Näin Estonia upposi!

Eikös se Estonia kuitenkin uponnut ahteri edellä...

maikul kirjoitti:

Eikös se Estonia kuitenkin uponnut ahteri edellä...

joo .... voit olla oikeassa, en mene valalle.

Laivalla ilmeisesti huomattiin, että keulaportti oli pudonnut ja sitä alettiin kääntää perä vastatuuleen, jotta vesi valuisi autokannelta pois.Pahaksi onneksi käännös tehtiin aallokkoon nähden väärää kautta, jolloin keula ahmaisi yhä enemmän vettä sisään.....alus kallistui, kaatui ja upposi. näin muistelisin lukeneeni.

Aihe nousee näköjään puheisiin aina uudestaan ja uudestaan....ei siinä mitään pahaa... oli se niin iso onnettomuus, että kyllä siitä on aihetta puhua seuraavat vuosikymmenet.
Että säästyttäisiin samanlaisielta onnettomuuksilta.

Visiirit on hitsattava kiinni ja laivat lastattava ja purettava sivusta. Maailman meriä kyntää 4000 keulaporttialusta, se on virhe.

H2O-Heikki kirjoitti:

joo .... voit olla oikeassa, en mene valalle.

Laivalla ilmeisesti huomattiin, että keulaportti oli pudonnut ja sitä alettiin kääntää perä vastatuuleen, jotta vesi valuisi autokannelta pois.Pahaksi onneksi käännös tehtiin aallokkoon nähden väärää kautta, jolloin keula ahmaisi yhä enemmän vettä sisään.....alus kallistui, kaatui ja upposi. näin muistelisin lukeneeni.

Aihe nousee näköjään puheisiin aina uudestaan ja uudestaan....ei siinä mitään pahaa... oli se niin iso onnettomuus, että kyllä siitä on aihetta puhua seuraavat vuosikymmenet.
Että säästyttäisiin samanlaisielta onnettomuuksilta.

Visiirit on hitsattava kiinni ja laivat lastattava ja purettava sivusta. Maailman meriä kyntää 4000 keulaporttialusta, se on virhe.

Lue lisää

entäpä Titanicin uppoaminen; oliko silläkin keulavisiiri hitsaamatta kiinni. Eipä nuo haverit ole suinkaan keulaporteista kiinni. Tukholmassa on Vasa-museo, jossa on 1600-luvulla uponnut laiva, eikä siinäkään ollut visiiriä, joten niiden kiinnihitsaaminen tuskin estää laivoja uppoamasta. katsokaa

www.hylyt.net

perämies kirjoitti:

entäpä Titanicin uppoaminen; oliko silläkin keulavisiiri hitsaamatta kiinni. Eipä nuo haverit ole suinkaan keulaporteista kiinni. Tukholmassa on Vasa-museo, jossa on 1600-luvulla uponnut laiva, eikä siinäkään ollut visiiriä, joten niiden kiinnihitsaaminen tuskin estää laivoja uppoamasta. katsokaa

www.hylyt.net

Lue lisää

Seuraavaa keulavisiirin putoamista varten on olemassa mittari. Se on kello.
Milloin se tapahtuu?

H2O-Heikki kirjoitti:

Seuraavaa keulavisiirin putoamista varten on olemassa mittari. Se on kello.
Milloin se tapahtuu?

heikki se leikki.Kyllä se on se merimies taito joka laivat pinnalla pitää jos pitää.

perämies kirjoitti:

entäpä Titanicin uppoaminen; oliko silläkin keulavisiiri hitsaamatta kiinni. Eipä nuo haverit ole suinkaan keulaporteista kiinni. Tukholmassa on Vasa-museo, jossa on 1600-luvulla uponnut laiva, eikä siinäkään ollut visiiriä, joten niiden kiinnihitsaaminen tuskin estää laivoja uppoamasta. katsokaa

www.hylyt.net

Lue lisää

Pelastuslautat, -liivit ja -veneet on sijoitettava korkeuksista miltei merenpinnan tasolle, niin saadaan ne nopeasti ja ogelmitta veteen matkustajineen tai ilman.

