Isäni tapasi sanoa "Omena päivässä pitää lääkärin loitolla". Sen hän oli kuullut omalta äidiltään. Valitettavasti isäni otti väkeviäkin omenan lisäksi reippaasti ja kuoli aika nuorena.
Vielä elossa oleva äitini on tavannut vastoinkäymisten kohdatessa, että "Minut on monissa vesissä pesty".
Vielä elossa oleva äitini on tavannut vastoinkäymisten kohdatessa, että "Minut on monissa vesissä pesty".
Vastaukset 44
Vanhimmat
sano meidän vaija (vaari) kun näki leveelanteisen naisen...
Onko se jotain murretta?
jota yleisemmin kai käytetään kuvaamaan esim. "ylimakeaa" leivosta, mutta tässä yhteydessä luulisin sen tarkoittavan "herkullista".
vanhempieni sanoneen.
- Naura vanhalle, älä vaivaiselle.
- Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi.
- Olet hyvä, huomenna olet parempi.
- Säälin saa ilmaiseksi, kateus pitää ansaita.
- Älä anna auringon laskeutua vihasi yli.
on kiinalainen sananlasku, johon ihastuin jo 30 vuotta sitten. Eipä ole aina tullut noudatettua..
Uni tulee kyllä paremmin, jos ei ole vihainen nukkumaan mennessä.
olekkaan, mutta lapsena se aina jotenkin
tuli mieleeni, jos jostain syystä tuli hermostuttua. On mielessä ollut kyllä sieltä
varhaislapsuudesta asti.
Totta, nukuttaahan se paremmin, kun rauhallisena untenmaille...
nämä luettelemasi sanomiset. :)
Tämän kuulin ensimmäistä kertaa ja täytyy sanoa hyvin kuvaava ilmaisu ; )
"Säälin saa ilmaiseksi, kateus pitää ansaita".
noilta vanhemmilta aina joku sanonta tai sananlasku löytyi,
mutta niitä tulee aina joskus mieleeni. Nuo ehkä kuitenkin jääneet parhaiten.
ja olen sen yrittänyt muistaakkin elämän eri tilanteissa.:)
... jos on tyhmä pää, niin kärsii koko kroppa.
ja: Saman virheen saa tehdä vain kerran
sanoi aina "A vot" sisälle tullessaan. Venäjän kieltä ja tarkoittaa hyvä tai jotain sellaista.
Luonto ei tunne huonoa säätä.
että pääsisimme tekemästä ikäviä asioita.
Voi Ike-parkaa, kun ei hänelle vanhempansa ollut noita viisauksia opettanut...
rumassa repussa voi olla hyvät eväät, mitä sitten tarkoittikin. ;)
Pienenä tyttäsenä kun olin käynyt iltapesulla ja pisulla ja äiti oli peitellyt sänkyyn, minulla tuli janon tunne ja pyysin äidiltä vettä. Äiti pruukasi vastata, "Kusta kulumaan, sieltä se sihisee silimään". Olen usein miettinyt tuota sanontaa ja että mistä hän tuon jutun oli kuullut ja oppinut. En koskaan kysynyt sillä tiesin, että vettä en saanut ja silmät kiinni ja nukkumaan ; ) Onko kukaan ennen kuullut?
Hyvää yötä kaikille ; )
sinua alkaisi pissattaa yöllä. Onhan niitä vuoteen kastelijoitakin. Itse en ole kuulunut niihin, eikä lapsenikaan. Muuta on kyllä ollut...
Päätalon Kallen äiti Riitun sanontoja oli esim.
Kun tarpeeksi kauan elää, viimein v*kin näkee.
Ja et; Opissa se on variksen poikakin tuulessa.
Kotonani teroitettiin; Sano vaikka sana päivässä
kunhan se on totta.
Puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa.
Sanasta miestä, sarvesta härkää.
Laitoin vähän aikaa sitten ne kiertoon, koska tuntui, että olen lukenut nyt itseni Päätalon kirjoitsta ulos.
Päätalon kirjoissa minua nauratti eniten Kallen setä, Kalle myös nimeltään ja hänen unensa.
(äidinäitiäni kutsuttiin mammaksi) että miehet aina etsivät hevosta. Kun heiltä on joku tavara hukassa he seisovat keskellä lattiaa ja huutavat sitä nimeltä.
oli kiire muka jonnekin, ja hutiloimalla yritin joutua, isoäitini sanoi: " ei kukaan kysy kauanko tuota tehtiin, kaikki kysyy kuka sen teki", se muuten pätee!
Sunnuntaiaamua :)
Onhan niitä joutunut lapsena kuuntelemaan ja silloin kovasti ärsyttivätkin.
