Uskotteko biorytmeihin?

Olen joskus piittättänyt biorytmiäni kuvaavan käyrän. Ainakin käyrässä on sekä aktiivisia etta passiivisia jaksoja.

En ole arkielämässä kyllä seurannut aktiivisuuttani eri aikoina verrattuna biorytmiin.

Biorytmin määrittelyssä taitaa olla sama asia kysymyksessä kuin horoskoopeissa. Tarkan syntymähetken määrittely on vaikeaa, ainakin meille saunassa syntyneille. Tästä seuraa, etteivät maksimi- ja minimikohdat ole biorytmikäyrässä kohdallaan asianomaisen henkilön kohdalla.

niin uskon kyllä.
Aikaisemmin kun mensut oli jonkinlaisena kellona niin tiesin ettei kannattanut mitään suuria asioita silloin hoitaa. Sitten seurasi kuukauden kohokohta, jolloin kaikki työnteko ja uudet hankkeet olivat pelkkää leikintekoa.
Nyt kun ei nuo "vanhat kellot" enää toimi niin kuitenkin huomaan että on joku kausi jolloin tekee mieli vaan painua pehkuihin ja ottaa lunkisti (onkohan se vaan tottumusta vanhoilta mensu-ajoilta), kun taas kohta alkaa toimelias ja puuhakas kausi, jolloin mikään ei tunnu olevan mahdotonta. Paitsi että en enää jaksa yhtä paljon!
Virkeinä aikoina saatan käydä suurostoksilla, leivon ja teen suurkeitoksia, pakastan, siivoan, pesen. Aivan kuin varautuisin näihin hiljaisiin päiviin, jolloin en viitsi tehdä yhtikäs mitään.
Olen vaan.

Olen kuullut tuosta biorytmisysteemistä, en tosin kovinkaan syvällisesti perehtynyt.
Eikös ihminen ole sähköinen ja kemiallinen kokonaisuus, joten luulisi olevan siksikin luonnollista, että vireystaso vaihtelee eri vuorokausina.
Itse olen aamuvirkku ja aamupäivät ovat yleensäkin aikaa jolloin saan aikaan jos jotakin erityistä on tehtävä.
Mutta selvästi on välillä päiviä, jolloin nuo vireät aamupäivätkin tahtovat mennä "taikinoimiseksi" ja haikailuksi. Tuollaisena aamuna saatan herätä väsyneenä, vaikka olen nukkunut yön kuin tukki.
Töissä ei tunnu tulevan valmista, aikataulu menee tiukalle, olen hajamielinen, hukkaan työvälineitä löytämättä niitä nenäni edestä.
Joskus taas olen jo aamusta vauhti päällä niin, että aamupalan nauttimisen lomassa tulee tehtyä keittiön pikasiivouskin.

Jos olen patalaiskalla ja suorastaan aloitekyvyttömällä tuulella ja kotona, täytän pyykinpesukoneen..
Koneen käyntiääni ja sitten puhdas, kuivumaan ripustettu pyykki saa tuntemaan että edes jotakin tuli tänään tehtyä. Vaikka konehan se tosiasiallisen työn kuitenkin suoritti.