Turun kaupunki röyhistelee rinta rottingilla julkisuudessa, että Turun kouluoloja kehitellään kaikkien demokrtatian sääntöjen puitteissa ja vieläpä kaupunkilaisten kanssa yhteistyössä.
Kuitenkin tuon tuosta, tuhka tiuhaan, kaupunkikoneen kidasta singahtelee yllärinä toinen toistaan hämmästyttävämpiä suunnitelmia koulujen siirroista, supistuksista, lopetuksista, myynneistä ja karsinnoista. Millä ihmeen kurilla niitä oikein ulos suolletaan?
Miten niiden valmistelussa on otetetu huomioon esimerkiksi asukkaiden mielipiteet ja vaikutusmadollisuudet, kaupungin pitkän tähtäyksen strategia tai edes lyhyen aikavälin maankäytön suunnitelmat?
Juuri on koulusuunnittelijoiden kynästä luettu, että keskustan ei voida olettaa olevan tulevaisuudessakaan lapsiperheiden suosiossa. Mutta samaan aikaan koulujen sijottumisen painopistettä ollaan pakolla siirtämäsä sinne? Kestävää kehitystä koulutoimelta?
Mitä jos kaupungin, edistykselliseksi kuvatun strategian mukaiset suunnitelmat keskusakselista tai keskustan voimakkaasta tiivistämisestä - koulusuunnittelijoiden epäilyistä huolimatta - toteutuvatkin? Käykö taas niin, että kaupunki myy tyhjentämänsä kiinteistöt eniten tarjoavalle, mutta muutaman vuoden kuluttua huomataan, ettei kehityksen ja tarpeen vaatimia tiloja, pahimmassa tapauksessa edes tontteja, enää ole olemassakaan? Näinhän on viime vuosina tapahtunut lähes kaikille aikanaan lastentarhoja varten varatuille tonteille!
Onko edes selvitelty millaisia mahdollisuuksia keskustan ahtailla tonteilla olevien koulujen kehittämiselle ja tulevaisuuden lisärakentamiselle löytyy. Käykö taas niin kuin kaupungin eläinhoitolan siirrossa, että löydetty talo ei olekaan korjaus- tai laajennuskelpoinen?
Onko varmasti laskettu, että keskustan koulujen pihoilla on tarpeeksi autopaikkoja koululaisille ja sen lisäksi kenttiä välituntitarpeisiin, urheilulle ja pallopeleille? Vai vaaditaanko kohta, että veronmaksajat kustantavat perifeerian omakotialueilta keskustan kouluihin ajavien lukiolaisten autopaikat Louhen, Eskelin tai Kauppatorin parkkitaloista?
Vain muutamia ensimmäisiksi mieleen tulleita kysymyksiä esittääkseni... ja kauhiast hämmästelle.
Kuitenkin tuon tuosta, tuhka tiuhaan, kaupunkikoneen kidasta singahtelee yllärinä toinen toistaan hämmästyttävämpiä suunnitelmia koulujen siirroista, supistuksista, lopetuksista, myynneistä ja karsinnoista. Millä ihmeen kurilla niitä oikein ulos suolletaan?
Miten niiden valmistelussa on otetetu huomioon esimerkiksi asukkaiden mielipiteet ja vaikutusmadollisuudet, kaupungin pitkän tähtäyksen strategia tai edes lyhyen aikavälin maankäytön suunnitelmat?
Juuri on koulusuunnittelijoiden kynästä luettu, että keskustan ei voida olettaa olevan tulevaisuudessakaan lapsiperheiden suosiossa. Mutta samaan aikaan koulujen sijottumisen painopistettä ollaan pakolla siirtämäsä sinne? Kestävää kehitystä koulutoimelta?
Mitä jos kaupungin, edistykselliseksi kuvatun strategian mukaiset suunnitelmat keskusakselista tai keskustan voimakkaasta tiivistämisestä - koulusuunnittelijoiden epäilyistä huolimatta - toteutuvatkin? Käykö taas niin, että kaupunki myy tyhjentämänsä kiinteistöt eniten tarjoavalle, mutta muutaman vuoden kuluttua huomataan, ettei kehityksen ja tarpeen vaatimia tiloja, pahimmassa tapauksessa edes tontteja, enää ole olemassakaan? Näinhän on viime vuosina tapahtunut lähes kaikille aikanaan lastentarhoja varten varatuille tonteille!
Onko edes selvitelty millaisia mahdollisuuksia keskustan ahtailla tonteilla olevien koulujen kehittämiselle ja tulevaisuuden lisärakentamiselle löytyy. Käykö taas niin kuin kaupungin eläinhoitolan siirrossa, että löydetty talo ei olekaan korjaus- tai laajennuskelpoinen?