- sen erestäs löyrät minkä taakses jätät
- kyllä se aamu nauraa pimiän töille (kun illalla pesin ikkunoita)
- ei haukku haavaa tee, kun ei rakki purra saa (poraten koulsta tullessa jonkun haukuttua open lelliä)
- ei siitä naamasta montaa velliä keitetä (nuorena tuli kehuttua kunka komee joku oli)
- rikkauret on päällä (samoin ihastelin jonkun upeita vaatteita)
- älä mee liian useen vieraalulle jottei se vihaks muutu
- mukulaan tappeluista vanhempaan ei pirä riirellä
jne.
Etelä-Pohjanmaalla minäkin olen kasvanut ja olen lukenut Venny Kontturin kirjat, joissa oli paljon vanhoja viisauksia.
Kirjan päähenkilön Viiran äiti tapasi sanoa "Pitkät hiukset naisen kaunistus, miehellä iso nenä, sanoo Jeesus Syyrak"
Äitini on eteläpohjanmaalta kotoisin ja puhuu edelleen pohjalaista murretta, joskin muuttunut jonkinverran ajan saatossa asuessamme täällä Tampereen seudulla :)
Näin meil,äidin suust:
Enne vahtii kapallise kirpui,ku kolmee likkaa.
Paras keittokirja....se on kukkaro.
Kyl sattee jälkee ain aurinko paistaa.
Minkä kylvää,sen niittää.
Jos sunt joku kehuu,ni muist ettet se ol sää itte.
Kehaskaa nyt vähän itteänne, niinkuin pohjalaisilla on tapana joka käänteessä. Ainahan te luulette olevanne parempia kuin muut.
Opetella kehuminen :)) No aika hyvä siinä olen, ainakin täällä kotona :)) no siinä tuli jo yks.
No jos pikkuusen trossattaasihin, näillä sananpaukahroksilla lisää.
- Aina on hyviistä puhuttu, komeesta laulettu.
Tunkion takana kasvaa niitä joista ei puhuta
mitään.
- Härmän häjyt, Kauhavan komiat ja Lapuan rikhat.
- Komiantähäreen Kustaata sanotahan Kööstiksi,
ettei näyttääsi köyhältä.
- Minoom meiltä ja Annu Yliseltä.
- Mikäs on hätänä, ku on Isoo-Antti setänä.
- Kyllä kaikki on saunasta tullees koreeta, mutta
meirään flikat on aina.
- Nahka soon joka narajaa, eikä trengin palakka.
- Täs ei ookkaan ny kysymykses köyhänkalu.
- Komiat on aina pikkuusen kallellansa.
- Taas pantihin meiltä rikkautta ja naapurista
kunniaa sanoo Härmän emäntä, ku toinenki tytär
naapurihin naitihin.
- Mitäs ei vanhaas Vänteliiniis oo, sanoo Karhulan
mumma kun Kristoon Kaisa tuli kysymähän ostaa
perunansiementä.
No joko ny piisaa?? Lisää tuloo pyyrettäis. Eiköös soo kissinhäntä jo koko korkialla,hih??
terv. seppä ja pieni kultaanen Tiitu-kani auringonlaskun aikaaselta lakeurelta.
eihän me ny mitään luulla...kuten oon ennenkin kirjoottanu:meitä on kolme komiaa: minä ja mun äitee ja me yhres.
siirtyvät sukupolvelta toiselle. Osa on varmaan koottu kansien väliinkin osa ei. Jotkut kulkevat vain suvussa... Tässä vihje jollekin kynäniekalle: tee kirja. Vai teenkö ite?
"Ei pyhän työ arkea avita"
"Piän suuni kii ettei ikenet virty"
"Ku lähtee sutta pakkoo, tullee karhu vastaa"
"Parhaat päällä, loput kainalos"
"Nätti ku sika piänenä"
"Ei suuret sanat suuta halkase"
"Ei mikkää juttu miltää kuulosta ellei pualet liissää laita"
Voi voi... olishan näitä, hyviä neuvoja!
oli: "Älä ota lyhyttä akkaa. Koirat syö sen repusta eväät, kun pistät sen kerjuulle!" Äitini ei voinut sietää tätä sutkausta, oli myös isääni pidempi.
Ota, pieni akka siitä tuloo siävä muari.
No veljeni vaimo on tosi pieni, mutta hän ei vaimoaan koskaan muorina näe.
Vaimo ei muori ole vielä, kylläkin hyvin sievä.
En ole mikään hirveän pitkä, 171 cm, mutta se riitti kompleksiksi nuoruusiällä. Suomalaiset miehethän ei ole kovin pitkiä.
Vaikuttaa että, isäsi otti huumorilla sen, että äitisi oli häntä pitempi (rakkaus), mutta äidillesi asia oli ongelma.
Minua on ikäni inhottanut ihmisten "kuinka täytyy olla"- näkemykset ja purnaan koko ajan tavanomaisuuksia vastaan. Aviomies on kyllä minua pitempi. Poikakavereina oli nuorena samanmittaisia, mutta asia vaivasi minua koko ajan, kun heidän kanssaan seurustelin.
neuvos poikaas tämmöttis:
Älä ota liian kaunist,
ei sitä saa yksin pittää.
