ABBAn paras levy?

En ole kuullut Abban levyjä vielä kokonaisuuksina, mutta yksittäisten klassikoiden perusteella parhailta vaikuttaa Arrival ja Super Trouper.

Arrivalilla on tietysti Dancing Queen, Money Money Money ja Knowing Me Knowing You - kolme loistavaa legendaarista biisiä, ja käsittääkseni sitä pidetään kauttaaltaan hyvin tasavahvana kokonaisuutena. Super Trouperilta olen kuullut nimikappaleen, The Winner Takes It All -ikivihreän ja jonkun hienon discopoljennon, vaikuttaa loistavalta levyltä. Tarkoitus on ostaa nuo molemmat lähiakoina, ja varmaan myös Visitors.

Niin, Visitors. Sitä pidetään kai bändin mestariteoksena. One of Us on erittäin hieno biisi, muita muuta en ole levyltä kai vielä kuullut. Melankolinen, haikea, surullinen levy lukemani perusteella. Ehdottomasti kiinnostaa.

En tunne Abban tuotantoa vielä läpikotaisin, mutta nämä kolme levyä hankkimalla saa jo varmaan hyvän käsityksen. Vai mitä sanotte faniexpertit? Oisko The Album, Voulez-Vous tai joku muu yhtä suositeltava/suositeltavampi valinta albumikokonaisuuksiin vasta kiinni käyvälle uudelle diggarille?

Sepee kirjoitti:

En ole kuullut Abban levyjä vielä kokonaisuuksina, mutta yksittäisten klassikoiden perusteella parhailta vaikuttaa Arrival ja Super Trouper.

Arrivalilla on tietysti Dancing Queen, Money Money Money ja Knowing Me Knowing You - kolme loistavaa legendaarista biisiä, ja käsittääkseni sitä pidetään kauttaaltaan hyvin tasavahvana kokonaisuutena. Super Trouperilta olen kuullut nimikappaleen, The Winner Takes It All -ikivihreän ja jonkun hienon discopoljennon, vaikuttaa loistavalta levyltä. Tarkoitus on ostaa nuo molemmat lähiakoina, ja varmaan myös Visitors.

Niin, Visitors. Sitä pidetään kai bändin mestariteoksena. One of Us on erittäin hieno biisi, muita muuta en ole levyltä kai vielä kuullut. Melankolinen, haikea, surullinen levy lukemani perusteella. Ehdottomasti kiinnostaa.

En tunne Abban tuotantoa vielä läpikotaisin, mutta nämä kolme levyä hankkimalla saa jo varmaan hyvän käsityksen. Vai mitä sanotte faniexpertit? Oisko The Album, Voulez-Vous tai joku muu yhtä suositeltava/suositeltavampi valinta albumikokonaisuuksiin vasta kiinni käyvälle uudelle diggarille?

Lue lisää

oli minusta se levy joka lopullisesti Abban suurten pop-yhtyeiden sarjaan. Tällä levyllä kaikki biisit ovat hyviä, myös se diskobiisi "Lay all your love on me" istuu kokonaisuuteen.

Edellinen albumi Voulez-Vous (1979) oli vähän sillisalaattia (sic!), enimmäkseen diskoa mutta myös muuta. Lähes kaikki laulut ovat kuitenkin hyviä, jotkut erinomaisia.

Arrival (1976) on monien mielestä Abban paras levy. Ainakin se tulee niin lähelle täydellistä pop-levyä kuin voi tulla: melodiat ovat lennokkaita, tuotanto erinomainen ja joka ikinen biisi olisi voitu julkaista singlenä.

Minusta nämä kolme levyä ovat Abban parhaat albumit. The Album (1977) ei nimestään huolimatta ollut Se Albumi, vaan eräänlainen umpikuja - kun Arrivalilla oli päästy jo täydellisyyteen, ei se siitä enää kiillottamalla parantunut. Voulez-Vous toimi paremmin juuri siksi, että se etsiytyi uusille alueille. Ja viimeinen levy The Visitors (1981) kuulostaa jo vähän väsyneeltä - se jatkaa periaatteessa Super Trouperin (1980) linjoilla, mutta energia tuntuu kadonneen.

