Taulukko 1:
Epilepsiakohtausten luokittelu
1. PAIKALLISALKUISET KOHTAUKSET
Yksinkertainen paikallisalkuinen
kohtaus (ei tajunnanhäiriötä)
motorisia oireita: raajakouristelu, katseen, pään tai
vartalon asentoon liittyvä oire, ääntely tai puheen
pysähtyminen
aistioireita: tuntemus, näkö- tai kuuloaistimus,
haju, maku, huimaus, tasapainohäiriö
autonomisia eli tahdosta riippumattoman
hermoston oireita: sydämentykytys, vatsatuntemukset,
hikoilu, punastuminen,
kalpeneminen, silmäterien laajeneminen,
syljen eritys, seksuaaliset reaktiot
psyykkisiä oireita: puheen tuoton häiriö, muistihäiriö,
ennen koetun tunne (déjà-vu), ymmärryksen
häiriöt, pelko, ahdistus, hyvän olon tunne, harhat
b. Monimuotoinen paikallisalkuinen
kohtaus (tajunnanhämärtymiskohtaus)
kohtaus voi alkaa ylläkuvatuilla yksinkertaisilla
oireilla, jonka jälkeen tajunta hämärtyy tai kohtaus
voi alkaa suoraan tajunnan hämärtymisellä
lisäksi kohtaukseen saattaa liittyä automatismeja
eli ainakin osittain koordinoituja, monimutkaisia,
epätarkoituksenomaisia liikkeitä tai toimintoja,
joiden suorittamisesta potilas ei ole tietoinen, esim.
suun maiskuttelua ja nieleskelyä, touhuamista, kuljeskelua,
vaatteiden hypistelyä, riisuutumista jne.
c. Toissijaisesti yleistyneet kohtaukset
sekä yksinkertaiset että monimuotoiset kohtaukset
voivat yleistyä tajuttomuuskouristuskohtaukseksi
purkauksen levitessä molempiin aivopuoliskoihin
2. YLEISTYNEET KOHTAUKSET
a. Poissaolokohtaukset (absence-kohtaukset)n lyhyt tajunnan alenema ja poissaolo, kesto muutamia sekunteja, välitön toipuminen
silmät saattavat kääntyä ylöspäin
joskus kohtaukseen liittyy pieniä nykinöitä
silmäluomissa, suupielissä tai raajoissa
joskus silmien räpyttelyä, lyhyitä automatismeja
b. Myoklooniset kohtaukset
äkillisiä, lyhyitä, voimakkuudeltaan vaihtelevia
raajojen, kasvojen ja /tai vartalon lihasnykäyksiä,
tajunta säilyy normaalina
c. Klooniset kohtaukset
rytmiset, nykivät kouristukset raajoissa
ja kasvoissa, lyhyt jälkisekavuus
d. Tooniset kohtaukset
pitkittyvä lihasjänteyden lisääntyminen
ja lihasten jäykistyminen
e. Tajuttomuuskouristuskohtaus
(toonis-klooninen kohtaus)
ei ennakko-oireita
äkillinen tajunnanmenetys ja kaatuminen kirkaisu, joka johtuu kurkunpään
lihasten kouristuksesta
hengitys pysähtyy ja ihonväri menee siniseksi,
suusta voi tulla vaahtoa
potilas jäykistyy ja voi purra kieleensä,
virtsa ja uloste voivat mennä alle
n jäykistymisvaihetta (tooninen vaihe) seuraavat noin
20 sekunnin kuluttua nykivät kouristukset
(klooninen vaihe), jotka kestävät 1-2 minuuttia,
hengitys käynnistyy tässä vaiheessa
kouristuksia seuraa jälkiuni, josta potilas
on herätettävissä
kohtauksen jälkioireina ilmenee sekavuutta
(ns.hämärätila), päänsärkyä ja lihaskipuja
f. Lyyhistymiskohtaus
(atooninen kohtaus, drop attack)
äkillinen lihasjänteyden menetys
joskus lihasjänteys vähenee johtaen pään nyökähtämiseen,
vaikeimmillaan henkilö saattaa lyyhistyä
äkillisesti maahan
3. LUOKITTELEMATTOMAT KOHTAUKSET
aina kohtauksia ei voida luokitella varsinkaan
diagnoosin tekohetkellä riittämättömien tietojen vuoksi
********************************************
Taulukko 2:
Kohtausoireiden perusteella
kohtauksia aiheuttava aivoalue
voidaan paikallistaa seuraavasti:
Ohimolohko
rintalastan takainen nouseva tuntemus
(epigastrinen aura)
haju-, kuulo-, maku- ja tasapainoelämykset
(-aurat)
pelko, sydämen tykytys, hikoilu
ennen koetun tunne (ransk. déjà-vu)
toimintojen pysähtyminen
automatismit: maiskuttelu, nieleskely, kävely,
riisuutuminen jne.
