se tieto :)
Luottamus ihmisten välille syntyy ajan kanssa, sanoista, teoista, sanoista ja teoista. Siis että sanat ja teot tukevat toinen toisiaan.
Jos meillä joskus ehkä olikin jotakin pientä orastavaa luottamuksen siementä kylvettynä, odottamassa ravintoa noustakseen kukoistukseen, kasvaakseen reheväksi, et antanut sille sitä mahdollisuutta. Poljit sitä määrätietoisesti takaisin siemeneensä, et sanoillasi, mutta teoillasi. Lopulta myrkytit sen sanoillasi kuoliaaksi. Se siemen ei päässyt koskaan kasvamaan pienen pientä tainta suuremmaksi. Se ei päässyt näkemään odottamaansa kevättä.
En usko että ymmärtäisit miten katalasti menettelit minua kohtaan, miten katalasti menettelet muita kohtaan, vaikka yrittäisinkin selittää sinulle suoraan. Uskon, että et omasta mielestäsi ole koskaan tehnyt mitään väärää ketään kohtaan. Osaat kääntää asiat aina omaksi parhaaksesi. Et koskaan pysty näkemään toisen tunteita, toisen tilannetta. Sinulta puuttuu kaikki pienet alkeetkin empatiaan. Itsekkyytesi on kouriintuntuvaa. Otat sen mikä sinulle sopii ja loput jätät huomioimatta.
Kaikesta huolimatta en kuitenkaan kadu että hetkeksi lennähdit elämääni, pienen hetken polkumme aika ajoin kulkivat rinnakkain, kunnes tulimme siihen lopulliseen tienhaaraan joka väistämättömästi vei tiemme eri suuntiin.
Toivotan sinulle hyvää matkaa, minne suuntasi kulkeneekaan. Tiedän, että joskus aina käyn ajatuksissasi, niin kuin sinäkin tulet häilähtämään hetkiseksi omissani. En tiedä millä mielellä minua silloin muistelet. Ehkä tunnet pientä kaukaista iloa ja kaipausta, ehkä pettymystä ja katkeruutta. Omalta kohdaltani voin sanoa että omat tunteeni ovat pieni sääli, ehkä vähän haikeutta, mutta enimmäkseen tunne, että sinulla ei olisi ollutkaan paikkaa elämässäni, ei sydämessäni, opittuani sinut tuntemaan paremmin.
Ymmärtänet, että on parempi antaa asioiden olla enempiä setvimättä ja selvittelemättä. Parempi kummallekin ettei enää tässä vaiheessa käydä turhan rehellisiksi. Nyt on asiat parhaiten näin kun ne on. Aika on meille eduksi, se himmentää ja haalentaa, pyyhkii pois sinun sanat, minun sanat, sen mitä koskaan on ollutkaan. Antaa ajan tehdä tehtävänsä. Hyvää matkaa toivottelen sinulle sinne jonnekin.
Luottamus ihmisten välille syntyy ajan kanssa, sanoista, teoista, sanoista ja teoista. Siis että sanat ja teot tukevat toinen toisiaan.
Jos meillä joskus ehkä olikin jotakin pientä orastavaa luottamuksen siementä kylvettynä, odottamassa ravintoa noustakseen kukoistukseen, kasvaakseen reheväksi, et antanut sille sitä mahdollisuutta. Poljit sitä määrätietoisesti takaisin siemeneensä, et sanoillasi, mutta teoillasi. Lopulta myrkytit sen sanoillasi kuoliaaksi. Se siemen ei päässyt koskaan kasvamaan pienen pientä tainta suuremmaksi. Se ei päässyt näkemään odottamaansa kevättä.
En usko että ymmärtäisit miten katalasti menettelit minua kohtaan, miten katalasti menettelet muita kohtaan, vaikka yrittäisinkin selittää sinulle suoraan. Uskon, että et omasta mielestäsi ole koskaan tehnyt mitään väärää ketään kohtaan. Osaat kääntää asiat aina omaksi parhaaksesi. Et koskaan pysty näkemään toisen tunteita, toisen tilannetta. Sinulta puuttuu kaikki pienet alkeetkin empatiaan. Itsekkyytesi on kouriintuntuvaa. Otat sen mikä sinulle sopii ja loput jätät huomioimatta.
