Olen hankkimassa vanhaa suorasähkölämmitteistä taloa. Kun taloon on joka tapauksessa tehtävä jonkinlaista remppaa, niin olen pähkäillyt tuota lämmityshommaa. Vesikiertoiset patterit olisi tietysti yksi vaihtoehto, mutta taitaa tulla köyhälle melko kalliiksi kun tilaa on 135m2 autotalli/varasto. Talossa on yhtenäistä avointa tilaa n.50m2 (kulmatalo),toisessa päässä on varaava takka. Olisiko mitään älyä laittaa toiseen päähän kiertoilmatakka jolloin sähköpatterit reagoisivat sen luovuttamaan lämpöön nopeasti.
Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, sen olen ajatellut muuttaa koneelliseksi lämmöntalteenotolla.
Kun näitä aikansa on pähkäillyt, tuntuu että ajatukset menee solmuun. Kertokaas ulkopuoliset miten homman tekisitte?
Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, sen olen ajatellut muuttaa koneelliseksi lämmöntalteenotolla.
Kun näitä aikansa on pähkäillyt, tuntuu että ajatukset menee solmuun. Kertokaas ulkopuoliset miten homman tekisitte?
Vastaukset 30
Vanhimmat
jos kaava ei anna myöden, rakentaisin hartiapankkina lammitalon, niin kuin tein:-)
syöpäläisiä kuin sipouskikset.
sosialistilla, tuularilla tai evlutkulla jos keskustelussa menee hermo, alkaa henkilökohtainen nimittely muun sanottavan puutteessa. Mihin em ryhmistä sinä kuulut?:-)
Päässäsi taitaa pyöriä ureaa ja melko voimakasta, sanoisin!
Taitaa urea huilata korvien välissä, käy ihmeessä lääkärissä!
sosialistilla, tuularilla tai evlutkulla jos keskustelussa menee hermo, alkaa henkilökohtainen nimittely muun sanottavan puutteessa. Mihin em ryhmistä sinä kuulut?:-)
sosialistilla, tuularilla tai evlutkulla jos keskustelussa menee hermo, alkaa henkilökohtainen nimittely muun sanottavan puutteessa. Mihin em ryhmistä sinä kuulut?:-)
sairauslomaa, kun tuulee omassakin yläkerrassa melko pahasti. Ja sinä ajoit miinaan, v**tun ääliö. Koska olen (myös) skitso, löin itseni kanssa vetoa siitä, meneekö se h**vetin kivitalopelle yksinkertaiseen trolliin. Ja menihän se!!! BUAAHHAAAHH!!!
kantsii hakeutua hoitoon, eikä pelleillä näillä palstoilla, laskee vielä sahajauhoisen rintsikkasi arvo entisestään.
eikä täällä ns. terveet (kivitalopellet) lauo yhtään sen fiksumpia juttuja kuin sairaatkaan (normaalipellet). Stupidoja kaikki tyynni. Ja kuka on väittänyt, että asun rintsikassa. Normaalisti ne löytyvät naisten rintakehältä. Ei niissä voi asua.
Sinulla lienee moniakin vaihtoehtoja olemassa, mutta jotakin voisi ehdottaa.
Kun Sinulla on jo tuo varaava takka niin kiertoilmatakkaa tuskin kannattaa ajatella. Pellettitakka olisi yksi vaihtoehto kun vain osaat ostaa oikean merkkisen, huonoa merkkiä ei kannata ajatella. Pellettitakka antaa automaattisesti lämpöä termostaatin ohjaamana, eikä sähköpattereita paljon tarvita. Hintaa tulee piippuineen noin 4.000 euron luokkaa.
Tuossa yksi kaveri osti juuri vesikiertoisen pellettitakan ja laittoi pattereita perään. Tässä kuitenkin lienee osa totuutta, että miten voit lämmittää myös käyttöveden. Pelletin käyttökustannus lienee alle 5 senttiä/kWh ja sähkön hintaan ennustetaan edelleen nousua, eli säästät ainakin reippaasti yli puolet lämpökustannuksissa.