Fernando kirjoitti:

oli minusta se levy joka lopullisesti Abban suurten pop-yhtyeiden sarjaan. Tällä levyllä kaikki biisit ovat hyviä, myös se diskobiisi "Lay all your love on me" istuu kokonaisuuteen.

Edellinen albumi Voulez-Vous (1979) oli vähän sillisalaattia (sic!), enimmäkseen diskoa mutta myös muuta. Lähes kaikki laulut ovat kuitenkin hyviä, jotkut erinomaisia.

Arrival (1976) on monien mielestä Abban paras levy. Ainakin se tulee niin lähelle täydellistä pop-levyä kuin voi tulla: melodiat ovat lennokkaita, tuotanto erinomainen ja joka ikinen biisi olisi voitu julkaista singlenä.

Minusta nämä kolme levyä ovat Abban parhaat albumit. The Album (1977) ei nimestään huolimatta ollut Se Albumi, vaan eräänlainen umpikuja - kun Arrivalilla oli päästy jo täydellisyyteen, ei se siitä enää kiillottamalla parantunut. Voulez-Vous toimi paremmin juuri siksi, että se etsiytyi uusille alueille. Ja viimeinen levy The Visitors (1981) kuulostaa jo vähän väsyneeltä - se jatkaa periaatteessa Super Trouperin (1980) linjoilla, mutta energia tuntuu kadonneen.

Lue lisää

"Super Trouper oli minusta se levy joka lopullisesti Abban suurten pop-yhtyeiden sarjaan."

Kyllä Abba oli lopullisesti nostanut itsensä sinne jo Arrivalilla; hittibiisit Dancing Queen, Knowing Me Knowing You ja Money Money Money ovat jo riittävä peruste, mutta kun kaikki muutkin biisit ovat hyviä. Arrival on täydellinen poplevy. Mun suosikit albumikokonaisuuksina on silti Super Trouper ja The Visitors, mahtavia biisejä ja nimenomaan kokonaisuuksina hienoja. Visitors on synkkää ja melankolista musaa, täydellinen vastakohta Honey Honeylle ja Ring Ringille. Sanoisin et se on haikeeta ja tunnelmallista, EI väsynyttä.

gfgfgg kirjoitti:

"Super Trouper oli minusta se levy joka lopullisesti Abban suurten pop-yhtyeiden sarjaan."

Kyllä Abba oli lopullisesti nostanut itsensä sinne jo Arrivalilla; hittibiisit Dancing Queen, Knowing Me Knowing You ja Money Money Money ovat jo riittävä peruste, mutta kun kaikki muutkin biisit ovat hyviä. Arrival on täydellinen poplevy. Mun suosikit albumikokonaisuuksina on silti Super Trouper ja The Visitors, mahtavia biisejä ja nimenomaan kokonaisuuksina hienoja. Visitors on synkkää ja melankolista musaa, täydellinen vastakohta Honey Honeylle ja Ring Ringille. Sanoisin et se on haikeeta ja tunnelmallista, EI väsynyttä.

Lue lisää

on kieltämättä loistava levy, mutta Super Trouperissa hämmästyttävintä onkin juuri se että sillä Abba onnistui jo toisen kerran tekemään täyden kympin levyn - kahden edellisen perusteellla kun näytti siltä että hyviä biisejä irtoaa toki yhä, mutta alamäki on jo alkanut. Eipäs vain ollutkaan, se alkoi vasta kun The Visitors ilmestyi. Onneksi se jäi viimeiseksi levyksi, olihan se vielä ihan kunniallinen lopetus hienolle uralle. Ihme kyllä Abba onnistui kuitenkin ennen hajoamistaan tekemään vielä yhden täydellisen biisin "The day before you came".

Luulin, että aapo63 diggailee ensisijaisesti Abban varhaista tuotantoa, ja siksi oli pieni yllätys, että suosikkisi on Super Trouper. Sehän on bändin toka vika levyjulkaisu.

Itselleni maistuu juuri tämä myöhäinen Abba parhaiten, eli Super Trouper ja Visitors ovat minusta ne kaksi parasta kokonaisuutta. Arrival on aika lailla täydellinen poplevy, ja yksittäisten biisien osalta varmaan suosikkini: Dancing Queen, Money Money Money ja Knowing Me, Knowing You puhukoon puolestaan.

ohoho; kirjoitti:

Luulin, että aapo63 diggailee ensisijaisesti Abban varhaista tuotantoa, ja siksi oli pieni yllätys, että suosikkisi on Super Trouper. Sehän on bändin toka vika levyjulkaisu.

Itselleni maistuu juuri tämä myöhäinen Abba parhaiten, eli Super Trouper ja Visitors ovat minusta ne kaksi parasta kokonaisuutta. Arrival on aika lailla täydellinen poplevy, ja yksittäisten biisien osalta varmaan suosikkini: Dancing Queen, Money Money Money ja Knowing Me, Knowing You puhukoon puolestaan.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa siinä, että Abban alkuvuosien tuotanto on minulle tärkeää - mutta siinä astuu sitten mukaan se rankka subjektiivisuus.

Oikeastaan kaikista "rakkain" albumi minulle on Waterloo, koska se oli minun ensimmäinen Abba-levy (tai kasettina minä ne ostin seitkyt luvulla). Seuraavana tuli Abba ja Ring Ring nimen omaan tässä järjestyksessä. Näitä kolmea kasettia kuuntelin lähes päivittäin. Waterloota kaikista eniten - vieläkään en ole kyllästynyt siihen (enkä mihinkään Abba levyyn).

Vuonna 1975 tuli sitten kokoelma Greatest Hits, jota jauhatin taukoamatta ja Arrival oli levy jonka ilmestymistä odotin todella hartaasti. Ja kun odotus viimein palkittiin kuuntelin taas kasettia aina kun voin. Knowing Me,Knowing You ja Tiger räjäyttivät lähes minun pään - niin híenoilta ne kuulosti ja hyviä ne oli kaikki!
Eli oikeastaan vuodet 1974 - 1976 oli minulle kiihkeintä aikaa Abban suhteen, joten siitä johtuu, että myös tuo alkupään tuotanto on minulle tärkeintä - mutta se ei tarkoita sitä, että se olisi ollut ehdottomasti parasta.

Toki pidin myös The Albumista ja Voulez-Vous'sta, mutta niiden kohdalla en kokenyt sellaista onnen täyttymystä kuin aiempien, sillä ne ei heti kolahtanut. Mutta Super Trouper taas kolahti. Siinä oli taas sitä samaa tunnetta, kuin silloin aiemmin, kun kuuntelin esim Arrivalia ensi kerran. Tunne, että hitto kun tämä kuulostaa hyvältä!
The Album - kolahti lopullisesti minulle oikeastaan vasta aikuisiällä ja nyt kun ostin tuon Deluxe Editionin olen talven mittaan kuunnellut sen useita kertoja ja jopa oppinut pitämään Thank You For The Music - biisistä. Siihen biisin en jotenkin syttynyt aikoinaan. Kuten en myöskään I Have A Dreamiin.

Voulez-Vous on edelleen sellainen levy, että täytyy olla tietynlainen mieliala, että sen jaksaa kuunnella kokonaan läpi, mutta nyt kun remasterointi buumissa (2001) levylle lisättiin nuo hienot singlebiisit, niin levyn ilme koheni ainakin minun korvissa.

Mutta kyllä kaikkien näiden vuosien jälkeen ja tuhansien kuuntelukertojen perusteella olen sitä mieltä, että tyylikkäin, yhtenäisin ja varmin kokonaisuus on Super Trouper. Kuten Arrivalilta olisi voinut jokaisen biisin julkaista singlenä, niin olisi voinut tehdä myös Super Trouperilta.
Mutta Arrival vs.Super Trouper vie jälkimmäinen voiton nimenomaan sen yhtenäisen kokonaisuutensa perusteella. Super Trouperissa tuntuu kantavan koko levyn se Agnethan ja Fridan sekä Bennyn syntetisaattorin luoma äänimaailma.

Minun mielestä.