Kaikesta huolimatta en kuitenkaan kadu että hetkeksi lennähdit elämääni, pienen hetken polkumme aika ajoin kulkivat rinnakkain, kunnes tulimme siihen lopulliseen tienhaaraan joka väistämättömästi vei tiemme eri suuntiin.
Toivotan sinulle hyvää matkaa, minne suuntasi kulkeneekaan. Tiedän, että joskus aina käyn ajatuksissasi, niin kuin sinäkin tulet häilähtämään hetkiseksi omissani. En tiedä millä mielellä minua silloin muistelet. Ehkä tunnet pientä kaukaista iloa ja kaipausta, ehkä pettymystä ja katkeruutta. Omalta kohdaltani voin sanoa että omat tunteeni ovat pieni sääli, ehkä vähän haikeutta, mutta enimmäkseen tunne, että sinulla ei olisi ollutkaan paikkaa elämässäni, ei sydämessäni, opittuani sinut tuntemaan paremmin.
Ymmärtänet, että on parempi antaa asioiden olla enempiä setvimättä ja selvittelemättä. Parempi kummallekin ettei enää tässä vaiheessa käydä turhan rehellisiksi. Nyt on asiat parhaiten näin kun ne on. Aika on meille eduksi, se himmentää ja haalentaa, pyyhkii pois sinun sanat, minun sanat, sen mitä koskaan on ollutkaan. Antaa ajan tehdä tehtävänsä. Hyvää matkaa toivottelen sinulle sinne jonnekin.
Vastaukset 52
Vanhimmat
oliko tää naiselle vai miehelle?
Aika omahyväinen neiti, sanoisin.
......
Kuulostaa tutulle.
Mutta hieman outo asenne.
outoa?? No capisco :)
kuin sanatarkalleen omat ajatukseni...
menikös tämä naiselle vai miehelle, minne?
.. mutta onneksi Hän eräässä aiemmassa aloituksessa oli jo ehtinyt luvata ettei Hän koskaan kirjoittaisi pahoja viestejä Minulle :)
mutta se viesti oli käsittääkseni minulle:) Sen takia en minäkään sano pahaa sanaa kullastani. Mutta en suutu sinulle, että luit minulle tarkoitettuja viestejä. Yksinäisenä sitä tulee tehneeksi kaikenlaista.
sitten että tämä aloitus olikin minulle ... :(
http://www.youtube.com/watch?v=DXCbAtkgNMw&feature=related
Alat kuulostamaan todella tutulta ihmiseltä, Eräältä tietyltä. Käyn rehelliseksi koska ehkä se herättää sinut noista unimaailmoistasi
Jos kuvittelet olevasi todella hyvä ja viisas. Toisia auttava ja rakentava.
Voin kertoa että olin todella lähellä tappaa itseni eikä se olisi johtunut kenestäkään muusta kuin sinusta. Alensit minua niin paljon.
Saako se sinut tuntemaan itsesi järkeväksi ja elämää kokeneeksi jos olisin tällä hetkellä kuollut?
Mitä ikinä kirjoitan tänne
pysy kaukana minusta.
kenellekään teistä!
Hyvä hemmetti sentään, en uskonut että tällainen tavanomainen viesti ja ajatusten purkaminen joita täällä on lukemattomia muitakin herättäisi tällaisen myrskyn, näin paljon katkeruutta ja omakohtaista pelkoa palstan lukijoissa! Itse asiassa oletin viestini jäävän vaille huomiota. Tämä ei ole kenellekään teistä.
ymmärtää, että kun kirjoitit anonyymisti tänne vain purkaaksesi omia ajatuksia, (ehkä joku tietty ihminen mielessä.. ehkä hän sittenkin lukee ;) ) annoit kirjoituksen kaikupohjaksi kaikkien muiden täällä olevien kirjoittajien tunteille.
Kaikki muut siis kuvittelevat/ toivovat/ luulevat/ fantasioivat kirjoituksen olevan juuri hänelle ja vastaavat oman tilanteensa mukaan. Jos "hän "sanoisi noin, sanoisin minä näin.