Yhtenä vaihtoehtona on myös aurinkolämpö jolloin tarvitset kennoston ja lämpövaraajan johon liittyy myös sähkövastus ja saat tämän noin 6.000 euron hintaan mutta tuo patteriverkko ei sitten enää lämpiäkkään. Kysy lisää jos vähänkin kiinnostaa.
nopeita ja polta vaan puuta siinä takassa niin puolitat sähkölaskun. Mitään muuta ei kananta edes harkita. Takka hoitaa ilmanvaihdon, unohda nuo koneet.
kesälläkin?
enemmän energiaa kuin lattialämmitys sekä vesi- että sähköjärjestelmässä.
Todisteiksi ks nibe evc 13 manuska:
http://www.nibe.fi/fi/Tuotteet/Sahkokattilat/Tuotevalikoima/EVC-13/Post.aspx
ja tämmöinen tutkimus löytyi sähköjärjestelmistä:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=81688&lan=fi
Perusperustelu on että lattialämmitys on vain asteen haluttua huonelämpötilaa korkeampi, kun taas patterit hehkuvat jopa 60 asteen lämpöisinä, jotta haluttu huonlämpötila saavutetaan.
"Perusperustelu on että lattialämmitys on vain asteen haluttua huonelämpötilaa korkeampi, kun taas patterit hehkuvat jopa 60 asteen lämpöisinä, jotta haluttu huonlämpötila saavutetaan."
Kaksinkertainen ei varmasti. Yleisissä vertailuissa lattialämmitys oletetaan aina vievän hieman enemmän, vesikiertoinen vieläkin enemmän(lämmönjaon häviöt). Erot ovat kuitenkin pieniä(5-10%) ja hyvin tapauskohtaisia.
Jos sinulle riittää niben käyrä nolla ja suuntakorjaus +1 niin silloin lattia on vain asteen lämpöisempi. Taitaa pakkasella pyöriä sinullakin 25-35 asteista vettä lattiassa. Häviöt maaperään ovat suuremmat kuin 20 asteisesta lattiasta.
Patterin lämpötila voi olla jopa 60 astetta. Hyvällä patterilla pintalämpö ei ole noin suuri. Lämpö tulee kuitenkin huoneeseen. Patterin takana oleva seinä ehkä neliön alalta voi olla 25-35 asteinen.
Siitä voi miettiä kummalla menee enemmän harakoille. Sillä jolla on 100 neliötä 30 asteista ulkovaippaa vai sillä jolla on 10 neliötä 30 asteista ulkovaippaa. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista kun lämmityksen reagoivuus vaikuttaa pattereilla vähentävästi kulutukseen. Toisaalta taas lattialämmityksellä voi olla hitusen alempi huonelämpötila samalla viihtyvyystasolla. Ja muutakin pienempää asiaa olisi.....
2X säästö tulee kuten sanoit
"Toisaalta taas lattialämmityksellä voi olla hitusen alempi huonelämpötila samalla viihtyvyystasolla"
Millään huonelämmityksellä ei lattia lämpene ja kylmä lattia on ikävä->ainoa järkevä tapa lämmittää on lattialämmitys.
Jotkut käyttää pitkiä kalsareita ja villasukkia kotonaan, mutta mitä sellainen mukava elämä on.
Jos käytetään laskutapana että asteen alemmalla huonelämmöllä säästää 5% niin pitäisi olla 10 astetta viileämpää jotta säästyisi puolet. Lattialämmityksen säästö on korkeintaan 10%. Taitaa mennä tasoihin suuremman alapohjahäviön kanssa.
"Millään huonelämmityksellä ei lattia lämpene ja kylmä lattia on ikävä->ainoa järkevä tapa lämmittää on lattialämmitys. "
Tuo on totta. Kun lattia on huoneen lämpimin kohta niin kylmä ei pitäisi tulla missään. Huono puoli lattialämmityksessä on massa. Jos betonilattia on paksu siitä tulee toivottoman hidas reagoimaan.(6cm on jo hidas) Lämpö tulee tuntien viiveellä. Kipsilattia tuntuu olevan melko nopea. Jos oikein viimeisen päälle tekis niin laittaisi jotain tasaavaa lämmitystä lattialämmityksen lisäksi. Ohjaus samalla termostaatilla lattialämmityksen kanssa.
"Taitaa mennä tasoihin suuremman alapohjahäviön kanssa."
Mun lammitalossa lisäksi niin hyvin eristetty, ettei alapohjaan mitään lämpöä karkaa.