Onko varmasti laskettu, että keskustan koulujen pihoilla on tarpeeksi autopaikkoja koululaisille ja sen lisäksi kenttiä välituntitarpeisiin, urheilulle ja pallopeleille? Vai vaaditaanko kohta, että veronmaksajat kustantavat perifeerian omakotialueilta keskustan kouluihin ajavien lukiolaisten autopaikat Louhen, Eskelin tai Kauppatorin parkkitaloista?
Vain muutamia ensimmäisiksi mieleen tulleita kysymyksiä esittääkseni... ja kauhiast hämmästelle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
miettiä noin suurta asiaa.
Liian vaikea pala päättäjienkin mietittäväksi! Antaa mennä vaan. Järjestetään suosiolla ilmaisia kyytejä kuolulaisille Paattisilta Kaksertaan ja Hirvensalosta Varissuolle...
Ja kaikki on tyytyväisiä? Näinhän ne markkinavoimat toimii: halvalla hyvää tulee.
Sitten kun ollaan saatu pakkoliitokset naapurikuntien kanssa tehtyä niin voidaan lopettaa myös niistä koulut ja kyydittää heidätkin keskustaan (siis siihen nykyisen Turun). Näin ainakin saadaan keskustan liikkeiden kannattavuus ylös kun asiakasmäärät kasvavat vaikka samanaikaisesti aikuisväestö käy entistä enemmän myllyn & skanssin tapaisissa ostospaikoissa...
Naantalin & Kaarinan lukiot ekana sitten lopetuslistalle, jotta saadaan synergiasäästöjä. Raisiosta yläaste pois samoin ja oppilaat busseilla keskustaan. Samoin ala-asteen koulut ex-kuntarajojen läheisuyydestä kiinni ja tehdään kunnon 1500 oppilaan keskittymiä.
Siis suunnittelemattomuutta tai paremminkin ajopuuna uiskentelua. Mennään mihin virta vie tai mihin pojat on sopinu. Näin ovat syntyneet myllyt ja kanssit, rismat ja sittarit. Kaupan pojat on sanoneet, että jos ei saada mitä halutaan, mennään naantaleihin. Asukkaatkin ovat ottaneet opiksi: jos ei tuu rantatonttia mulle, meen kaarinoihin. Ja mentykki on. Rakentajat on sanonu, jos en saa tohon kaheksan klerrosta yksiöi ja ullakko kaupan päälle, meen raisioihin. Ja saatu on. Vaan menikö lapsi pesuveden kaa?
Kouluvirasto vähättelee mututuntumalla kaupungin maankäyttöpolitiikan pitkän tähtäimen vaikutuksia väestön sijoittumiseen eri kaupunginosiin.
Hyvänä esimerkkinä asumisen sijoittumiseen vaikuttavista muutoksista mainittakoon kaupungin suunnitelmat lentokentän logiistiikkapuiston kehittämiseksi. Uutisten mukaan lentokentän läheisyyteen olisi tulossa jopa 3000 työpaikkaa. Jos arvioidaan yhden tällaisen työpaikan tuovan mukanaan useita muita työpaikkoja palvelu- yms. aloilla, voidaan varovaisestikin arvioiden olettaa uusia työpaikkoja olevan tulossa em. luvun lisäksi jopa useita tuhansia.
On ilmeistä, että ainakin osa työpaikoista sijoittuisi kaupungin pohjoispuolelle uusien työpaikkojen tuntumaan, osittain Turun, osittain naapurikuntien alueelle. Myös valtava kaupallinen keskittymä Myllyineen tuo alueelle uusia toimijoita, uusia asukkaita lähialueille, kuin myös aikanaan lähipalvelujen tarvetta.
Jos kuvitellaan vaikkapa vain pienen osankin alueella päivittäin työskentelevistä haluavan myös asua pientaloalueilla, kohtalaisen lähellä työpaikkaansa, merkitsee se, että pohjoisten alueitten väkiluku tulevaisuudessa tullee kasvamaan useilla tuhansilla?
Onko koulutoimi, koulusupistuksia tuskaillessaan riittävästi jaksanut konsultoida kaupungin ja ympäristökuntienkin pitkän tähtäimen maankäytön suunnittelusta päättäviä tahoja?
Asiallinen avaus. On helpompaa kuskata keskustan koululaiset periferiaan, kuin periferian koululaiset keskustaan.
Keskustan kouluilla ei tosiaan ole kunnollisia urheilukenttiä tai liikuntatiloja, suunnistus tai hiihtopaikoista puhumattakaan.
koulutoimenjohtajaksi? Puoluekirja taisi ratkaista ennen kaikkea.
ja: Niinpä!