Ei kukaan oikeasti ole sinulle suuttunut tai tarkoita pahaa, kunhan purkavat tunteitaan.. sallittakoon se kaiklle :)
tulkinnastasi ja sanoistasi. Näinhän se kai menee että joskus todellisuus ja kuvitelmat, toiveet ja pelot sulavat yhteen ja silloin saattaa olla vaikea pitää asiat erillään. Don't shoot the mailman... :)
multa..
ollut multakaan.
pitäisikö se sinä sana kirjoittaa oikein isoilla kirjaimilla;) Siis jos olisit "se" jota tarkoitan oma itsesi oli aina muita ylempänä, vaikka muuta yritit esittää. Ja tuollainen Raukkamainen kirjoitus tänne että voit olla varma että sen viimeisen sanan saat sanoa. Tosiaan raukkamaista, siitä tule vahvasti "se" mieleen (en kykene enää ihmisenä pitämään siitä se sana)
Sääli vaan itseäsi, Minen enää vaivaudu kun olen tunteeni selvitellyt ja tajunnut mikä olet. voi voi.
"SE" :) Hyvä että olet jo menossa eteenpäin. Tsemppiä sinulle!
Jos tuohon tulokseen olet päätellyt ihmisestä niin mistä päättelet että hän muistelisi ilolla ja kaipauksella?
Hänellä ei ole empatiakykyä eli ei siis osaa välittää ihmisestä. Miksi hän välittäisi sinusta?
Tiivistettynä hän on aivan paska tyyppi mutta mitä tulee sinuun, hän kovasti haikailee silti perääsi?
Vaikutat liian järkevältä valehdellaksesi itsellesi
tai ehkä et tosiaan vaan tajua että asetat itsesi muita paremmaksi
Näin empaattisena ihmisenä en ollut kykenevä näkemään asiaa itsekkään kyynikon näkökannalta! Kiitos korjauksestasi! Miten voin kuvitellakaan jotain niin mahdotonta????
josta karvat nousee pystyyn niskassa.
Oletko varma, että empatiakyky puuttuu?
Tai muutkin sanomasi,miksi se on vaikeaa puhua
ääneen asioista?
Tänne kirjoittamalla pakenet todellisuutta,voih
sua
hajuakaan asioiden laadusta :) Jos olisin tehnyt itseni marttyyriksi muitten itkuviestittäjien lailla niin olisin kerännyt kaikkien sympatiat :) Minun olisi kai pitänyt käyttää näitä tavanomasia sanoja "narsisti", "pettäjä" etc. Mutta en alenna itseäni sille tasolle. Ihmetyttää että on näin paljon tietäväisiä tietämättömien joukossa.
Sinäkin "unienkeli" olet ahkera kommentoija ja kirjoittelija näillä palstoilla :) Mitäs sinä pakenet?
kunhan kerroin sen ajatuksen joka tunteeni
herätti. Joskus asiat ovat vain ovat ärsyttäviä.
Mutta se puhumattomuus saa aina kihisemään. :)
sori taisin sohaista.
Mitä minä pakenen? Jotain sisällä olevaa
tunnetta,jota ei saa ulos vaikka kuinka puhuisi
tai kirjoittaisi?
"unienkelille".
En minäkään pidä puhumattomista ja selvittämättömistä asioista, eikä näin ole laita tässä(kään) tapauksessa. Joskus ja joissakin tilanteissa on vaan ymmärrettävä että liika rehellisyys ei ole hyväksi kenenkään kannalta.
Kyllä se ajan kanssa se tunne sieltä sinun sisuksistasikin purkautuu. Anna itsellesi aikaa. Nouset siitä varmasti vahvempana ja onnellisempana ihmisenä. Elämä opettaa kestämään ja käsittelemään vaikeitakin asioita :)
kauniista sanoistasi,tuli ihan hyvä mieli.
kait se on niin aika parantaa.
Tuli mieleen Ebun kappaleesta sanoja "kun aurinko
nousee,nousee,nousee taas loistamaan. Se nousee vaikket nousiskaan.päivään seuraavaan...." cry baby,cry... rakastan sua tiedän sen...."
