Jos olisin kirjoittanut tän viime yönä, sillon kun taas valvoin ja mietin, tästä olis tullut todella pitkä juttu. Ajattelin sitä kun näin sut ensimmäisen kerran jossain ohimennen, miksi mä sen muistan vieläkin, siihen en osaa vastata. Jokin Sinussa kolahti, myöhemmin vielä aika paljon enemmän. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, niinhän se sanonta menee. Mä en halua olla mikään yhden illan juttu, enkä kahden kuukauden, mä olen niin vaativa että haluan koko loppuelämän. En vaan usko että Sinä ajattelit niin pitkälle. En viitsi satuttaa itseäni yhtään enempää, siksi jätän tämän tähän. Mä olen oppinut elämään tämän asian kanssa, miksi enää sekoittaisin kaikkea? Voi olla että huomenna taas ajattelen toisin, mutta se taitaa kuulua asiaan tässä vuoristoradassa. Nyt ajattelin hypätä pois kyydistä ja nauttia keväästä, tee Sinäkin samoin. Kaunista kevättä Sinulle. Hymyillään jos tavataan ja jutellaankin, jos haluat :)
http://www.youtube.com/watch?v=5mk5nilWz2w
http://www.youtube.com/watch?v=5mk5nilWz2w
Vastaukset 5
Vanhimmat
myös muutakin kuin parin kuukauden tai yhden yön juttu..sä kolahdit minuun ihan samalla tavalla.Näin sut ensin ohimennen...kun tavattiin toistamiseen mietin kauan miksi olit niin tuttu.. vasta nyt muistan missä sut ensikerran näin :)tahdon että otat yhteyttä minuun...ettei ainakaan jää kaduttavaa...otathan??!!
tarkoitettu? oliko tämä miehelle?
Minäkin olen oppinut elämään tämän asian kanssa, mutta silti aina välillä mietin sua. Tunsin sua kohtaan jotain erilaista, jotain aitoa ja syvää. Ne haaveet oon jättänyt jo taakse, mutta toivoisin silti, että voitaisiin olla kavereita:)En ikinä satuttais sua, etkä ikinä vois olla yhden illan juttu. Pidän sinusta kaikesta huolimatta ja toivon, että voidaan jutella, jos joskus nähdään.
ihan lähelle Helsinkiä, miehelle.
olet lukenut joka rivin, jonka olen tänne kirjoittanut, nekin muutama riviä, jotka olisivat saaneet jäädä kirjoittamatta. Nyt tuomitset minua. Minä tuomitsin sinua ehkä enemmän. Tuomitsemmeko toisissamme toistemme tuomitsevuutta. Olemme aika samanlaisia, loppujen lopuksi, vaikka toisaalta kuin yö ja päivä.
Jos ajattelet hiukan, todella ajattelet, näet sanani eri valossa. Mieti huomenna uudestaan.
Miten yleistä arvelet sen olevan, että löytää toisen, jolle voi heittää sanaa eetteriin, ja hän poimii ne varmoin ottein, asettaa ne ihastellen kämmenelleen ja vastaa...
Sinä luit minua kuin kirjaa, mutta unohdit riisua ne vaaleanpunaiset lasit. Äläkä riisukaan. Mutta en ole täydellinen. Et edes sinä ole. Et edes minulle ollut. Ajattelin sinua miehenä, jossa on lihaa ja verta ja muuta - en haavekuvana. Minäkin olen vain ihminen. Satutit minua tänään, todella.
niin surullinen..