mistä johtuu että korpit ovat usean yksilön parvissa tähän aikaan vuodesta
korppi
korppi
3447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Puolison etsinnässä. Korpit tekevät pesän maliskussa ja poikaset kuoriutuvat jo tähän aikaan, ellei ennemmin.
Mihin vuoden aikaan tahansa korpit etsivät parvina ruokaa ja kokoontuvat esimerkiksi haaskalle.
Niillä taitaa olla ruuan suhteen geneettinen paikkamuistikin. Jouduimme pystyttämään (4-henkinen perhe) kerran lomaretkellä teltan Kuhmon korpeen sodan muistopaikan läheisyyteen, koska pimeä yllätti.(Olimme ajaneet liian pitkän matkaa Lapista etelään). Korpit lentelivät yläpuolella kuin haaskan löytäneenä, mutta ilmoitin niille tylysti että turha toivo.
nuoret, pesimättömät korpit kisuavat parinvalintapuuhissa ja tutkailevat nokkimisjärjestystään, vaikka aikuiset korpit ovat jo reviireillään hautomassa. Sama ilmiö kuin nuorilla joutsenilla, jotka mekastavat suurella joukolla yöpymispaikoillaan.
Alla ote "korppitiedostosta" Vähän myöhässä leutoon talveen nähden se soidinlentokin olisi, mutta haaskoja löytyy aina. Lentotyyli varmaankin vaihtelee kyllä jos kyseessä on soidinlento.
TÄSSÄ:
Korpit muodostavat elinikäisen parisuhteen. Helmi–maaliskuussa korpit lentävät soidinlentoa korkealla ilmassa, ja suorittavat mitä upeimpia kevätjuhlaliikkeitä, vaihtelevien äänien soidessa. Puolisot rakentavat pesän yhdessä puuhun tai kallionjyrkänteelle mistä tahansa saataville osuneesta materiaalista. Puupesä sijaitsee usein männyn latvassa, mielellään tuulenpesässä. Puupesien runko on aina rakennettu kuivista oksista ja se on vankkaa tekoa. Pesän sisusta on vuorattu mm. ohuilla juurilla, karvoilla ja höyhenillä. Pesä voi olla käytössä useita vuosia peräkkäin. Naaras munii kolmesta seitsemään, tavallisesti 5, kalpean sinivihreää munaa, joissa on ruskeita täpliä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuussa, leudon talven jälkeen jo kuun alussa. Molemmat vanhemmat hautovat munia, naaras kuitenkin enimmän ajan, noin 3 viikkoa, ja ruokkivat kuoriutuneita poikasia. Poikaset kiipeilevät pesäpuun oksilla noin 4-viikkoisista lähtien, lentokykyisiä ne ovat 5–6 viikon ikäisinä. Poikue pysyttelee pesän lähistöllä viikon pari, minkä jälkeen ne alkavat vähitellen laajentaa elinpiiriään.