Yksittäisten ihmisten hyppy mereen vaatisi myös vähemmän uhreja.

ja pelastusveneet alemmaksi kirjoitti:

Pelastuslautat, -liivit ja -veneet on sijoitettava korkeuksista miltei merenpinnan tasolle, niin saadaan ne nopeasti ja ogelmitta veteen matkustajineen tai ilman.

Yksittäisten ihmisten hyppy mereen vaatisi myös vähemmän uhreja.

Lue lisää

Siinä on vaan se heikkous, että miten pelastusveneet ym. saadaan sijoitettua, niin että ne voivat olla siinä myös merenkäynnissä?

H2O-Heikki kirjoitti:

Siinä on vaan se heikkous, että miten pelastusveneet ym. saadaan sijoitettua, niin että ne voivat olla siinä myös merenkäynnissä?

Käytin sanaa alemmaksi enkä vesirajaa.

Tässä pitäisi pystyä kääntämään oma tai auttava laiva niin, että se suojaisi paremmin tuulelta ja aallokolta.

Liian korkealla sijaitsevat pelastustasot ovat myös hyödyttömiä toisen laivan auttaessa, mutta tuuli- ja aallokkosuojaksi siitä kyllä on.

H2O-Heikki kirjoitti:

Siinä on vaan se heikkous, että miten pelastusveneet ym. saadaan sijoitettua, niin että ne voivat olla siinä myös merenkäynnissä?

Pienemmissä matkustaja-aluksissa asia on hoidettu. Siitä vain ottamaan mallia.

Taas pienempi on turvallisempi.

Mielenkiintoisia ajatuksia. Se vaan että kuinka suuria niiden ilmataskujen pitäsi olla, että laiva niiden avulla pysyisi kellumassa lasteineen päivineen? Laivassahan saattaa olla kymmeniä rekkoja ja satoja henkilöautoja.
Voi olla että laivaan ei paljon muuta mahtuisikaan kun ilmataskuja, mene ja tiedä.

Muistelen, että Tkk:n laivanrakennusinsinöörit laskivat että 20 cm- 50 cm vettä autokannella
(siis aallokossa) riitti kaatamaan Estonian.

H2O-Heikki kirjoitti:

Mielenkiintoisia ajatuksia. Se vaan että kuinka suuria niiden ilmataskujen pitäsi olla, että laiva niiden avulla pysyisi kellumassa lasteineen päivineen? Laivassahan saattaa olla kymmeniä rekkoja ja satoja henkilöautoja.
Voi olla että laivaan ei paljon muuta mahtuisikaan kun ilmataskuja, mene ja tiedä.

Muistelen, että Tkk:n laivanrakennusinsinöörit laskivat että 20 cm- 50 cm vettä autokannella
(siis aallokossa) riitti kaatamaan Estonian.

Lue lisää

Siinä on ollut vapaata nestepintaa yli 3000 neliömetriä, pituus 157m ja leveys 24 m

H2O-Heikki kirjoitti:

Mielenkiintoisia ajatuksia. Se vaan että kuinka suuria niiden ilmataskujen pitäsi olla, että laiva niiden avulla pysyisi kellumassa lasteineen päivineen? Laivassahan saattaa olla kymmeniä rekkoja ja satoja henkilöautoja.
Voi olla että laivaan ei paljon muuta mahtuisikaan kun ilmataskuja, mene ja tiedä.

Muistelen, että Tkk:n laivanrakennusinsinöörit laskivat että 20 cm- 50 cm vettä autokannella
(siis aallokossa) riitti kaatamaan Estonian.

Lue lisää

Vapaa nestepintahan nimenomaan kaatoi Estonian. Kyllä, sellainen 20cm riittää kaatamaan Estonian tyyppisen laivan, jossa ei tietääkseni ollut WT laipioita autokannella. Tällöinhän nesteen paino ei ole ongelma, se kelluu väärinpin silti. Nestepinta vain kallistuessaan aiheuttaa niin suuren momentin siirtyessää laidalta toiselle, että se kaataa aluksen. Herald of free enterprise-laiva kaatui kanaalissa kun autokannella oli 13cm vettä. Se jäi kellumaan. Samoin Janra kellui muutaman kuukauden kaaduttuaan Ahvenanmerellä. IMOn säädöksen kertoo, että laiva tulee rakentaa niin, että se kelluu vesitiiviiden osastojen tilavuudella.

seilori..... kirjoitti:

Vapaa nestepintahan nimenomaan kaatoi Estonian. Kyllä, sellainen 20cm riittää kaatamaan Estonian tyyppisen laivan, jossa ei tietääkseni ollut WT laipioita autokannella. Tällöinhän nesteen paino ei ole ongelma, se kelluu väärinpin silti. Nestepinta vain kallistuessaan aiheuttaa niin suuren momentin siirtyessää laidalta toiselle, että se kaataa aluksen. Herald of free enterprise-laiva kaatui kanaalissa kun autokannella oli 13cm vettä. Se jäi kellumaan. Samoin Janra kellui muutaman kuukauden kaaduttuaan Ahvenanmerellä. IMOn säädöksen kertoo, että laiva tulee rakentaa niin, että se kelluu vesitiiviiden osastojen tilavuudella.

Lue lisää

> Nestepinta vain kallistuessaan aiheuttaa niin suuren momentin siirtyessää laidalta toiselle, että se kaataa aluksen.


Ilmeisesti noin kävi Estoniallekin. Kaatui, kellui kyljellään, sitten pohja ylöspäin ja lopulta upposi.



> Herald of free enterprise-laiva kaatui kanaalissa kun autokannella oli 13cm vettä. Se jäi kellumaan.



Niin... tällaisissa asioissa kyllä ihmisen havaintokyky pettää. On vaikea uskoa että runsaat kymmenen senttiä vettä laivan autokannella voi kaataa sen (ei tietenkään tyynessä vedessä).

> ....salaliitoteorioiden huippu ....

Tehdään salaliitto. Lopetetaan puhuminen salaliitoista. Se on ihan höpöä.

seilori..... kirjoitti:

Vapaa nestepintahan nimenomaan kaatoi Estonian. Kyllä, sellainen 20cm riittää kaatamaan Estonian tyyppisen laivan, jossa ei tietääkseni ollut WT laipioita autokannella. Tällöinhän nesteen paino ei ole ongelma, se kelluu väärinpin silti. Nestepinta vain kallistuessaan aiheuttaa niin suuren momentin siirtyessää laidalta toiselle, että se kaataa aluksen. Herald of free enterprise-laiva kaatui kanaalissa kun autokannella oli 13cm vettä. Se jäi kellumaan. Samoin Janra kellui muutaman kuukauden kaaduttuaan Ahvenanmerellä. IMOn säädöksen kertoo, että laiva tulee rakentaa niin, että se kelluu vesitiiviiden osastojen tilavuudella.

Lue lisää

muistelen, että kumpikaan esimerkeistäsi (Herald ja Janra) ei jäänyt kellumaan, vaan veden mataluuden vuoksi jäi osittain näkyviin pinnalle.

Eihän se sitä laivaa takaisin pinnalle tuo, eikä yhtään uhria takaisin. Mutta. Saattaa se estää tulevia onnettomuuksia... saattaa...

>.....jauhaa tämmöstä tyhjänpäiväistä juttua vuosikausia.



Jos tuollaiselta tuntuu, tuskin kannattaa osallistua keskusteluihin. Vajaat 900 ihmistä kuoli, ei heitä keskustelemalla henkiin saada, sen ymmärtää jokainen. Mutta kuten tiedämme maailman merillä seilaa 4000 samankaltaista alusta. Olisiko jotakin tehtävissä että seuraava onnettomuus siirtyisi mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.

Merellisin terveisin.