Olen ajatellut useinkin ihan samaa. Miten totta se onkaan :) Iloitkaamme jokaisesta aurinkoisesta aamusta. Se nostattaa mieltä kummasti :)
valitettavasti. Kaunan kantaminen on sairasta. Tunteistaan puhuminen ei ole. Mielestäni.
Riita voi olla pikkuasiastakin. Tai väärinkäsityksestä. Jotkut aloittavat riitoja ihan siitä ilosta, että sitten voi sopia. Minusta riita näyttää ihmisen todellisen luonteen, hänen tunteidensa todellisen laadun. Joku on teräväsanainen, joku alkaa vetää vanhoja asioita esiin, joku pilkkaa, joku latelee kirosanoja, kuka mitäkin. Minulla on tapana sanoa, mitä ajattelen, ja sitten selvittää seuraukset. Usein toivon, että voisin ommella vetoketjun huulilleni, ja pitää niitä suljettuna, varsinkin silloin, kun suutun. Se vanha neuvo on viisas, joka neuvoo miettimään hetken, ennenkuin sanoo jotain loukkaavaa.
Parisuhteissa suuttuminen johtunee usein huonosta itsetunnosta, loppujen lopuksi. Kun olen alkanut ajatella toisesta lämmöllä, ja hän tekeekin sitten selväksi, että yhden ihmisen kanssa oleminen olisi hänestä tylsää (hän kun on Mies), suutun. Itse asiassa pahastun, petyn, tunnen olleeni hölmö. Ehkä kyseessä oli väärinkäsitys. Jos oli, Miehen ei tule tehdä liian äkkinäisiä johtopäätöksiä toisen reaktioista, miettimättä, mitä itse tuli sanottua.
Ehkä joskus (tai usein) on parempi pitää ajatuksensa omina tietoinaan, ja ottaa asioista selvää rauhassa. Moni asia voi selvitä ilman riitaa. Vanhetessaan sitä viisastunee.
muahahahahhahahaaaaa!!!!!!
näistä kommenteista :) Hauskaa illan jatkoa :)
että tunnet ihmisen noin hyvin, kun pystyt antamaan hänen luonteestaan noin syvällisen kuvauksen... etkä kuitenkaan pysty sanomaan asioita hänelle suoraan. Siksi viestisi on pahasti ristiriidassa. Joko et tunne tuota ihmistä ollenkaan, ethän tunne sen vertaa että uskaltaisit suoraan puhua hänelle... tai sitten puhut puuta heinää.. Sinun on tunnettava hänet todella hyvin antaakseni ko. analyysin hänen luonteestaan. Ehkä olet vaan nostanut itsesi jollakin jalustalle ja siksi analysoit hänet noin kurjaksi. Ristiriidat tekevät viestistäsi turhan.
Heh...
tuon käsittämätöntä viestini sinulle ennenkuin luin kokko ketjun. Huomasin ilokseni että siellä on muut ollut kanssani samaa mieltä. En ole ainoa, jonka mielestä olet erittäin ristiriitainen, ehkä jopa tyhmä tai sitten helvetin nuori.
Onpa hyvä että täältä löytyy lisäksesi ja iloksesi muitakin viisaita :)
kun luin aloituksesi, laitoin vastauksen ja sitten vasta lähdin lueskelemaan ketjua. Joku toinen oli huomannut saman, eli tällä kertaa saatoin olla oikeassa...jopa. =)
Olen lukenut koko ketjun läpi
kirjoittaja ei ole kertaakaan myöntänyt virheitä vaan itse kääntää kaiken aina edukseen.
Hän ei varsinaisesti puolustele mutta pitää itsensä aina yläpuolella. Ja tekee sen kylmän rauhallisesti
Saat kaikki puolustuskannalle koska itsekin mietin jo mitä tähän vastaat. Ajat ihmisiä pussiin. Saatko siitä tyydytystä?
olet pelottava. Oikeasti pelottava
ei millään pahalla mutta heittäisin verorahoja ihan koska vaan jos sinulle varattaisiin muutama tapaamisaika ammatti-auttajan kanssa
jos kirjoittaja on kieltänyt virheitä?