puhe- tai muistihäiriö
Otsalohko
liikeaivokuorelta raajakouristuksia ilmaantuu
vastakkaiselle puolelle raajoihin
kohtauksen jälkeen kouristaneet raajat voivat
olla ohimenevästi toimintakyvyttömiä
esiintyvät usein tiheänä sarjana,
välillä pitkiäkin oireettomia jaksoja
usein lyhytkestoisia
katseen ja pään kääntyminen
raajojen jäykistelevät liikkeet
epäsymmetriset raajojen muut liikkeet
äännähtely, puheen pysähtyminen
Takaraivolohko
välkkyvät valoilmiöt
sokeus
katseen kääntyminen
vetävä tunne silmissä
Päälaenlohko
tuntohäiriöt
(sähköiskun tunne tms., sen sijaan
tunnottomuus on harvoin epilepsiaoire)
avaruudellisen hahmotuksen häiriöt
Epilepsiakohtausten luokittelu
1. PAIKALLISALKUISET KOHTAUKSET
Yksinkertainen paikallisalkuinen
kohtaus (ei tajunnanhäiriötä)
motorisia oireita: raajakouristelu, katseen, pään tai
vartalon asentoon liittyvä oire, ääntely tai puheen
pysähtyminen
aistioireita: tuntemus, näkö- tai kuuloaistimus,
haju, maku, huimaus, tasapainohäiriö
autonomisia eli tahdosta riippumattoman
hermoston oireita: sydämentykytys, vatsatuntemukset,
hikoilu, punastuminen,
kalpeneminen, silmäterien laajeneminen,
syljen eritys, seksuaaliset reaktiot
psyykkisiä oireita: puheen tuoton häiriö, muistihäiriö,
ennen koetun tunne (déjà-vu), ymmärryksen
häiriöt, pelko, ahdistus, hyvän olon tunne, harhat
b. Monimuotoinen paikallisalkuinen
kohtaus (tajunnanhämärtymiskohtaus)
kohtaus voi alkaa ylläkuvatuilla yksinkertaisilla
oireilla, jonka jälkeen tajunta hämärtyy tai kohtaus
voi alkaa suoraan tajunnan hämärtymisellä
lisäksi kohtaukseen saattaa liittyä automatismeja
eli ainakin osittain koordinoituja, monimutkaisia,
epätarkoituksenomaisia liikkeitä tai toimintoja,
joiden suorittamisesta potilas ei ole tietoinen, esim.
suun maiskuttelua ja nieleskelyä, touhuamista, kuljeskelua,
vaatteiden hypistelyä, riisuutumista jne.
