Olisi tarkoituksena asentaa uudiskohteeseen maalämpöpummu, asuin neliöt ovat 188m2. tarkoitus olisi tehdä maahan lämmönkeruuputkisto, tontin koko riittää hyvin.
onko kokemuksia eri valmistajien pumpuista, näyttää olevan jo jonkin verran tarjontaa. tietysti päällimäisenä olisi hyötysuhde pumpun käytössä..
onko kokemuksia eri valmistajien pumpuista, näyttää olevan jo jonkin verran tarjontaa. tietysti päällimäisenä olisi hyötysuhde pumpun käytössä..
Vastaukset 6
Vanhimmat
isompi ole kuin mun 696 m3 lammitalo eteläsuomessa, missä laskin, että 15 vuotta pitäisi maalämpöpumppua käyttää, jotta se alkaisi maksamaan itseään takaisin. Kuitenkin todennäköisyys kompuran laukeamiselle on 15 vuoden päästä suuri.
Järkevä valinta olikin mutama vuosi sitten ja edelleen Nibe evc 13 ja Compact 300 paketti, vastavirtaleivinuuni ja ilto X100 (mulla ilto 440). Sähköä menee vuodessa kokonaisuudessaan 20 000 Kwh ja puita alle 2 m3. Pelkällä uunilla lämmitämme taloa toukokuusta lokakuulle.
Jos lattialämmityksen syöttöputken pistäisi kulkemaan uunin kautta kohdasta, jossa vesi lämpenee max 30 asteiseksi, uunia voisi käyttää ympäri vuoden.
maaperä? Kuivasta kankaasta ei paljoa lämpöä revitä.
Tontilla on "kosteikko" kantaa kaivinkoneen ja lisäksi savimaata. luultavasti ne putket kannattaisi suunnata enimmäkseen sinne suon suuntaan..?
Kakspiirinen systeemi 210m2 asuinpintaalaa ja 100m2 varastoa kellarissa.Asennettu -04/11 ja sen jälkeen mennyt sähköä käyttöveteen ja lämmitykseen 37000 kwh lisäksi taloussähkö mutta se riippuu niin paljon käyttötavoista ja laitteiden määrästä.Helppous yllättää ja mukavaa tulla kotiin kun on lämmin.
Laita keruuputkistoon ainakin kolme putkilenkkiä, esim. 3x200metriä. Näin virtausvastus pysyy alhaisena. Liuospiirin kiertopumppu pääsee helpommalla ja sähköä kuluu vähemmän, lisäksi lämpöpumpun lämpökerroin paranee (COP). Savimaa on hyvä maatyyppi lämmönkeruuputkistolle. Suomaa on myöskin hyvä jos se on aina märkänä pintaan saakka. Kuiva turvekerros suon päällä on tehokas lämmöneriste. Tällaisessa maassa voi tulla ns. tundrailmiö. Eli lämmönkeruupiirin jäädyttämä maa ei sula kesälläkään turvekerroksen estettyä auringon lämmön siirtymisen maahan. Minulla on rakennuksessa lämmitettäviä neliöitä 350, kuutioita noin hiukan yli tuhat, eli tavallista korkeammat huoneet. Kaksikerroksinen rakennus, alakerta harkoista, välipohja ontelolaatoista, yläkerta puurunkoinen. Lämmityksen hoitaa ruotsalaisvalmisteinen lämpöpumppu, lämpöpumppu lämmittää myös kaksi erillistä kaksoisvaippavaraajaa lämpimän veden tuottamiseksi. Lämmönkeruupiirinä on kolme 300 metrin lenkkiä järvenpohjassa. Lämpöpumpulla oma sähkömittari. Sähköä kulunut lämmitykseen 8500 - 11500 kwh / vuosi. IV-koneita kaksi kappaletta, molemmissa tuloilman esilämmitys maalämpönesteellä ennen iv-konetta. Sama esilämmityspatteri toimii kesällä tuloilmanjäähdyttimenä. Takkaa ja leivinuunia ei ole käytetty juuri lainkaan.
Kun suunnittelen lämmitysmuotoa huomioi investointi.
Pumpun osuus alkaa tänä päivänä olla lähellä 9000e, eikä hyötysuhde voi koskaan saavuttaa 3:a (fysiikan laki). Joten kokonasikustannusta laskiessasi, huomioi pumpun käyttöikä kustannuksiin mukaan. Itse en teidä ketään kenellä pumppu olisi kestänyt 10:tä vuotta. Siinä 5-7 vuoden kohdalla ne hajoaa, ja uuden pumpun osto on edessä.
Syynä voi olla mitoitusvirhe, mutta jos mitoitat 30% isomman pumpun, joka käytännössä kestäsisi tuon 10 vuotta, maksaa se niin paljon ettei se taloudellisesti enää kannata.