Vesikiertoisessa lattialämmityksessä on vuorokauden viive. Sitä voi kompensoida esim ilmavaihtokoneen jälkilämmityspatterilla, joka automattisesti reagoi tuloilman muutoksiin tai leivinuunilla. Harvoin kuitenkin lämpötilat sahaa niin voimakkaasti, etteikö lattialämmitys pysyisi mukana.
ehtinyt viisastelemaan muuallekin tässä ketjussa. Jätä jo hyvä ihminen se näppis rauhaan ja käperry euforiseen hyvänolontunteeseen lammissasi.
Tuulettuva alapohja on tietysti asia erikseen en sitä edes ajatellut. Joka tapauksessa lattia on lämpimämpi kun siinä on lämmitys -> häviö on suurempi.
"
Mun lammitalossa lisäksi niin hyvin eristetty, ettei alapohjaan mitään lämpöä karkaa. "
Kannattaisi hakea patenttia :) olisit kohta rikas. Samaa eristysmenetelmää kannattaisi käyttää myös seinissä niin niissäkin olisi häviö nolla.
Vakavasti ottaen häviöitä on aina vaikka olisi metri styroksia.
Ei se lämpötilan sahaaminen ole yleensä ongelma. Luulisi että betonitalossa se olisi pienempää kuin tällaisessa puutalossa, kuten minulla. Tarve nopeaan lämmityksen reagointiin syntyy enimmäkseen sisältäpäin.
Kevätaurinko porottaa mukavasti ja riittää hyvin lämmitykseen muutaman tunnin ajan keskipäivällä. Valitettavasti lattia ei ole välittömästi kylmä kun termostaatti naksahtaa. Siitä seuraa että osa auringon hyödystä menee hukkaan kun huonelämpötila nousee.
Plussakeleillä lto palauttaa saunan lämpöä vähän liikaakin. Kun saunoo enemmän niin tuloilman lämpötila kiipeää helposti yli 20 asteen. Tämä aiheuttaa nopean laskun lämmitystarpeessa. Yksin tämä ei saa ongelmia aikaan.
Takka tekee samanlaisen tempun. Lämmityksen jälkeen menee aikaa ennenkuin lattia jäähtyy. Näissä tilanteissa kaipaisi nopeampaa reagointia. Ongelman välttää kun ei lämmitä takkaa yhtäkkiä paljon.
Yksittäin mikään edellisistä ei saa aikaan kuin pienen heilahduksen lämpötilassa. Jos noita saattuu useampi yhtäaikaa ja tupa väkeä täys niin silloin voi lämpötila nousta liikaakin. 6cm laatalla reagointi on kohtuullista. Edellisesssä talossa reagointi oli suuri ongelma. Laatan paksuutta en tiedä, epäilen 15-20cm.
Ylöspäin en ole havainnut juurikaan ongelmia. Lattialämmityksessä on tehoa tarpeeksi jotta lämpötila nousee kohtuuajassa.
"Kannattaisi hakea patenttia :) olisit kohta rikas. Samaa eristysmenetelmää kannattaisi käyttää myös seinissä niin niissäkin olisi häviö nolla.
Vakavasti ottaen häviöitä on aina vaikka olisi metri styroksia.
"
Ikkunoitahan nykytaloissa ei ole ollenkaan:-)
http://www.pihla.fi/inet/pihla/fi/akp.nsf/frameset/Frameset?OpenDocument&left=/inet/pihla/fi/akp.nsf/WEB_Nav?OpenView&navcat=Ikkunat&main=/inet/pihla/contman.nsf/0/6109849255D793E8C225721A0021251D?opendocument
"
Pihla Termo on teknisesti omassa luokassaan:
Lasiosan U-arvo 0,65 W/m2K
Koko ikkunan U-arvo tasoa 0,90 W/m2K "
Onhan niitä ikkunoita joo. Vähän karkaa siitä mistä lähdettiin. Soppaan tulee lisää vihanneksia kokoajan vaikka ensimmäistä perunaa ei ole syöty.
Jospa siirrytäisiin takaisin alkuruutuun. Ikkunat ovat taitavat olla kaukana siitä (?).
Oliko sulla jokin tarkentava selitys pattereiden kaksinkertaiselle kulutukselle verrattuna lattialämmitykseen? mistä lämpö karkaa?