c. Toissijaisesti yleistyneet kohtaukset
sekä yksinkertaiset että monimuotoiset kohtaukset
voivat yleistyä tajuttomuuskouristuskohtaukseksi
purkauksen levitessä molempiin aivopuoliskoihin
2. YLEISTYNEET KOHTAUKSET
a. Poissaolokohtaukset (absence-kohtaukset)n lyhyt tajunnan alenema ja poissaolo, kesto muutamia sekunteja, välitön toipuminen
silmät saattavat kääntyä ylöspäin
joskus kohtaukseen liittyy pieniä nykinöitä
silmäluomissa, suupielissä tai raajoissa
joskus silmien räpyttelyä, lyhyitä automatismeja
b. Myoklooniset kohtaukset
äkillisiä, lyhyitä, voimakkuudeltaan vaihtelevia
raajojen, kasvojen ja /tai vartalon lihasnykäyksiä,
tajunta säilyy normaalina
c. Klooniset kohtaukset
rytmiset, nykivät kouristukset raajoissa
ja kasvoissa, lyhyt jälkisekavuus
d. Tooniset kohtaukset
pitkittyvä lihasjänteyden lisääntyminen
ja lihasten jäykistyminen
e. Tajuttomuuskouristuskohtaus
(toonis-klooninen kohtaus)
ei ennakko-oireita
äkillinen tajunnanmenetys ja kaatuminen kirkaisu, joka johtuu kurkunpään
lihasten kouristuksesta
hengitys pysähtyy ja ihonväri menee siniseksi,
suusta voi tulla vaahtoa
potilas jäykistyy ja voi purra kieleensä,
virtsa ja uloste voivat mennä alle
n jäykistymisvaihetta (tooninen vaihe) seuraavat noin
20 sekunnin kuluttua nykivät kouristukset
(klooninen vaihe), jotka kestävät 1-2 minuuttia,
hengitys käynnistyy tässä vaiheessa
kouristuksia seuraa jälkiuni, josta potilas
on herätettävissä
kohtauksen jälkioireina ilmenee sekavuutta
(ns.hämärätila), päänsärkyä ja lihaskipuja
f. Lyyhistymiskohtaus
(atooninen kohtaus, drop attack)
äkillinen lihasjänteyden menetys
joskus lihasjänteys vähenee johtaen pään nyökähtämiseen,
vaikeimmillaan henkilö saattaa lyyhistyä
äkillisesti maahan
3. LUOKITTELEMATTOMAT KOHTAUKSET
aina kohtauksia ei voida luokitella varsinkaan
diagnoosin tekohetkellä riittämättömien tietojen vuoksi
********************************************
Taulukko 2:
Kohtausoireiden perusteella
kohtauksia aiheuttava aivoalue
voidaan paikallistaa seuraavasti:
Ohimolohko
rintalastan takainen nouseva tuntemus
(epigastrinen aura)
haju-, kuulo-, maku- ja tasapainoelämykset
(-aurat)
pelko, sydämen tykytys, hikoilu
ennen koetun tunne (ransk. déjà-vu)
toimintojen pysähtyminen
automatismit: maiskuttelu, nieleskely, kävely,
riisuutuminen jne.
puhe- tai muistihäiriö
Otsalohko
liikeaivokuorelta raajakouristuksia ilmaantuu
vastakkaiselle puolelle raajoihin
kohtauksen jälkeen kouristaneet raajat voivat
olla ohimenevästi toimintakyvyttömiä
esiintyvät usein tiheänä sarjana,
välillä pitkiäkin oireettomia jaksoja
usein lyhytkestoisia
katseen ja pään kääntyminen
raajojen jäykistelevät liikkeet
epäsymmetriset raajojen muut liikkeet
äännähtely, puheen pysähtyminen
Takaraivolohko
välkkyvät valoilmiöt
sokeus
katseen kääntyminen
vetävä tunne silmissä
Päälaenlohko
tuntohäiriöt
(sähköiskun tunne tms., sen sijaan
tunnottomuus on harvoin epilepsiaoire)
avaruudellisen hahmotuksen häiriöt
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itselläni oli 8vuotta epilepsia, olen nyt 17 ja 8v ilman epilepsiaa. Kun minulle tuli kohtaus käteni kouristeli ja ain piti pääst raittiiseen ilmaan. Onneksi saatiin selville juuri oikea paikka aivoissa jossa kohtaus syntyi, ja näin saatiin poistettua alue aivoista jossa häikkä oli. Toivon että kaikki te joila on epilepsia pysytte positiivisina ja kyllä se siitä.