En pidä sinua jännityksessä mitä tähän vastaan.
BUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU....muahaaaaaahaaaaaaaa.... elämäni parhaat naurut annoit mulle pelottavalle :)
Voi luoja, anteeksi mutta on mentävä kuivaamaan silmät :)
njoo kiitos että alensit minua
mitä jos kirjoittaisit otsaasi vitun tyhmä ämmä ja minä vitun tyhmä jätkä niin emme satu törmäämään koskaan yhteen kadulla?
Älä nyt loukkaannu
ihan kiinnostaa tietää
Oletko itse oma jumalasi eli satanisti?
jokin sinussa veti minua puoleensa. En osaa sanoa, mikä se oli. Olet kiinnostavan tuntuinen ja rohkea ja hillitty ja ihan komeakin. Ehkä se kuitenkin oli mielenkiintoisinta, että sinäkin huomasit minut. Teit sen hyvin selväksi. Nautin huomiostasi sen lyhyen hetken. Ja jäit haaveisiini pitkiksi ajoiksi, ennenkuin otin ensimmäisen pienen askeleen luoksesi.
Mutta muistan ajatelleeni jo silloin, että sinun mieliksesi olisi vaikea olla. Ajattelin, että saattaisit olla aika herkkä arvostelemaan. Minäkin olen. Sinun arvostelusi johtuisi kuitenkin siitä, että luot toisesta unelmakuvan, jonka hän sitten rikkoo. Et arvostele ilkeyttäsi. Minä taas arvostelen itsepuolustuskeinona. Jos ymmärrät, mitä tarkoitan.
En tiennyt, olitko vapaa - itse asiassa tuskin harkitsin sitä. Ajattelin vain sinua. Ajattelin, että minulle riittäisi, jos voisin olla kanssasi vain hetkenkin. Olin todella niin naiivi! Ajattelin, että muisto sinusta voisi sitten antaa minulle voimia kestää rakkaudeton loppuelämä.
Tunteemme orastivat, alkoivat kasvaa. Toivoin sinulta jotain toimintaa. Tavallaan toimitkin, mutta se oli epäsuoraa. Sait minut kuitenkin ihastumaan sinuun yhä enemmän. Ihastuminen alkoi muuttua rakastumiseksi. Olit minulle unelmieni mies, mutta minulla oli vakaa usko, että välillemme oli kehittymässä jotain pysyvää.
Sitten sain läimäyksen päin naamaa. Teit selvääkin selvemmäksi, että seksi oli ainoa asia, joka sinua kiinnosti. Kiinnostaa se minuakin, usko pois, varsinkin sinun kanssasi. Siis tarkoitan - nykyään vain sinun kanssasi. Olisiko se sinusta tylsää? Aina sama nainen vierellä? Miten kauan jaksaisit, enenkuin alkaisit taas havitella jotain uutta söpöläistä?
Jos olisin ollut viisaampi, rakastavampi, olisin antanut ajan mennä ja ehkä osoittaa, että ymmärsin väärin. Mutta enhän niin tee. Syöksyin päistikkaa kertomaan sinulle, ettei minua enää kiinnostanut. Kun tosiasia on, että kiinnostat luultavasti liikaa.
Luin huumorin puitteissa aloituksen loppuun saakka ja lisäksi useita vastauksia, jotka taisivat olla sinulta, aloittaja. Tunnen erään minulle tutun henkilön tyyliä sen verran hyvin, että teksti voisi olla hänen kirjoittamansa. En kuitenkaan ole niin typerä, että väittäisin sinun olevan tämä tuntemani henkilö.
En halua tuhlata aikaani antamalla hänelle minkäänlaista sanallista "palautetta", koska sille ei yksinkertaisesti ole tarvetta. Hänen aseenteensa on aika ikävä. Hän on inhottavan ylpeä, mutta on puheissaan niin nöyrää ja ties mitä muuta. Todella ristiriitainen henkilö. Olen kuullut, että psyykkisesti sairaat henkilöt ovat raskaimpia heidän läheisilleen. Kai se pitää paikkaansa lievemmissäkin tapauksissa. En tosiaankaan edes kuvittele, että olisit hän, muitta jostain syystä sinä kuulostat varsin paljon häneltä.
