."


    Onko em. kommentti ymmärrettävä niin, että nämä paljon mainostetut ja ylistetyt päätehakkuut istutuksineen alkavat toimia vasta tulevaisuudessa. ....Niin että nämä tähänastiset istutusmetsät ruohoineen tosiaankin ovatkin vähän epäonnistuneita.... mutta että nyt on tulossa kunnon istutuksia ...???

    kysyt, niin vastaan (vaikka et tajuaisikaan):

    Räkämänniköt syntyivät "neuvostoliiton aikaan suunnitelmataloudessa", kun väärin koulittuja avojuurisia männyntaimia istutettiin ihan joka paikkaan kasvuolosuhteita huomioonottamatta.

    Tänäpäivänä taimet ovat paakkutaimia ja niiden puulaji sovitetaan kasvuolosuhteisiin vanhoista virheistä opitun tiedon mukaisesti.

    Sinänsä istutus ei ole uusi asia, kuusta on istutettu menestyksellä jo ennen sotia ja suuri osa näistä tukkimetsistä on jo hakattukin. Ja laadukasta puuta tuli paljon!

    Äänestä

  • nyt kerta kirjoitti:

    kysyt, niin vastaan (vaikka et tajuaisikaan):

    Räkämänniköt syntyivät "neuvostoliiton aikaan suunnitelmataloudessa", kun väärin koulittuja avojuurisia männyntaimia istutettiin ihan joka paikkaan kasvuolosuhteita huomioonottamatta.

    Tänäpäivänä taimet ovat paakkutaimia ja niiden puulaji sovitetaan kasvuolosuhteisiin vanhoista virheistä opitun tiedon mukaisesti.

    Sinänsä istutus ei ole uusi asia, kuusta on istutettu menestyksellä jo ennen sotia ja suuri osa näistä tukkimetsistä on jo hakattukin. Ja laadukasta puuta tuli paljon!

    Ihan totta miten "nyt kerta" alkoi viestinsä.

    Jatkossa on vain mielipiteitä tämän päivän tietotaidon tasosta. Varsinainen todiste tulee esiin noin 40 - 50 vuoden kuluttua, kun tämän päivän tietoilla ja taidoilla tehdyt kasvatustoimet alkavat olla valmiita korjattaviksi.

    Myös "neuvostoliiton aikaan suunnitelmataloudessa" kerrottiin selkeästi siitä kuinka hyviä ja oikeita silloiset kasvatustavat olivat. Ei kukaan tieten tahtoen halunnut aikaasaada nykyisiä rakämänniköitä.

    Äänestä

surkeimmin onnistuneet metsän uudistukset on tehty nyky ohjeilla.on paikkoja missä männyn uudistus ei onnistu hirvien takia kirveelläkään no tyhmimmät tietysti sanoo että laittakaa kuusta unohtavat vaan ettei kuusi kasva kunnolla männynmailla.samoin koivu syödään.
ja paljon on kuusen maitakin nähtävissä jotka kasvavat heinää vielä parikymmentä vuotta maanmuokkauksen jälkeen,kun se olisi jätetty tekemättä olisi alue siinä ajassa metsittynyt pikkuhiljaa mutta mikään puu ei oikein luontaisesti lähde miehen mittaisesta heinästä.
kulotus on yksi hyvä uudistus tapa siellä missä hirvistä ei riesaa.
siis mieti ennen kuin teet aukon miten saat siihen uuden metsän kasvuun.

Äänestä

puhuttavan niistä kuuluisista OSARAN AUKOITA joita tehtiin 40-50-luvulla pohjoisessa.

Äänestä
  • Aukeat pukkaavat puuta lujasti ja ovat osaksi jo harvennettu todella komeita nuora metsiä

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


metsänostaja kirjoitti:

Kirjoituksissa näkyy olevan kovasti erilaisia mielipiteitä oikeista hoitotavoista.

Olen itse lähitulevaisuudessa metsän omistaja ja joudun päättämään teenkö metsänhoidon itse vaiko teetän sen muilla koneella tai käsin tehtynä.

Haluaisin tutustua molempiin vaihtoehtoihin. Perinteisen hoitotapaan olen tutustunut seuraamalla itselleni siirtyvien metsien hoitoa.


Nykyaikaiseen hoitotapaan haluaisin tutustua vähän retkeilemällä kys. metsissä.


Toivon, että vastaisitte tähän viestiin ja antaisitte vinkkejä metsistä, jotka on aikoinaan päätehakattu aukoksi ja maapohja olisi käsitelty ja taimet istutettu. Toivottavaa olisi, että metsä olisi nyt järeää lähellä päätehakkuuikää olevaa metsää ja että sitä olisi hoidettu MHY:n oppien mukaisesti koneilla. Haluaisin vähän mittailla kasvua, pituutta ja paksuutta sekä metsän kokonaiskuutioita.


Työni puolesta ajelen ympäri Suomea joten alueella ei ole paljonkaan merkitystä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu