Näin Estonia upposi!

Ruotsalaiset...

21

3648

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • H2O- Heikki

      En mä löytäny siitä mitään uutta. Miten muuten se olisi voinut tapahtua?
      Keula oli pohjassa kun perä oli vielä pinnalla.
      Sitä ennen se kellui pohja ylöspäin. Ihmisiä oli pohjan päällä, niin kuin tuolloin lehdissä näytettiin jopa valokuvia, kun joku räpsytteli salamavaloa merkiksi pelastajille

      • maikul

        Eikös se Estonia kuitenkin uponnut ahteri edellä...


      • H2O-Heikki
        maikul kirjoitti:

        Eikös se Estonia kuitenkin uponnut ahteri edellä...

        joo .... voit olla oikeassa, en mene valalle.

        Laivalla ilmeisesti huomattiin, että keulaportti oli pudonnut ja sitä alettiin kääntää perä vastatuuleen, jotta vesi valuisi autokannelta pois.Pahaksi onneksi käännös tehtiin aallokkoon nähden väärää kautta, jolloin keula ahmaisi yhä enemmän vettä sisään.....alus kallistui, kaatui ja upposi. näin muistelisin lukeneeni.

        Aihe nousee näköjään puheisiin aina uudestaan ja uudestaan....ei siinä mitään pahaa... oli se niin iso onnettomuus, että kyllä siitä on aihetta puhua seuraavat vuosikymmenet.
        Että säästyttäisiin samanlaisielta onnettomuuksilta.

        Visiirit on hitsattava kiinni ja laivat lastattava ja purettava sivusta. Maailman meriä kyntää 4000 keulaporttialusta, se on virhe.


      • perämies
        H2O-Heikki kirjoitti:

        joo .... voit olla oikeassa, en mene valalle.

        Laivalla ilmeisesti huomattiin, että keulaportti oli pudonnut ja sitä alettiin kääntää perä vastatuuleen, jotta vesi valuisi autokannelta pois.Pahaksi onneksi käännös tehtiin aallokkoon nähden väärää kautta, jolloin keula ahmaisi yhä enemmän vettä sisään.....alus kallistui, kaatui ja upposi. näin muistelisin lukeneeni.

        Aihe nousee näköjään puheisiin aina uudestaan ja uudestaan....ei siinä mitään pahaa... oli se niin iso onnettomuus, että kyllä siitä on aihetta puhua seuraavat vuosikymmenet.
        Että säästyttäisiin samanlaisielta onnettomuuksilta.

        Visiirit on hitsattava kiinni ja laivat lastattava ja purettava sivusta. Maailman meriä kyntää 4000 keulaporttialusta, se on virhe.

        entäpä Titanicin uppoaminen; oliko silläkin keulavisiiri hitsaamatta kiinni. Eipä nuo haverit ole suinkaan keulaporteista kiinni. Tukholmassa on Vasa-museo, jossa on 1600-luvulla uponnut laiva, eikä siinäkään ollut visiiriä, joten niiden kiinnihitsaaminen tuskin estää laivoja uppoamasta. katsokaa

        www.hylyt.net


      • H2O-Heikki
        perämies kirjoitti:

        entäpä Titanicin uppoaminen; oliko silläkin keulavisiiri hitsaamatta kiinni. Eipä nuo haverit ole suinkaan keulaporteista kiinni. Tukholmassa on Vasa-museo, jossa on 1600-luvulla uponnut laiva, eikä siinäkään ollut visiiriä, joten niiden kiinnihitsaaminen tuskin estää laivoja uppoamasta. katsokaa

        www.hylyt.net

        Seuraavaa keulavisiirin putoamista varten on olemassa mittari. Se on kello.
        Milloin se tapahtuu?


      • 60 heikki
        H2O-Heikki kirjoitti:

        Seuraavaa keulavisiirin putoamista varten on olemassa mittari. Se on kello.
        Milloin se tapahtuu?

        heikki se leikki.Kyllä se on se merimies taito joka laivat pinnalla pitää jos pitää.


      • ja pelastusveneet alemmaksi
        perämies kirjoitti:

        entäpä Titanicin uppoaminen; oliko silläkin keulavisiiri hitsaamatta kiinni. Eipä nuo haverit ole suinkaan keulaporteista kiinni. Tukholmassa on Vasa-museo, jossa on 1600-luvulla uponnut laiva, eikä siinäkään ollut visiiriä, joten niiden kiinnihitsaaminen tuskin estää laivoja uppoamasta. katsokaa

        www.hylyt.net

        Pelastuslautat, -liivit ja -veneet on sijoitettava korkeuksista miltei merenpinnan tasolle, niin saadaan ne nopeasti ja ogelmitta veteen matkustajineen tai ilman.

        Yksittäisten ihmisten hyppy mereen vaatisi myös vähemmän uhreja.


      • H2O-Heikki
        ja pelastusveneet alemmaksi kirjoitti:

        Pelastuslautat, -liivit ja -veneet on sijoitettava korkeuksista miltei merenpinnan tasolle, niin saadaan ne nopeasti ja ogelmitta veteen matkustajineen tai ilman.

        Yksittäisten ihmisten hyppy mereen vaatisi myös vähemmän uhreja.

        Siinä on vaan se heikkous, että miten pelastusveneet ym. saadaan sijoitettua, niin että ne voivat olla siinä myös merenkäynnissä?


      • en vesirajaan
        H2O-Heikki kirjoitti:

        Siinä on vaan se heikkous, että miten pelastusveneet ym. saadaan sijoitettua, niin että ne voivat olla siinä myös merenkäynnissä?

        Käytin sanaa alemmaksi enkä vesirajaa.

        Tässä pitäisi pystyä kääntämään oma tai auttava laiva niin, että se suojaisi paremmin tuulelta ja aallokolta.

        Liian korkealla sijaitsevat pelastustasot ovat myös hyödyttömiä toisen laivan auttaessa, mutta tuuli- ja aallokkosuojaksi siitä kyllä on.


      • löytyy pienemmistä laivoista
        H2O-Heikki kirjoitti:

        Siinä on vaan se heikkous, että miten pelastusveneet ym. saadaan sijoitettua, niin että ne voivat olla siinä myös merenkäynnissä?

        Pienemmissä matkustaja-aluksissa asia on hoidettu. Siitä vain ottamaan mallia.

        Taas pienempi on turvallisempi.


    • Ramppi ei....

      auennut kokonaan....meni keula edellä....kiiltää hyvin mutta ei muuta todellisuutta, swedupetterit jaksaa demosdreerata........

    • seilori.....

      Kun täällä aletaan taas puhumaan siitä Estonian uppoamisesta, niin heitetäänpä seuraavanlainen täky joukkoon. Kertokaa mielipiteenne.

      Aluksessahan on vesitiivis osasto/osastoja. Ja niiden osastojen tilavuuden pitää olla niin suuri, että ne kelluttaa laivaa, vaikkapa väärinpäin kääntyneenä. Ja ne osastot ei saa täyttyä kovinkaan nopeasti, vaikka WT-ovet olisivatkin auki. Ja Estoniahan meni pohjaan muistaakseni vartissa. ELI... sinne on päässyt jostain vettä jo ennen kuin se visiiri irtosi. Muutenhan se olisi jäänyt kellumaan?

      Sitten vielä oikein salaliitoteorioiden huippu: jos siellä on ollut jo vuoto tms. ennen visiirin irtoamista, niin laivahan ei ole haverihetkellä ollut silloin merikelpoinen, eli vakuutus ei korvaa haveria. Olisiko siinä syytä olla suut supussa kyseisestä asiasta.

      Tämä ei ole missään nimessä faktaa, tai mistä sitä tietää, kun ei tiedetä mikä on fakta. Mutta mitäs olette mieltä, noin niin kuin ajatuksena?

      • H2O-Heikki

        Mielenkiintoisia ajatuksia. Se vaan että kuinka suuria niiden ilmataskujen pitäsi olla, että laiva niiden avulla pysyisi kellumassa lasteineen päivineen? Laivassahan saattaa olla kymmeniä rekkoja ja satoja henkilöautoja.
        Voi olla että laivaan ei paljon muuta mahtuisikaan kun ilmataskuja, mene ja tiedä.

        Muistelen, että Tkk:n laivanrakennusinsinöörit laskivat että 20 cm- 50 cm vettä autokannella
        (siis aallokossa) riitti kaatamaan Estonian.


      • mielenkiintoista...
        H2O-Heikki kirjoitti:

        Mielenkiintoisia ajatuksia. Se vaan että kuinka suuria niiden ilmataskujen pitäsi olla, että laiva niiden avulla pysyisi kellumassa lasteineen päivineen? Laivassahan saattaa olla kymmeniä rekkoja ja satoja henkilöautoja.
        Voi olla että laivaan ei paljon muuta mahtuisikaan kun ilmataskuja, mene ja tiedä.

        Muistelen, että Tkk:n laivanrakennusinsinöörit laskivat että 20 cm- 50 cm vettä autokannella
        (siis aallokossa) riitti kaatamaan Estonian.

        Siinä on ollut vapaata nestepintaa yli 3000 neliömetriä, pituus 157m ja leveys 24 m


      • seilori.....
        H2O-Heikki kirjoitti:

        Mielenkiintoisia ajatuksia. Se vaan että kuinka suuria niiden ilmataskujen pitäsi olla, että laiva niiden avulla pysyisi kellumassa lasteineen päivineen? Laivassahan saattaa olla kymmeniä rekkoja ja satoja henkilöautoja.
        Voi olla että laivaan ei paljon muuta mahtuisikaan kun ilmataskuja, mene ja tiedä.

        Muistelen, että Tkk:n laivanrakennusinsinöörit laskivat että 20 cm- 50 cm vettä autokannella
        (siis aallokossa) riitti kaatamaan Estonian.

        Vapaa nestepintahan nimenomaan kaatoi Estonian. Kyllä, sellainen 20cm riittää kaatamaan Estonian tyyppisen laivan, jossa ei tietääkseni ollut WT laipioita autokannella. Tällöinhän nesteen paino ei ole ongelma, se kelluu väärinpin silti. Nestepinta vain kallistuessaan aiheuttaa niin suuren momentin siirtyessää laidalta toiselle, että se kaataa aluksen. Herald of free enterprise-laiva kaatui kanaalissa kun autokannella oli 13cm vettä. Se jäi kellumaan. Samoin Janra kellui muutaman kuukauden kaaduttuaan Ahvenanmerellä. IMOn säädöksen kertoo, että laiva tulee rakentaa niin, että se kelluu vesitiiviiden osastojen tilavuudella.


      • H2O-Heikki
        seilori..... kirjoitti:

        Vapaa nestepintahan nimenomaan kaatoi Estonian. Kyllä, sellainen 20cm riittää kaatamaan Estonian tyyppisen laivan, jossa ei tietääkseni ollut WT laipioita autokannella. Tällöinhän nesteen paino ei ole ongelma, se kelluu väärinpin silti. Nestepinta vain kallistuessaan aiheuttaa niin suuren momentin siirtyessää laidalta toiselle, että se kaataa aluksen. Herald of free enterprise-laiva kaatui kanaalissa kun autokannella oli 13cm vettä. Se jäi kellumaan. Samoin Janra kellui muutaman kuukauden kaaduttuaan Ahvenanmerellä. IMOn säädöksen kertoo, että laiva tulee rakentaa niin, että se kelluu vesitiiviiden osastojen tilavuudella.

        > Nestepinta vain kallistuessaan aiheuttaa niin suuren momentin siirtyessää laidalta toiselle, että se kaataa aluksen.


        Ilmeisesti noin kävi Estoniallekin. Kaatui, kellui kyljellään, sitten pohja ylöspäin ja lopulta upposi.



        > Herald of free enterprise-laiva kaatui kanaalissa kun autokannella oli 13cm vettä. Se jäi kellumaan.



        Niin... tällaisissa asioissa kyllä ihmisen havaintokyky pettää. On vaikea uskoa että runsaat kymmenen senttiä vettä laivan autokannella voi kaataa sen (ei tietenkään tyynessä vedessä).


      • H2O-Heikki

        > ....salaliitoteorioiden huippu ....

        Tehdään salaliitto. Lopetetaan puhuminen salaliitoista. Se on ihan höpöä.


      • lähteistä
        seilori..... kirjoitti:

        Vapaa nestepintahan nimenomaan kaatoi Estonian. Kyllä, sellainen 20cm riittää kaatamaan Estonian tyyppisen laivan, jossa ei tietääkseni ollut WT laipioita autokannella. Tällöinhän nesteen paino ei ole ongelma, se kelluu väärinpin silti. Nestepinta vain kallistuessaan aiheuttaa niin suuren momentin siirtyessää laidalta toiselle, että se kaataa aluksen. Herald of free enterprise-laiva kaatui kanaalissa kun autokannella oli 13cm vettä. Se jäi kellumaan. Samoin Janra kellui muutaman kuukauden kaaduttuaan Ahvenanmerellä. IMOn säädöksen kertoo, että laiva tulee rakentaa niin, että se kelluu vesitiiviiden osastojen tilavuudella.

        muistelen, että kumpikaan esimerkeistäsi (Herald ja Janra) ei jäänyt kellumaan, vaan veden mataluuden vuoksi jäi osittain näkyviin pinnalle.


    • että jaksetaan

      jauhaa tämmöstä tyhjänpäiväistä juttua vuosikausia. Ihankuin joku kuolleista vielä heräisi henkiin oikean spekulaation kohdatessa.! Keulaportin irtoaminen ei kuitenkaan tapahtunut yhdellä rysäyksellä, vaan silloin, kun portti irtosi autokansi oli jo veden vallassa ja vesi aiheutti voimakkaan kallistuman. Laiva kaatui ja upposi, that is it. Itämeressä on lukemattomia hylkyjä, kyllä spekuloitavaa riitäisi jos kaikista alettaisiin tekemään vuosikausia kestäviä "muistokirjoituksia".

      • seilori.....

        Eihän se sitä laivaa takaisin pinnalle tuo, eikä yhtään uhria takaisin. Mutta. Saattaa se estää tulevia onnettomuuksia... saattaa...


      • H2O-Heikki

        >.....jauhaa tämmöstä tyhjänpäiväistä juttua vuosikausia.



        Jos tuollaiselta tuntuu, tuskin kannattaa osallistua keskusteluihin. Vajaat 900 ihmistä kuoli, ei heitä keskustelemalla henkiin saada, sen ymmärtää jokainen. Mutta kuten tiedämme maailman merillä seilaa 4000 samankaltaista alusta. Olisiko jotakin tehtävissä että seuraava onnettomuus siirtyisi mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.

        Merellisin terveisin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      120
      1777
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1588
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      48
      1109
    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      44
      1000
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      29
      929
    6. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      856
    7. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      44
      822
    8. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      790
    9. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      778
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      37
      760
    Aihe