En halua yksinkertaisesti antaa hänelle minkäänlaista otepintaa elämääni..
Aluksi hän vaikutti normaalilta ja minähän ihastuin häneen aika nopeasti. Hän on nykyäänkin aika mehukas pikaisella vilkaisulla, enkä ihmettele silloista ihastustani häneen. Mietin silti usein, että hänessä taitaa olla jotain vialla.. Kaikki päättyi ennen alkamistaan ja osaan nyt olla onnellinen siitä.
Hän ei merkitse minulle mitään. Säälin häntä hieman, vaikka sääli on sairautta. En tunne vihaa, en inhoa, enkä mitään muutakaan. Vain vähän sääliä.
mielestäni syyllistyt nyt samaan kuin aloittaja, eli ihmisen tuomitsemiseen häntä tuntematta...
kävi, valitettavasti.. En kuitenkaan kehoita aloittajaa olemaan pahoittamatta mieltään, koska sen hän juuri teki useille palstan lukijoille..
Hyvää yötä sinulle!
kun suutut. Et tappele reilusti, naamatusten. Katalasti teilaat selän takana itsekkääksi hyväksikäyttäjäksi ilman eläytymiskykyä.
Vai ei hänellä olisi ollut sijaa sinun sydämessäsi? Sanoistasi aavistan, että pelaat kuumaa ja kylmää. Houkuttelet verkkoosi kuin jokin tappajahämähäkki, mutta kun uhri olisi halukas ja valmis, tyrmäät hänet kohteliaasti pilkaten ja vähätellen. Mutta omasta mielestäsi et tietysti ole koskaan tehnyt mitään väärää ketään kohtaan. Osaat kääntää asiat aina omaksi parhaaksesi. Tunnet sääliä uhriasi kohtaan? Hah!
Minä pidän ihmisistä, jotka sanovat, mitä tarkoittavat. Ihmisistä, joihin voi luottaa.
Toivottavasti ei kovin moni muu menettänyt yöuniaan tämän takia. Ei se ole teille! Se on ilmiselvästi minulle. Ja tavallaan aika reilusti kirjoitettu. Tein virhearvioinnin, ehkä. Mutta kyllä aloittaja voi löytää syyn itsestäänkin, jos ajattelee asiaa.
Heräsin, ja kyyneleet tulvivat punaisiin silmiini uudestaan. Tämä ei tee hyvää ulkonäölle. Eikä ylepeydelle, eikä mielenrauhalle.
Juttelin eksälleni äsken, kerroin koko jutun. Hän ymmärtää outoja juttuja - kenellekään muulle en voisi kertoa joutumatta jollekin klinikalle. Anonyymin virtuaalisuhteen alkukoukeroiden vaikeudet, ja ehkä virtuaaliloppu tarinalle... Eksä suositteli, että asennan lukon suuhuni. Voisi olla ihan hyvä idea. Ai niin, mutta näppäimistöhän se oli... Lukkoon sekin.
Et sentään oikeasti ole noin tyhmä..!!
Olenko omahyväinen p***a vai v***n tyhmä?
Kirje sinulle.
Uskoin, toivoin, rakastin, luotin. Sain kuitenkin vain halveksuntaa ja vihaa. Syytit minua siitä, mitä itse teit minulle ja muille ihmisille. Elit kieroutuneessa maailmassa, luulit, että kaikki ajattelevat juuri niin kuin sinä. Valehtelit minulle teoillasi ja sanoillasi, etkä koskaan pyytänyt anteeksi, koska et mielestäsi koskaan tehnyt väärin. Minä annoin anteeksi kaiken, uskoin, että rakkauteni riittää. Kuitenkin petyin uudelleen ja uudelleen.