Miettimättä yhtään miksi tai miten. Voisi miettiä jos lattialämmityksellä lämmityskulut puolitetaan, niin silloin ollaan keksitty suomessa keino, jolla yksin täytetään uusimmat eu-ilmastotavoitteet. Miksi ympäristömisisteriö ei ole jo laittanut täyskieltoa patterilämmitykselle, kun Pienemmistäkin säästökohdista on tehty pakollisia nykyrakentamisessa. Motiva, VTT tai kukaan muukaan ei suureen ääneen julista lattialämmityssaneerauksien puolesta. Luulisi ainakin lattialämmityvalmistajien toitottavan asiaa kovasti. Onko takana suuri salaliitto vai onko jokin oletus väärin ja tuliko jonkun näppäimistöstä pieni mutu.
Lisäät ILP tai kaksi (ja opettelet käyttämään niitä oikein).
Kaikki muu on taloudellisesti ja työmäärältään kannattamattomia, piste.
ILP ja lisäeristeet ylös jos mahdollista
Jos vaan intoa riittää, muoviputkella sen patteriverkoston tekee itse helposti. Saksasta putket (26x3 putki noin 2euroa/metri, pienemmät paljon halvempia), patterit ja liittimet, niin hinta jää 20-50% suomen hinnoista. Nuo vetää itse katonrajaan kiinnikkeillä seiniin. Kustannus jää alle tonniin. Suomesta asennettuna ostamalla 5000-10000 euroa.
Tuohon reipas varaaja (1000l varaaja ja 100l kalvopaisunta-astia reilusti alle tuhat euroa Saksasta toimitettuna suomeen) ja takkasydän, missä vesikierto, niin varaajan veden saa lämpöiseksi. Takkasydän olemassaolevaan takkaan, jos mahdollista.
Suora sähkölämmitys varalla, jos ei jaksa polttaa puuta tai on matkoilla.
Itse tehden siis tuon saa noin 2000eurolla.
Nimimerkillä: just tommosen tein itselleni.. Pari hassua pikkuosaa Suomesta, kaikki muu Saksasta..
Mitkään vakuutukset ei tietenkään ole voimassa, kun on itse tehnyt, mutta eipä ne ole vanhassa talossa muutenkaan "voimassa" siinä mielessä että niistä mitään rahaa saisi oikeasti. Putki vuotaa, niin jos talo on vanhempi kuin 1975 (Pohjolalla, kohta 7.6 ehdoissa), ei saa mitään yms. yms.. Ikävähennys on yli 100%..
Varaajassani tuohon hintaan vielä 12kW sähkövastus, jotta varaajan veden saa sähkölläkin lämmitettyä. Varaaja kun tekee lämpöisen käyttöveden kierukalla.
Ehdotuksia tuossa on tullut monenmoista. Miksi olet parantamassa lämmitystä ja paljonko on kulutus?
Olisiko tavoitteena kulutuksen pienentäminen, mukavuuden parantaminen, vai rikkoutuneen korjaaminen.
Hiukan arveluttaa tuo sähkön hinnan mahdollinen nousu tulevaisudessa, toki samalla nousevat kaikkien muidenkin hinnat, että tiedä sitten muuttuuko hintaerot eri lämmitysmuotojen välillä miksikään. Kulutus on ollut suurinpiirtein 17.000kwh vuodessa, asuinpinta-ala reilu 130m2 yhdessä tasossa L-talo autotalli jossa lattialämmitys.
Täytyy hiukan kartoittaa eri vaihtoehtoja ihan varmuuden vuoksi, mikään kun tässä maailmassa ei ole osoittautunut lopulliseksi, paitsi tietty se multiin laitto, mutta se ei tiettävästi vielä ole ajankohtaista.
Jos vanha hyvin toimiva auto kuluttaa 7l/100km kannattaako se vaihtaa uuteen 5l/100km kuluttavaan dieseliin ja odottaa kustannusten pienentyvän.
17000kWh:n kulutuksella epäilen ettei mikään maksa nopeasti itseään takaisin. Jos puita on poltettu paljon, niin silloin voisi säästyä puita ja hieman sähköä.
sinulla on sähköpatterit, niin looginen lisälämmitys on ilmalämpöpumppu.
Se toimii ihan oikeasti eli vähentää sähkön kulutusta=säästää rahaa.