Älä ota liian rumaa,
lapset pelkkää.
Älä ota liian issoo,
se antaa sul selkkää.
Siis isäni neuvoi veljeäni ...
Pituuseroa vanhemmillani on isä on 183 ja äitini on 159.
Siis, en tajuu mitää mä oon kirjoittanut ...
Jos luet yllä dilidalidullan... viestin. Ymmärrät, miksi vastasin niin kuin vastasin. Sitä sattuu helposti täällä, kun innostuu.
Iltapäivää vaan kaikille.
Sananpaukahroksia kuuloo tämän tuastaki, osasta ikivanhoja, kuitenkin sellaasia ajattomia. Mennehet suusta suuhun, tai korvasta korvahan kuinka ny vaan sanotahan.
Kielellistä rikkautta ja vanhaa perinettä, arkia ja juhulaaki niis löytää samoon ku ihimisten väliistä kanssakäymistä. Pantu palijon asiaa pienehen tilahan, typistetty sellaasiksi kiteiksi. Sanojen leikkiäki niistä tapaa. Joka maakunnalla on omanlaasensa ja palijon on sellaastaki joka menöö ylitte koko kotoosen suomen.
-Hyvää oli ku julukees pyytää lisää.
-Kyllä köyhä keittää joutaa, muttei kauan
jähäryyttää. (mumman sanontoja)
-Saapas nähärä, kuinka noukan käy, ku on niin
käppäräästä leipää, sanoo Kaarnaatin Jaska.
Ahkeruuresta sanottihin notta:
-Piian ottaa pitää, se asnsaattoo einehen
suuhunsa, trengit makaa pitkin penkkiä einheshen
asti.
-Kun 40 jalakaa ruista päiväs leikkaa, ei saa
kattoa onko myätä vai vastalakua!
-Piankos sitä ny kuakkii, ku ov vaan joka linijaa.
-Oi aharaasta paikkaa, ku tua rukkiki syää niin ku
susi, sanoo Piika-Jaska ku tappuroota keheräs.
-Me akaat päinsä tapoomma Kurkiluamalla suuren
sian, sanoo Koukkuluaman Hermanni.
- On se niin aimoo, jotta yhtä tullua levittää
niin kaksi on aina ilimaas. (heinätyös)
-Ku harvoon saa nii haluksesta vetää.
Ystävyyrestä:
-Oliiskoos teillä kellon naulaa minä ja Kustaa
olisimma teillä yätä.
-Ookkoos sä löytäny ittelles jo parhan väärän??
Ylypiää:
-Minä oon karmia miäs, sanoo Pikku-Antti
lampahille.
Isooisäni keräämiä sanontoja vaikka kuinka maharoottomasti ja suurinosa jokapäivääsees käytös ja kuuloo tämän tuostaki ihimisten suusta.
Näitä oon kuullut ja sanonu ittekki parahanlaasees tilantehes lapsuurestani saakka.
terv. mieluusehen asiahan kommentoonu seppä ja Tiitu kani täältä pohojanmaalta.
Olisi mukava tietää, tuliko sinusta pitkä vai pätkä vai puolesta välistä?
eri murrealueilta.
Tuolla taisi tämä jossain muodossa olla:
Minkä taakseen jättää sen eestään löytää.
Itku pitkästä ilosta, pierru kauan naurannasta.
Ei omena kauas puusta putoa. ym..
naisia 172 tai jotain...
veljeni oli saman pituinen ja nimitteli minua otsikon mukaan.
Minä olen yhtä pitkä, vaikka viime mittauksessa olin lyhentynyt pari senttiä. Luut menevät kasaan vanhemmiten.
Äitini on 165 cm ehkä ja isäni 182 cm. Minäkin siitä puolesta välistä.
Yksi vitsi: Kun eräs pätka kerran yritti iskeä minua, niin minä torjuin tarjouksen, koska hän oli niin lyhyt. Mies sanoi, että "ei se mitään, sängyssä me olemme yhtä pitkiä".
..kuoppaa kaivaa, itse siihen lankeaa. Onkin sitten vääntynyt nykysuomelle: Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.
Mieleen on jostain syystä jäänyt seuraava: Piukkapöksystä ne likat tykkää, mut plutohousulla on rahaa.
Onneksi nykynaiset ovat niin hyvin koulutettuja, hyvin ansaitsevia, että sen miehen voikin sitten valita ihan mieltymyksensä mukaan, ei onneksi tarvitse etsiä itselleen elättäjää.
sano pässi kun piätä leikattiin"
"On sitä aikasa vaikka aijjanvihaksena"
"Paistaa se päivä vielä risukassaannii"
Näitä se isä..
ja nyt terveisiä Budapestistä :)