Kehon liian korkea vireystila voi aiheuttaa erilaisia unihäiriöitä:
- vaikeuksia nukahtamisessa
- pätkäuni
- lyhyeksi jäävä yöuni
- pitkät, toistuvat unettomuuskaudet
- ajoittainen unettomuus / unihäiriöt:
tavallisimmin täyden- tai uudenkuun vaiheissa
- pienikin stresssi häiritsee yöunta
- lepoa-antamaton yöuni; siis toistuva
väsyneisyys pitkästä yöunesta huolimatta
- levoton uni, hampaiden kirskuttelu nukkuessa,
kuorsaus, uniapnea ym.
On todennäköistä, että näiden ongelmien taustalla on tasapainoaistin toimintahäiriön kohottama adrenaliini- eli ponnistushormoni, joka pitää yllä jatkuvaa lihasjännitystä. Sen vuoksi kehon on vaikea rentoutua ja rauhoittua nukkumaan väsymyksestä huolimatta.
Vaikka uni olisi pitkäkin, keho ei saata lepääntyä kunnolla samasta syystä. Kohonnut adrenaliinitaso voi herkistää kuuloaistia, jolloin pienikin ääni häiritsee unta.
Tasapainoaisti testataan ja mahdollinen häiriö hoidetaan liikesarjojen avulla. Niiden aikana häiriön aiheuttaneet kalkkikivihiukkaset saadaan siirtymään oikeisiin asemiinsa pois tasapainoaistin kaarikäytävistä, jotka sijaitsevat kummassakin sisäkorvassa. Tässä asentohoidossa käytetään hyväksi painovoimaa. Hoidon välitön vaikutus on lihasten rentoutuminen.
Asentohoito on toistuvaa itsehoitoa, joka aloitetaan vähitellen vaiheittain siten, että kaikki kaarikäytävät tulevat toistuvasti hoidettua.
Asentohoito voi vaikuttaa välillisesti limakalvojen kuntoon hengitystiehyissä,mikä osaltaan vähentää kuorsausta, samoin hengityslihasten rentoutuminen.
Se, että kaikki lihakset - sekä tahdonalaiset että tahdosta riippumattomat lihakset tarvitsevat tasapainoaistin jatkuvaa ohjausta liikummepa tai emme, selittää myös asentohoidon laaja-alaiset, edulliset vaikutukset mm. uneen ja nukkumiseen.
Lisätietoja osoitteessa koti.mbnet.fi/bpv
- vaikeuksia nukahtamisessa
- pätkäuni
- lyhyeksi jäävä yöuni
- pitkät, toistuvat unettomuuskaudet
- ajoittainen unettomuus / unihäiriöt:
tavallisimmin täyden- tai uudenkuun vaiheissa
- pienikin stresssi häiritsee yöunta
- lepoa-antamaton yöuni; siis toistuva
väsyneisyys pitkästä yöunesta huolimatta
- levoton uni, hampaiden kirskuttelu nukkuessa,
kuorsaus, uniapnea ym.
On todennäköistä, että näiden ongelmien taustalla on tasapainoaistin toimintahäiriön kohottama adrenaliini- eli ponnistushormoni, joka pitää yllä jatkuvaa lihasjännitystä. Sen vuoksi kehon on vaikea rentoutua ja rauhoittua nukkumaan väsymyksestä huolimatta.
Vaikka uni olisi pitkäkin, keho ei saata lepääntyä kunnolla samasta syystä. Kohonnut adrenaliinitaso voi herkistää kuuloaistia, jolloin pienikin ääni häiritsee unta.
Tasapainoaisti testataan ja mahdollinen häiriö hoidetaan liikesarjojen avulla. Niiden aikana häiriön aiheuttaneet kalkkikivihiukkaset saadaan siirtymään oikeisiin asemiinsa pois tasapainoaistin kaarikäytävistä, jotka sijaitsevat kummassakin sisäkorvassa. Tässä asentohoidossa käytetään hyväksi painovoimaa. Hoidon välitön vaikutus on lihasten rentoutuminen.
Asentohoito on toistuvaa itsehoitoa, joka aloitetaan vähitellen vaiheittain siten, että kaikki kaarikäytävät tulevat toistuvasti hoidettua.
Asentohoito voi vaikuttaa välillisesti limakalvojen kuntoon hengitystiehyissä,mikä osaltaan vähentää kuorsausta, samoin hengityslihasten rentoutuminen.
Se, että kaikki lihakset - sekä tahdonalaiset että tahdosta riippumattomat lihakset tarvitsevat tasapainoaistin jatkuvaa ohjausta liikummepa tai emme, selittää myös asentohoidon laaja-alaiset, edulliset vaikutukset mm. uneen ja nukkumiseen.
Lisätietoja osoitteessa koti.mbnet.fi/bpv
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.