Kun voin huonosti, sinä nautit siitä ja teit elämästäni vielä vaikeampaa. Sinulla ei ollut myötätuntoa, koska elit vain itsellesi ja kieriskelit itsesäälissä. Haukuit hulluksi ja puheillasi sait jo minutkin uskomaan, että muutkin ihmiset ajattelevat niin. Huusit ja raivosit, kun et enää voinut pitää pahaa oloasi sisällä ja minä olin kohde, alistuin ja pelkäsin. Koskaan ei ollut hyvä, enkä koskaan saanut kiitosta.
Lopulta romahdin.
En jaksanut enää, voimani oli aivan lopussa.
Ihme kuitenkin tapahtui. Pääsin eroon piinasta. Sain apua ystäviltä ja läheisiltä. Voimat palautui ja aloin syyttämään itseäni, miten olen voinut toisen ihmisen alentaa ja pahoinpidellä itseäni, niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Miten tyhmä voi ihminen olla. Etsin tietoa ja huomasin, että en olekkaan ainoa, en ole yksin. Toisilla ihmisillä asiat olivat vielä huonommin. Toivuin kolhuista ja heräsin elämään. Annoin itselleni anteeksi tyhmyyteni ja tajusin, että olen ollut liian kiltti ja hyväksynyt kaikki ihmiset paheineen ja luullut, että rakkaudellani voin parantaa pahan ihmisen. Huomasin, että minun on elettävä myös itselleni ja hyväksyttävä edelleen kaikki, niin pahat kuin hyvätkin ihmiset ympärilläni, mutta en ole enkeli, en voi auttaa kaikkia. Olen antanut anteeksi myös sinulle, en pahoinpitelyjäsi, valehteluja, alistamistasi, mutta sen, että olet millainen olet, enkä voi sinua auttaa. Vain itse voit auttaa itseäsi. Toivon, että joku päivä opit virheistäsi, etkä syytä muita. Huomaat, että sinussakin on vikaa, kukaan ei ole täydellinen. Virheitä sattuu, niin minullekin vielä jatkossakin, mutta jos edes joskus voisit myöntää tehneesi väärin.
Teit syvän arven joka muistuttaa minua lopun elämää. En vihaa enää sinua ja toivon, että olet myös päässyt vihastasi, ettet enää vahingoittasi ketään muita. Muuallakin on elämää, ei vain sinun ympärilläsi.Mutta minun elämään et voi enää palata, valitettavasti.
Kiitän sinua siitä, että herätit minut! Nyt voin paremmin ja tunnistan omat huonot puolet ja osaan olla vahvempi. Kiitos siitä, että opin tunnistamaan kaltaisesi ihmiset.
Kaikkea hyvää elämässä eteenpäin.
viimeinen sana:)
No, olkoon niin. Ehkä on paras lopettaa näin. Olet oikeassa. Olet aina ollut oikeassa. Juuri sitä sinussa eniten ihailin. Ehkä olin liian kiivas joskus, mutta en nimittäisi sitä pahoinpitelyksi. Yritin ravistella sinua hereille. Nyt sanot heränneesi. Oliko minusta siis apua? Toivon niin.
Rakastan sinua yhä, vaikka myönnän, että on parempi, ettemme tapaa enää koskaan. Olet liian hyvä minulle.
oikeassa, kuten aina:)
paljon aikaa istua tietskarin äärellä..
ottako näitä kirjoituksia näin tosissanne.
Tämäkään aloitus ei taatusti ollut yhdellekkään
vastanneelle.
Koskaan ei pidä lopettaa mitään tällaisten sepustusten perusteella - niin tyhmä ja lapsellinen ei saa olla.
olen ollut omissa maailmoissa, koska en ole niin valmis uuteen, mua häiritsee se, että minusta tehdään numeroa, kun haluaisin olla vain ja tuntea läheisyyttä ja hyvää oloa lähimpien ihmisten kanssa, enkä kehuskella saavutuksilla päihittäen toiset. Tai näyttää tyrmääväni muut. Minä haluan olla se pieni pikkuhiljaa oppiva hiiri. Onko se väärin?
ja aika ikäviä asioita nostettiin pintaan.. näillä palstoilla ei varmaan kannata pyöriä näinkin paljon kuin minä teen. Oikeassa elämässähän ne ratkaisut tapahtuvat. Toivottavasti